1 Raportti Etelä-Kallaveden siikaselvitys 2016-2017-hankkeesta Etelä-Kallavedeltä alettiin sekä kaupallisilta että vapaa-ajankalastajilta tulleiden viestien mukaan saada 2010-luvun alkupuolella saaliiksi yli kilon painoisia siikoja. Kallaveden kalastusalue päätti vuonna 2015 käynnistää hankkeen, jolla pyrittäisiin selvittämään näiden isokokoisten siikojen ikä, kasvunopeus ja siivilähammasten lukumäärä. Tarkoituksena oli hyödyntää saatua tietoa tulevaisuudessa siikaistutusten suunnittelussa ja istutettavan kannan valinnassa. Tavoitteeksi asetettiin saada 50 näytettä yli kilon painoisista siioista vuoden 2016 pyynnin yhteydessä. Näytteiden keruusta sovittiin kolmen ryhmään I ja kahden ryhmään II kuuluvan kaupallisen kalastajan kanssa. Vuoden 2015 siikasaalista kuvaa yhden ryhmään I kuuluvan kaupallisen kalastajan toteamus, että hän pystyisi helposti pyytämään tarvittavan määrän näytekaloja yksinkin, jos siikoja saa saaliiksi samalla tavoin, kuin vuonna 2015. Kalastajan kertoman mukaa vuoden 2015 saaliissa oli ollut myös useita yli kahden kilon painoisia siikoja. Ohjeet, suomupussit ja pakastepussit lähetettiin näytekalojen pyytäjille 28.6.2016. Kalastajien kanssa näytteenotosta sovittaessa kalastajat kertoivat, että parhaiten isoja siikoja on tullut syyspyynnissä, mutta joitakin myös kesäpyynnissä, joka Kallavedellä ajoittuu tyypillisesti juhannuksesta 3-4 viikkoa eteenpäin. Ohjeen mukaan siiat tuli pyytää Etelä-Kallaveden pääaltaan alueelta (Kallansillat-Vehmersalmi- Puutossalmi) ja näytesiikojen painon tuli olla yli kilon. Näytekaloista tuli mitata mahdollisimman tarkasti pituus (kuonon kärjestä yhteen puristetun pyrstöevän päähän) ja paino. Suomupussiin tuli myös merkitä sukupuoli, jos se oli selvitettävissä, pyyntipäivä, pyydys ja verkoista silmäkoko. Suomuja pyydettiin irrottamaan 10 20 kpl vatsaevien takaa (evien ja peräaukon väliseltä alueelta). Pää pyydettiin irrottamaan siten, että ulommainen kiduskaari jää kokonaisena ja vahingoittumattomana päähän kiinni. Näytteet pyydettiin pakastamaan muovipusseihin, joihin pään lisäksi laitettiin kunkin näytekalan suomupussi erillisessä muovipussissa. Varsin suurena yllätyksenä vuoden 2016 kesä- ja syyspyynnissä kalastajat eivät saaneet yhtään yli kilon painoista siikaa, vaikka kalastus jatkui jokseenkin samalla määrällä ja samoilla paikoilla, kun vuonna 2015. Isot siiat jäivät hämmästyttävästi kokonaan puuttumaan vuoden 2016 saaliista. Siikaselvityshankkeeseen oli saatu rahoitusta vuoden 2016 edistämismäärärahoista. Vuoden 2016 määrärahapäätöksen mukaan hankkeen maksatushakemuksen tuli ensimmäisen kerran olla KEHAkeskuksessa syyskuun loppuun mennessä ja jatkoaikaa oli mahdollista saada enintään lokakuun loppuun asti. Aikaisemmin maksatushakemuksen pystyi lähettämään joulukuun puoliväliin asti. Uusi aikataulu tarkoitti väistämättä sitä, että syksyn 2016 paras siianpyyntisesonki jäisi hyödyntämättä. Kalastajille lähetettiin 21.3.2017 uusi ohje, jonka mukaan näytekalojen painon alaraja laskettiin 800 grammaan. Samalla varauduttiin siihen, että jos saadaan 50 kappaleen näytemäärä täyteen, niin näytteiden ottamista jatketaan yli kiloisten siikojen osalta mahdollisimman pitkään ja lopulta analysoidaan vain 50 suuriman siian näytteet. Näytteiden analysoinnista oli etukäteen sovittu joensuulaisen FT biologi Helena Haakanan/TOIMI - ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta kanssa. Näytteistä tuli selvittää ikä, siivilähammasten lukumäärä ja taannehtiva kasvu. Haakanan mukaan kaikki näytteet olikin otettu niin, että siivilähampaat oli laskettavissa ja sopivia suomuja iänmääritykseen löytyi. Kolmesta näytteestä puuttui kalan pituus, joten niitä ei voitu käyttää takautuvan kasvun määrittämiseen.
2 Edelleen Haakana toteaa, että siivilähampaat laskettiin kalan ensimmäisestä vasemmasta kiduskaaresta preparointimikroskoopin alla. Suomut prässättiin muovilevylle ja vuosirenkaat mitattiin mikrofilmin lukulaitteen avulla. Takautuvan kasvun laskemiseen käytettiin Monastyrskyn epälineaarisen kasvun mallia, missä korjauskerroin b lasketaan yleensä saman aineiston suomujen säteen ja kalan pituuden välisestä suhteesta. Oikean kertoimen laskemiseksi tarvitaan kuitenkin kaiken kokoisia kaloja. Myös pieniä, jotka tästä aineistosta puuttuivat. Kertoimen laskemiseksi aineisto yhdistettiin Pyhäselältä aikaisemmin kerätyn, myös pieniä kaloja sisältäneen aineiston kanssa. Näin laskettua kerrointa b = 0,6644, käytettiin Monastyrskyn kaavassa Kallaveden siikojen takautuvan kasvun määrittämiseen. Näytekalojen pituus aineistossa oli 380 705 mm ja paino 670 4410 g ja kaikki oli kalastettu Etelä- Kallaveden pääaltaan alueelta, pääosin altaan keski- ja eteläosista. Raportissaan Haakana toteaa edelleen, että Etelä-Kallaveden käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Kallavedellä on ollut alkuperäisenä virtakutuista planktonsiikaa (siivilähampaita >45) ja tuppisiikaa (sh 25 37) sekä mahdollisesti näiden risteymää, jonka siivilähammasmäärä on 32 44. Istutuksia on tehty aikaisemmin harvasiivilähampaisella muodolla, mutta viime vuosina pääasiassa tiheäsiivilähampaisella planktonsiialla. Siivilähampaiden lukumäärä oli aineiston siioilla 36 60 (Kuva 1). Vain kolmella yksilöllä oli alle 47 siivilähammasta, joista toinen oli aineiston suurin, yli neljän kilon yksilö. Aineiston tiheäsiivilähampaiset muodot (sh > 46) ovat todennäköisesti istutettua tai alkuperäistä planktonsiikaa. Kolme harvasiivilähampaisempaa yksilöä ovat joko tuppisiikoja tai näiden kahden muodon risteymiä. Aineiston suurimmalla yksilöllä (4410 g) oli siivilähampaita 36. Tuloksen mukaan siis suurin osa vähintään 700 gramman painoisista siioista on Kallavedellä planktonsiikaa. Kuva 1. Kallaveden siikanäytteiden siivilähammasjakauma.
3 Haakanan mukaan siikojen kasvu jatkuu tasaisena kuusi ensimmäistä vuotta, eikä selkeää taantumista tulokissa näy (Kuva 2). Näytteistä suurimman 18-vuotiaan yksilön kasvu 10 vuodesta eteenpäin on jätetty kuvasta pois. Planktonsiikojen kasvu näyttää olevan nopeampaa kuin harvasiivilähampaisen muodon kasvu. Tulokseen tulee kuitenkin suhtautua varauksella, koska jälkimmäisiä oli takautuvan kasvun aineistossa vain 2 yksilöä. Planktonsiiat ovat hidaskasvuisempia verrattuna aikaisempiin tuloksiin. 1990-luvun lopussa tehdyn selvityksen mukaan siikojen pituus oli 3+-vuotiana keskimäärin 30 cm ja 5+-vuotiaina 40 cm. Nyt 30 cm pituus saavutetaan vasta 4 5 -vuotiaana. Kuva 2. Kallaveden siian takautuva kasvu vuoden 2017 näytteiden mukaan siivilähampaiden lukumäärän mukaan jaoteltuna. Siivilähampaita yli 46 kpl n=28, siivilähampaita alle 46 n=2. Janat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä. Etelä-Kallaveden siikaistutuksissa on käytetty sekä plankton- että järvisiian poikasia (kuva 3). Vuosina 1995-2000 järvisiikaistutuksissa käytettiin intensiiviviljelyllä tuotettuja Vuohijärven kantaa olevia poikasia. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 asti järvisiikaistutukset on tehty Saarijärven Pyhäjärven kantaa olevilla luonnonravintolammikoissa tuotetuilla poikasilla. Vuonna 2016 käytettiin sekä Saarijärven Pyhäjärven luonnonravintoviljelyllä että Vuohijärven intensiiviviljelyllä tuotettuja järvisiian poikasia. Vuohijärven kantaa olevat istukkaat ovat eväleikattuja. Näyteaineistossa oli vain kolme harvasiivilähampaista yksilöä, joista yksi oli suurin näytekala (18+, 70,5 cm ja 4,41 kg). Tämä yksilö voisi periaatteessa olla vuoden 1999 järvisiikaistutuksista. Toisaalta toinen harvasiivilähampainen yksilö (9+, 41 cm ja 770 g) oli kasvanut käytännössä aivan samalla tavalla ja kolmannen (9+ ja 708 g) loppupaino oli jokseenkin sama, kuin suurella yksilöllä 9+ iässä. Jos nämä kaksi pienempää yksilöä olisivat peräisin istutuksista, ne olisi pitänyt istuttaa
4 vuonna 2008, jolloin Etelä-Kallaveteen ei istutettu järvisiianpoikasia. Siitä päätellen molemmat ovat ilmeisesti joko Kallavedessä luontaisesti lisääntyvää tuppisiikaa tai sen ja planktonsiian risteytymiä. Kuva 3. Etelä-Kallaveden siikaistutukset vuosina 1986-2016 Taulukossa yksi on näytekalojen lukumäärä ikäluokittain sekä siikaistutukset, joista näytekalat ovat peräisin, mikäli ne ovat istutussiikoja. Lukumäärältään suurin ikäluokka oli 6+, josta oli 12 näytekalaa. Jos ne ovat istutettuja siikoja, ne ovat peräisin vuoden 2011 istutuksista. Vuonna 2011 istutettiin yhteensä 66.345 siianpoikasta, joista 27 % oli järvisiikaa. Vuonna 2012 siikoja istutettiin 96.352 kpl, joista 61 % oli järvisiikaa. Järvisiikaistutuksilla on pyritty hakemaan nopeakasvuista ja kookkaammaksi kasvavaa siikakantaa istutustulosten parantamiseksi. Taulukossa esitetyt tiedot antavat viitteitä siitä, että kyseinen järvisiikakanta ei Kallavedessä kasvaisi ikäluokkaan 6+ mennessä planktonsiikaa nopeammin. Toisaalta hankkeessa ei edes pyritty selvittämään eri siikakantojen alkuvuosien kasvunopeutta tai osuutta saaliissa eikä näytemäärää tai näytekalojen valintaa suunniteltu tähän tarkoitukseen. Istutusvuosi planktonsiikaa kpl järvisiikaa kpl yht. kpl järvisiikaa % ikä kpl pituus paino 2007 81 968 81 968 0 % 10+ 3 470-520 810-1.130 2008 92 746 92 746 0 % 9+ 4 410-470 770-1.240 2009 94 204 94 204 0 % 8+ 5 400-455 708-950 2010 111 518 111 518 0 % 7+ 4 380-460 680-980 2011 48 690 17 655 66 345 27 % 6+ 12 400-455 710-900 2012 37 680 58 672 96 352 61 % 5+ 2 410-420 670-790 Taulukko 1. Istutukset vuosina 2007-2012 ja ikäluokista saadut näytekalat Kaupallisten kalastajien, joita näytteiden kalastajat olivat, siikasaalis tulee pääosin syksyn kuhanpyynnin sivusaaliina. Silloin käytetyt verkot ovat silmäharvuudeltaan vähintään 55 mm, koska kalastusalue on aikoinaan määrännyt sen pienimmäksi käytettäväksi silmäharvuudeksi yli 10 metrin syvyisillä vesialueilla. Sen sijaan siian kesäaikaisen rintuuspyynnin takia verkon silmäharvuutta ei ole rajoitettu kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun.
5 Arvoitukseksi jäi se, miksi suurikokoisia (yli kilon painoisia) siikoja ei saatu lainkaan syksyn 2016 pyynnissä. Kalastajilta saatujen suullisten tietojen mukaan suurikokoisten siikojen määrä saaliissa kasvoi 3-4 vuoden ajan joka vuosi ja saaliissa oli yhä suurempia yksilöitä. Miksi suurikokoiset siiat katosivat saaliista noin yhtäkkisesti vuonna 2016 ja vuoden 2017 saaliissakin 31 näytekalan joukossa oli vain kolme niukasti yli kilon painoista siikaa ja lisäksi yksi yli neljän kilon sattumasaalis? Hankkeessa ei saavutettu sen alkuperäistä tavoitetta, joka oli selvittää saaliissa varsin yleisesti esiintyneiden kilosta jopa kahteen ja puoleen kiloon painoisten siikojen siivilähammaslukumäärä, kasvu ja mahdollinen alkuperä. Hankkeella saatiin kuitenkin lisätietoa Kallaveden siikakannoista ja planktonsiikojen kasvunopeudesta. Selvittämättä jäi, olisiko kyseiset isot siikayksilöt voineet olla peräisin vuoden 2006 järvisiian istutuserästä, joka olisi vuoden 2015 syksyllä ollut 9+ ikäinen. Missä vaiheessa järvisiian ravinnonkäyttö muuttuu petomaiseksi eli se alkaa käyttää kalaravintoa, jolloin kasvu todennäköisesti nopeutuu huomattavasti. Saaliiksi aikaisemmin saadut isokokoiset siiat olivat kalastajien havaintojen mukaan käyttäneet kalaravintoa. Olisiko suhteellisen vaatimaton 10.800 kappaleen istutuserä näkynyt noin voimakkaasti saaliissa? Toisaalta, jos suuret yksilöt olivat planktonsiikoja, mistä johtuen muutaman vuoden ikäluokista olisi tullut tuollainen hetkellinen piikki isoista yksilöistä? Nyt saadun tiedon mukaan tällaisten yli kiloisten planktonsiikojen tulisi olla yli kymmenvuotiaita, eikä 2000-luvun alkuvuosien istutuksissa näy mitään sellaista, joka voisi selittää ilmiön. Itse asiassa istutukset olivat tuohon aikaan aika tasaisia. Mikäli jatkossa siikasaaliissa alkaa esiintyä vastaavaa kehitystä ja esiintyä isokoista siikaa, kannatta harkita sitä, että näytteiden kerääminen ja pakastaminen aloitetaan heti ja tarvittaessa näytteiden analysointiin ja raportointiin haetaan rahoitusta myöhemmin esimerkiksi edistämismäärärahasta. Näytteiden hankkiminen on kuitenkin suhteellisen pieni kuluerä koko hankkeessa. Jarmo Mononen isännöitsijä Kalaveden kalastusalue Liite: Kallaveden siikojen kasvu ja siivilähammasjakauma 2017, Helena Haakana, TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta
pituus paino pituus,mm Pyyntiväline pvm pyyntipaikka nro mm g sp sh ikä 1v 2v 3v 4v 5v 6v 7v 8v 9v 10v 11v 12v 13v 14v 15v 16v 17v 18v 1 verkko 55 mm 27.5.2017 Kallavesi 1 520 1130-47 10 93 198 257 324 369 399 450 487 502 520 2 verkko 50 mm 10.8.2017 Kallavesi 2 400 670 1 55 6+ 89 163 215 263 328 387 3 verkko 50 mm 10.8.2017 Kallavesi 3 420 710 1 47 6+ 135 177 238 298 355 400 4 verkko 50 mm 11.8.2017 Kallavesi 4 410 670 2 52 5+ 107 198 247 282 360 5 verkko 50 mm 11.8.2017 Kallavesi 5 430 720 2 56 6+ 105 199 259 305 353 395 6 verkko 50 mm 20.8.2017 Kallavesi 6 450 850 2 57 6+ 125 161 189 260 325 399 7 verkko 50 mm 20.8.2017 Kallavesi 7 400 680 1 51 7+ 87 137 176 218 252 300 352 8 verkko 50 mm 20.8.2017 Kallavesi 8 430 810 1 51 6+ 119 192 275 323 364 412 9 isorysä 16.6.2017 Etelä-Kallavesi 1 445 810 1 56 7+ 130 206 244 300 332 363 416 10 isorysä 16.6.2017 Etelä-Kallavesi 2 705 4410 1 36 18+ 94 156 196 225 260 282 318 334 380 410 429 460 506 550 595 630 662 688 11 isorysä 18.6.2017 Etelä-Kallavesi 3 435 855 1 55 6+ 102 176 214 274 351 399 12 isorysä 17.7.2017 Etelä-Kallavesi 4 455 900 2 56 6+ 92 158 210 291 342 393 13 isorysä 20.7.2017 Etelä-Kallavesi 5 425 810 2 55 8+ 91 167 191 232 266 302 368 14 isorysä 18.7.2017 Etelä-Kallavesi 6 455 950 2 52 8+ 89 119 173 230 302 336 363 439 15 verkko 35 mm 1.7.2017 Etelä-Kallavesi 1 410 770 1 36 9+ 97 150 203 253 272 304 341 363 388 16 verkko 35 mm 5.7.2017 Etelä-Kallavesi 2 400 780 2 52 8+ 81 137 170 210 247 282 342 376 17 verkko 45 mm 9.7.2017 Etelä-Kallavesi 3 430 810 2 51 6+ 81 124 193 279 347 400 18 verkko 45 mm 9.7.2017 Etelä-Kallavesi 4 430 820 1 48 6+ 124 194 237 284 349 399 19 verkko 45 mm 9.7.2017 Etelä-Kallavesi 5 380 780 2 60 7+ 93 166 198 231 274 319 345 20 verkko 45 mm 16.7.2017 Etelä-Kallavesi 6 400 800 2 57 6+ 113 178 240 282 318 387 21 verkko 45 mm 17.7.2017 Etelä-Kallavesi 7 420 790 1 60 5+ 110 212 272 321 371 22 verkko 45 mm 20.7.2017 Etelä-Kallavesi 8 430 850 2 55 8+ 91 153 216 260 306 344 373 395 23 verkko 45 mm 25.7.2017 Etelä-Kallavesi 9 430 800 2 57 6+ 93 143 203 273 300 342 24 verkko 45 mm 28.7.2017 Etelä-Kallavesi 10 450 900 2 57 6+ 125 196 286 331 373 25 verkko 45 mm 29.7.2017 Etelä-Kallavesi 11 470 1240 1 53 9+ 99 153 204 250 290 26 verkko 45 mm 2.8.2017 Etelä-Kallavesi 12 430 800 2 48 9+ 85 144 201 232 255 27 verkko 50 mm 18.8.2017 Etelä-Kallavesi 13 470 1050 1 48 10+ 98 163 212 254 270 28 verkko 45 mm 19.8.2017 Etelä-Kallavesi 14 460 980 2 58 7+ 87 158 191 245 354 29 verkko 55 mm 4.9.2017 Etelä-Kallavesi 1-708 2 40 9+ 30 verkko 55 mm 4.9.2017 Etelä-Kallavesi 2-708 2 50 8+ 31 verkko 55 mm 4.9.2017 Etelä-Kallavesi 3-810 - 54 10+