Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä.

Ruotti - faktaa Ruotti oon pohjos Euroopassa Skandinavian niemessä ja Pohjolassa. Ruotti oon jäsen EU:ssä ja FN:issä. Ruotti oon maa missä oon noin yheksän miljoonaa asukasta. Ruottin pääkaupunki oon Stockholmi missä assuu noin miljoona ihmistä. Parempi oman maan mustikka ko toisen maan mansikka Ruottila oon rajat Norhjaan ja Suohmeen. Pohjosin paikka oon Treriksröset ja etehläin paikka oon Smygehuk. Korkhein paikka oon Kebnekaise joka oon 2 111 m yli meren. Issoin järvi oon Vänern. Issoin saari oon Gotland. Pissiin väylä oon Klarälven. Ruottin kansalispäivä oon kuues päivä kesäkuuta. Sitä vietethään jälkhiin 1809 ko perustuslaki tuli voihmaan ja se oli samana päivänä ko Gustav Vasa tuli Ruottin kuninkhaaks vuona 1523. Ruottissa oon olheet asukhaat monta tuhatta vuotta. Alusta maa jaethiin kolhmeen eri oshaan Götanmaa, Sveanmaa ja Norrlanti. Vieläki jaethaan tällälaila esimerkiks ko ilmoista puhuthaan raatiossa ja teeveessä. Ruottissa oon monarkii se merkittee ette kuninkas Carl XVI Gustav oon valtion johtaja, mutta se oon kuiten valtiopäivät joka päättää päänäns kaikki asiat ja lait. Ruottin valtiopäivät oon niin vanhaa ko Valtiopäivilä oon 349 kansanvalittua eri puoluheista.

Ruotti jaethaan kans läähniin joita oon kakskymmentäyks. Joka läänissä oon hallituskaupunki. Norrbottenin lääninkaupunki oon Luulaja. Lääninhallituksessa maaherra oon se joka oon korkhein johtaja. Joskus jaethaan maakunthiinki ja niitä oon kakskymmentäviis. Päänäns koko Tornionlaakso kuuluu Norrbottenin maakunthaan mutta jokku paikat oon Lapinmaan maakunnassa. Maakunnala ei ole isompaa merkitystä tänä päivänä, mutta maakunnila oon eri symboolia niinko maakuntaelläin, maakuntakala ja maakuntakukka. Ruotti oon kans jaettu 290 kunthaan. Kunnan huolto oon esimerkiks koulut, lapsitten- ja vanhuustenhuolto, veet, tiet, vapa-aika, kulttuuri ja rakenukset. Geografii Ruotti oon iso ja pitkä maa. Euroopan maista ei ole ko Ryssä, Ukraina, Franska ja Spannia jokka oon isomat. Matka etelästä pohjosheen oon noin 16000 kilometriä. Ruottila oon pitkä rannikko, isoja mettiä, noin 100 000 järveä ja iso tunturialue. Enämpi ko puolet maasta oon mettää, päänäns haavikko missä oon rikas fauna. Ulkopuolela rannikkoa Itämereä vasten ja Pohjanmeressä lännessä oon kymmensiä tuhaansia saaria. Ruotti oon perustannu 26 kansalisparkkia sentakia ette suojata luontoa ja säästää sitä tulevaisuuele. Pohjos Ruottissa talvet oon pitkät, kylmät, pimeät ja oon paljon lunta, mutta kesälä aurinko paistaa ympäri vuorokauven. Talvenaikana oon kans maholisuus nähhä revontulia erifäriliset valofenomeenit jokka liikkuvat taihvaala. Eteläruottissa talvet oon paljon lauhemat ja kesä oon paljon pitempi ko pohjosessa. Kulttuuri Ruottin kulttuuri oon enniiten koskenu kirjalisuutta mutta oon viimi vuosina tullu koskemhaan musiikkia. Monet modernit poppiryhmät oon tulheet tunnetuks ulkomaila. Ruottalaiset tykkäävät musiikista ja ostavat enniiten levyjä mailmassa. Emil Sjögren ja Hugo Alfvén oon tunnetut klassisen musiikin kautta, ja Roxette ja Abba oon tunnetut poppimusiikista. August Strindberg ja Astrid Lindgren oovat tunnetut kirjailiat. Molemat oon käänetty monele eri kielele. Nykyaijan tunnetut salapolisikirjailiat oonhenning Mankell ja Liza Marklund. Mikael Niemi oon kans tunnettu kirjailia ja hään sai August-palkinon joku vuosi sitten. Filmistä oon ohjaaja Ingmar Bergman ja näytteliät Greta Garbo ja Ingrid Bergman tunnetut ulkomaila.

Astrid Lindgren Astrid Anna Emilia Lindgren oli syntyny 14 marraskuuta 1907 Vimmerbyyssä, Smoolannissa. Hään oli lastenkirjailia ja oli tunnettu koko mailmassa hänen lastenkirjoista esimerkiks Pippi Långstrump, Emil i Lönneberga ja Karlsson på taket. Astrid oli Samuel August Ericssonin ja hänen vaimon Hanna Johanssonin tyär. Hällä oli vanheempi velimies ja kaks nuorempaa sisarta. Jälkhiin ko Astrid oli ottanu reaalieksaamin hään alko töihiin Vimmerby avisille. Astrid tykkäsi paljon tansaamisesta ja kulki tansaamassa kohta joka ilta, itte hään sano ette hään oli täysi jazzböna Ko Astrid oli 18 vuotias hään alko oottamhaan ensimäistä lasta. Lapsen isä halus mennä naimishiin Astrin kans mutta Astrid ei halunu. Astrid siirty Stockholhmiin missä se oppi masiinia kirjothaan ja stenografeeraahmaan. 1934 Astrid sai toisen lapsen, Karin. Astrid ei ollu semmonen mamma joka istu parkkipenkilä ko lapset leikit, hään halus itteki leikkiä. Kerran ko hänen tyär Karin oli siukkana se käski Astrin selittää Pippi Långstrumpistä, ja Astrid alko selithään siittä tyttärestä jolla olit punaset palmikot ja frääknarit ja asu isossa talossa apinan ja hevosen kans. Nimi oli niin kumma ette se satuki tuli sen jälkhiin. 1944 Astrid sai toisen palkinon tyttäritten kirjoitten kilpailussa. Samana vuona Astrid taitto jalan ja silloin hään kirjotti kaikki net satut Pippi Långstrumpistä. 1945 hään voitti tyttäritten kirjoitten kilpailun Pipin kans. Jälkhiin sen Astrid oon kirjottannu paljon lastenkirjoja ja palkittu monesti. Astrid kuoli omassa koissa Stockholmissa ko hään oli 94 vuotta vanhaa, 28 tammikuuta 2002. Kieli ja koulutus Viralinen kieli Ruottissa oon ruotti jota puhuthaan koko maassa. Ruottin kieli kuuluu germaanin kielisuvun pohjososhaan. Ruottalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset käsittävät toisten kielet. Pohjos Ruottissa puhuthaan saamenkieltä, suomea ja meänkieltä kans. Saamenkieli, meänkieli, roominkieli jiddish ja suomenkieli oovat Ruottin tunnustetut kansaliset minuriteettikielet. Jälkhiin peruskoulun joka oon yheksän vuotta jatkethaan lukihoon joka oon kolme vuotta. Korkeakouluoppimisen saattaa lukea korkeakoulussa eli yliopistossa.

Työ ja elinkeino Ruotti oon kehittynny industrimaa ja yks niistä rikhaimista koko mailmassa. Mettä- ja kaivostavarat oon tärkeitä. Yli puoli maata oon peitetty mettälä. Issoimat paperi- ja selluloosatehthaat oon pohjos Ruottissa. Noin 8 % maasta oon viljelysmaata ja päänäns kaikki oon etelä Ruottissa. Ruottila oon kauvas kehitetty koneindustri ja toppi teknologia ja tekevät esimerkiks biiliä (Volvo, Saab), asseita (Bofors), telefoonia (Ericsson) ja lääkheitä (Astra). Ylheinen sektori oon iso ja antaa työtä päänäns vaimoile. Palvelusektori oon kans iso ja turistitten osa kasuaa koko aijan. Historiaa Noin 12 000 vuotta sitten Ruotti oli peitetty jään alla. Ko ilma lämpini ja jää alko sullaamhaan ensimäiset ihmiset tulit jalkasin poroitten perässä meän maahaan. Tätä ikivanhaata aikaa oon sitten nimitetty lövvetyitten kampheitten jälkhiin. Niin se tuli kivikausi, pronssikausi ja rautakausi. Aikaa 800-1200 Kristuksen jälkhiin pruukathaan kuttua viikkinkiaijaks. Monet miehet lähit viikkinkiretkile isoila viikkinkilaivoila ithään ja läntheen päin. Sielä net tehit vaittokauppoja, mutta net oon kans tunnettu siittä ette net raivosit ja ryöväsit kirkkoja ja tavalisilta ihmisiltä kans. Vaimot jäit kotia ja olit huolissa lapsista ja koista. Jälkhiin ko ensimäinen kuninkas Olof Skötkonung kastethiin Husabyn lähtheessä Västergötlantissa vuona 1060 tuli muutos. Ennen sitä ihmiset uskoit Odenia, Toria ja monta eri jumalaa. Nyt tuli kristinusko Ruothiin mutta paljon oli kamppailua niitten keskenäns. Vuosia 1200-1500 kuttuthaan keskiaijaks. Silloin monet kaupunkit oon perustettu, niinko Sigtuna, Skara ja Skövde. Gustav Vasa ja hänen pojat olit vallassa issoiman aijan 1500 luvusta. Sitä aikaa kuttuthaan Vasan aijaks. 1600-luku oon kututttu suurvalta-aijaks (Stormaktstiden). Silloin Ruottin kuninkhaat heän sotajoukoitten kans laajenit Ruottin rajat Itämeren ympärillä, Saksassa ja Puolassa. Gustav II Adolf oli matkassa 30-vuotisessa soassa (30-åriga kriget). 1700- luku oli kans sotanen aika. Karl XII hänen Karolinitten kans raivosi Ryssässä ja muissa maissa ja Ruotti hävis ja hääty antaa maita. Kuninkas kuoli soassa ja nyt kansa sai rauhan. Vaphausaika (Frihetstiden) alko ja nyt perustethiin demokraattinen valtiopäivät. Silloin oli kaks puolta - Hatut ja Lakit (Hattar och Mössor).

Lopula 1700-lukua alko Gustavin aika (Gustavianska tiden). Ko Gustav III oli vallassa hään toi franskalaista kulttuuritappaa Ruothiin. Hään kans perusti Ruottin Akademian. Sillä oli paljon vihamiehiä ja hänen ammuthiin maskeraatissa Stockholmin operassa. 1800-luku oli rauhalinen aika. Maa kehitty paljon monen keksinön kautta, mutta lopula tuli huono saanti ja monet ruottalaiset lähit Ameriikhaan. 1900-luvula kaupunkit kasusit ko maalaiset siiryit kaupunkhiin missä net sait työn uusissa fapriikissa. Ruottista tuli industrimaa. Taistelu työntekiöitten ja työnantajitten välilä teki ette monet ammattiliitot perustethiin. Alkuvuosina 1900-lukua oli Oskar II kuninkas. Hänen jälkhiin hänen poika Gustav V oli kuninkas monta vuotta, vaikka valta oli nyt siirtyny kuninkhaalta valtiopäivile. 1921 sait vaimotki äänioikheuen. Gustav V jälkhiin tuli hänen poika Gustav VI Adolf kuninkhaaks. Jälkhiin hänen tuli hänen lapsenlapsi Carl XVI Gustav kuninkhaaks, 1973. Vielä tänäki päivänä hään oon Ruottin kuninkas ja Silvia, hänen vaimo, oon kuninkatar. Jokamiehenoikeus Monessa maassa oon kieletty marsia muitten maila mutta Ruottissa oon kaikila oikeus olla luonossa. Se oon jokamiehenoikeus eli Allemansrätten joka antaa meile sen maholisuuen. Meilä oon lupa marsia muitten maita jos ei pillaa sitä ja jos se ei ole tontti. Meilä oon lupa koota marjoja, sieniä ja kukkia, mutta ei kenheen tontila eikä rauhotettuja kasvia.

Met saama koota kuivia oksia maasta mutta emmä katkasta puista. Met saama tehhä valkean jos haluama makkaraa paistaa mutta ei jos oon vaara ette valkea leviää. Met saama uija, ja ookata venheelä kohta joka paikassa ko emmä ole ylön lähelä asukhaita ja emmä häiritte heitä.. Aijoitten ja krinnuitten läpi saapi kulkea mutta ei kenheen tontila. Teltata saapi vuorokauven. Jos haluaa olla useaman vuorokauven häätyy kysyä luan maanomistajalta. Kalastaa saapi jos oon kysyny luan eli ostanu kalakortin. Jossaki meressä ja isomassa järvessä oon vappaa kalsastaa. Koirat (ei jahtikoira jahin aikana) ja kissat häätyy pittää kiini. Linnunpeshiin eli elukoitten poikhiin ei saa koskea.

Roskia ei saa jättää luonthoon. Met emmä saa pilata luontoa ja elläimitten elämää, ja met emmä saa häiritä maanomistajia ja muita ihmisiä luonossa. 1 Harjotus Placera orden rätt, ett ord blir över Pane sanat oikehaan paikhaan, yks sana jääpi. korkhein, kuntaa, kuues päivä kesäkuuta, maa, ihmistä, järvi, pääkaupunki, väylä Ruottin issoin oon Vänern. Ruottin pissiin. oon Klarälven. Kebnekaise oon...vaara. Ruottin..oon Stockholmi. Ruottin kansalispäivä oon Ruottissa assuu noin yheksän miljoonaa.. Ruottissa oon kakssattaayheksänkymmmentä... 2 Harjotus I början på faktatexten är några ord fetstilta. De är alla adjektiv som beskriver hurdant något är. Som du kanske kommer ihåg så kan man böja adjektiven. De här adjektiven står i superlativ. Skriv de orden i positiv och komparativ form. 3 Harjotus

Skriv rätt verb under bilden. Du väljer bland de här orden - Kirjota oikea verbi kuvan alle. Valitte näistä sanoista: kulkea, koskea, kalastaa, marsia, teltata, paistaa, roskittaa, katkasta, koota.............. Verben tids- och personböjs, läs mer om det i grammatikavsnittet Exempel på verbet kulkea i presens: mie kuljen sie kuljet hään kulkee met kuljema tet kuljetta net kulkevat

4 Harjotus Fyll i tabellen med hjälp av exemplet koskea kalastaa marsia teltata paistaa roskittaa katkasta koota mie kosken katkasen sie kalastat kokoat hään marsii met telttaama tet paistatta net roskittavat Verben tidsböjs också så här blir det i imperfekt, ett -i fogas till stammen mie kuljin sie kuljit hään kulki met kuljima tet kuljitta net kuljit

5 Harjotus Försök att göra tabellen färdig koskea kalastaa marsia teltata paistaa roskittaa katkasta koota mie koskin katkasin sie kalastit kokosit hään marsi met telttasimma tet paistoitta net roskitit 4 Harjotus Svara på frågorna - Vastaa kysymykshiin 1. Kunka paljon ihmisiä Ruottissa assuu?.. 2. Mikkä maat oon Ruottin krannimaat?... 3. Mikäs hallitusmuoto (statsskick) Ruottissa oon?... 4. Ilmaraportissa puhuthaan kolmesta eri osasta ko puhuthaan Ruottista. Mikkä net kolme eri ossaa oon?........ 5. Kunka monta jäsentä istuu valtiopäivilä?... 6. Minä päivänä Ruotti viettää kansalispäivää? 7. Kunka monta lääniä Ruottissa oon?

8. Mistä asioista kunta pittää huolehtia?... Ota selvile mikä maakuntakukka, -lintu, -kivi ja -kala Norbottenin maakunnala oon? 9. Kirjota kolme eri asiata jokka liittyvät (hör till) Ruottin geografihaan.......... 10. Minkälaiset talvet oon pohjos Ruottissa? 11. Mikä oon Ruottin viralinen kieli?. 12. Mikkä kielet oon tunnustettu kansaliset minuriteettikielet?......... 13. Kirjota kolme tunettua kulttuurityöntekiäitä....... 14. Kunkas pitkä peruskoulu oon Ruottissa? 15. Ikivanhaa aika jaethaan kolhmeen aikakautheen. Mikkä net oon?..

..... 16. Mitä viikingit tehit heän retkilä?... 17. Mitä ihmiset uskoit ennen ko kristinusko tuli Ruothiin?... 18. Miten sitä aikakautta kuttuthaan ko monet kaupunkit perustethiin Ruottissa?... 19. Mitä Gustav III:le tapahtu?.. 20. Miksi monet ruottalaiset muutit maasta Ameriikhaan lopula 1800-lukua?... 21. Mikä nimi oon nykysellä kuninkhaala?.. 5 Harjotus Jokamiehenoikeus Allemansrätten oon uniikki Ruottile. Kirjota kolme asiata mitä saapi tehhä....... Kirjota kolme asiata mitä ei saa tehhä.

6 Harjotus Skriv T om påståendet stämmer och V om det inte stämmer - Kirjota Tosi jos se oon oiken ja Vale jos se oon väärin...ruottin krannimaat oon Ryssä ja Saksa..Stockholmi oon pääkaupunki..pishiin väylä ruotissa oon Tornio väylä..issoin järvi oon Mälaren..Koko Ruotti oon ollu jään alla..ruottissa oon lämpimät talvet..revontulet näkkee taihvaala..meän kuninkas oon Silvia..Peruskoulu oon yheksän vuotta..olof Skötkonung oli ensimäinen kuninkas