Suomen ja teollisuuden kohtalonyhteys miten uuteen nousuun? Aluekehittämisen ajankohtaispäivät Mikkelissä 23.11.2015 Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Suomen ja teollisuuden kohtalonyhteys miten uuteen nousuun? Aluekehittämisen ajankohtaispäivät Mikkelissä 23.11.2015 Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Esityksen sisältö Kilpailukyvyn komponentit Mikä rakennemuutos? Miten Suomella ja teollisuudella menee? Teollinen Internet Datakeskusliiketoiminta Terveysteknologia Kiertotalous Arktinen liiketoiminta Valtion rooli: Viestejä maan hallitukselle

Kilpailukyvyn komponentit

Kilpailukyvyn komponentit Julkisen vallan rooli: Luo toimintaympäristön, joka kannustaa investointeihin, kasvuun, työntekoon ja sisältörikkaaseen elämään Yritysten rooli: Suunnittelevat ja valmistavat ainutlaatuisia ja kilpailukykyisiä tuotteita/palveluita, jotka luovat aidosti lisäarvoa asiakkaille 4 22.4.2015

Mikä rakennemuutos?

Teknologiateollisuuden päätoimialojen liikevaihto Suomessa* on kehittynyt epäyhtenäisesti 6 25.11.2015 Osuudet liikevaihdosta 2014: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 23 %, tietotekniikka-ala 15 %, metallien jalostus 14 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. *) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Mikä rakennemuutos? Nokia oli parhaimmillaan 4% Suomen BKT:stä (uusi Nokia nousee!) Suomen viennin jalostusarvo laskussa koko 2000-luvun Vaihtotaseongelma Suomen valtion kestävyysvaje Julkisen sektorin palkkakustannusten kova nousu Elektroniikkaklusterin alamäki Jo tätä aiemmin alkanut paperiteollisuuden alasajo Vienti kapeilla hartioilla ja 70% Eurooppaan Toipumista ei yhtään auta huono kysyntä päämarkkinoilla Euroopassa 7 22.4.2015

Teknologiateollisuuden, metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden osuudet Suomen viennistä 2014 Tavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus viennistä Muut toimialat 13,99 18 % Kemianteollisuus 13,38 17 % Teknologiateollisuus 38,75 50 % Metsäteollisuus 11,69 15 % 8 25.11.2015 Lähde: Tulli, Tilastokeskus (palvelujen ulkomaankauppa)

Euroopan elpymisestä huolimatta Suomen talous ei ole päässyt tänäkään vuonna kasvuun

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa 10 13.8.2015 Lähde: Macrobond

Suomen vienti on romahtanut, vientituloja puuttuu noin 30 miljardia euroa vuodessa Teollisuus tuo 80 % Suomen vientituloista 11 25.11.2015 Lähde: Macrobond, Eurostat

Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 12 25.11.2015 Lähde: Macrobond, Eurostat

Teollisuustuotanto Suomessa on painunut vuoden 2009 tasolle 13 25.11.2015 Lähde: Macrobond

Julkiset menot, julkinen velka ja veroaste ovat kasvaneet hallitsemattomasti Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava 14 25.11.2015 Lähde: Macrobond, Eurostat

Suomen jäykkä palkkamalli ja työlainsäädäntö heikentävät jatkuvasti kustannuskilpailukykyä

Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut lähes 100 000 vuoden 2008 jälkeen Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista 16 25.11.2015 Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito

Hallituksen tavoite Suomen yksikkötyökustannuksille Koko kansantalouden yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit 125 2005,I =100 120 115 110 105 100 Suomen hinta- ja kustannuskilpailukyky heikkenee Suomen hinta- ja kustannuskilpailukyky paranee 95 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 17 25.11.2015 Suomi suhteessa euromaihin, toteutunut kehitys Yhteiskuntasopimuksella 5 %:n alenema suhteessa euromaihin Lisäksi vuosien 2015-2019 palkkamaltilla 5 %:n alenema suhteessa euromaihin Lisäksi työpaikkatason tuottavuuden parantamisella 5 %:n alenema suhteessa euromaihin *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2015, Lähde: Euroopan keskuspankki

TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten muutos Suomessa 2005-2014 10 %-yksikköä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2014 18 25.11.2015 Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt ja Medlingsinstitutet

TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten muutos Saksassa 2005-2014 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 %-yksikköä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2014 19 25.11.2015 Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt ja Medlingsinstitutet

TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten muutos Suomessa ja Saksassa Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä 10 TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2014, %-yksikköä. 8 6 4 2 13 %-yks. 0-2 -4-6 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Suomi Saksa 20 25.11.2015 Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt ja Medlingsinstitutet

Työn hinnalla mitaten Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä Euroopassa Teollisuuden työn hinta eri maissa Filippiinit* Bulgaria Romania Meksiko* Latvia Liettua Taiwan* Unkari Brasilia* Puola Tšekin tasavalta Viro Slovakia Portugali Malta Cypros Argentiina* Kreikka Slovenia Etelä-Korea* Israel* Singapore* Uusi Seelanti* Japani* Iso-Britannia Espanja Kanada* USA * Italia Luxemburg Irlanti Itävalta Alankomaat Australia* Suomi Ranska Saksa Ruotsi Tanska Belgia Sveitsi* Norja 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Euroa/tunti Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi ja Norja) 21 13.8.2015 *) Tieto vuodelta 2013, muuten vuodelta 2014 Lähde: Eurostat, The Conference Board

Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyin Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika Q1/2015* 42 Tuntia 41 40 39 38 37 36 22 13.8.2015 *) Kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista oli Suomessa 85 %. Lähde: Eurostat

Yritysten investointimahdollisuuksia vaikeuttaa kannattavuuden putoaminen Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* Suomessa verotuksen jälkeen 14% 12% 10% Kaikki yritykset 8% 6% 4% Teknologiateollisuus 2% 0% -2% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 23 25.11.2015 *) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta rahoitustuottojen ja kulujen, satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen. Lähde: Tilastokeskus

58% yrityksistä tappiolla tai tekee heikkoa tulosta Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten tulos* / liikevaihto 2013 24 4.5.2015 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 % (keskiarvo +0,4 %, mediaani +3,6 %) Yritykset satunnaisjärjestyksessä *) Liiketoiminnan tulos tarkoittaa yritysten tulosta ennen rahoitustuottoja ja kuluja, satunnaisia eriä sekä veroja. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä Kannattava (23 % yrityksistä) Tyydyttävä (19 %) Heikko (32 %) Tappiollinen (26 %)

Teollinen Internet

Vaihtoehtoiset kehityspolut ja vaikutukset Suomelle 1. Platformien rakentaja - Data Bazar - Teollinen Android 2. Ketterä soveltaja - Uudet tuotteet, palvelut, liiketoimintamallit, arvoverkot + 56 Mrd Liikevaihto 1. 2. + 28 Mrd Liikevaihto Vaikutusalue 2019 Jalostusarvo (Mrd ) +9 Työpaikat +48.000 Investoinnit (Mrd ) Vaikutusalue 2019 Jalostusarvo (Mrd ) +12 +3 Työpaikat +16.000 Baseline Investoinnit (Mrd ) +4 Vaikutusalue 2019 3. Perässähiihtäjä - Nykymeno jatkuu... - 80 työpaikkaa viikossa 3. Jalostusarvo (Mrd ) -3 Työpaikat -16.000 2014 2019 Investoinnit (Mrd ) -4 Muutokset suhteessa baselineen (nykyhetki) 25.11.2015 26

Kemppi: Improving Customers Business Through Integration of Data and Analysis Welding Equipment manufacturer Kemppi is in the forefront of utilizing digitalization in all its business operations. With Kemppi ARC System, Kemppi has integrated the data flow of welding: all data from welding can be monitored and documented on-line. Through a cloud-service, e.g. possible welding deviations can be observed even on the other side of the world. Kemppi uses data and analytics also in its own operations. Information is shared seamlessly over all functions and departments, and dealers and customers are an inherent part of the Innovation process. Play video BENEFITS: Improved quality and productivity, automated data collection, faster lead times, cost savings Increased customer satisfaction Faster product development Potential to eventually change business model to selling weld seam instead of equipment + service

U-Cont Bringing Intelligence Into Remote Filling Stations Joroinen-based Unicontain develops filling stations and process systems to demanding environments. BENEFITS: Digitally controlled stations and processes allow environmentally safe operation in remote locations Client has documentation and info where and when needed http://www.u-cont.fi/en/ Its filling stations automatically monitor the amount of fuel in the tanks. They also allow station owners to see sales and set prices with smart phones. According to CEO Jari Sistonen, U-Cont both brings more intelligence into its products and improves its own efficiency through digitalisation of work- and service processes. Because installations are mostly far away from services digital information flow is often the only way to control the installation and usage process. 29.10.2014 28

Ponsse: Bringing Wireless Intelligence To Logging Ponsse has transformed traditional logging into a wirelessly managed, automated and data-intensive solution optimized over the entire value chain. From individual logger to transportation, yield analysis and fleet management, Ponsse solutions represent cutting-edge information and mobile technology. http://www.youtube.com/watch?v=dvgqvjj348g BENEFITS: Mobile connectivity brings intelligence to remote locations Integration of information flows over the entire value chain minimizes down time and optimizes harvest yields Ergonomics and ease of use are key in all Ponsse s solutions. Real-time data is visualized for easy monitoring and decision-making by the everyone, from the logger to fleet manager and Ponsse service. CEO Juho Nummela: Industrial Internet has still big potential to improve Ponsse s operations and to support customers business

Enevo Creating New Efficiencies And New Business From Data Enevo creates both new efficiencies and new business from collecting waste management data with sensors attached to waste bins. BENEFITS: Significant savings to customers from improved collection route optimization New business can be created from selling collected data to other parties, e.g. companies using demographics http://www.youtube.com/watch?v=thjhfjav4w0 The collected data is is analysed to optimize bin collection routes, which offers direct savings to waste management companies. The data and the insights derived from it are valuable also for several other parties, allowing Enevo to expand into data integration business in the future. Enevo is a startup, with one of the founders coming from gaming industry. This gives the company the ability to look at a traditional industry from a new, data and analytics based angle. 29.10.2014 30

Datakeskusliiketoiminta

Miksi Suomesta maailman dataliikenteen ja tulevaisuuden liiketoiminnan solmukohta? Dataliikenne Suomen kautta Globaalin datan solmukohta Internetin tietoturvan edelläkävijä Geologinen, -graafinen ja -poliittinen vakaus (Geo 3 ) Alhainen korruptio (Transparency International) Nopeat tietoliikenneyhteydet (+ uudet datakaapelit) Teknologiamyönteiset ja internet-lukutaitoiset kuluttajat Neutraali ja puolueeton maa, johon luotetaan (mediaattori ja esimerkkimaa maailmalla) Maailman kärkimaita innovaatioissa ja koulutuksessa Internet rakentuu suomalaiselle softalle (esim. Linux, MySQL, IRC, SSH) Tietosuojan kannalta suotuisa lainsäädäntö ( massaurkintalaki ) Maailman ekotehokkaimmat datakeskukset; vihreästä konesalista vientituote Datan solmukohta kansalliseksi huippustrategiaksi Teollinen internet Palveluväylä Datakeskus Innovaatiot Kyberrikollisuuden kustannukset $400 miljardia $67.2 miljardia Koko Maailman tietoturvakustannukset 2013 8.7% vuodessa Kasvu

Terveysteknologia

Kiertotalous

Maapallojen lukumäärä Nykymenolla tulemme ylittämään maapallon kestokyvyn 2,5 4 kertaisesti 2,5 2,0 Hiilidioksidipäästöjä 80 % vähemmän Väestönkasvun hidastaminen Kulutuksen pienentäminen 20% Viljelysadon tuplaaminen 1,5 Ekologinen velka 1,0 0,5......... 1960 1970 1980 1990 2000 2020 2030 2040 2050 Lähde: Global Footprint Network Sitra Mari Pantsar 5.5.2015 35

Kiertotaloudessa on kolme keskeistä tapaa lisätä ja ylläpitää arvoa Lähde: Ellen MacArthur Foundation CE team Sitra Mari Pantsar 5.5.2015 36

Elektroniikkaromu: Valtava monimetallikaivos Yli 40 mt/v. 6,5 miljoonaa tonnia (15,5 prosenttia) kerättiin talteen 35,3 miljoonaa tonnia kaatopaikoille tai luontoon Rahassa mitattuna 41 miljardin euron arvosta rautaa, kuparia, kultaa, hopeaa, alumiinia ja harvinaisia maametalleja. Lisäksi 8 600 tonnia muoveja. EU:ssa syntyy noin 9 miljoonaa tonnia. Kolmasosa talteen virallisiin keräysjärjestelmiin. Pelkästään EU:n alueella 0,7 miljoonaa tonnia SERiä päätyy sekajätteen mukana joko kaatopaikoille tai polttolaitoksiin. Hukattu SER sisältää valtavia määriä haitallisia aineita 37 22.4.2015

Arktinen liiketoiminta

BARENTSIN ALUEEN INVESTOINTEJA Goliat öljykenttä Narvikin konttisatama Kiirunan siirto ja kaivosten laajennus Luulajan satama ja Tornio MangaLNG Fennovoima Sakatti Sokli Skrugard ja Havis -öljykentät Melkøyan laajennus KILA ja kolme öljyterminaalia: Petsamo, Norterminal, Veidnes Murmanskin satama, rata ja kaksi jäänmurtajaa Yamalin kaasu Ja öljy Nenetsian ja Komin öljy 3.2.2015 39

Valtion rooli

Elinkeinoelämän usko Suomeen palautettava Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen sektorin palveluita sujuvoittaa Verotus! Tuottavuusloikka digitalisaation avulla. Suomi on kaukana markkinoista, ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat jo itsessään lisäkustannus. Tätä taakkaa ei pidä kasvattaa. Panostuksia kasvuun, osaamiseen ja uudistumiseen. Koulutuksen tulee vastattava paremmin yritysten tarpeisiin. TKI-investoinnit synnyttävät uutta liiketoimintaa. Tekesin ja yritysverkostojen rooli on keskeinen. Jos kolmikanta ei toimi, valtion päätöksillä sisäinen devalvaatio ja työelämän uudistukset

Kiitos! jorma.turunen@techind.fi @Teknologiat p. 0500 445 444