Raakapuun hintaindeksin Terms of Reference 12A0140 21.3.2013
Vision Hunters Ltd Oy has prepared this Report in accordance with the standards of skill, care and diligence generally practiced by members of management consultancy profession currently operating in the region under similar conditions. In no event shall Vision Hunters Ltd Oy have any liability under or in relation to this Report. All rights reserved. No part of this Report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Vision Hunters Ltd Oy.
SISÄLLYS 1 Johdanto... 1 2 Toimintakentän reunaehdot... 3 2.1 Tilastotiedon kerääminen Metla... 3 2.1.1 Metlan indeksin sisältö... 3 2.1.2 Metlan indeksin kattavuus ja tietojen kerääminen... 3 2.1.3 Metlan indeksin ja tietojen auditointi... 4 2.1.4 Yhteenveto... 4 2.2 Lainsäädännön huomioiminen... 5 2.2.1 Kaupallisen toimijan toimintamalli... 5 2.2.2 Alkuperäisten tietojen oikeellisuus... 5 2.2.3 Indeksitiedon julkisuus... 6 2.2.4 Yhteenveto... 6 2.3 Indeksin auditointi... 6 2.3.1 Auditoinnin rajaaminen... 6 2.3.2 Yhteenveto... 7 2.4 Finanssivalvonta (FIVA)... 7 2.5 Pankkien vaatimukset hintaindeksille... 7 2.5.1 Indeksin tärkeimmät ominaisuudet pankille... 7 2.5.2 Koulutus ja markkinointi... 9 2.5.3 Yhteenveto... 10 2.6 Kilpailuviranomaisten näkemys indeksin kaupallistamisesta... 11 3 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet... 12 3.1 Prosessin seuraavat vaiheet... 12 3.2 Indeksin markkinointi... 13
1 JOHDANTO Vision Hunters selvitti syksyllä 2012 TEM:n toimeksiannosta mahdollisuuksia raakapuun hintaindeksin kaupallistamiseen. Työssä selvitettiin sidosryhmien ja potentiaalisten käyttäjien suhtautumista hintaindeksin kaupallistamiseen. Koska työn tulokset olivat positiiviset, päätti TEM edetä hankkeessa seuraavaan vaiheeseen, jossa selvitetään ns. Terms of Reference raakapuun hintaindeksin kaupalliselle toimijalle, eli ne toimintakentän reunaehdot, joita kaupallisen toimijan tulee noudattaa toiminnassaan. Hintaindeksin ylläpitäjän toimintakenttä on kuvattu seuraavalla sivulla kuvassa 1. Indeksi perustuu Metlan julkaisemaan puukauppojen hintatietoon. Metsäteollisuus Ry (Metry) toimittaa suuren osa tiedoista Metlalle, mutta vuodesta 2013 lähtien Metla kerää lisäksi osan tiedoista Suomen Sahat ry:n jäsensahoilta. Indeksin ylläpitäjä voi myös laajentaa indeksin kattavuutta omalla tietojen keruullaan. Myöhemmin voidaan harkita mahdollisuutta laajentaa hintaindeksi kattamaan myös naapurimaiden, kuten esim. Baltian tai Ruotsin, puukauppoja. Tuontipuun hinta voidaan huomioida esim. indeksoimalla tuontipuun hinta sen ensimmäisen syöttökerran Suomen hintojen keskiarvoon. Tämän jälkeen tuontipuun pohjahintana toimii ensimmäisen kerran Suomen hintojen keskiarvo, joka muuttuu prosentuaalisesti saman verran ja samaan suuntaan kuin tuontipuun oma hintataso. Tällöin tuontihintojen muutokset voidaan huomioida ilman, että tuontipuun hintojen mukaanotto muuttaa ensimmäisten hintojen syötön yhteydessä sen hetkistä keskiarvoa, mutta liikuttaa omalla painollaan itse indeksiä aina siihen suuntaan, mihin tuontipuun hinta liikkuu. Tällöin ei myöskään tarvitse yhteismitallistaa eri maiden puun hinnoittelutapoja. Indeksiä on tarkoitus käyttää kahdella eri tavalla: aluksi fyysisen toimitussopimuksen viitehintana puun ostajan ja myyjän välillä ja myöhemmin myös pankkien tarjoamien suojaustyökalujen viitehintana, jolloin ostajat ja myyjät voivat suojata puukauppojaan kuten muitakin hyödykekauppoja. Indeksistä muodostuu työkalu itsenäisille metsäpalveluyrityksille ja metsänhoitoyhdistyksille ja he voivat tarjota sitä metsänomistajille osana palvelupakettiaan. Metsäteollisuus käyttää indeksiä suoraan itse sekä puun myyjien kanssa sovituissa fyysisissä kaupoissa että myöhemmin myös suojaustyökaluna. Edellä mainitut tahot muodostavat pääosan indeksin kaupallisen ylläpitäjän asiakaskunnasta. Indeksin toimintaympäristön regulaatioon vaikuttavat useat osapuolet, joiden reunaehtoja on selvitetty tässä työssä. Vision Hunters Ltd Oy 1 (13)
Kuva 1: Raakapuun hintaindeksin kaupallistajan toimintakenttä Tämän työn kuluessa on keskusteltu eri osapuolten kanssa ja selvitetty käytännön tasolla indeksin kaupallisen ylläpitäjän mahdollisuuksia aloittaa toiminta. Keskusteluiden tulokset on esitetty tässä raportissa. Vision Hunters Ltd Oy 2 (13)
2 TOIMINTAKENTÄN REUNAEHDOT Seuraavassa on esitetty yhteenveto käydyistä keskusteluista eri osapuolten kanssa. 2.1 Tilastotiedon kerääminen Metla Metlan asema tilastojen kerääjän tulee todennäköisesti muuttumaan vuoden 2015 alusta, jolloin Metla, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdistetään luonnonvaratutkimuskeskukseksi. 2.1.1 Metlan indeksin sisältö Metla noudattaa indeksin ylläpidossa Suomen virallisten tilastojen yleisiä laatuvaatimuksia indekseille. Näiden laatuvaatimusten taustalla ovat EU-säädökset indeksien julkaisuperiaatteista. Metla ylläpitää sekä hintatilastoa että siihen perustuvaa hintaindeksiä. Metlan hintatilastot ja hintaindeksi ovat jo olemassa ja niiden käyttö on vakiintunutta, mutta kaupallinen hyödyntäminen vähäistä. Hintaindeksi julkaistaan puutavaralajeittain. Hintaindeksin pääperiaatteet on sovittu Puumarkkinatyöryhmässä ja näitä päätöksiä Metla toteuttaa. Metsäteollisuus Ry toimittaa hintatiedot Metlalle. Tiedot toimitetaan Excel-muodossa yhtenä summana aggregoituna alueittain ja puutavaralajeittain. Metla ei siis näe yksittäisten yritysten tietoja, vaan ns. könttäsumman. Metla tekee tietoihin määräpainotukset ja julkaisee hintatiedot viikoittain ja kuukausittain. Puumarkkinatyöryhmä on hintaindeksistä päättäessään sopinut, että painotuksena käytetään vuoden 2010 mukaisia hakkuutavoittaisia ostomääriä kiinteinä painoina. VH:n tekemien haastatteluiden perusteella kolmen kuukauden liukuva määräpainotus peilaa markkinoiden muutoksia parhaiten. Tämä on yksi niistä asioista, joissa kaupallisen toimijan indeksi poikkeaisi nykyisestä Metlan indeksistä. 2.1.2 Metlan indeksin kattavuus ja tietojen kerääminen Tällä hetkellä Metlan hintaindeksi kattaa n. 83 % koko Manner-Suomessa tehtävistä puukaupoista. Kuten on todettu, tiedot ovet peräisin Metryn jäsenyrityksiltä. Vuoden 2013 kuluessa Metla rupeaa itse keräämään hintatietoja myös valituilta Suomen Sahat Ry:n jäseniltä. Metla ei vielä tässä vaiheessa halunnut ottaa kantaa siihen, kuinka moni itsenäisistä sahoista tietoja tulee luovuttamaan. Tiedot kerätään yrityskohtaisesti, eikä keskitetysti Suomen Sahat Ry:n kautta. Metla uskoo, että itsenäisten sahojen tietojen kattavuus paranee vuoden 2013 kuluessa, kun tieto asiasta leviää sahojen keskuudessa. Vision Hunters Ltd Oy 3 (13)
Itsenäisten sahojen tiedot kerätään internetpohjaisesti metsätiedon standardointiin ja tiedonsiirtoon kehitetyllä XML-työkalulla. Tietojen lähettäminen on yrityksille helppoa, mutta tiedot eivät välity Metlaan täysin automaattisesti. Tietosuojaan on kiinnitetty paljon huomiota, ja itsenäisten sahojen tiedoissa tullaan käyttämään suurennuskerrointa, jotta tietoja ei pysty erittelemään kokonaismäärästä. Pk-sahojen hintatietoja ei tulla integroimaan indeksiin historiallisesti. Pk-sahojen merkitys indeksissä on kuitenkin aika pieni, suurin volyymi tulee Metryltä. Näin ollen pk-sahojen tietojen lisäämisellä ei pitäisi olla merkittävää vaikutusta hintatasoihin. Itsenäisten sahojen lisäksi Metla käy keskusteluja Metsänhoitoyhdistysten kanssa heidän toimituskauppojensa lisäämisestä hintaindeksiin. Keskustelut ovat kuitenkin vielä kesken. MHY:ten toimituskauppojen osuus on tällä hetkellä melko pieni, mutta niiden merkitys todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa kun MHY:ten toimintamalli lakimuutoksen myötä muuttuu. Kaupallinen toimija voi pyrkiä saamaan mahdollisesti Metlan hintojen keruun ulkopuolelle jäävät potentiaaliset hintatiedon luovuttajat raportoimaan hinnat suoraan kaupalliselle toimijalle, jolloin nekin voidaan huomioida osana hintaindeksiä. 2.1.3 Metlan indeksin ja tietojen auditointi Tällä hetkellä Metlan indeksiä tai sen tietojen keräystapaa ei ole auditoitu. Metlalla on toimeksianto auditoida indeksiprosessi, mutta sitä ei ole vielä tehty, eikä resurssipulan vuoksi todennäköisesti tehdä vuoden 2013 aikana. Metla toteuttaisi auditoinnin itse, koska sillä ei ole rahoitusta ulkopuolisen auditoijan käyttämiseen. Kaupallisen toimijan tuottaman indeksin on hyvä olla auditoitu ainakin prosessin osalta ulkopuolisen auditoijan toimesta. Myös tietojen auditointi pistokokein on hyvä pitää mahdollisena osana auditointiprosessia (ks. kohta 2.3.) 2.1.4 Yhteenveto Metlan edustajat totesivat hankkeen olevan mielenkiintoinen ja toteutuessaan parantavan puumarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja lisäävän hintainformaatiota. Metla näki yhteistyön mahdollisena, mutta ennen jatkokeskusteluja heidän täytyy keskustella asiasta sisäisesti huomioiden Metlan toimintaa valvovanja ohjaavan Maa- ja Metsätalousministeriön (MMM) näkemykset. Vision Hunters Ltd Oy 4 (13)
2.2 Lainsäädännön huomioiminen 2.2.1 Kaupallisen toimijan toimintamalli Ei ole olemassa mitään juridista estettä kehittää Metlan julkaiseman puukaupan hintatietojen perusdatan pohjalta uusi indeksituote ja/tai jalostaa olemassa olevaa tietoa. Näin ollen kaupallinen toimija voi perustaa liiketoimintansa Metlan keräämien tietojen varaan. Indeksi, joka rakentuu olemassa olevan tiedon varaan, voidaan yhtä lailla suojata tuotemerkkilain mukaisesti kuin indeksi, jonka tiedot ovat indeksin ylläpitäjän itse keräämät. Metlan tiedot ovat tietokanta, jolloin ne ovat tietokantasuojan alaisia tietoja ja niiden jalostaminen edellyttää Metlan ja Metlan toimintaa säätelevän ja nykyisen hintatilastoinnin ja indeksin rahoittavan Maaja Metsätalousministeriön lupaa. Näin ollen kaupallisella toimijalla pitää olla sopimus tietojen hyödyntämisestä MMM:n ja Metlan kanssa. Indeksin kaupallistajalla on oikeus veloittaa tarjoamastaan tuotteesta / palvelusta, riippumatta siitä mistä alkuperäinen tieto on peräisin, olettaen että alkuperäisen tiedon toimittajan kanssa on tehty sopimus tietojen hyödyntämisestä. 2.2.2 Alkuperäisten tietojen oikeellisuus Kaupallisen toimijan julkaisema indeksi perustuu kolmannen osapuolen keräämään tietoon. Koska kaupallinen toimija ei kerää tietoja itse, ei sen tule ottaa vastuuta tietojen oikeellisuudesta. Indeksin kaupallistamisen yhteydessä tietojen alkuperä pitää olla selkeästi mainittu ja todeta se, että indeksin ylläpitäjä ei voi olla vastuussa välikäsien kautta kulkevan tiedon oikeellisuudesta. Indeksin julkaisija on kuitenkin vastuussa siitä, että tietojen jatkojalostus indeksiksi tehdään indeksispesifikaatiossa määritellyllä tavalla ja että tiedot eivät tarkoituksellisesti muutu indeksin kaupallistajan käsissä. Verrattaessa kaupallista indeksin julkaisijaa valtion viralliseen yksikköön, kaupallinen toimija on helpommin saatettavissa vastuuseen jos indeksin laskentaperiaatteissa ilmenisi epäselvyyksiä. Vision Hunters Ltd Oy 5 (13)
2.2.3 Indeksitiedon julkisuus Yleensä indeksit ovat vapaasti myös muiden kuin niistä maksavien osapuolten nähtävillä. Markkinoiden läpinäkyvyyden vuoksi kilpailuviranomaiset voivat edellyttää, että indeksi julkaistaan esim. kaupallisen toimijan internetsivuilla ja on sen lisäksi nähtävillä yhden tai useamman muun tietopalvelun kautta. Julkisesti saatavilla olevien tietojen hyödyntäminen ei ole juridisesti suojattua, eli vaikka tietoa ei saisi hyödyntää kaupallisesti, on käytännössä mahdotonta seurata ja kontrolloida tapahtuuko näin. Kaupallinen toimija voi kuitenkin estää tietojen vapaan hyödyntämisen omilla sopimuksillaan eri käyttäjäosapuolten kanssa. 2.2.4 Yhteenveto Juridisesti indeksin kaupallistamisen kannalta tärkein asia on se, miten ja millaiseen sopimukseen MMM:n ja Metlan kanssa päästään tietojen luovuttamisesta. Juridista estettä sille, että kaupallinen toimija hyödyntäisi olemassa olevaa tietoa omassa liiketoiminnassaan, ei ole. Indeksin kaupallistamisprosessissa ei voida kuitenkaan edetä, ennen kuin tietojen hyödyntämisestä on tehty sopimus MMM:n ja Metlan kanssa. On myös huomionarvoista, että kilpailuoikeudelliset näkökulmat menevät muiden oikeudellisten näkökulmien edelle. 2.3 Indeksin auditointi 2.3.1 Auditoinnin rajaaminen Indeksin auditoinnin tulee suorittaa riippumaton ulkopuolinen toimija. Ennen auditointia pitää määrittää auditoinnin kohde. Hintaindeksin kannalta olennaista on se, onko kaupallisen toimijan indeksiprosessin auditoinnin lisäksi tarpeellista auditoida myös alkuperäisiä tietoja joihin indeksi pohjautuu, vai rajataanko alkuperäinen tieto auditoinnin ulkopuolelle. Koska kaupallisen toimijan indeksi perustuu merkittävältä osin julkiseen tietoon ja sen jatkojalostukseen, kaupallisen indeksin audintoijan ei voida suoraan olettaa pääsevän käsiksi kyseisen julkisen tiedon takana oleviin yrityskohtaisiin lukuihin (ks. myös kohta 2.2.2.). Alkuperäisten tietojen auditointi on todennäköisesti haastavaa ottaen huomioon puukaupan luonteen ja tärkeyden metsäteollisuusyhtiölle. Yksi vaihtoehto on ns. toimittaja-auditointi, jolloin riippumaton taho (auditoija) analysoi ja verifioi raakadatan satunnaisotannalla. Vision Hunters Ltd Oy 6 (13)
Alkuperäisen raakadatan auditoinnin tarpeellisuus pitää pohtia tarkkaan. Metlaa pidetään yleisesti luotettavana tietolähteenä ja Metlan julkaisemia hintasarjoja luotettavina ja oikeina. Koska alan toimijat eivät ole kyseenalaistaneet Metlan tietojen oikeellisuutta tähän mennessä, ei ole todennäköistä että saman tiedon käyttö indeksin pohjana kyseenalaistettaisiin. Auditoinnin yhteydessä voidaan tehdä maininta, että alkuperäisiä tietoja tarkastetaan, mikäli siihen ilmenee aihetta. Auditoimalla indeksiprosessi kaupallinen toimija osoittaa indeksin käyttäjille, että indeksin laskenta- ja muut periaatteet tehdään aina systemaattisesti ja samalla tavalla. Ei ole olemassa ns. sääntöä kuinka usein auditointi pitäisi tehdä, mutta esim. IT-toimialalla vuosittaiset auditoinnit yleistyvät ja tulevat alan standardiksi. Auditointi tulisi kuitenkin tehdä uudestaan silloin, jos prosessia tai sen osia muutetaan merkittävästi. 2.3.2 Yhteenveto Auditoitava kokonaisuus määritetään erikseen. Auditointi voidaan tehdä pelkästään indeksointiprosessin ja toimintatapojen osalta, tai siihen voidaan sisällyttää myös alkuperäinen data. Molemmat auditoinnit ovat teknisesti toteutettavissa. Raakapuun hintaindeksin osalta on kuitenkin tärkeätä selvittää alkuperäisen datan auditoinnin tarpeellisuutta, koska Metlan on alalla tunnettu ja luotettava toimija. Indeksin markkinoinnin kannalta ainakin prosessin auditointi on suotavaa, koska se tuo indeksille lisää uskottavuutta asiakaskunnan keskuudessa. 2.4 Finanssivalvonta (FIVA) Indeksi tulisi toimimaan viitehintana pankkien tarjoamille hyödykejohdannaispalveluille. Tämä on osa sijoitustoimintaa, mikä on pankeille sallittua toimintaa. Indeksin rakentamiselle ei ole rahoitusmarkkinasääntelyä, eikä asia näin ollen kuulu FIVA:n valvonnan piiriin, vaan pelkästään pankkien normaaliin liiketoiminnalliseen päätöksentekoon. 2.5 Pankkien vaatimukset hintaindeksille 2.5.1 Indeksin tärkeimmät ominaisuudet pankille Pankit määrittelivät neljä tärkeätä ominaisuutta, joita he vaativat raakapuun hintaindeksiltä ennen kuin sen käyttöönotto suojaustyökalujen viitehintana on mahdollista. Vision Hunters Ltd Oy 7 (13)
Euromääräinen volyymi Ennen kuin pankit voivat harkita indeksipohjaisten suojaustyökalujen käytännön testausta, indeksillä tulee olla riittävä ja huomattava volyymi fyysisessä puukaupassa. Volyymin kannalta merkittävää on molempien kauppaosapuolten osallistuminen suojaustoimintaan, eli puunhintaindeksin tapauksessa on tärkeätä saada metsänomistajat tekemään suojauskauppaa, puun ostajille suojaustyökalut ovat tutumpia. Indeksin taustalla olevien hintatietojen tulee kattaa mahdollisimman laaja fyysinen puukauppavolyymi. Ehdotettu alueellisten ja puulajikohtaisten hintatietojen yhdistäminen yhdeksi tukkipuu- ja kuitupuuindeksiksi edesauttaa volyymin saamista riittävän korkeaksi ja antaa sitä kautta edellytykset riittävän korkeaan likviditeettiin pankkien näkökulmasta. Vaikka fyysinen puukauppa voidaan sitoa puutavaralajikohtaisiin indekseihin, suojaustyökaluja kehitettäessä on ne todennäköisesti yhdistettävä yhdeksi tukki- ja kuituindeksiksi, jotta euromääräinen volyymi on riittävä. Pankkien mukaan korkea volatiliteetti on tärkeätä ja tukkipuun hintasarjassa hintavolatiliteetti näyttääkin riittävän korkealta, mutta kuitupuussa se on ainakin toistaiseksi ollut alhainen. Alhainen hintavolatiliteetti on ongelmallista finanssituotteiden kysynnän kannalta, eikä kuitupuuindeksi olekaan pankkien näkökulmasta yhtä houkutteleva työkalu kuin tukkipuuindeksi, jonka hintavaihtelut ovat olleet merkittäviä viime vuosina. Ideaalitilanteessa koko arvoketju olisi suojattu raakapuusta lopputuotteisiin asti. Indeksien yhdistäminen (esim. kuitupuu ja sellu tai tukkipuu ja sahatavara) tai tuotteen ja raaka-aineen välisen hintaeron indeksoiminen ja hintasuojausinstrumenttien hyödyntäminen hintaeron suojauksessa voivat olla tulevaisuudessa mielekkäitä finanssisektorin tuotteita. Markkinoiden kattavuus Molempien kauppaosapuolten, sekä ostajien että myyjien, pitää olla läsnä markkinoilla ja käyttää hintaindeksiä fyysisen puukaupan viitehintana. Indeksin kannalta haaste onkin puumarkkinoiden markkinarakenne ja ostajapuolen keskittyneisyys verrattuna myyjäpuoleen. Myös myyjien pitää aloittaa hintaindeksin käyttö, eikä pelkästään ostajien. Vision Hunters Ltd Oy 8 (13)
Luotettavuus Mitä suurempi dataotos hintaindeksin pohjalla on, sitä luotettavampi indeksi on. Metlan indeksin kattavuus on hyvä, mutta finanssituotteiden kannalta katsottuna laji- ja aluejako on liian tarkka. Metla on yleisesti hyväksytty luotettava toimija markkinoilla, ja sen keräämään tietoon luotetaan. Puumarkkinoilla pitää vallita ns. avoimuuden kulttuuri ja luottaa siihen, että annetut tiedot ovat oikein. Mikäli raakapuun indeksiasiassa halutaan päästä eteenpäin, on sitä lähdettävä kehittämään olemassa olevan tiedon pohjalta. Indeksien osalta muutoksien mittaus on tärkein asia, jolloin riittävän kattava tietopohja antaa muutoksista luotettavan kuvan. Edellä esitetyn lisäksi pankeilla ei ole erityisiä vaatimuksia indeksin julkaisijan luotettavuudelle. Pankit korostivat, että luotettavuuteen pätevät samat periaatteet kuin nykyisillä liikekumppaneilla. Näin ollen markkinoilla tunnetun indeksitoimijan raakapuun hintaindeksi hyväksyttäneen sellaisenaan suojaustyökalujen viitehinnaksi. Pankeilla ei ole erityistä näkemystä indeksin auditointiin ja siihen, riittääkö prosessin auditointi vai pitäisikö myös tietoja verifioida. Kuten edellä todettiin, pankit pääsääntöisesti perustavat indeksin luotettavuuden sen julkaisijan luotettavuuteen ja tunnettuuteen markkinoilla. Lähtökohtaisesti on hyvä ajatella, että kun on kyse markkinainstrumentista, kaikki ketjun osapuolet ovat kaupallisia toimijoita, eikä esim. Metla toimisi indeksin kaupallisena tuottajana vaan tekee ko. indeksin tilastollisen pohjan. Jälkimarkkinakelpoisuus Pankkien kannalta on merkittävää, että heidän tarjoamansa tuotteet ovat myös jälkimarkkinakelpoisia jolloin niiden likviditeetti paranee. Jälkimarkkinoita voisi syntyä mm. aiemmin mainituista koko arvoketjun hintatietojen ja eri tuotteiden hintaerojen hyödyntämisestä finanssituotteissa, linkittämällä indeksejä osakekursseihin tai kehittämällä ns. korituotteita, jolloin hintoja voi sitoa indeksiin, joka muodostuu useasta eri indeksistä, esim. tukkihintaindeksistä ja energiahintaindeksistä. Lisäksi indeksin käyttöä voi laajentaa päämarkkinaosapuolien lisäksi esim. vakuutustoiminnan piiriin. 2.5.2 Koulutus ja markkinointi Hintaindeksin laajamittaisen kaupallisen käyttöönoton kannalta metsänomistajien aktivoiminen on olennaisessa asemassa, koska ostajayhtiöille rahoitusinstrumenttien käyttö on tutumpaa. Metsänomistajien Vision Hunters Ltd Oy 9 (13)
ajatusmaailmaa pitäisi saada pois kantohinta-ajattelusta kohti kassavirta-ajattelua, jolloin tuottojen tasaisuuden merkitys kasvaa. Koulutuksen ja markkinoinnin rooli tulee olemaan merkittävä, jotta indeksikauppaan saadaan pankkien kannalta riittävä (euromääräinen) volyymi. Suojaustyökalujen liikkeellelasku tulee vaatimaan kokeilemista kaikilta osapuolilta. Pankit myönsivät epäsuorasti olevansa valmiita testaamaan työkalua, kunhan fyysisen kaupan volyymimäärä on riittävän suuri. Esimerkiksi Nordean Metsä Klubissa on n. 40 000 metsänomistajaa. Tätä joukkoa ja muita metsänomistajaryhmittymiä voisi olla mahdollista käyttää markkinoinnissa hyödyksi, kun päästään indeksin toteuttamisvaiheeseen. Lisäksi Nordea ja muuta pankit osallistuvat erilaisiin metsänomistajayhdistysten tapahtumiin, joita voi myös olla mahdollista hyödyntää markkinointikanavina. Ideana olisi, että tapahtumissa olisivat pankkien ja esim. MTK:n tai MHY:n edustajat yhdessä muiden osapuolten kanssa kertomassa indeksikaupan hyödyistä tavalla, jonka metsänomistajat ymmärtävät. Eräs tapa markkinoida voisi olla samantapainen kuin TEM:n vetämä kolmivaiheinen projekti puurakentamisen edistämiseksi, jossa lähdettiin yleisen tietouden lisäämisestä ja edettiin road show - tyylisesti kohti yksityiskohtaisempia tavoitteita. MTK:lla on tärkeä rooli markkinoinnin eteenpäin viemisessä. MTK:n kautta viestiä voidaan viedä Metsänhoitoyhdistyksille ja sitä kautta metsänomistajille. 2.5.3 Yhteenveto Indeksin luotettavuuden kannalta merkittävää on tausta-aineiston kattavuus, mikä on Metlan datassa hyvä. Muilta osin indeksin luotettavuutta arvioidaan sen julkaisijan luotettavuuden perusteella perustuen yhteistyöhön ja julkiseen tunnettavuuteen. Pankeilla ei em. syystä johtuen myöskään ole erityisiä vaatimuksia indeksin auditoinnille. Jotta pankit olisivat halukkaita kokeilemaan suojaustyökalujen toimivuutta käytännössä, pitää indeksillä olla fyysisessä puukaupassa riittävä euromääräinen volyymi ennen siirtymistä suojaustyökaluihin. Pankit korostavat markkinoinnin ja koulutuksen tärkeyttä tarvittavan volyymin aikaansaamiseksi ja ilmaisivat epäsuorasti olevansa valmiita tekemään yhteistyötä markkinoinnissa. Epäsuora hyväksyntä saatiin myös hintaindeksin koekäytölle sen jälkeen kun fyysisen kaupan eromääräinen volyymi on riittävän suuri. Vision Hunters Ltd Oy 10 (13)
2.6 Kilpailuviranomaisten näkemys indeksin kaupallistamisesta Kilpailuviranomaiset eivät anna etukäteen lausuntoja kilpailulainsäädännön täyttämisestä, mutta antavat aktiivisesti neuvoja siitä, miten tulisi toimia. Kilpailuviranomaiset eivät näe raakapuun hintaindeksiä ongelmallisena tuotteena. Kilpailuviranomaiset ovat kuitenkin identifioineet siinä datassa, johon indeksi pohjautuisi, joitakin ongelmakohtia. Näitä ovat tiedon alueellisuus ja luotettavuus. Kilpailuvirasto on ilmoittanut selvittävänsä alkuperäisen Metlan tiedon rakennetta vielä tarkemmin omassa aikataulussaan. Suunnitteilla oleva kaupallinen indeksi ei jaottele tietoja alueellisesti, vaan esittää yhden hinnan sekä tukkiettä kuitupuulle. Näin ollen se, että alkuperäinen tieto esitetään myös alueittain, ei näy indeksistä. Tietojen luotettavuutta kaupallinen indeksi vakuuttaa mm. poistamalla alimmat ja korkeimmat arvot indeksistä. Vision Hunters Ltd Oy 11 (13)
3 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 3.1 Prosessin seuraavat vaiheet Tässä työssä tehtyjen selvitysten perusteella ei ole mitään sellaista estettä, mikä estäisi kaupallista toimijaa aloittamasta raakapuun hintaindeksin kaupallistamisprosessin. Kuva 2 alla esittää pelkistetysti kaupallistamisprosessin etenemisen tästä eteenpäin. Vetovastuu prosessin eteenpäinviemisestä siirtyy kaupalliselle toimijalle. Kuva 2: Indeksin kaupallistamisprosessin eteneminen Tavoitteena on, että indeksin kaupallinen käyttö voitaisiin aloittaa vuoden 2014 alusta. Ensimmäinen askel kaupallistamisprosessissa on neuvotteleminen kaupallisen toimijan sekä MMM:n ja Metlan välillä hintatiedon hyödyntämisestä kaupallisesti. Neuvottelut voidaan käydä huhti-toukokuun aikana 2013. Neuvotteluiden jälkeen kaupallinen toimija voi aloittaa indeksin valmistelutoimenpiteet, kuten indeksin rekisteröimisen tuotemerkiksi, auditoinnin ja indeksin tuotespesifikaation valmistelemisen. Samanaikaisesti valmisteluprosessin kanssa kaupallinen toimija tekee markkinointisuunnitelman. Valmistelutoimet tehdään kevään ja kesän 2013 aikana yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Indeksin lanseeraus julkisuuteen voidaan tehdä syksyllä 2013 ja kaupallinen toiminta käynnistää vuoden 2014 alusta. Vision Hunters Ltd Oy 12 (13)
3.2 Indeksin markkinointi Vaikka markkinointisuunnitelman laatiminen kuuluu kaupallisen toimijan tehtäviin, tulisi markkinointi toteuttaa laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, kuten Metry, MTK, Metsänhoitoyhdistykset ja Suomen Sahat ry. Erityisesti MTK:n rooli markkinoinnissa on tärkeä, jotta asia saadaan metsänomistajien tietoisuuteen. Yhteistyö voi merkittävästi nopeuttaa järjestelmän lanseerausta ja kaupallisen käyttöönoton aloitusta. Markkinoinnissa on tärkeätä sekä markkinoinnin ajoitus että markkinoinnin sisältö. Puolivalmista tuotetta ei kannata markkinoida. Näin ollen ei ole syytä aloittaa markkinointia ennen kuin indeksin tuotespesifikaatio on julkaistu. Tehokkain tapa toteuttaa markkinointi on järjestää ns. road show, mikä kiertää Suomessa esittelemässä hintaindeksiä erilaisissa metsänomistajille suunnatuissa tilaisuuksissa. Näin tavoitetaan suuri joukko ihmisiä kerralla. Myös pankit ovat ilmaisseet alustavan halukkuutensa avustaa markkinoinnissa, mm. suuntaamalla markkinointia heidän metsänomistaja-asiakkailleen. Tilaisuuksiin pitää kerätä ihmisiä eri sidosryhmistä puhumaan, niin että viestistä saadaan selkeä ja monipuolinen. Vision Hunters Ltd Oy 13 (13)