15. KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN MELUSELVITYS
Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.10.2015 Viite 1510015514 KARHUKANKAAN TUULI- VOIMAHANKE, SIIKAJOKI MELUMALLINNUS
KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKE, SIIKAJOKI MELUMALLINNUS Päivämäärä 21.10.2015 Laatija Tarkastaja Arttu Ruhanen Kirsi Lehtinen Tuulivoimahankkeen meluselvitys ympäristövaikutusten arviointia ja kaavoitustyötä varten Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 06/2015 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 1510015514 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT 1 2.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 1 2.2 Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat asuntojen sisätiloissa 1 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 2 3.1 Tuulivoimalatiedot 2 3.2 Melulaskenta 3 3.3 Maastomalli 4 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4 4.1 Mallinnuksen tulokset 4 4.2 Häiritsevyyskorjaukset 4 4.3 Tuulivoiman melutasot verrattuna Vna 1107/2015 ulkomelun ohjearvoihin 4 4.4 Pienitaajuinen melu 5 4.5 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 5 LIITTEET 6
MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Karkukankaan alueelle Siikajoelle. Tämä meluselvitys liittyy Rambollissa laadittavaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA). Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisesti. Koska kyseessä on YVA-vaiheen selvitys, on meluvyöhykkeiden sekä reseptoripistekohtaisessa mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin erillislaskentana YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Työ on tehty hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin jaa kaavoitustyöhön liittyen Suomen Hyötytuuli Oy:n toimeksiannosta. Ramboll Finland Oy:ssä YVA-hankkeen projektipäällikkönä toimii FM (maantiede) Kirsi Lehtinen ja kaavoituksen FM, hall. yo Miia Nurminen-Piirainen. Melumallinnuksen ja raportoinnin on tehnyt projektipäällikkö ins. (AMK) Janne Ristolainen ja suunnittelija ins. (AMK) Arttu Ruhanen. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 (voimaantulopäivä 1.9.2015) on annettu tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot. Ohjearvot on annettu absoluuttisina lukuarvoina, joissa ei huomioida taustamelua. Asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennusalan mukaisessa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa sekä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä ja valvonnassa. Tuulivoimalan toiminnasta aiheutuvan melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutason eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason L Aeq ) ohjearvoja taulukossa 1 esitetyn mukaisesti. Taulukko 1. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot Ulkomelutason L Aeq päivällä klo 7-22 Ulkomelutason L Aeq yöllä klo 22-7 Pysyvä asetus 45 db 40 db Loma-asutus 45 db 40 db Hoitolaitokset 45 db 40 db Oppilaitokset 45 db - Virkistysalueet 45 db - Leirintäalueet 45 db 40 db Kansallispuistot 40 db 40 db Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tällaista toimintaa harjoitettaessa huomioon otettavista sisämelutasoista säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen tehdään 5 db lisäys, mikäli tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista altistuvalla alueella. 2.2 Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat asuntojen sisätiloissa Sosiaali- ja terveysministeriön 23.4.2015 annetussa asetuksessa 545/2015 (voimaantulopäivä 15.5.2015) on annettu toimenpiderajoja asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle (ns. asumisterveysasetus). Asetus korvaa aiemmin käytössä olleen asumisterveysohjeen (STM oppaita 2003:1). Asuinhuoneistojen asuinhuoneisiin (paitsi keittiö ja muut tilat) toimenpiderajoiksi on annettu päiväajan keskiäänitasolle L Aeq 7-22 35 db ja yöajan keskiäänitasolle L Aeq 22-7 30 db. Selvästi taustamelusta erottuvalle melulle, joka voi aiheuttaa unihäiriötä, on toimenpiderajana nukkumiseen käytettävissä tiloissa yöaikaan (klo 22-7) yhden tunnin keskiäänitaso L Aeq,1h 25 db. Lisäksi on
MELUMALLINNUS 2 huomioitava melun erityisominaisuudet eli mahdolliset kapeakaistaisuus- ja impulssimaisuuskorjaukset. Asetus sisältää toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle, jotka on annettu taajuuspainottamattomina tunnin keskiäänitasoina L eq,1h. Taulukko 2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun toimenpiderajat terssikaistoittain (Asumisterveysasetus). Päiväaikana sallitaan 5 db suurempia arvoja. Kaista / Hz L Leq, 1h / db 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Valtioneuvoston asetuksessa velvoitetaan noudattamaan sisätilojen melun osalta Asumisterveysasetuksessa annettuja sisätilojen melun toimenpiderajoja. Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeen (4/2012) mukaisesti ulkomelun ohjearvoilla pyritään varmistamaan sisämelun osalta suunnitteluohjearvojen täyttyminen. Asumisterveysasetus ei tuo muutoksia mallinnusmenettelyihin tai -tarpeisiin, jotka tehdään YM:n ohjeistuksen mukaisesti. 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Tuulivoimalatiedot YVA:n hankevaihtoehto 1 sisältää yhteensä 16 tuulivoimalaa, jotka sijoitettiin mallinnuksessa 20.5.2015 päivätyn layoutin mukaisille paikoille. Tuulivoimaloiden napakorkeus oli 160 metriä. Taulukko 3. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Tunnus X Y Z 1 395873 7179484 34 2 396387 7178061 43 3 396262 7177587 45 4 395358 7177977 41 5 395395 7179755 34 6 397019 7176392 51 7 395744 7178730 38 8 396685 7178675 42 9 395802 7176591 50 10 395655 7176027 54 11 395631 7177464 45 12 396723 7177599 46 13 396308 7176393 50 14 395843 7178210 42 15 395460 7179178 36 16 395238 7178488 40 Mallinnus tehtiin Vestas V126-3.3MW (clean blade) laitosmallilla. Tuulivoimalamallin melupäästötiedot perustuvat Suomen Hyötytuuli Oy:n toimittamaan Vestaksen meludokumenttiin DMS no.: 0048-2151_01; V126-3.3MW-Mk2A-50/60Hz Third Octaves according to General Specification; 2014-11-11. Äänitehotasot on esitetty dokumentissa terssikaistoittain välillä 6,3 8 000 Hz tuulennopeuksille 4-12 m/s (napakorkeudella). Laitosmallin suurin äänitehotaso L WA 108,5 db saavutetaan, kun tuulen nopeus on 10 m/s laitoksen napakorkeudella. Pienitaajuisen melun osuus päästöstä suurimmillaan kun tuulen nopeus on napakorkeudella 13 m/s. Liitteessä 2 on esitetty tarkemmat tuulivoimaloiden akustiset tiedot.
MELUMALLINNUS 3 3.2 Melulaskenta Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Liitteessä 2 on esitetty melulaskentojen oleelliset lähtötiedot esim. laskentaparametrit. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.3 -melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan -ohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta www.soundplan.eu. ISO 9613-2 -mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Lisäksi tehtiin reseptoripistelaskentoja asuin- ja lomarakennusten kohdalla. Reseptoripisteiden tuloksista käy ilmi tarkat keskiäänitasot (L Aeq ) kyseisten rakennusten kohdalla. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Taajuuspainottamattomien terssikaistakohtaisten melutasojen laskenta tehtiin kahteen reseptoripisteeseen eli samojen rakennusten kohdalle kuin pistekohtainen keskiäänitason laskentakin. Rakennuksen sisälle aiheutuvia pienitaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Melupäästöarvot syötettiin meluvyöhykelaskentaan ja reseptoripistelaskentaan 1/1 - oktaavikaistoittain taajuusjakauman mukaisesti. Pienitaajuisen melun laskenta tehtiin laitosmallin ilmoitettuihin 1/3 oktaavikaistatietoihin perustuen. Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. R2 R1 Kuva 1. Reseptoripisteiden sijainti
MELUMALLINNUS 4 3.3 Maastomalli Laskennassa käytetty maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen perustuvasta Korkeusmalli 2 -korkeusaineistosta. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu myöskään metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Ympäristömeluarvioinneissa kasvillisuuden vaikutusta ei kuitenkaan pääsääntöisesti oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutusta melun etenemiseen ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. Hankealueella tuulivoimalan perustusten ja kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien altistuvien kohteiden välinen maanpinnan korkeusero on alle 60 metriä. 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mallinnuksen tulokset pätevät selvityksessä käytetyllä laitosmallilla ja sen melupäästöllä sekä muilla suunnittelutiedoilla. Mikäli rakennettavan tuulivoimalaitoksen melupäästö on nyt tarkasteltua suurempi tai sijainti tai napakorkeus muuttuvat merkittävästi, tulee mallinnus ja meluvaikutusten arviointi päivittää. 4.1 Mallinnuksen tulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteessä 1. Meluvyöhykkeet ovat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulivoimalaitokset tuottavat suurimman mahdollisen melupäästön koko päivä- tai yöajan. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päiväja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan äänitaso tuulivoimaloiden ympärillä vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen ja mallinnus on tehty myötätuuliolosuhteen vallitessa kaikkiin ilmansuuntiin. Taulukko 4. A-painotetut keskiäänitasot eniten melulle altistuvien kohteiden kohdalla (ulkomelutaso) Reseptori L Aeq, db R1 28,5 R2 26,0 Kaikki asuin- ja lomarakennukset jäävät 40 db melualueen ulkopuolelle. Enimmillään keskiäänitaso on 28,5 db lähimmän asuintalon kohdalla. 4.2 Häiritsevyyskorjaukset Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 tuulivoimaloiden ulkomelutasoista ei mallinnusvaiheessa edellytetä korjauksia tai kannanottoa mahdollisesta impulssimaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta. Mahdollinen häiritsevyyskorjaus tehdään valvonnan yhteydessä tehtävään mittaustulokseen. Asetus ei sisällä korjausta merkityksellisestä sykinnästä (amplitudimodulaatio), koska sen määrittämiseen ei ole standardisoitua menetelmää. 4.3 Tuulivoiman melutasot verrattuna Vna 1107/2015 ulkomelun ohjearvoihin YM:n mallinnusohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreja ja käyttäen valmistajan takaamia melupäästöarvoja (declared value tai warranted level). Tällöin melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Tässä mallinnuksessa on käytetty valmistajan takaamaa arvoa. Kaikkien asuin- ja lomarakennusten kohdalla alitetaan päiväajan ohjearvo 45 db ja yöajan ohjearvo 40 db. Valtioneuvoston asetuksessa velvoitetaan noudattamaan sisätilojen melun osalta Asumisterveysasetuksessa annettuja sisätilojen melun toimenpiderajoja. Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeen (4/2012) mukaisesti ulkomelun ohjearvoilla pyritään varmistamaan sisämelun osalta suunnitteluohjearvojen täyttyminen.
MELUMALLINNUS 5 4.4 Pienitaajuinen melu Verrattaessa Asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaisiin pienitaajuisen melun yöajan toimenpiderajoihin, on reseptoripisteessä R1 ulkomelutaso ulkovaipan vaadittava äänitasoero ( L) 1 db luokkaa 125 Hz:n terssikaistalla. 80 Hz ulkomelutaso on sisätilojen yöajan toimenpiderajojen tasolla. Muilla terssikaistoilla ulkomelutasot ovat reseptoripisteessä R1 yöajan sisämelun toimenpiderajojen alle. Reseptoripisteessä R2 ulkomelutaso 125 Hz:n terssikaistalla on sisätilojen yöajan toimenpiderajojen tasolla. Muilla terssikaistoilla melutaso alittavat yöajan sisämelun toimenpiderajat. Asumisterveysasetuksen mukaan päiväajan pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä noin 5 db suurempia arvoja kuin yöaikana, joten ulkomelutasot alittavat päiväaikana toimenpiderajat molemmissa reseptoripisteissä. DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittaa terssikohtaiset melutasot toimenpiderajat selvästi kummassakin reseptoripisteessä. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimaloita, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. 80 Pienitaajuinen melu L eq,db 70 60 50 40 30 20 R1, Ulkomelu R1, Sisämelu R2, Ulkomelu R2, Sisämelu Asumisterveysasetus, Sisämelu 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuuskaista, HZ Kuva 2. Pienitaajuisen melun laskentatulokset 4.5 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea voimalan saavuttaessa tietyn tuulen nopeuden. Hiljaisilla tuulen nopeuksilla voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa pienempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan on hyvin voimakasta. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta.
MELUMALLINNUS 6 Kuva 3. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Hankealueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden koillispuolella. Hankealueen etelä- ja länsipuolella mallinnuksen mukaisten melutasojen esiintyminen on harvinaisempaa. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Meluvyöhykekartta Melulaskennan lähtötiedot ja tuulivoimaloiden akustiset tiedot
Liite 1
Liite 2 1/3 Laatija: Arttu Ruhanen, Ramboll Finland Oy Päivämäärä: 4.9.2015 Hankevastaava: Hankealue: Suomen Hyötytuuli Oy Karhukangas, Siikajoki Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: SoundPlan 7.3 Laskennan lähtötiedot Laskentaverkko Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 20*20 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: Maanmittauslaitos, Korkeusmalli 2m 2,0 m 0,3 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Kyllä Ei Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: - Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu
Liite 2 2/3 Tuulivoimaloiden perustiedot Tuulivoimalan valmistaja: Vestas Nimellisteho: 3,3 MW Tyyppi: V126-3.3 MW Napakorkeus: 160 m Sarjanumero: - Roottorin halkaisija: 126 m Tornin tyyppi: Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Kyllä Kyllä Ei Ei Akustiset tiedot Melupäästötiedot Suurin kokonaisäänitehotaso L WA : 108,5 db (clean blade) Aänitehotaso 1/3 -oktaaveittain (A-painotettu), 10 m/s napakorkeudella: 120 100 Takuuarvo 80 L WA,dB 60 40 20 0 Taajuuspainotamattomat äänitehotasot terssikaistoittain, 13 m/s napakorkeudella: 120 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 Taajuus, Hz 115 L W,dB(lin) 110 105 100 95 90 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuus, Hz Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä Kyllä Ei Ei ilmoitettu Kyllä Ei Ei ilmoitettu Kyllä Ei Ei ilmoitettu
Liite 2 3/3 Pienitaajuisen melun laskenta Lineaariset melutasot (L Leq ) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pienitaajuisen melun laskentamenetelmä: YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna) R1 R2 Hz L Leq, db L Leq, db 20 49 47 25 50 49 31,5 44 43 40 41 40 50 41 40 63 41 39 80 40 38 100 36 35 125 37 36 160 29 28 200 26 24
16. KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN VÄLKESELVITYS
Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.10.2015 Viite 1510015514 KARHUKANKAAN TUULI- VOIMAHANKE, SIIKAJOKI VÄLKEMALLINNUS
KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKE, SIIKAJOKI VÄLKEMALLINNUS Päivämäärä 21.10.2015 Laatija Tarkastaja Arttu Ruhanen Kirsi Lehtinen Tuulivoimahankkeen välkemallinnus Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 06/2015 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 1510015514 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
VÄLKEMALLINNUS SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. Suunnitteluohjearvot 1 3. Vaikutusmekanismit 2 4. Mallinnusmenetelmä ja lähtötiedot 2 4.1 Mallinnusohjelma ja laskentamalli 2 4.2 Välkelaskenta 2 4.3 Laskentojen epävarmuus 3 4.4 Maastomalli 3 4.5 Tuulivoimalatiedot 3 5. Mallinnustulokset ja tulosten tulkinta 4 6. Välkevaikutuksien vähentämiskeinot ja -tarve 4 LIITTEET 4 LÄHTEET 4
VÄLKEMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Tämä selvitys liittyy Karhukankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiin ja kaavoitustyöhön. Työn tarkoituksena on ollut selvittää tuulivoimalaitosten aiheuttamat liikkuvan varjostuksen vaikutukset. Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) oppaan mukaisesti liikkuvasta varjosta puhutaan välkkeenä. Työ on tehty Suomen Hyötytuuli Oy:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilönä on toiminut Teemu Molkkari. Välkemallinnuksen ja raportoinnin on tehnyt Ramboll Finland Oy:stä ins.(amk) Arttu Ruhanen. 2. SUUNNITTELUOHJEARVOT Tuulivoimaloista aiheutuvalle liikkuvalle varjostukselle ei ole määritelty Suomessa raja- tai ohjearvoja. Ympäristöministeriön julkistamassa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) oppaassa suositellaan käyttämään apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. [1] Eri maissa on annettu suunnitteluarvoja tai raja-arvoja välkkeen määrälle asutukselle tai muille altistuville kohteille. Saksassa on annettu ohjeistus (WEA-Schattenwurf-Hinweise) mallintamiseen sekä raja-arvot maksimivälketilanteessa sekä todellisessa tilanteessa [2]. Ruotsalaisessa suunnitteluohjeistuksessa viitataan saksalaiseen ohjeistukseen ja suositukset perustuvat pitkälti saksalaiseen ohjeistukseen [3]. Tanskassa on ohjeistuksena annettu, että vuotuinen todellinen välkemäärä tulee rajoittaa kymmeneen tuntiin vuodessa [4]. Taulukko 2.1. Esimerkkejä muiden maiden suosituksista ja raja-arvoista välkkeen esiintymisen osalta Maa Real Case Worst Case Saksa 8 tuntia/vuosi 30 tuntia/vuosi 30 min/päivä Ruotsi 8 tuntia/vuosi 30 min/päivä - Tanska 10 tuntia/vuosi -
VÄLKEMALLINNUS 2 3. VAIKUTUSMEKANISMIT Toiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa liikkuvaa varjoa eli välkettä ympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Tällöin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon ja varjojen liikkumisnopeus riippuu roottorin pyörimisnopeudesta. Välkevaikutus syntyy sääolojen, vuodenajan ja vuorokauden ajan mukaan, joten välkettä on havaittavissa tietyssä katselupisteessä vain tiettyjen valaistusolosuhteiden täyttyessä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta ja vuodesta. Välkettä ei esiinny kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä, tai auringon asema on välkkeen muodostumiselle epäedullinen. Myös tuulen suunnalla eli roottorin asennolla on vaikutusta varjon muodostukselle. Poikittain aurinkoon oleva roottori aiheuttaa erilaisen varjon kuin kohtisuoraan aurinkoon suuntautunut voimala. Laajimmalle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla. Toisaalta kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tällöin valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. Vaikutusalueen koko riippuu tuulivoimalamallin dimensioista ja lavan muodosta sekä alueellisista sääolosuhteista sekä maasto-olosuhteista (metsä, mäki jne.). 4. MALLINNUSMENETELMÄ JA LÄHTÖTIEDOT 4.1 Mallinnusohjelma ja laskentamalli Tuulivoimaloiden aiheuttaman välkkeen esiintymisalue ja esiintymistiheys laskettiin EMD WindP- RO 2.9 -ohjelman Shadow -moduulilla, joka laskee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luoman liikkuvan varjon alaisena. Ohjelma on yleisesti käytössä tuulivoimaloiden aiheuttaman välkkeen mallinnuksessa. Lisätietoja ohjelmasta ja laskentamallin kuvauksen saa internet-osoitteesta http://www.emd.dk/ löytyvästä ohjelman käyttöohjeesta [5]. Ohjelmalla voidaan tehdä kahdentyyppisiä laskentoja, ns. Pahin tilanne (Worst Case)- ja Todellinen tilanne (Real Case) -laskelmia. Välkekartan lisäksi voidaan laskea yksittäisiin reseptoripisteisiin kohdistuvaa välkevaikutusta. Kuva 4.1.1. Tuulivoimalan aiheuttaman liikkuvan varjon alue [5] 4.2 Välkelaskenta Laskentapisteiden väliseksi etäisyydeksi määritettiin 10 metriä. Laskennan tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä, eli noin ihmisen silmänkorkeutta. Laskennassa käytetyn saksalaisen ohjeistuksen (joka on yleisesti käytössä oleva laskentatapa) mukaan välkevaikutusta laskettaessa auringonpaistekulman raja horisontista on kolme astetta, jonka alle menevää auringon säteilyä ei oteta huomioon ja laskennassa roottorin lavan tulee peittää vähintään 20 % auringosta [2]. Worst Case laskenta antaa teoreettisen maksimivälkemäärän. Laskenta olettaa auringon paistavan koko ajan, kun aurinko on horisontin yläpuolella ja tuulivoimaloiden oletetaan käyvän koko ajan sekä tuulen suunnan seuraavan aurinkoa siten, että välkettä syntyy tarkastelupisteeseen aina maksimaalinen määrä.
VÄLKEMALLINNUS 3 Real Case -laskennoissa huomioidaan alueen tuulisuus- ja auringonpaistetiedot. Worst case - tuloksista tehdään vähennykset auringonpaistetietoihin ja toiminta-aikoihin (tuulensuunta sektoreittain) perustuen, josta saadaan Real case -tulos. Auringonpaisteisuustietoina käytettiin Ilmatieteen laitoksen Oulun lentoaseman sääaseman keskiarvoisia arvoja ilmastolliselta vertailukaudelta 1981 2010 [6]. Tuulivoimaloiden vuotuinen toiminta-aika 94 % perustuu Suomen Tuuliatlaksen tietoihin hankealueelta. Toiminta-aikaa laskettaessa on oletettu, että tuulivoimalat toimivat tuulen nopeuden ollessa napakorkeudella vähintään 3 m/s [7]. Taulukko 4.2.1. Real Case -laskennassa käytetyt keskimääräiset auringonpaisteisuustunnit päivässä eri kuukausina Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou 0,77 2,46 4,42 6,93 8,81 9,87 9,13 6,84 4,43 2,23 0,93 0,26 Taulukko 4.2.2. Real Case -laskennassa käytetty vuotuinen toiminnallinen aika (tuntia vuodessa) tuulensuuntasektoreittain N NNE ENE E ESE SSE S SSW WSW W WNW NNW Sum 566 435 339 385 629 692 801 1110 1671 635 469 516 8247 4.3 Laskentojen epävarmuus Koska Worst Case -laskenta perustuu auringon asemaan suhteessa tuulivoimalaitokseen ja tarkastelupisteeseen, voidaan laskennan tarkkuutta pitää hyvinkin luotettavana, kun määritetään välkkeen mahdollisia esiintymisajankohtia. Kun tarkoituksena on ennustaa todellista välkkeen esiintyvyyttä alueella vuoden aikana, ei Worst Case -mallinnus vastaa todellisuutta. Real Case - tuloksiin vaikuttavat mallinnuksessa käytetyt auringonpaisteisuustiedot ja tuulen suuntien toiminnalliset ajat. Mikäli voimalan roottori liikkuu tunteina vähemmän ja aurinko paistaa vähemmän, vähentää se välkeilmiön esiintymistä nyt lasketusta, ja mikäli enemmän, se vastaavasti lisää välkeilmiön esiintymismahdollisuuksia Real Case -tuloksissa. Mallinnuksen mukainen Real case -tulos kuvaa tavanomaisen vuoden tilannetta. Välkevaikutusten todellinen tilanne siis vaihtelee eri vuosina, koska välkkeen esiintyminen tietyssä katselupisteessä tietyllä hetkellä edellyttää, että aurinko paistaa tuulivoimalaitosten roottorin takaa tarkastelupisteeseen tuulivoimala pyörii ja tuulivoimalan roottorin asento mahdollistaa liikkuvan varjon syntymisen takana olevaan tarkastelupisteeseen ilman kirkkaus mahdollistaa varjon syntymisen Real Case -mallinnuksessa tuotetaan paras mahdollinen ennuste tulevasta välketilanteesta alueella. Mallinnusperiaatteiden mukaan laskenta antaa suhteellisen konservatiivisia arvoja, koska mallinnuksessa ei huomioida esim. puuston ja rakennusten aiheuttamaa peittovaikutusta. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia. 4.4 Maastomalli Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeusaineistolla, jossa korkeuskäyrät ovat 2,5 metrin välein. Maastomallissa ei huomioitu puustoa tai rakennuksia. 4.5 Tuulivoimalatiedot Karhukankaan tuulivoimaloiden sijoittelu perustuu 20.5.2015 päivättyyn layoutiin. Tuulivoimamallin napakorkeutena käytettiin 160 metriä ja roottorin halkaisijana 140 m. Maksimivälkeetäisyys on mallinnusohjelman oletusarvon mukainen 2500 metriä, koska käytössä ei ole laitosmallille erillisiä tietoja lavan leveydestä.
VÄLKEMALLINNUS 4 5. MALLINNUSTULOKSET JA TULOSTEN TULKINTA Real Case laskennan mukainen välkekartta on esitetty liitteessä 1. Mallinnuksen mukaan yhdenkään asuin- tai lomarakennuksen kohdalla välkemäärä ei ylitä 8 tuntia vuodessa. Kaikki asuin- tai lomarakennukset jäävät alueen ulkopuolelle, jossa välkettä on edes vähäisissä määrän mahdollista esiintyä. Välkevyöhykelaskennan lisäksi erillisiä reseptoripistelaskentoja ei tehty, koska kaikki asuin- ja lomarakennukset jäävät välkevaikutusalueen ulkopuolelle ja siten välkettä ei esiinny. 6. VÄLKEVAIKUTUKSIEN VÄHENTÄMISKEINOT JA -TARVE Tuulivoimaloiden välkevaikutusta on mahdollista vähentää teknisin keinoin siten, ettei välkettä esiinny tietyllä kohteella enemmän kuin ennalta määritelty aika. Tämä tapahtuu ohjaamalla tuulivoimalaitokset pysähtymään tiettyinä ajankohtina ja tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Välkkeen muodostumista tuulivoimalan ympäristöön monitoroidaan voimalan nasellin päälle tai runkoon asennettavilla valosensoreilla, jotka laskevat muodostumisen mahdollisuutta tietyssä suunnassa valoisuuden ja roottorin asennon mukaan. Jos vuotuisen todellisen välkemäärän rajana käytetään 8 tuntia tai 10 tuntia vuodessa asuin- tai lomarakennusten kohdalla, ei mallinnuksen mukaan välkkeen rajoittamistarvetta ole. Puustovyöhykkeet rajoittavat välkevaikutuksia, mutta puuston on kuitenkin oltava riittävän tiheää ja korkeata sekä suojata altistuvaa kohdetta kattavasti. Myös vuodenajan vaihtelut on huomioitava puuston kyvyssä rajoittaa tuulivoimaloiden näkyvyyttä. Jos tuulivoimalat eivät näy katselupisteeseen, ei myöskään välkettä aiheudu. LIITTEET Liite 1 Real Case -laskennalliset välkevyöhykkeet LÄHTEET 1. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 2. Hinweise zur Ermittlung und Beurtelung der optischen Immissionen von Windenergianlagen, WEA-Shattenwurf-Hinweise 3. Vindkraftshandboken - Planering och prövning av vindkraftverk på land och i kustnära vattenområden 4. Danish Wind Industry Association 5. WindPRO 2.9 User Manual 6. Ilmatieteen laitos, Tilastoja Suomen ilmastosta 1981 2010, Raportteja 2012:1 7. Suomen Tuuliatlas
Liite 1
17. ASUKASKYSELY
SUOMEN HYÖTYTUULI OY KARHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ASUKASKYSELYN TULOKSET 28.9.2015 Hanna Herkkola Venla Pesonen
ASUKASKYSELYN TULOKSET SISÄLTÖ 1. KYSELYN TOTEUTUS... 1 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 2 3. SUHTAUTUMINEN TUULIVOIMAAN JA SÄHKÖNTUOTANTOON... 5 4. YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA ALUEIDEN KÄYTTÖ... 6 5. HANKKEEN VAIKUTUKSET... 8 6. TIEDOTUS JA NÄKEMYS HANKKEESTA... 10 7. VAPAAMUOTOISET VASTAUKSET... 11 LIITTEET 1. Kyselylomake 2. Saatekirje 3. Hanketiedote 4. Vapaamuotoiset vastaukset
1 1. KYSELYN TOTEUTUS Siikajoen kuntaan on suunnitteilla Karhukankaan ja Kangastuulen tuulivoimapuistot. Karhukankaan tuulivoimahankkeesta vastaa Suomen Hyötytuuli Oy ja Kangastuulen tuulivoimahankkeesta Element Power / Kangastuuli Oy. Tuulivoimahankkeet sijoittuvat Siikajoen kunnan länsiosaan valtatien 8 molemmin puolin. Karhukankaan ja Kangastuulen tuulivoimahankkeiden suunnittelualueet ovat toisistaan erilliset ja kummastakin hankkeesta on käynnissä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Suomen Hyötytuuli Oy ja Element Power / Kangastuuli Oy päättivät toteuttaa yhteisen asukaskyselyn tuulivoimahankkeidensa vaikutusarviointien ja toimintansa kehittämisen tueksi. Kirjeitse toteutetulla asukaskyselyllä selvitettiin suunnitellun tuulivoimapuiston lähialueiden käyttöä ja merkitystä, vastaajien käsityksiä asuinympäristönsä nykytilasta sekä hankkeen mahdollisista vaikutuksista ja hanketoimijoista. Kyselylomakkeen kahdella ensimmäisellä sivulla esitettiin molempia hankkeita koskevat yhteiset taustakysymykset. Lisäksi lomakkeessa oli erikseen molempia hankkeita koskevat kysymykset. Tässä Suomen Hyötytuuli Oy:n asukaskyselyn tulosraportissa on esitetty vain molempia hankkeita koskevien yhteisten taustakysymysten sekä Suomen Hyötytuuli Oy:n Karhukankaan tuulivoimahanketta koskevien kysymysten tulosten analyysi. Kysely lähetettiin talouksiin, jotka sijaitsevat 10 km säteellä Karhukankaan ja Kangastuulen suunnittelualueiden keskipisteistä ja/tai 2 km säteellä suunnitellusta sähkönsiirtolinjasta. Osoitteet poimittiin Väestörekisterikeskuksen (VRK) tietokannasta, ja poiminnan suoritti VRK:n virallinen yhteistyökumppani JP-Postitus Oy, joka ei saa luovuttaa osoitetietoja muille missään muodossa. Hankevastaavat tai asukaskyselyn tilastollisesta analyysistä vastaava Ramboll Finland Oy eivät ole missään vaiheessa saaneet vastaajien osoitetietoja eivätkä tiedä, kenelle kyselyt on postitettu. Asukaskyselyn toteutuksessa ja vastaanottamisessa tulee ottaa huomioon, että mm. suoramarkkinointikielto voi estää osoitepoiminnan VRK:n tietokannasta. Kaiken kaikkiaan kyselyitä postitettiin yhteensä 843 talouteen. Kyselypostitus sisälsi saatekirjeen, molempien hankkeiden hanketiedotteet, kyselylomakkeen ja palautuskuoren, jonka postimaksu oli maksettu. Kysely postitettiin 15.5.2015 ja se pyydettiin palauttamaan viimeistään 5.6.2015. Viimeiset analyysiin mukaan ehtineet vastaukset saatiin 26.6.2015. Kyselyyn saatiin 237 vastausta, jolloin vastausprosentti on 28, mikä on hyvä tämäntyyppiselle asukaskyselylle. Kyselyn suunnitteli ja toteutti Ramboll Finland Oy, jossa siitä vastasi Hanna Herkkola. Venla Pesonen analysoi tulokset Tixel-tilasto-ohjelmalla sekä raportoi tulokset kaaviokuviksi. Osoitteiden poiminnan väestötietojärjestelmästä, kyselyn postituksen ja numeeristen vastausten optisen luennan hoiti JP-postitus Oy. Kyselylomake, saatekirje ja Suomen Hyötytuuli Oy:n hanke-esite ovat tulosraportin liitteinä 1-3. Vapaamuotoiset vastaukset ovat liitteenä 4.
2 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Sukupuoli Mies 59 Nainen 41 N=227 % 0 20 40 60 80 100 Kuva 1. Vastaajien sukupuolijakauma. 18-30 v 8 Ikäryhmä 31-50 v 35 51-65 v 32 Yli 65 vuotta 24 N=231 % Kuva 2. Vastaajien ikäjakauma. 0 10 20 30 40 Pariskunta Elämäntilanne 46 Lapsiperhe 35 Yksin asuva 13 Joku muu 5 N=226 % 0 10 20 30 40 50 Kuva 3. Vastaajien elämäntilanne.
3 Kuva 4. Asukaskyselyn saatekirjeen kartta hankealueista ja asutuksen sijoittumisesta. Vakituisen asunnon sijainti Sektori A 10 Sektori B 45 Sektori C 6 Sektori D 5 Sektori E 15 Sektori F 5 Sektori G Vakituinen asuntoni sijaitsee muualla. 1 13 N=205 % 0 20 40 60 Kuva 5. Vastaajien vakituisen asunnon sijainti kyselyn saatekirjeessä olleen kartan mukaan.
4 Vapaa-ajan asunnon sijainti Sektori A 10 Sektori B 27 Sektori C Sektori D Sektori E 0 1 2 Sektori F 4 Sektori G Minulla ei ole vapaa-ajan asuntoa tai se sijaitsee muualla. % Kuva 6. Vastaajien vapaa-ajan asunnon sijainti kyselyn saatekirjeessä olleen kartan mukaan. 1 N=134 54 0 10 20 30 40 50 60 Kuinka kauan olette yhteensä asunut tai lomaillut tällä seudulla? Alle 5 vuotta 9 5-9 vuotta 12 10-29 vuotta 31 30-49 vuotta 26 50 vuotta tai yli 22 N=232 % Kuva 7. Asumisen kesto seudulla. 0 10 20 30 40
5 3. SUHTAUTUMINEN TUULIVOIMAAN JA SÄHKÖN- TUOTANTOON Millä tavoin sähköä pitäisi Suomessa tuottaa? Biopolttoaineilla 73 Vesivoimalla 66 Jätteenpoltolla 64 Ydinvoimalla 50 Tuulivoimalla 48 Turpeen poltolla 31 Monipolttoainelaitoksissa 23 Maakaasulla 15 Kivihiilellä 2 Öljyn poltolla 1 Lisäämällä sähkön tuontia Muu (aurinkoenergia, hake, maalämpö) 1 10 N=232 % 0 20 40 60 80 Kuva 8. Vastaajien näkemys kannatettavista sähkön tuotantotavoista Suomessa. Miten suhtaudutte tuulivoimaan yleisesti ottaen? Myönteisesti 50 Kielteisesti 38 En osaa sanoa 12 N=228 % 0 10 20 30 40 50 60 Kuva 9. Vastaajien suhtautuminen tuulivoimaan yleisesti ottaen. Oletteko nähnyt ison, yli 100 metriä korkean, toiminnassa olevan tuulivoimalan? Olen, lähietäisyydeltä (alle 500 m). 56 Olen, kaukaa (yli 500 m). 31 En ole 13 N=231 % 0 10 20 30 40 50 60 Kuva 10. Vastaajien kokemus toiminnassa olevista tuulivoimaloista.
6 En, mutta olisin kiinnostunut tutustumaan. Oletteko käynyt tutustumassa tuulivoimapuistoon? 39 En, enkä ole kiinnostunutkaan. 32 Olen. 29 N=229 % 0 20 40 60 Kuva 11. Vastaajien tutustuminen tuulivoimapuistoon. Mistä saatte tietoa tuulivoimasta yleisesti ottaen? Valtakunnallisista sanomalehdistä Paikallislehdistä Televisiosta tai radiosta 63 62 66 Naapureilta tai muilta tutuilta Muilta nettisivuilta Tuulivoimayhtiöiden yleisötilaisuuksista Tuulivoimayhtiöiden nettisivuilta 28 26 25 20 Kansalaisjärjestöiltä Tuulivoimayhdistyksestä Muualta 7 12 10 N=230 % 0 20 40 60 80 Kuva 12. Vastaajien tuulivoimaa koskevat tietolähteet. 4. YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA ALUEIDEN KÄYTTÖ Alueiden käyttö nykytilanteessa, kaikki vastaajat Karhukankaan suunnittelualue, Suomen Hyötytuuli Oy Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Vuosittain Harvemmin tai en koskaan Käytän alueen teitä. * (N=211) 16 20 18 23 23 Ulkoilen alueella. (N=206) 4 11 17 27 41 Tarkkailen alueella luontoa, esim. lintuja ja kasveja. (N=202) 3 9 13 28 46 Marjastan tai sienestän alueella. (N=209) 12 7 54 36 Lomailen alueella. (N=194) 1 9 4 11 75 Metsästän alueella. (N=199) 1 6 18 74 Harjoitan alueella maa- ja metsätaloutta (N=193) 1 5 6 87 Jotain muuta (N=84) 6 5 4 5 81 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 13. Alueiden käyttö nykytilanteessa, kaikki vastaajat. * merkityissä kohdissa tilastollisesti merkitsevät erot eri ikäryhmien välillä.
7 Eri asioiden nykytila, kaikki vastaajat yhteiskysely Erittäin hyvä Melko hyvä Ei hyvä eikä huono Melko huono Erittäin huono Asumisviihtyisyys (vakituinen/loma) (N=228) Retkeily, ulkoilu ja lomailumahdollisuudet (N=226) Melutilanne (N=226) 41 39 46 43 43 41 11 10 13 2 3 5 1 Maisema * (N=221) 34 52 10 31 Linnusto (N=226) 29 52 12 7 Kulttuuriympäristö ** (N=219) 19 48 30 2 Ilmastonmuutos ** (N=221) 13 34 47 5 1 Natura-alueet (N=216) 12 44 39 4 1 Liikenne (N=221) 12 47 20 17 5 Kiinteistöjen arvo (N=223) 11 42 30 16 1 Työllisyys * (N=221) 8 21 29 35 7 Kunnan imago (N=220) 5 24 41 22 8 Kunnan talous (N=223) 2 15 29 42 13 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 14. Vastaajien näkemys eri asioiden nykytilasta. * merkityissä kohdissa tilastollisesti merkitsevät erot eri ikäryhmien välillä ja ** merkityissä kohdissa sukupuolten välillä. 2 Asuinympäristön nykytila ja eri asioiden tärkeys, kaikki vastaajat 1,5 Retkeily, ulkoilu ja lomailumahdollisuudet Asumisviihtyisyys Asuinympäristön nykytila -2=Erittäin huono 2=Erittäin hyvä 1 0,5 0 Maisema Melutilanne Linnusto Kulttuuriympäristö Natura-alueet Ilmastonmuutos Liikenne Kiinteistöjen arvo Kunnan imago 1 1,5 2 Työllisyys 2,5 3-0,5 Kunnan talous -1 1=Vähän tärkeä 2=Melko tärkeä 3=Tärkeä Asian tärkeys Kuva 15. Asuinympäristön nykytila ja eri asioiden tärkeys.
8 5. HANKKEEN VAIKUTUKSET Hankkeen vaikutus, kaikki vastaajat Karhukankaan suunnittelualue, Suomen Hyötytuuli Oy Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei vaikutusta Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti Kunnan talous (N=212) Työllisyys * *** (N=213) Kunnan imago (N=212) Ilmastonmuutos ** (N=209) Liikenne tuulivoimaloiden käytön aikana * (N=216) Liikenne tuulivoimaloiden rakentamisen aikana * (N=223) Maisema * *** (N=216) Kiinteistöjen käyttömahdollisuudet tulevaisuudessa * *** (N=214) Maa- ja metsätalouden harjoittaminen * (N=212) Luonnosta nauttiminen * *** (N=211) Kulttuuriympäristö *** (N=214) Linnusto * **(N=214) Asumisviihtyisyys tuulivoimaloiden käytön aikana * ** (N=215) Melutilanne * (N=218) 03 Kiinteistöjen arvo * (N=211) 13 Oma ulkoiluni suunnittelualueella * (N=216) 13 Retkeily, ulkoilu ja lomailumahdollisuudet yleisesti ottaen * ** (N=217) 13 Natura-alueet * *** (N=205) 22 Asumisviihtyisyys tuulivoimaloiden rakentamisen aikana * **(N=216) 12 Metsästysmahdollisuudet * ** (N=209) Kuva 16. Hankkeen vaikutukset vastaajien omaan elämään. * merkityissä kohdissa tilastollisesti merkitsevät erot eri ikäryhmien, ** merkityissä kohdissa asumisen keston ja *** merkityissä kohdissa eri elämäntilanteessa olevien vastaajien välillä. 5 4 2 8 6 4 4 7 6 5 3 3 9 4 9 10 11 21 22 22 33 33 33 30 36 37 38 38 37 40 40 39 42 36 51 23 35 56 34 22 28 65 24 24 22 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 22 29 25 25 28 28 43 33 19 42 14 48 18 41 36 39 39 39 34 38 33 33 6 26 30 24 25 28 4 7 18 11 7 6 10 Suurimmat huolenaiheet tuulivoimaloiden mahdollisiin ympäristövaikutuksiin liittyen Melu 68 Maisemamuutos 60 Vaikutukset linnustoon 43 Välke 35 Vaikutukset virkistyskäyttöön Vaikutukset metsästykseen Vaikutukset maaeläimiin 24 23 23 Lentoestevalot Muu vaikutus (kiinteistöjen arvo, asumisviihtyisyys) En ole huolissani tuulivoimaloiden vaikutuksista 7 11 17 N=226 % 0 20 40 60 80 Kuva 17. Vastaajien suurimmat huolenaiheet tuulivoimaloiden mahdollisista ympäristövaikutuksista.
9 Sähkölinjan rakentamisen aiheuttamien vaikutusten kohdistuminen Maisema 85 Linnusto Kiinteistöjen arvon muutos Asumisviihtyvyys Maa- ja metsätalous 57 56 53 50 Terveysvaikutukset 31 N=218 % 0 20 40 60 80 100 Kuva 18. Vastaajien näkemys sähkölinjan rakentamisen aiheuttamien vaikutusten kohdistumisesta. Miten tuulivoiman mahdollisesti aiheuttamia haittoja tulisi yleisesti ottaen lieventää? Haittoja ei voida lieventää muuten kuin jättämällä voimalat rakentamatta. Mielestäni tuulivoimasta ei asiallisesti toteutettuna aiheudu lieventämistä vaativia haittoja. Muu ajatus haittojen lieventämisestä. 26 32 41 N=210 % 0 20 40 60 80 100 Kuva 19. Vastaajien näkemys keinoista tuulivoiman mahdollisesti aiheuttamien haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Muu ajatus haittojen lieventämisestä Riittävän kauas asutuksesta 68 Sijoittamalla voimalat merelle, teiden varsille, teollisuusalueille Teknologisilla ratkaisuilla (valot, hiljaisempi teknologia) Muu (lintureittien huomiointi, tiedotus, tuet pois) 9 17 23 N=66 % 0 20 40 60 80 100 Kuva 20. Vastaajien vapaamuotoisten vastausten jakauma kysymykseen Muu ajatus haittojen lieventämisestä. Kohtaan Muu ajatus haittojen lieventämisestä tuli yhteensä 66 vastausta. Selvästi yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että tuulivoimaloiden mahdollisia haittoja voidaan lieventää rakentamalla voimalat riittävän etäälle asutuksesta (vähintään 2km). Muita mainittuja lievennyskeinoja olivat rakentaminen merialueille tai jo rakennettuun ympäristöön esimerkiksi teiden varsille ja teollisuusalueille. Teknologiset ratkaisut esimerkiksi voimaloiden lentoestevalojen tai niiden tuottamaan äänen aiheuttaman haitan pienentämiseksi, sekä totuudenmukainen tiedotus ja lintureittien huomioiminen nostettiin myös esille kommenteissa.
10 6. TIEDOTUS JA NÄKEMYS HANKKEESTA Onko Suomen Hyötytuuli Oy:n tiedottaminen suunnitelmistaan ollut... Täysin Melko hyvin Melko huonosti Ei lainkaan riittävää (N=213) 9 35 39 16 ymmärrettävää (N=199) 11 44 34 12 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 21. Vastaajien näkemys hankkeen tiedotuksesta. Suomen Hyötytuuli Oy:n yrityskuvaa ja toimintaa kuvaavat väittämät Yhtiö on täysin tuntematon minulle 37 Yhtiö ei välitä kansalaisten mielipiteistä 32 Yhtiö ei piittaa luonnonsuojelusta 26 Yleinen mielikuva yhtiöstä on pääasiassa myönteinen Yhtiö salailee asioita 22 23 Yhtiö kertoo avoimesti toiminnastaan Yhtiö on epäluotettava Yhtiö tekee yhteistyötä alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa Yhtiö on nykyaikainen ja kehittyvä 18 17 15 15 Yhtiö vähentää ympäristön saastumista ja ilmastonmuutosta 13 Yhtiö on vastuullinen toimija Yhtiö ottaa ympäristönsuojelun vakavasti Yhtiö toimii vastuuntuntoisesti Yhtiö on alueellamme merkittävä työllistäjä Voitte kuvailla omin sanoin millaiseksi koette Suomen Hyötytuulen yrityskuvan % 10 10 9 5 7 N=208 0 10 20 30 40 Kuva 22. Vastaajien näkemys Suomen Hyötytuuli Oy yrityskuvasta ja toiminnasta. Kohtaan Voitte kuvailla omin sanoin millaiseksi koette Suomen Hyötytuulen yrityskuvan tuli yhteensä 40 kommenttia. Vapaamuotoisten kommenttien listaus on tulosraportin liitteenä 4.
11 Näkemys Suomen Hyötytuuli Oy:n Karhukankaan tuulivoimapuistosta Karhukankaan tuulivoimapuiston edut ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat. Vaikka Karhukankaan tuulivoimapuistoon liittyy kielteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän myönteistä kuin kielteistä. En osaa ottaa kantaa. 11 19 19 Vaikka Karhukankaan tuulivoimapuistoon liittyy myönteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän kielteistä kuin myönteistä. Karhukankaan tuulivoimapuiston haitat ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat edut. 17 35 % 0 10 20 30 40 Kuva 23. Vastaajien näkemys Karhukankaan tuulivoimapuistosta. 7. VAPAAMUOTOISET VASTAUKSET Vapaamuotoiset vastaukset Suhtaudun kielteisesti hankkeeseen 45 Kannatan hanketta Vastustan tuulivoimatukia Liian vähän tietoa Hyöty asukkaille voimaloiden rakentamisesta Muu (huoli vaikutuksista, toimintavarmius) Ei mielipidettä 14 10 7 6 10 6 N=97 % 0 20 40 60 Kuva 24. Vastaajien vapaamuotoisten kommenttien aihepiirit luokiteltuna. Kyselyn lopussa vastaajilla oli mahdollisuus ilmaista vapaamuotoisesti ajatuksiaan Suomen Hyötytuuli Oy:n Karhukankaan tuulivoimahankkeesta. Vapaamuotoisia vastauksia tuli yhteensä 97 kappaletta. Vapaamuotoisten vastausten listaus on tulosraportin liitteenä 4.
1/6 LIITE 1 Asukaskysely Vastatkaa rastittamalla valitsemanne vastausvaihtoehdon edessä oleva ruutu tai kirjoittamalla vastaus viivalle. MOLEMPIA HANKKEITA KOSKEVAT TAUSTAKYSYMYKSET 1. Sukupuolenne 2. Ikäryhmänne 3. Tämänhetkinen elämäntilanteenne? 1 Nainen 1 18-30 v 1 Yksin asuva 2 Mies 2 31-50 v 2 Pariskunta 3 51-65 v 3 Lapsiperhe 4 yli 65 vuotta 4 Joku muu 4. Saatekirjeen kääntöpuolella on kartta tarkastelualueesta. Millä saatekirjeen kartan alueista sijaitsee a) vakituinen asuntonne b) vapaa-ajan asuntonne 1 Sektori A 1 Sektori A 2 Sektori B 2 Sektori B 3 Sektori C 3 Sektori C 4 Sektori D 4 Sektori D 5 Sektori E 5 Sektori E 6 Sektori F 6 Sektori F 7 Sektori G 7 Sektori G 8 Vakituinen asuntoni sijaitsee muualla. 8 Minulla ei ole vapaa-ajan asuntoa tai se sijaitsee muualla. 5. Kuinka kauan olette yhteensä asunut tai lomaillut tällä seudulla? 1 Alle 5 vuotta 2 5-9 vuotta 3 10-29 vuotta 4 30-49 vuotta 5 50 vuotta tai yli 6. Miten arvioitte seuraavien asioiden merkitystä ja nykytilaa lähiympäristössänne? Tärkeä Asian tärkeys Melko tärkeä Ei tärkeä Vaikea sanoa Erittäin huono Melko huono Asian nykytila Ei hyvä eikä huono Melko hyvä Liikenne 3 2 1 0-2 -1 0 1 2 Natura-alueet 3 2 1 0-2 -1 0 1 2 Linnusto 3 2 1 0-2 -1 0 1 2 Maisema 3 2 1 0-2 -1 0 1 2 Kulttuuriympäristö 3 2 1 0-2 -1 0 1 2 Asumisviihtyisyys (vakituinen tai loma) Erittäin hyvä 3 2 1 0-2 -1 0 1 2 Melutilanne 3 2 1 0-2 -1 0 1 2 Retkeily, ulkoilu ja lomailumahdollisuudet 3 2 1 0-2 -1 0 1 2 Ilmastonmuutos 3 2 1 0-2 -1 0 1 2 Työllisyys 3 2 1 0-2 -1 0 1 2 Kunnan talous 3 2 1 0-2 -1 0 1 2 Kunnan imago 3 2 1 0-2 -1 0 1 2 Kiinteistöjen arvo 3 2 1 0-2 -1 0 1 2
2/6 7. Millä tavoin sähköä pitäisi Suomessa tuottaa? Voitte valita useampia vaihtoehtoja. 1 Ydinvoimalla 2 Kivihiilellä 3 Vesivoimalla 7 Jätteenpoltolla 8 Monipolttoainelaitoksissa 9 Turpeen poltolla 4 Tuulivoimalla 10 Öljyn poltolla 5 Maakaasulla 11 Lisäämällä sähkön tuontia 6 Biopolttoaineilla 12 Muuten, miten? 8. Miten suhtaudutte tuulivoimaan yleisesti ottaen? 1 Myönteisesti 2 Kielteisesti 3 En osaa sanoa 9. Oletteko nähnyt ison, yli 100 metriä korkean, toiminnassa olevan tuulivoimalan? 1 En ole 2 Olen, kaukaa (yli 500 m). Missä? 3 Olen, lähietäisyydeltä (alle 500 m). Missä? 10. Oletteko käynyt tutustumassa tuulivoimapuistoon? 1 En, enkä ole kiinnostunutkaan. 2 En, mutta olisin kiinnostunut tutustumaan. 3 Olen. Missä? 11. Mistä saatte tietoa tuulivoimasta yleisesti ottaen? 1 Valtakunnallisista sanomalehdistä 2 Paikallislehdistä 3 Televisiosta tai radiosta 6 Tuulivoimayhdistyksestä 7 Kansalaisjärjestöiltä (esim. ympäristöjärjestöt) 8 Tuulivoimayhtiöiden yleisötilaisuuksista 4 Tuulivoimayhtiöiden nettisivuilta 9 Naapureilta tai muilta tutuilta 5 Muilta nettisivuilta 10 Muualta, mistä? 12. Jos olette huolissanne tuulivoimaloiden mahdollisista ympäristövaikutuksista, mitkä seuraavista huolettavat eniten? Valitkaa kolme suurinta huolenaihettanne. 1 Lentoestevalot 6 Vaikutukset linnustoon 2 Maisemamuutos 7 Välke 3 Vaikutukset maaeläimiin 8 Vaikutukset metsästykseen 4 Melu 9 Joku muu vaikutus, mikä 5 Vaikutukset virkistyskäyttöön 10 En ole huolissani tuulivoimaloiden vaikutuksista 13. Miten tuulivoiman mahdollisesti aiheuttamia haittoja tulisi yleisesti ottaen mielestänne lieventää? 1 Mielestäni tuulivoimasta ei asiallisesti toteutettuna aiheudu lieventämistä vaativia haittoja. 2 Haittoja ei voida lieventää muuten kuin jättämällä voimalat rakentamatta. 3 Muu ajatus haittojen lieventämisestä.
3/6 HANKEKOHTAISET KYSYMYKSET Suomen Hyötytuuli Oy Karhukankaan tuulivoimapuiston hankekuvaus Suomen Hyötytuuli on vuonna 1998 perustettu suomalaisten kaupunkienergiayhtiöiden omistama tuulivoiman tuotantoyhtiö, joka suunnittelee Siikajoen Karhukankaalle enintään 16 tuulivoimalan tuulivoimapuistoa. Voimalat ovat teholtaan 3-5 MW ja niiden kokonaiskorkeus on 210 230 metriä. Tuulivoimalat liitetään Siikajoen sähköasemaan noin 13 kilometrin pituisella uudella 110 kv voimajohdolla. Voimajohto sijoitetaan valtaosaltaan nykyisten Fingrid Oyj:n voimajohtojen rinnalle ja siihen on tarkoitus liittää myös muiden yhtiöiden alueelle suunnittelemia tuulivoimahankkeita. Lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä suunnitelluista tuulivoimaloista. Lähimmät taajamat ovat runsaan 5 km päässä oleva Revonlahti ja 10 km päässä oleva Pattijoki. Element Power / Kangastuuli Oy:n tuulivoimapuiston hankekuvaus Element Power on vuonna 2008 perustettu kansainvälinen uusiutuvaan energiaan keskittynyt yhtiö, joka on kehittänyt Suomessa tuulivoimahankkeita vuodesta 2012. Element Power / Kangastuuli Oy suunnittelee Siikajoelle enintään 54 tuulivoimalan tuulipuistoa. Voimalat ovat teholtaan 3-5 MW ja niiden kokonaiskorkeus on 200-220 metriä. Tuulivoimapuisto liitetään Siikajoen uuteen sähköasemaan noin 13 kilometrin pituisella uudella 110 kv voimajohdolla, joka sijoittuisi koko matkaltaan olemassa olevien 110 kv voimajohtojen rinnalle. Suunnittelualue sijaitsee 8-tien molemmin puolin Revonlahden ja Raahen välissä. Alue on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat yli kahden kilometrin etäisyydellä Kangastuulen suunnitelluista voimaloista. 14. Onko tuulivoimayhtiön tiedottaminen suunnitelmistaan ollut mielestänne Hyötytuuli, Karhukankaan suunnittelualue Täysin Melko hyvin Melko huonosti Ei lainkaan Element Power, Kangastuulen suunnittelualue Täysin Melko hyvin Melko huonosti Ei lainkaan riittävää. 4 3 2 1 4 3 2 1 ymmärrettävää. 4 3 2 1 4 3 2 1 15. Kuinka usein ja miten toimitte suunnittelualueilla? Hyötytuuli, Karhukankaan suunnittelualue Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Vuosittain Harvemmin tai en koskaan Element Power, Kangastuulen suunnittelualue Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Vuosittain Harvemmin tai en koskaan Ulkoilen alueella. 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 Käytän alueen teitä. 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 Harjoitan alueella maa- tai metsätaloutta. 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 Metsästän alueella. 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 Marjastan tai sienestän alueella. 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 Tarkkailen alueella luontoa, esim. lintuja ja kasveja. 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 Lomailen alueella. 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 Jotain muuta, mitä 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1
4/6 16. Miten arvioitte sähkölinjan rakentamisen vaikuttavan seuraaviin asioihin? Rastittakaa listasta kohdat, joihin arvelette kohdistuvan vaikutuksia. Kysymys koskee molempia hankkeita. 1 Maisema 2 Linnusto 3 Maa- ja metsätalous 4 Kiinteistöjen arvon muutos 5 Asumisviihtyvyys 6 Terveysvaikutukset 17. Miten koette hankkeiden vaikuttavan seuraaviin asioihin? Hyötytuuli, Karhukankaan suunnittelualue Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei vaikutusta Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti Element Power, Kangastuulen suunnittelualue Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei vaikutusta Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti Liikenne tuulivoimaloiden rakentamisen aikana Liikenne tuulivoimaloiden käytön aikana 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Natura-alueet 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Linnusto 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Maisema 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Kulttuuriympäristö 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Asumisviihtyisyys (vakituinen / loma) tuulivoimaloiden rakentamisen aikana Asumisviihtyisyys (vakituinen / loma) tuulivoimaloiden käytön aikana 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Melutilanne 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Retkeily, ulkoilu ja lomailumahdollisuudet yleisesti ottaen Oma ulkoiluni suunnittelualueella 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Metsästysmahdollisuudet 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Luonnosta nauttiminen 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Ilmastonmuutos 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Työllisyys 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Kunnan talous 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Kunnan imago 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Kiinteistöjen arvo 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 Maa- ja metsätalouden harjoittaminen Kiinteistöjen käyttömahdollisuudet tulevaisuudessa 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2 2 1 0-1 -2
5/6 VAIN HYÖTYTUULEN KARHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOA KOSKEVAT KYSYMYKSET 18. Millainen näkemys Teille on muodostunut Suomen Hyötytuuli Oy:n Karhukankaan tuulivoimapuistosta? Merkitkää rasti siihen kohtaan, joka parhaiten kuvaa kokonaisnäkemystänne. (Vain yksi rasti) Myönteinen 2 Karhukankaan tuulivoimapuiston edut ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat. 1 Vaikka Karhukankaan tuulivoimapuistoon liittyy kielteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän myönteistä kuin kielteistä. 0 En osaa ottaa kantaa. Kielteinen -1 Vaikka Karhukankaan tuulivoimapuistoon liittyy myönteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän kielteistä kuin myönteistä. -2 Karhukankaan tuulivoimapuiston haitat ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat edut. 19. Ajatelkaa Suomen Hyötytuuli Oy:tä yhtiönä ja valitkaa alla olevasta listasta kaikki ne väittämät, jotka mielestänne kuvaavat Suomen Hyötytuulta. Voitte valita useita väittämiä. 1 Yleinen mielikuva yhtiöstä on pääasiassa myönteinen 2 Yhtiö kertoo avoimesti toiminnastaan 3 Yhtiö ottaa ympäristönsuojelun vakavasti 4 Yhtiö salailee asioita 5 Yhtiö on nykyaikainen ja kehittyvä 6 Yhtiö on täysin tuntematon minulle 7 Yhtiö ei välitä kansalaisten mielipiteistä 8 Yhtiö on vastuullinen toimija 9 Yhtiö ei piittaa luonnonsuojelusta 10 Yhtiö on epäluotettava 11 Yhtiö on alueellamme merkittävä työllistäjä 12 Yhtiö toimii vastuuntuntoisesti 13 Yhtiö tekee yhteistyötä alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa 14 Yhtiö vähentää ympäristön saastumista ja ilmastonmuutosta 15 Voitte kuvailla omin sanoin millaiseksi koette Suomen Hyötytuulen yrityskuvan 20. Mitä muuta haluatte sanoa Suomen Hyötytuuli Oy:n Karhukankaan tuulivoimahankkeesta?
6/6 VAIN ELEMENT POWERIN KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTOA KOSKEVAT KYSYMYKSET 21. Millainen näkemys Teille on muodostunut Element Power / Kangastuuli Oy:n Kangastuulen tuulivoimapuistosta? Merkitkää rasti siihen kohtaan, joka parhaiten kuvaa kokonaisnäkemystänne. (Vain yksi rasti) Myönteinen 2 Kangastuulen tuulivoimapuiston edut ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat. 1 Vaikka Kangastuulen tuulivoimapuistoon liittyy kielteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän myönteistä kuin kielteistä. 0 En osaa ottaa kantaa. -1 Vaikka Kangastuulen tuulivoimapuistoon liittyy myönteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän kielteistä kuin myönteistä. Kielteinen -2 Kangastuulen tuulivoimapuiston haitat ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat edut. 22. Oletteko kokeneet vuorovaikutuksen Element Power / Kangastuuli Oy:n kanssa: 2 1 0-1 -2 Hyväksi Kohtalaisen hyväksi En osaa sanoa Kohtalaisen huonoksi Huonoksi 23. Ehdottakaa minkälaista vuorovaikutusta haluaisitte Element Power / Kangastuuli Oy:n kanssa jatkossa. 24. Mitä muuta haluatte sanoa Element Power / Kangastuuli Oy:n tuulivoimahankkeesta? KIITOS VASTAUKSESTANNE!
LIITE 2 11.5.2015 - - - - - - - - - - Kyselyn viimeinen palautuspäivä on perjantai 5.6.2015. - - -
G A F E B D C 10 km 0 5 km Asuinrakennus Lomarakennus Uusi 110 kv voimajohto Voimajohto/maakaapeli Suomen Hyötytuuli Oy:n Karhukankaan tuulivoimahanke Element Power/Kangastuuli Oy:n Kangastuulen tuulivoimahanke Muut tuulivoimahankkeet Isoneva I Isoneva II Navettakangas
LIITE 3 Suomen Hyötytuulen Karhukankaan tuulivoimapuisto Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee Siikajoen Karhukankaalle enintään 16 tuulivoimalan tuulivoimapuistoa. Voimalat ovat teholtaan 3-5 MW ja niiden kokonaiskorkeus on 210 230 metriä. Tuulivoimalat liitetään Siikajoen sähköasemaan noin 13 kilometrin pituisella uudella 110 kv voimajohdolla. Voimajohto sijoitetaan valtaosaltaan nykyisten Fingrid Oyj:n voimajohtojen rinnalle ja siihen on tarkoitus liittää myös muiden yhtiöiden alueelle suunnittelemia tuulivoimaloita. Suomen Hyötytuulen Karhukankaan tuulivoimapuisto sijaitsee kartan mukaisella alueella, taajamien ulkopuolella. Alue on metsätalouskäytössä, eikä siellä ole merkittäviä virkistysreittejä. T5 T15 T16 T1 T7 T8 T4 T14 T2 T11 T3 T12 T9 T10 T13 T6 Suunniteltu tuulivoimala Vaihtoehtoinen sähköaseman paikka Uusi 110 kv voimajohto tai maakaapeli Uusi 110 kv voimajohto 0 1 2 km Karhukankaan alue Lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä suunnitelluista tuulivoimaloista. Lähimmät taajamat ovat runsaan 5 km päässä oleva Revonlahti ja 10 km päässä oleva Pattijoki. Karhukangas on merkitty Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueeksi. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on parhaillaan käynnissä ja yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Pohjamaan ELY. Tuulivoimapuiston mahdollistavan osayleiskaavan laatiminen on vireillä Siikajoen kunnassa.
Suomen Hyötytuuli Oy Suomen Hyötytuuli on suomalaisten kaupunkienergiayhtiöiden omistama tuulivoiman tuotantoyhtiö. Se perustettiin jo vuonna 1998 ja on siitä asti toiminut teollisen tuulivoimatuotannon edelläkävijänä Suomessa. Yhtiön ensimmäiset tuulivoimalat otettiin käyttöön vuonna 1999 ja nykyään Suomen Hyötytuulella on toiminnassa olevat tuulipuistot Porissa ja Raahessa. Puistojen yhteenlaskettu sähköntuotanto on noin 85 GWh vuodessa. Tämä vastaa noin 42 500 kerrostalokaksion vuotuista sähkönkulutusta. Lisäksi Hyötytuulella on useita suunnitteluvaiheessa olevia hankkeita eri puolella Suomea, mm. Raahessa. Suomen Hyötytuulen osakkaita ovat Helen Oy, Jyväskylän Energia Oy, Lahti Energia Oy, Lappeenrannan Energia Oy, Pori Energia Oy, Tampereen Sähkölaitos, Turku Energia Oy ja Vantaan Energia Oy. Yhteyshenkilöt: Suomen Hyötytuulen tuulivoimaloita Porissa.