Koheesiopolitiikan ajankohtaiskatsaus Johanna Osenius

Samankaltaiset tiedostot
Koheesiopolitiikka Johanna Osenius

EU:n koheesiopolitiikan valmistelu. Kehittämisjohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Koheesiopolitiikka Johanna Osenius

EU:n alue- ja rakennepolitiikan alueellinen ohjelmavalmistelu. Kumppanuusvalmistelu alueilla

EU:n alue- ja rakennepolitiikan alueellinen ohjelmavalmistelu

Koheesiopolitiikka EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021+

EU:n alue- ja rakennepolitiikan alueellinen ohjelmavalmistelu. Kumppanuusvalmistelu alueilla - alustavia näkemyksiä tavoitteista 28.1.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelu miten alueet näkyvät. Johanna Osenius Varkaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

EU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI. Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

Koheesiopolitiikka EU-komission MFF-esityksessä MYR

Suomen tavoitteet EU:n budjetille rakennerahastolinjaukset. Harri Ahlgren TEM Kuopio

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9.

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Hankeinfo Kainuun liiton EAKR-rahoitus 11/2018. Eero Vilhu

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/215. Tarkistus

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Mauri Pekkarinen. Jyväskylä

Eveliina Pöyhönen. johtaja

EU:n koheesiopolitiikan valmistelu. Itä- ja Pohjois-Suomen merkitys Suomen kilpailukyvylle. Marja-Riitta Pihlman

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Talousarvioesitys 2016

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 404 final LIITE 1.

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Talousarvioesitys 2017

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Mauri Pekkarinen. Keski-Suomen tulevaisuudennäkymät ja tavoiteltava innovaatiorakenne työllisyyden vauhdittajana

Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi

Julkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur)

EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävää kasvua ja työtä Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Elinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

LIITTEET. asiakirjaan

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi Huippuvalmennuspäivät Helsinki Opetusneuvos Seija Rasku

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

ESR- ja EAKR-rahoituksen merkitys työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa

Asia EU; TSTK-neuvosto ; asiakohta 8c; Jäsenmaiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00)

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)

ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

ELSA-toimijatapaaminen Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

LIITE. Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon liittyvät yhteisten indikaattoreiden arvot vuonna 2014.

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus

Maaseudun kehittämisohjelma

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely

Kaupunkipolitiikka näkymiä kehittämiselle ja uudistamiselle

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun

Lapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen

HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

Kuntaliiton ajankohtaiskatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Kestävää kasvua ja työtä

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Transkriptio:

Koheesiopolitiikan ajankohtaiskatsaus 2021+ Johanna Osenius

Komission esityksiä ja Suomen kantoja

Rakennerahastokauden 2021-2027 valmistelu EU-tasolla Komissio antoi 2.5.2018 ehdotuksen rahoituskehykseksi rakennerahastokaudelle 2021-2027 Lisäksi komissio antoi 29.-30.5.2018 ehdotuksen ns. yleisasetukseksi sekä EAKR ja ESR+ asetuksiksi Asetusehdotusten käsittely käynnissä jäsenmaiden yhteistyössä Neuvoston työryhmissä, ns. trilogit käynnistyvät syyskaudella 2019 Valtioneuvoston kirjelmät eduskunnalle annettu sis. alustavia kantoja Komission tavoitteena on saavuttaa rahoituskehyssopu jo keväällä 2019, mutta käytännössä sopua voidaan odottaa aikaisintaan Suomen pjkaudella Päätös rahoituskehyssovusta edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin puoltoa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 3

Member state 2021-27 allocation (billions, 2018 prices) Change from current period (%) Aid intensity (EUR/head) Jäsenvaltiokohtaiset allokaatiot 2021-2027 BG 8.9 8 178 15 RO 27.2 8 196 17 HR 8.8-6 298 0 LV 4.3-13 308 0 HU 17.9-24 260-22 EL 19.2 8 254 12 PL 64.4-23 239-24 LT 5.6-24 278-12 EE 2.9-24 317-22 PT 21.2-7 292-5 SK 11.8-22 310-22 CY 0.9 2 147-5 SI 3.1-9 213-11 CZ 17.8-24 242-25 ES 34.0 5 105 3 MT 0.6-24 197-28 IT 38.6 6 91 5 FR 16.0-5 34-9 FI 1.6 5 42 2 BE 2.4 0 31-5 SE 2.1 0 31-6 DE 15.7-21 27-20 DK 0.6 0 14-3 AT 1.3 0 21-4 NL 1.4 0 12-3 IE 1.1-13 33-17 LU 0.1 0 16-14 Change from current period (%) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 4

Suomen ESR:n ja EAKR:n osuudet ESR EAKR EAY yhteensä 643 Milj., 838 Milj., 115 Milj., 1 596 Milj. FI ESR:n osuus 43,4 % DK, SE, NL, IE, LU & BG 45 % PL, SH, HR, CZ, LV, EE, LT, HU, MT 30% Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 5

Mitkä koheesiopolitiikan sisällöt ovat jatkossa? Rakennerahastojen tuki kohdistettaisiin viiden toimintapoliittisen tavoitteen ympärille: 1. Älykkäämpi Eurooppa (pk-yritysten kasvu ja kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen) 2. Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa (puhtaat energiaratkaisut, energiatehokkuus, siirtyminen vähähiiliseen talouteen, uusiutuva energia, innovatiiviset vähähiiliset teknologiat, tuki vihreille ja sinisille investoinneille, kestävä luonnonvarojen hallinta, kiertotalous, sopeutuminen ilmastonmuutokseen) 3. Verkostoituneempi Eurooppa (liikkuvuus, energia ja alueelliset ICTyhteydet, kestävä liikenne, älykkäät energiaverkot, nopeat digitaaliset yhteydet) 4. Sosiaalisempi Eurooppa (ESR+:n tuki sosiaalisten oikeuksien pilarin toimiin, erityisesti työllisyyden edistäminen, koulutus ja elinikäinen oppiminen, sosiaalinen osallisuus sekä terveys ja sosiaalinen innovointi) 5. Kansalaisten Eurooppa (kaupunki-maaseutu-rannikkoalueiden paikallinen kehittäminen) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 6

Valtioneuvoston linjauksia U 78/2018 vp VN tukee rahastoille ehdotettuja yhteisiä toimintapoliittisia tavoitteita ja keskittymistä EU:n tulevaisuudelle tärkeisiin ja yhtenäisyyttä tukeviin tavoitteisiin. VN kannattaa EAKR:n painotuksia älykkääseen ja vähähiiliseen Eurooppaan VN tukee monipuolisilla toimenpiteillä vastaamista työpaikkojen ja työntekijöiden väliseen kohtaantohaasteeseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen VN katsoo, että yritysten kasvun, kilpailukyvyn sekä yrittäjyyden edistämisessä tulee huomioida eri välineet, rahastot sekä osaavan työvoiman riittävyys ja ennakoiva kohtaanto yritysten tarpeisiin VN katsoo, että alueiden innovaatiopotentiaalin hyödyntämisessä keskeisiä ovat pk-yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn liittyvät monipuoliset toimet VN tukee nykyistä vahvempia painotuksia nuoriin, työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin sekä maahanmuuttajien kotoutumiseen ja sekä työvoiman liikkuvuuden edistämistä ESR+:n avulla Valtioneuvosto tukee ehdotusta sosiaalisen osallisuuden edistämisestä osana ESR+ jaetun hallinnon ohjelmia, mutta suhtautuu varauksellisesti ESR+ rahastoon esitettyyn 2 prosentin FEAD-tyyppiseen toimintaan. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 7

Mitä sisältöesitykset merkitsevät Suomelle? Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti komission esityksiin: ohjelmaperusteinen RR-politiikka jatkuu Rahoitettavat teemat vähenevät viiteen, mutta käytännössä sisältövalikoima paljolti kuten nykyisellä ohjelmakaudella Ohjelmien sisällöt fokusoitava vähäiseen määrään toimia, jotta tuloksellisuus voidaan todentaa Vähintään EAKR:ssä 85% tavoitteisiin 1-2. Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-korvamerkintä (6%) ja ESR:n sosiaalisen osallisuuden (25%); 2% materiaalisesta puutteesta kärsiviin henkilöihin Komissio kannustaa rahoitusinstrumenttien laajempaan käyttöön (Invest EU) Suomen on varmistettava rahastojen ja unionin välineiden koordinaatio, täydentävyys ja yhdenmukaisuus Ohjelman välitarkastelu vuonna 2025 tuloksellisuuden ja toimintaympäristön muutosten kautta; ohjelmamuutos ja viimeisten vuosien rahoituksen kohdentaminen Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 8

EAKR asetusesitys: EAKR:n erityistavoitteet 1 1. Älykkäämpi Eurooppa i. parantamalla tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden ii. iii. iv. teknologioiden käyttöönottoa; hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi; parantamalla pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä; kehittämällä taitoja liittyen älykkääseen erikoistumiseen, teollisuuden muutosprosessiin ja yrittäjyyteen 2. Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa i. edistämällä energiatehokkuustoimenpiteitä: ii. edistämällä uusiutuvaa energiaa; iii. kehittämällä älykkäitä energiajärjestelmiä ja -verkkoja ja älykästä energian varastointia paikallistasolla; iv. edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä sekä katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta; v. edistämällä kestävää vesienhoitoa; vi. edistämällä siirtymistä kiertotalouteen; vii. edistämällä biologista monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria kaupunkiympäristössä ja vähentämällä saastumista; Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 9

EAKR asetusesitys: EAKR:n erityistavoitteet 2 3. Verkottuneempi Eurooppa i. parantamalla digitaalisia yhteyksiä; ii. kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T); iii. kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä ja intermodaalista kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, mukaan lukien yhteyksien parantamista TEN-T-verkon ja rajat ylittävän liikkuvuuden osalta; iv. edistämällä kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä; Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 10

EAKR asetusesitys: EAKR:stä tuettavat toimenpiteet EAKR-asetusehdotuksen mukaan EAKR:llä voitaisiin tukea mm.: Pk-yritysten tuotannollisia investointeja, poikkeuksellisesti myös suuria yrityksiä, mikäli ovat osa pk-yrityksiä tukevaa T&K-verkostoa Palvelujen saatavuuteen liittyviä investointeja Infrastruktuuri-investoinnit Laite-ohjelmisto- ja aineettomia hankintoja Selvityksiä, tutkimuksia verkostoitumista ja tiedonvaihtoa sekä klustereiden aktivoimista Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 11

ESR+ asetusesitys: ESR erityistavoitteet 1 4. Sosiaalisempi Eurooppa i. parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, ja työelämän ulkopuolella olevien työelämään pääsyä edistämällä itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta; ii. iii. iv. nykyaikaistetaan työmarkkinalaitoksia ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti; edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille, työ- ja yksityiselämän tasapainoa, mukaan lukien lastenhoitopalvelut, ja tervettä ja asianmukaista työympäristöä ottaen huomioon terveysriskit, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin ja terveenä ikääntyminen; parannetaan koulutuksen laatua, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien digitaaliset taidot; v. edistetään kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, mukaan lukien oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottaminen; Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 12

ESR+ asetusesitys: ESR erityistavoitteet 2 vi. edistetään elinikäistä oppimista, etenkin joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, ottaen huomioon digitaaliset taidot, ennakoidaan muutoksia ja uusia osaamistarpeita työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, helpotetaan uranvaihdoksia ja edistetään ammatillista liikkuvuutta; vii. tuetaan aktiivista osallistamista yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja parannetaan työllistettävyyttä; viii. edistetään kolmansien maiden kansalaisten ja marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomista integroitumista; ix. parannetaan korkealaatuisten, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen yhdenvertaista ja oikea-aikaista saatavuutta; nykyaikaistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä, mukaan lukien mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun; parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuutta, tehokkuutta ja sopeutumiskykyä; x. edistetään köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien yhteiskuntaan integroitumista, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset; xi. puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, mukaan lukien liitännäistoimenpiteet. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 13

5. Kansalaisten Eurooppa i. edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta kaupunkialueilla; ii. edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja rannikkoalueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 14

Kansallinen valmistelu kumppanuudessa

Ohjelmavalmistelu tehdään kumppanuudessa Kansallisesti linjattavia asioita mm.: Ohjelmien määrä Toimien luonne Toimintapoliittiset tavoitteet/erityistavoitteet Hallintojärjestelmä viranomaiset, kevennetty järjestelmä Kaupunkipolitiikan osio Rahoitus rahastot, prioriteetit, alueet, kansallinen vastinrahoitus, mahdollinen siirto InvestEU-ohjelmaan Ohjelmasisällöt ja toimintamalli valmistellaan vuoden 2019 aikana Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 16

Koheesiopolitiikan 2021+ kansallista ohjelmavalmistelua ohjaavat työryhmät Jaostot voidaan asettaa joko virallisina työryhminä tai ad hoc verkostoina ja ne voidaan perustaa myös yhtenä ryhmänä Erilliset teemakoh taiset työpajat Hallintojaosto pohjustaa lainvalmistelutyötä ALUEIDEN UUDISTUMISEN NEUVOTTELUKUNTA Hallinto- ja digijaosto Valtioneuvoston työryhmä Kumppanuusverkosto Koheesio 2021+ kansallisen ohjelmatyön valmisteluryhmä Työpajat Otakantaa.fi Lainsäädäntöjaosto Alueiden työryhmät T E M - S I H T E E R I S T Ö Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland www.tem.fi 4.12.2018 17

Rakennerahastokauden 2021-2027 sisällöstä TEM pitää tärkeänä kestävän kasvun mahdollistamista elinkeinojen uudistamista ja innovaatioita, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, osaavan työvoiman tarpeeseen vastaamista ja myös kustannustehokasta tasalaatuista hallintoa EUrahoituksen hyödyntämiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 18

RR & ELSAalueen ja Satakunnan aluekehittäminen

Valtion & Satakunnan ALKE-keskustelujen johtopäätökset 2018 Maakunta on käynyt läpi voimakkaan rakennemuutoksen ja vahvistanut muutosjoustavuuttaan. Valmistava teollisuuden uudistuminen mahdollistaa teollisen tuotannon jatkumisen ja palaamisen Suomeen Satakunnan kehittämisessä on monta tulevaisuussuuntautunutta kärkeä, joissa kasvua löytyy toimialojen rajapinnoilta ja alustatalous huomioiden Tavaraliikenteen ja työmatkaliikenteen liikennemäärien lisääntyminen luo pullonkauloja teollisuuden ja talouden kasvulle. Alemman asteinen tieverkko on keskeisessä roolissa biotalouden arvoketjun toimivuuden kannalta. Vastuullisen teollisuuden maakunnan pitää ottaa edellä kävijyyttä myös teollisuuden materiaalivirtojen hyödyntämisessä Maakunta on tunnistanut vetovoimatekijöiden vajeen. Houkutteleva yritysten kvtoimintaympäristö tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja maahanmuuttoa. Maahanmuuttajat ja erityisesti nuoret maahanmuuttajat tarvitsevat huomiota osallisuuden parantamiseksi. Maahanmuuttajille suunnattavat palvelut vaikuttavat työvoiman saantiin ja juurtumiseen alueelle. Satakunnassa on kehitetty käyttäjälähtöistä ja helppokäyttöistä hyvinvointia edistävää teknologiaa sekä hyvinvointiteknologian tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Hyvinvoinnin näkökulma tulee integroida kaikkeen tekemiseen. Kehittämisen kärkiä myös uudella RR-ohjelmakaudella? Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 20

Huomioita ELSA-valmistelusta analyysivaihessa Kattava aineisto nykytilasta, tulevaisuudesta ja tavoitteista, mutta kiteytys interventiologiikan ensimmäisestä askelmasta jää epäselväksi paikoin ristiriitaisia viestejä perustelut/tietopohja kaipaa vahvistusta Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 21

Interventiologiikan perusta: Miksi ELSA tarvitsee tukea edistääkseen EU:n kestävää kasvua, työllisyyttä ja elinvoimaa? Esimerkkejä Työvoima -pula Näissä meillä on haasteita Näissä meillä on potentiaalia/ edellä kävijyyttä Digitalisaatio yrityksissä Rakennetyöttömyys Innovatiivisuus Ilmastonmuutokses sa Maahanm uuttajat työelämäs sä Nämä me priorisoimme Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 22

Nykyisen ohjelman interventiologiikan ensiaskelma: Haasteet Unbalanced economic structure Weakened international competitiveness of businesses Low number of growth companies Expanding the research and innovation base Weakened competitiveness of SMEs Sustainable use of natural resources and high-quality environment High energy consumption and major greenhouse gas emissions Reduction of working age population through ageing or moving Unemployment, especially young people and long-term unemployed Changing competence needs and flexible movement in educational and career paths Gender-specific educational and career paths Increase of differences in wellbeing, health and inequality 4.12.2018 23

Priorisoitu ja joustava ohjelma? ELSA: Kohdennus alueille ja aloille, joilla aidosti potentiaalia saavuttaa vaikuttavuutta Uutta ja innovatiivista toimintaa Tukemaan alueellisia kilpailuetuja Tunnistetaan keskeiset kehittämistarpeet, ohjelmaan tiivis fokus, selkeät tavoitteet ja näitä tukevat seurantaindikaattorit Ohjelma tulee rakentaa mahdollisimman joustavaksi Tavoitteiden tulee olla väljiä Painopisteitä pitää voida muuttaa ketterästi Tiivis fokus mitattavat tulokset Laaja soveltamisala joustavuus Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 24

Tehokas RR-tehtävien hoitaminen yhteistyössä ELSA: Rahastojen yhteistyötä tulee helpottaa ja toimien kytkeytyä toisiinsa Alueellista yhteistyötä pitää lisätä ja lisätä ylimaakunnallisia hankkeita Hallintoa tulee keventää niin, että rahoittaja voi tukea hankehakijoita tuloksellisessa toteutuksessa Maakuntien tahtotila hallinnon järjestämisessä tulee huomioida Hankevalinta on maakunnan ydinprosessi ja osaaminen, kaikki muu voidaan tehdä yhdessä RR-tehtävät vaativat erityisosaamista ja erikoistumista Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 4.12.2018 25

Kiitos!