VUODEN 2015 TARKKAILUN TULOKSET
|
|
- Timo-Pekka Kivelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2015 TARKKAILUN TULOKSET AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10650
2
3 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2015 TARKKAILUN TULOKSET Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO TARKKAILUALUE JA KALAISTUTUKSET TARKKAILUN TOTEUTUMINEN VUONNA TULOKSET KALAKANTANÄYTTEET Siika Taimen Kuha Kalakantanäytteiden yhteenveto...16 VIITTEET Copyright Ahma ympäristö Oy Teollisuustie ROVANIEMI p Pohjakartat: MML, lupa nro 16/MML/16
4
5 1. JOHDANTO Kemijärven maksuvelvoitetarkkailun tarkkailusuunnitelma päivitettiin vuosille (LVT Oy 2012) edellisen tarkkailukauden päätteeksi. Tarkkailua on jatkettu aiemman ohjelman suuntaisesti, mutta päivityksen yhteydessä tehtiin myös muutoksia. Kirjanpitokalastuksesta luovuttiin sen tuottaman varsin vähäisen tiedon vuoksi. Kalaston rakenteessa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista katsottiin saatavan riittävä tieto kalastustiedustelujen ja kalakanta-näytteiden avulla. Viimeisin kalastustiedustelu on toteutettu v kalastuksesta ja kalakantanäytteitä on kerätty vähintäänkin joka toinen vuosi. Kalamerkintöjen osalta taimenten Carlin-merkinnöistä on luovuttu ja nykyisin merkinnät toteutetaan alitsariini-värjäyksellä. Kuluvalla tarkkailukaudella on selvitetty myös Kemijärven haukien ravinnonkäyttöä vuoden 2014 sekä alkuvuoden 2015 aikana. Tulosten perusteella Kemijärven vahvalla haukikannalla on edelleen ilmeisen tärkeä merkitys taimenistutusten tuloksellisuuteen ja tutkimuksen perusteella taimenistutuksissa siirryttiin jälleen käyttämään pienempiä 2-vuotiaita istukkaita. Kemijärven maksuvelvoitetarkkailun perustana on Kemijärven lopputarkastukseen liittyvä Pohjois- Suomen vesioikeuden päätös (No. 47/91/ ) ja vesiylioikeuden päätös (No. 96/1993, ), sekä niissä määrätty Kemijärven kalanhoitomaksu. Päätöksissä kalanhoitomaksu edellytetään käytettäväksi kalakantojen hoitoa tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen ja niiden tulosten tarkkailuun Kemijärven säännöstelyalueella. Ylimpänä alueellisena kalatalousviranomaisena Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikkö päättää varojen käytöstä edellä mainittuihin toimenpiteisiin. Maksuvelvoitehoitoa toteutetaan ELY-keskuksen laatiman kalatalousmaksun käyttösuunnitelman mukaisesti, joka on voimassa viisi vuotta kerrallaan (nykyinen jakso ). Pääosa varoista käytetään istutuksiin ja vähäisempiä määriä lisäksi velvoitehoidon tulosten tarkkailuun. Kemijärven kalataloustarkkailun tavoitteena on kerätä tietoa erityisesti hoidon kohteena olevien kalakantojen tilasta ja hoitotuloksesta siten, että tulosten perusteella voidaan antaa suosituksia Kemijärven ja sen padottujen sivuvesien kalanhoidon ja kalastuksen kehittämiseksi. Tulosten perusteella tulisi pyrkiä antamaan suosituksia mm. istutuslajeista ja kalojen istutuskoosta, sekä arvioimaan näiden toimien vaikutuksia saaliisiin ja järven virkistyskäyttöarvoon. Keskeiset tarkkailtavat kalalajit ovat velvoitehoidon pääkohteena olevat taimen ja siika, sekä järven luontaiset kuha- ja muikkukannat. Myös muun kalaston seurannalla on tärkeä merkitys kalaston tilan kokonaisuuden ymmärtämiseksi TARKKAILUALUE JA KALAISTUTUKSET Kemijärven kalataloustarkkailualueeseen kuuluu säännöstellyn järvialtaan lisäksi jokimainen alue Kemijärven kaupungista ylävirtaan. Tämä alue päättyy Kitisessä Kokkosnivan voimalaitokseen, Luirojoessa Hietakoskeen ja Ylä-Kemijoella Vuotosjokisuuhun. Järven padotuksella voidaan katsoa olevan vaikutusta myös näille alueille. Muun muassa säännöstelykorkeuksien ja virtaamien suhteen tarkkailualue on jaettu kaikkiaan kuuteen osa-alueeseen. Osa-alueen 1 ylärajoina toimivat em. säännöstelyn jokimaisen vaikutusalueen ylärajat ja alarajana Kemijärven rautatiesilta. Osa-alueen 2 ylärajana toimii samainen rautatiesilta ja alarajana puolestaan Ämmänniemi-Lammasniemi linja. Osa-alue 3 koostuu pohjapadon takaisesta Kaisanlahden alueesta ja osa-alue 4 Luuksinsalmen ja Luusuan (Seitakorvan) välisestä alueesta. Osa-alueen 5 rajoina toimivat Luuksinsalmi, Lehtosalmi ja Ämmänniemi-Lammasniemi linja. Osa-alueena 6 toimii Kemijärven itäinen haara Lehtosalmesta alkaen. (Kuva 1.)
6 2 Kuva 1. Kemijärven maksuvelvoitetarkkailun osa-alueet rajoineen.
7 Säännöstelyalueen pinta-ala on Kännön (1989) katselmuskirjassa esitetyn mukaisesti noin 265 km 2. Velvoitetarkkailun osa-alueiden pinta-alat ovat likimain seuraavat: osa-alue 1 n. 42 km 2, osa-alue 2 n. 50 km 2, osa-alue 3 n. 8 km 2, osa-alue 4 n. 100 km 2, osa-alue 5 n. 20 km 2 ja osa-alue 6 n. 45 km 2. Kemijärvi on pintavesityypiltään keskikokoinen humusjärvi. Kemijärven allasalue luetaan voimakkaasti muutettuihin vesistöihin ja sen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Luokittelun osatekijöinä käytetään myös biologisia tekijöitä, joiden yhtenä osana toimivat kalaston tilaa kuvaavat mittarit. Näistä kalaston biomassa, yksilömäärät ja indikaattorilajien esiintyminen viittaavat erinomaiseen tilaluokkaan ja särkikalojen biomassaosuus hyvään tilaluokkaan. Myös pääosa muusta velvoitealueesta on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi käytännössä vain Kitisen yläpuolisen Kemijoen osuuden poiketessa tästä (erinomainen). Taulukossa 1 on esitetty Kemijärven säännöstelyalueelle vuosina istutettujen 1- kesäisten ja sitä vanhempien kalojen istutusmäärät. Kuhia on istutettu Kemijärveen kuhan elvyttämishankkeen puitteissa viimeksi vuonna Tämän jälkeen kuhakanta on ollut luontaisen lisääntymisen varassa. Kuhan elvyttämishankkeessa oli merkittäviä ongelmia mm. pyyntimenetelmistä, mätimunien huonosta hedelmöittymisestä ja pienpoikasten luonnonravintolammikkokasvatuksen epäonnistumisesta johtuen. Taulukko 1. Kemijärven säännöstelyalueelle (Kemijärven allasalue) vuosina istutettujen 1-kesäisten ja sitä vanhempien kalojen määrät. (Siikamuodot: POS= pohja-, VS= vaellus-, PLS= plankton- ja PLD= peledsiika.). Vuosi Taimen Taimen pienpoikasist. POS VS PLS PLD Harjus Kuha Kirjolohi * * * ** ** * 0** * 0** *) Istutus pääosin Kemijärveen laskeviin pieniin jokiin. **) Mädin haudonnan ja luonnonravintolammikkokasvatuksen ongelmien vuoksi tuloksena vain muutamia kesänvanhoja poikasia 3
8 4 3. TARKKAILUN TOTEUTUMINEN VUONNA 2015 Vuosina toteutetut tarkkailumenetelmät ja niiden vuosijaksotus vuoden 2017 loppuun asti on esitetty taulukossa 2. Kirjanpitokalastus päättyi vuoteen Kalakanta-näytteiden keruu tapahtuu nykyisin joka toinen vuosi. Kalastustiedusteluja on tarkkailujaksoilla toteutettu kaksi kertaa jaksoa kohden ja seuraava toteutetaan kuluvan vuoden 2016 kalastuksesta. Kalastustiedusteluissa kyselykierroksia on nykyisin kolme aikaisemman kahden sijaan. Näin tiedustelun vastausprosentti saadaan paremmaksi ja yhteenvetotiedot luotettavammalle tasolle. Tarkkailujaksolla hauen ravinnonkäyttöselvitys oli tarkkailusuunnitelmassa tarkoitus toteuttaa kaksi kertaa, mutta vuoden 2016 keväällä pidetyssä Kemijärven maksuvelvoitetarkkailun kokouksessa toista toteuttamiskertaa ei katsottu enää tarpeelliseksi. Vuoden 2015 loppukesällä Kemijärveen laskevassa Soinajoessa toteutettiin sähkökalastus, jolla pyrittiin saamaan selvyyttä Soinajoen taimenkannan tilasta sekä kunnostetuille koskialueille tehtyjen taimenistutusten tuloksellisuudesta. Selvityksen tuloksista laadittiin oma erillinen raporttinsa (Paksuniemi 2015). Taulukko 2. Kemijärven maksuvelvoitetarkkailun tarkkailumenetelmät (x= toteutunut, s= suunnitelma). tarkkailujakso menetelmä kirjanpitokalastus lopetettu kalastustiedustelu* x s kalakantanäytteet x x s taimenmerkinnät** x x x s s hauen ravinnonkäyttöselvitys x sivuvesien tarkkailu x s *) vuosien 2003, 2005, 2008, 2011 ja 2013 kalastuksesta **) Carlin-merkittyjen taimenten istutukset 2003, 2005, 2007 ja Jatkossa alitsariini-merkintä 4. TULOKSET 4.1 Kalakantanäytteet Kalakantanäytteet käsittävät velvoitehoidon pääkohteina olevien lajien kuten taimenen ja siian lisäksi myös kuha- ja muikkunäytteitä. Kalojen suomunäytteistä tehtävien ikämääritysten ja kalojen pituuksien perusteella (ikäryhmittäiset pituudet) voidaan tarkastella myös kalojen kasvua. Siikanäytteet käsittävät suomunäytteiden lisäksi kalojen päät kiduksineen, joiden siivilähammaslukujen avulla voidaan määrittää siikamuoto. Taimennäytteitä on viime vuosina saatu vain yksittäisiä kappaleita, mutta kuhanäytteitä on sen sijaan saatu ikämäärityksiin riittävä noin 50 kpl. Muikkunäytteitä Kemijärveltä ei ole saatu vuoden 2010 jälkeen johtuen lähinnä talvinuottauksen vähyydestä sekä aikaisemmin muikkuja toimittaneen kalastajan lopettamisesta.
9 5 Vuonna 2015 kalakantanäytteitä toimitettiin alkuvuodelta hauen syönnösnäytteiden hankinnan yhteydessä saaduista kaloista, tavanomaisen verkkopyynnin yhteydessä saaduista kaloista sekä Kemijärven Tossanselällä pyynnissä olleen isorysän saaliista. Kaikkiaan tutkimuskelpoisia kalakantanäytteitä toimitettiin yhteensä 156 siiasta, 54 kuhasta ja yhdestä taimenesta. Isorysän siikasaalis oli kokonaisuudessaan vähäinen, sillä rysästä saadut 124 kpl siikoja käsitti kaikki siiat, mitä rysästä saatiin. Käytännössä isorysän siikanäyteaineisto oli siis valikoimaton näyte Siika Vuoden 2015 näytesiioista lähes kaikki siiat (98 %) saatiin osa-alueelta 4 eli aineisto on alueellisesti hyvin epätasaisesti jakautunut. Myös aiemmin pääosa näytekaloista on saatu Tossanselän-Luusuan alueelta. Kolme näytesiikaa saatiin hauen syönnösnäyte-pyynnin yhteydestä Kauhaselältä (alue 5). Niistä ei saatu määritettyä siivilähammasmääriä näytteiden hukkaantumisen vuoksi. Tossanselän näytesiioissa on tyypillisesti ollut suurin osa planktonsiikoja ja myös joitakin peledsiikoja. Nyt siikalajien osuus oli siinä mielessä poikkeuksellinen, näyteaineistossa oli huomattava osuus myös pohjasiikaa (17 %). Paria yksilöä lukuun ottamatta ne saatiin kaikki isorysästä. Hieman yli puolet (52 %) näytesiioista oli vaellussiikoja ja niitä oli etenkin isorysäsaaliissa. Tiheäsiivilähampaisia planktonsiikoja oli näyteaineistossa 26 % ja niistä hieman yli puolet saatiin verkkopyynnissä. Peledsiikoja esiintyi näyteaineistossa vajaat 5 % ja kaikki saatiin verkkopyynnissä (kuva 2). Istutustietojen mukaan pohjasiikaa ei ole itse Kemijärveen istutettu vuosikausiin joten näyteaineiston pohjasiiat olivat peräisin sivuvesiin tehdyistä istutuksista tai luontaisesta lisääntymisestä. Myöskään peledsiikoja ei istuteta, mutta todennäköisesti kyseinen siikalaji jossain määrin lisääntyy Kemijärvessä luontaisesti, koska sen tiedetään lisääntyvän myös Lokan ja Porttipahdan tekojärvissä. Vuodesta 2007 alkaen suurin osa siikaistutuksista on tehty vaellussiialla ja tämä näkyi myös isorysän valikoimattomassa siikasaaliissa vaellussiian suurempana osuutena suhteessa planktonsiikaan (81-19 %). Saalissuhde kuvastaa melko hyvin Kemijärven viimevuosien vaellus- ja planktonsiikojen istutusmääriä (v ), joissa vaellussiikojen osuus siikaistutuksista on ollut keskimäärin 76 % (vaihteluväli %). Vaellussiika kuuluu järven luontaiseen lajistoon, joten tästäkin syystä istutukset tällä siikamuodolla ovat perusteltuja (Kuva 2)
10 6 100 % Kemijärven siikamuodot kpl % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % PLD PLS VS POS N 0 % Vuosi 0 Kuva 2. Kemijärveltä saatujen näytesiikojen prosentuaaliset osuudet siikamuodoittain vuosina (PLD=peledsiika, PLS=planktonsiika, VL=vaellussiika, POS=pohjasiika). Viiva esittää vuosittaisen näytemäärän (N). Siikamuotojen keskimääräiset pituudet ja painot on esitetty taulukossa 3. Tyypillinen verkkosiika on Kemijärvellä ollut vuodesta riippuen noin cm pituinen ja noin gramman painoinen. Vuoden 2015 näytesiioista isorysästä saadut siiat olivat lähes kaikki nuoria yksilöitä (2-3+). Vuosien varrella kerätyssä näyteaineistossa on huomioitava, että kalastuskirjanpitäjiä on ollut monenlaisia eivätkä kaikki ole välttämättä mitanneet ja punninneet siikayksilöitä riittävällä tarkkuudella. Näin ollen eri vuosien keskimittatietoihin on syytä suhtautua pienellä varauksella. Tästä syystä myöskään siikojen kuntokertoimia ei ole syytä tarkastella.
11 Taulukko 3. Näytteeksi saatujen siikojen keskimitat ja niiden vaihteluvälit vuosina , , sekä v. 2011, 2012, 2013 ja Pituus cm (min-max) Paino g (min-max) Ikä v (min-max) N Pohjasiika 29,7 (14-48) 284,3 ( ) 5+ (1+-11+) 112 Vaellussiika 30,6 (12-51) 267,8 ( ) 6 (1-13+) 497 Planktonsiika 32,8 (14-53) 348,4 ( ) 5+ (2-14+) 893 Peledsiika 30,7 (22-49) 273,5 ( ) 5+ (2+-10+) 139 Kaikki 31,7 (12-53) 313,3 ( ) 6 (2-14+) Pituus mm (min-max) Paino g (min-max) Ikä v (min-max) N Pohjasiika 29,4 (21-42) 278,7 (70-720) 5 (1+-8+) 62 Vaellussiika 31,2 (12-46) 284,9 ( ) 6 (1-10) 274 Planktonsiika 32,2 (17-52) 327,9 ( ) 5+ (2-12) 1227 Peledsiika 30,7 (26-49) 289,5 ( ) 5 (2+-10+) 61 Kaikki 31,9 (12-52) 317,3 ( ) 5+ (1-12) Pituus mm (min-max) Paino g (min-max) Ikä v (min-max) N Pohjasiika 31,7 (28-34) 288,0 ( ) 4+ (2+-7+) 6 Vaellussiika 33,2 (18-49) 345,3 (26-952) 6 (2-11+) 189 Planktonsiika 34,8 (23-61) 425,7 ( ) 5+ (1+-14+) 714 Peledsiika 31,4 (27-40) 290,0 ( ) 4+ (2+-6+) 90 Kaikki 34,2 (18-61) 397,5 ( ) 5+ (1+-14+) Pituus mm (min-max) Paino g (min-max) Ikä v (min-max) N Pohjasiika Vaellussiika 34,3 (30-39) 345,0 ( ) 7 (4+-9+) 7 Planktonsiika 33,8 (28-41) 360,3 ( ) 5 (2+-9) 59 Peledsiika 36,3 (30-49) 480,5 ( ) 6+ (4-14+) 26 Kaikki 34,6 (28-41) 393,1 ( ) 5+ (2+-14+) Pituus mm (min-max) Paino g (min-max) Ikä v (min-max) N Pohjasiika 31,0 250, Vaellussiika 33,3 (30-35) 324,4 ( ) 5+ (4+-8+) 9 Planktonsiika 33,9 (28-44) 358,1 ( ) 4+ (3+-9+) 85 Peledsiika 32,9 (28-42) 341,4 ( ) 4+ (2+-7+) 23 Kaikki 33,6 ( ,4 ( ) 4+ (2+-9+) Pituus mm (min-max) Paino g (min-max) Ikä v (min-max) N Pohjasiika 36,0 370, Vaellussiika 37,5 (33-44) 508,7 ( ) 7+ (3+-10+) 16 Planktonsiika 35,6 (30-44) 396,7 ( ) 5+ (3+-8+) 46 Peledsiika 34,8 (29-42) 382,1 ( ) 4+ (3-6+) 30 Kaikki 35,7 (29-44) 410,9 ( ) 5+ (3-10+) Pituus mm (min-max) Paino g (min-max) Ikä v (min-max) N Pohjasiika 24,5 (19-42) 120,6 (45-540) 3+ (2+-5+) 27 Vaellussiika 20,0 (13-44) 73,6 (20-690) 3 (1+-7+) 81 Planktonsiika 30,5 (17-43) 283,2 (40-740) 4+ (2+-7+) 41 Peledsiika 37,9 (33-43) 466,0 ( ) 5+ (4+-7+) 7 Kaikki 24,3 (13-44) 154,4 (20-900) 3+ (1+-7+) 156 7
12 Kuvissa 3-6 esitetään eri siikamuotojen ikäryhmittäiset keskipituudet eri vuosijaksoilta. Ikäryhmät on esitetty vuosina ja ikäryhmän väleihin sijoittuvat kasvukauden alun jälkeen pyydetyt ns. + ikäryhmän kalat. Kasvunopeuksia tulkittaessa on huomioitava siikojen suomuista tehtävän ikämäärityksen haasteellisuus. Osa suomunäyteaineiston näytteistä on epäselviä ja esim. vuoden parin määritysvirheet suuntaan ja toiseen ovat toisinaan mahdollisia. Ikämäärityksissä aineiston tasaisuus eri ikäryhmät huomioiden on luotettavan määritystuloksen kannalta tärkeää. Tyypillisesti näytesiiat on pyydetty verkoilla ja tällöin näyteaineistossa on edustettuna tavanomaisia verkkosiika-ikäluokkia kuten 4-6-vuotiaiden ikäluokat. Näyteaineisto on myös jakautunut alueellisesti epätasaisesti. Suurin osa näytteistä on alueelta 4 ja vuodesta riippuen muilta alueilta tulleiden näytteiden määrä on vaihdellut. Eri alueilla kasvuolosuhteet ja siikojen kasvunopeus voi luonnollisesti olla hieman erilainen. Pohjasiikojen määrä on ollut näyteaineistossa 2000-luvulla selvästi vähäisempi kuin muiden siikalajien joten pohjasiikojen ikäryhmittäiset keskipituudet esitetään aikajaksolta (sininen käyräsovite) ja (punainen käyräsovite). Vuosien näyteaineistossa noin puolet aineistosta on vuodelta 2015 ja isorysäsaaliin siikoja. Pohjasiioilla kasvu näyttäisi tavanomaisimpien ikäluokkien osalta (5-7 v.) pysyneen hyvinkin samalla tasolla. Nuorempien ikäluokkien parempi kasvu selittyy v isorysäsaaliin siikojen paremmalla kasvunopeudella verrattuna varhaisempaan näyteaineistoon. Vaellussiikojen ja planktonsiikojen näyteaineisto on siikamuodoista lukumääräisesti selvästi suurin, joskin viime vuosien aineisto on painottunut Tossanselälle alueelle 4. Vaellussiioilla vanhempien ikäluokkien (>4 v.) keskimääräinen kasvunopeus on nykyään hieman parempi verrattuna 2000-luvun alkupuolelle. Verrattaessa näyteaineistossa yleisesti ja tasaisimmin esiintyvän 5+ ikäluokan kasvunopeuden kehitystä kuvassa 4 esitettyinä vuosijaksoina, niin muutokset ovat silti vähäiset ja saattavat selittyä näytteiden painotuksilla eri alueille (31,7 cm 31,6 cm 32,9 cm 32,4 cm). Vuoden 2015 näyteaineistossa isorysäsaaliissa oli valtaosa nuoria yksilöitä ja kalat pyydettiin kesken kasvukauden, mikä osaksi selittää aikaisempia vuosia keskimäärin heikomman kasvun. Myös planktonsiioilla kasvussa voi havaita yleisimmällä 5+ ikäluokalla kasvun parantumista vuosi jaksoittain (31,2 cm 33,1 cm 33,1 cm 36,1 cm). Kasvunnopeuden muutokset aivan viimevuosina voivat selittyä osaltaan pienemmällä näyteaineistolla. Vuoden 2015 isorysäsaaliissa oli runsaasti myös planktonsiikojen nuoria yksilöitä ja kesken kasvukauden pyydettyinä ne näkyvät kuvaajassa nuorempien ikäluokkien aikaisempaa heikompana kasvuna. Peledsiioillakin voidaan kasvunopeuden havaita hieman kohentuneen tarkasteltaessa mm. yleisimmän 5+ ikäluokan keskimääräistä kasvunopeutta vuosijaksoittain (30,5 cm 34,2 cm 32,1 cm 36,6 cm). 8
13 9 60 Pohjasiika 50 pituus (cm) ikäryhmä Kuva 3. Pohjasiikojen ikäryhmittäiset pituudet ja niiden käyräsovite vuosien (sininen käyräsovite) ja (punainen käyräsovite) näyteaineistosta. 60 Vaellussiika 50 pituus (cm) ikäryhmä Kuva 4. Vaellussiikojen ikäryhmittäiset pituudet ja niiden käyräsovite vuosien (sininen käyräsovite), (punainen käyräsovite), (vihreä käyräsovite) ja (keltainen käyräsovite) aineistoissa.
14 10 70 Planktonsiika pituus (cm) ikäryhmä Kuva 5. Planktonsiikojen ikäryhmittäiset pituudet ja niiden käyräsovite vuosien (sininen käyräsovite), (punainen käyräsovite), (vihreä käyräsovite) ja (keltainen käyräsovite) aineistoissa. 60 Peledsiika 50 pituus (cm) ikäryhmä Kuva 6. Peledsiikojen ikäryhmittäiset pituudet ja niiden käyräsovite vuosien (sininen käyräsovite), (punainen käyräsovite), (vihreä käyräsovite) ja (keltainen käyräsovite) aineistoissa.
15 11 Kaikkien siikamuotojen kasvua vertailtaessa (kuva 7) tiheäsiivilähampaiset planktonsiika ja peledsiika näyttäisivät kasvavan nuorina yksilöinä keskimäärin hieman harvasiivilähampaisia pohjaja vaellussiikamuotoja paremmin. Näyteaineistossa yleisimmän 5+ ikäluokan keskipituuksia tarkasteltaessa kaikkien siikamuotojen keskipituudet ovat käytännössä kyseisessä ikäluokassa hyvin lähellä toisiaan. Kuvassa 7 esitetyt käyräsovitteet näyttävät nuorten ikäluokkien kasvuerot hieman korostetusti. Kaikilla siikamuodoilla on näytteitä analysoitaessa havaittu hyväkasvuisia ja nopeasti pyyntikoon saavuttaneita yksilöitä, mutta vastaavasti myös hyvin hitaasti kasvaneita yksilöitä. 70 Kaikki siikamuodot pituus (cm) ikäryhmä Pohjasiika Vaellussiika Planktonsiika Peledsiika Kuva 7. Siikamuotojen ikäryhmittäiset pituudet ja niiden käyräsovitteet vuosien näyteaineistosta (pohjasiika sininen, vaellussiika punainen, planktonsiika vihreä ja peledsiika violetti käyräsovite).
16 12 Siivilähampaiden keskimääräinen lukumäärä on vuosien siika-aineiston perusteella pysynyt lähellä ennen Kemijärven valjastamista alueella esiintyneiden siikamuotojen siivilähammasmääriä. Kuvassa 8 esitetään v koko näyteaineiston siikamuotojen siivilähammasmäärien moodiluokat ja kuvassa 9 siikamuotojen siivilähammasmäärien kehitys vuodesta 1997 lähtien. Koko näyteaineistossa pohjasiian keskimääräinen siivilähammasmäärä on 21, vaellussiian 30, planktonsiian 54 ja peledsiian 60 (kuva 8). Nenosen (1987) mukaan alueella luontaisena tavatun vaellussiian keskimääräinen siivilähammasluku oli 32 ja planktonsiian Siikamuotojen tiedetään risteytyvän keskenään eikä muotojen välillä ole perintötekijöiden aiheuttamaa steriliteettiä eli kaikki jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä. Runsaista istutuksista ja todennäköisesti myös muotojen välisistä risteytymisistä huolimatta vaellussiikojen ja planktonsiikojen siivilähammasluvut vastaavat edelleen varsin hyvin luonnontilaisen Kemijärven siikamuotojen siivilähammas-määriä. 250 Siivilähammaslukujen mukaiset yksilömäärät siikamuodottain yksilömäärä pohjasiika vaellussiika planktonsiika peledsiika siivilähammasmäärä Kuva 8. Kemijärvestä vuosina näytteeksi saatujen siikojen siivilähammaslukumäärät siikamuodoittain.
17 13 Lukumäärä Lukumäärä 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Pohjasiian siivilähampaat 1 kpl! 1 kpl! 1 kpl! 1 kpl! Vuosi Vaellussiian siivilähampaat Vuosi Lukumäärä Lukumäärä 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Planktonsiian siivilähampaat Vuosi Peledsiian siivilähampaat Vuosi Kuva 9. Kemijärven siikamuotojen siivilähammasmäärän kehitys v
18 Taimen Vuoden 2015 näytepyynnissä taimenen suomunäytteitä saatiin vain yhdestä taimenesta, joka oli reilut 2,5 kg painanut yksilö. Ikämäärityksen perusteella taimenyksilö oli viettänyt järvialtaalla kolme syönnöskautta. Vuoden 2014 alusta taimenen alamittasääntöä muutettiin siten, että järvitaimen alamitta oli leveysasteen 67º00'N eteläpuolisissa vesissä 60 senttimetriä ja pohjoispuolisissa vesissä 50 cm. Jatkossa kaikki istutettavat taimenet tullaan merkitsemään rasvaeväleikkauksilla ja vuonna 2016 alamittasääntöä tarkennettiin siten, että rasvaeväleikatun (=istutetun) taimenen alamitaksi säädettiin 50 cm. Leveyspiirien N ja N välissä sisävesissä leikkaamattoman eli luontaisesti lisääntyneen taimenen alamitta on 60 cm. Alamittasäännöillä pyritään turvaamaan järvitaimenen elinkierto, sillä kaikki luontaiset sisävesikannat napapiirin eteläpuolella on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Kemijärvellä taimenkanta on pääosin istutusperäistä, mutta luontaista lisääntymistä saattaa tapahtua mm. Kemijärveen laskevissa sivujoissa kuten Soinan-, Ruopsa- ja Javarusjoessa Kuha Taulukossa 4 on esitetty tarkkailuvuosina toimitettujen näytekuhien kappalemäärä sekä ikäryhmien ja mittojen osalta keski-, maksimi- ja minimiarvot. Vuonna 2015 kuhanäytteitä saatiin yhteensä 54 kpl, joista valtaosa (63 %) saatiin Kauhaselältä (alue 5, hauen syönnösnäytepyynti). Loput 37 % saatiin Tossanselältä (alue 4) tavanomaisessa siian ja kuha verkkokalastuksessa. Kaikista tähän saakka saaduista kuhanäytteistä (904 kpl) yli puolet (n. 49 %) on pyydetty Tossanselän osa-alueelta 4 ja kolmannes (n. 33 %) Kauhaselän osa-alueelta 5. Vuoden 2015 näytekuhilla yleisin ikäryhmä oli 8+ ikäryhmä. Tossanselän kuhilla keskimääräinen ikä oli noin 8-vuotta ja Kauhaselän kuhilla noin 9- vuotta. Vuosien , , ja näyteaineistojen kuhien kasvua vertailtaessa voidaan kasvunopeuksissa havaita tapahtuneen jonkinasteisia vaihteluita. Nuorten kuhien kasvu näyttäisi olleen nopeinta vuosijaksolla , jota edelsivät vuosituhannen vaihteen vahvojen vuosiluokkien synty. Vuosien näyteaineiston vanhoilla kuhilla kasvu näyttäisi olevan heikompi kuin v vastaavan ikäisillä kuhilla keskimäärin. Heikompikasvuisia yksilöitä esiintyi lähinnä Kauhaselältä pyydetyissä kuhissa v Myös eri osaalueiden kuhien kuntokertoimissa on selkeä ero. Tossanselällä kuhien kuntokerroin oli keskimäärin 0,98 ja Kauhaselällä 0,86. Kuha siirtyy kalaravinnon käyttäjäksi jo varsin pienikokoisena. Kuhan pääasiallisten ravintokalojen kuten kuoreen ja muikun ravintotilanteessa sekä niiden kannoissa ei tiettävästi ole 2000-luvulla tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka selittäisivät kuhan kasvunopeuksien muutoksia, vaikka esim. muikkukannat tyypillisesti vaihtelevatkin vuosien välillä. Muutokset kasvunopeuksissa johtuvat yleensä kannan vahvuudesta - harvuudesta, ravintotilanteesta sekä myös muiden lajien aiheuttamasta kilpailusta ja muista olosuhteista (mm. lämpötilat). Kuhienkin kasvussa on Kemijärvellä havaittu aluekohtaisia eroja. Mm. Tossanselällä (alue 4) kuhien kasvu on hieman parempi kuin Kauhaselällä (alue 5) tai Askanselällä (alue 6). Yleistäen voidaan kuhien kasvun sanoa olevan säännöstellyssä Kemijärvessä kuitenkin parempaa kuin järven luonnontilassa (ks. Hamari 2003). Kuhalla on jo nykyään oma merkityksensä Kemijärven kalatalouden kannalta ja positiivisella kehityssuunnalla on edelleen mahdollisuudet jatkua. Viime vuosien saalismäärät ovat olleet lupaavia ja ainakin järven kuhapotentiaalia ylläpitäviä.
19 Taulukko 4. Kemijärvestä vuosina saatujen näytekuhien kokojakauma. 15 Vuosi Massa Pituus Ikä Vuosi Massa Pituus Ikä 2003 Keskiarvo Keskiarvo n=23 Minimi Minimi n=18 Maksimi Maksimi n= n= n= n=47 Keskiarvo Keskiarvo Minimi Minimi n=162 Maksimi Maksimi Keskiarvo Keskiarvo Minimi Minimi n=36 Maksimi Maksimi Keskiarvo Keskiarvo Minimi Minimi n=75 Maksimi Maksimi Keskiarvo Keskiarvo Minimi Minimi Maksimi n=26 Maksimi Keskiarvo Keskiarvo Minimi Minimi n=60 Maksimi n= 54 Maksimi Kuhan ikäryhmien kasvukäyrät v pituus (cm) ikäryhmä Kuva 10. Vuosina saaliiksi saatujen kuhien ikäryhmittäiset pituudet (N = 61, N = 308, N = 375, N =132). Ikäryhmän väleihin sijoittuvat kasvukauden alun jälkeen pyydetyt ns. + -ikäryhmän kalat.
20 Kalakantanäytteiden yhteenveto Tutkimuskelpoisten kalanäytteiden määrä oli vuodelta 2015 yhteensä 211 kpl, joista siikanäytteitä 156 kpl, kuhanäytteitä 54 kpl ja taimennäytteitä yksi kpl. Siikanäytteitä saatiin Tossanselältä verkkopyynnistä ja ensimmäistä kertaa myös valikoimaton siikanäyte Tossanselällä tapahtuneesta isorysäpyynnistä. Isorysästä saadussa näyteaineistossa esiintyi pelkästään siikojen nuoria ikäluokkia. Valtaosa siikamuodoista oli vaellussiikoja sekä planktonsiikoja, joita lukumääräisesti esiintyi jokseenkin samassa suhteessa kuin niitä on Kemijärveen viimevuosina istutettu. Isorysästä saatiin myös nuoria pohjasiikoja, vaikka pohjasiikoja ei ole istutettu Kemijärveen vuosikausiin. Pohjasiiat ovatkin peräisin joko sivuvesien istutuksista alas vaeltaneena tai sitten siikamuoto lisääntyy järvessä luontaisesti. Tarkkailun koko siika-aineiston kasvumääritysten perusteella siikojen keskimääräinen kasvu on Kemijärvessä siikamuodoista riippumatta todettu heikoksi. Nuorilla yksilöillä kasvun voidaan havaita tiheäsiivilähampaisilla plankton- ja peledsiioilla olevan hieman harvasiivilähampaisia pohja- ja vaellussiikoja nopeampaa. Kasvuerot kuitenkin tasoittuvat yksilöiden vanhetessa ja mm vuotiailla tyypillisillä verkkosiioilla keskimääräiset kasvuerot ovat jokseenkin merkityksettömät. Taimenaineisto on näytteiden osalta viime vuosina ollut vähäinen eikä sen perusteella voida tehdä mittavia johtopäätöksiä lajin kannan tilasta. Taimenten tiedetään kasvavan Kemijärvessä melko hyvin ja istutusten tuottavuuden ongelmat löytyvät muista tekijöistä kuten esim. haukien aiheuttamasta predaatiosta sekä taimenten alasvaelluksesta. Jatkossa kaikki istutettavat taimenet tullaan merkitsemään rasvaeväleikkauksella, joten istukkaan erottaminen luontaisesti lisääntyneestä taimenesta on lähivuosina mahdollista. Kuhanäytteiden osalta näytemäärä oli tavanomainen ja riittävä. Kemijärven kuhakanta näyttäisi vakiintuneen hyvälle tasolle eikä kanta enää välttämättä ole riippuvainen voimakkaiden vuosiluokkien menestyksestä. Vuoden 2016 alussa kuhan valtakunnallinen alamitta nostettiin 42 cm:iin. Säännöksellä ei ole vaikutusta Kemijärven kuhan alamittaan, sillä vuodesta 2013 lähtien kuhan alamitta on ollut 45 cm koko Kemijärven alueella. Kuhanäyteaineiston perusteella 45 cm:n mittainen Kemijärven keskivertokuha painaa g ja on iältään 7-8 vuotias. VIITTEET Kännö, S. 1989: Avustavan virkamiehen lausunto Kemijärven säännöstelyn lopputarkastukseen liittyvistä kalatalousasioista. Rovaniemi s. LVT Oy Kemijärven maksuvelvoitetarkkailun ohjelma v Lapin Vesitutkimus Oy. Rovaniemi. Hamari, S Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu vuonna Lapin Vesitutkimus Oy. Rovaniemi. 42 s + 6 liites. Paksuniemi, S Kemijärven maksuvelvoitetyöryhmä Soinanjoen sähkökalastus v Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 10 s + 2 liites. Nenonen, M Kemijärven tila ja kalatalous. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 13. Helsinki. 134 s.
KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU
AHMA YMPÄRISTÖ OY 10650 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2013 TARKKAILUN TULOKSET Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu 2013 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU 2013 Copyright Ahma ympäristö Oy 2.12.2014
LisätiedotKEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU
AHMA YMPÄRISTÖ OY 10650 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2013 TARKKAILUN TULOKSET Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu 2013 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU 2013 Copyright Ahma ympäristö Oy 2.12.2014
LisätiedotSuonteen siioista 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY/SUONTEEN KALASTUSALUE T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 1 7 Suonteen siioista 216 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Saku Salonen Jyväskylä
LisätiedotVUODEN 2014 TARKKAILUN TULOKSET
KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN TARKKAILUN TULOKSET AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10650 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN TARKKAILUN TULOKSET 14.10.2015 Jyrki Salo i Sisällysluettelo:
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotAsikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotPienten järvien siikaseuranta
Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Pienten järvien siikaseuranta 5-7 Marko Puranen & Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/7 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset
LisätiedotVUODEN 2016 TARKKAILUN TULOKSET
KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2016 TARKKAILUN TULOKSET AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10650 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2016 TARKKAILUN TULOKSET 22.6.2017 Simo Paksuniemi, iktyonomi
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotAsikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 8 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro /8 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset.... Siian siivilähampaat
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotHeinolan kalastusalueen siikanäytteet vuosilta Marko Puranen
Heinolan kalastusalueen siikanäytteet vuosilta 11-1 Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/1 Sisällys 1. Johdanto... 3. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja tulosten tarkastelu...
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotRaportti Etelä-Kallaveden siikaselvitys hankkeesta
1 Raportti Etelä-Kallaveden siikaselvitys 2016-2017-hankkeesta Etelä-Kallavedeltä alettiin sekä kaupallisilta että vapaa-ajankalastajilta tulleiden viestien mukaan saada 2010-luvun alkupuolella saaliiksi
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotLeppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit
Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata
LisätiedotKalatalousvelvoitteen joustavuus
Kalatalousvelvoitteen joustavuus case-esimerkkejä -------------- Viranomaisen kokemuksia ja näkemyksiä Markus Huolila Lapin ELY-keskus Vaelluskalafoorumin työpaja 4.3.2016, Helsinki Iijoen vesistön joki-
Lisätiedot- toiminnanharjoittajan
Kalatalousvelvoitteen joustavuusesimerkkejä - toiminnanharjoittajan kokemuksia ja näkemyksiä Marja Savolainen, Fortum Vaelluskalafoorumin työpaja II 4.3.2016 Sisältö Millaiset lupamääräykset ja miten on
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotSIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?
SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotOULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019
Suunnitelma 1 (5) Jakelu KAINUUN ELY-keskus Kalatalous PL 115 87101 KAJAANI Kirjaamo.Kainuu@ely-keskus.fi Korvaa Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston päätöksellään 5.7.2011 nro 43/11/2 hyväksymän Oulujärven
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
Lisätiedotproj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012
proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213
LisätiedotInarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys
Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys Maare Marttila Inarijärven seurantaryhmän kokous 2/2018 20.09.2018 Veskoniemi SISÄLTÖ Taustaa Vahinkoarvio Istutusten tavoitteet ja tuloksellisuus
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotTaimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä
Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotLiite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.
1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku
LisätiedotTaimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015
POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä 28 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/28 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotTaimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella
Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella 2013-2018 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 11/2018 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu...
LisätiedotPOSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET
POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 213-215 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1981 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 213-215 3.6.216 Simo
LisätiedotKokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät
Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotOulujärven kalataloustarkkailu v. 2009
9M69148 7.4.21 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta RKTL/Kainuun kalantutkimus Oulujärven kalataloustarkkailu v. 29 9M69148 Oulujärven kalataloustarkkailu v. 29 1 Sisältö
LisätiedotSiikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siikaistutukset merialueella Ari Leskelä, RKTL 12.11.2013 1. Vaellussiian velvoiteistutusten tuloksellisuus 2. Selkämeren vaellussiikamerkinnät 3. Vastakuoriutuneiden istutus Vaellussiian velvoiteistutusten
LisätiedotNäsijärven muikkututkimus
1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien
Lisätiedotvuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846
TUTKIMUSRAPORTTI 21 - ROVANIEMI 216 Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 21 214 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 1846 TIIVISTELMÄ Kemijoki Oy ja
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotKokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotSaaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta
Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen
LisätiedotPälkäneveden Jouttesselän
Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen Ari Westermark RAPORTTI 2019 nro 377/19 Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta
LisätiedotPyhäjärven kalataloudelliset velvoitetarkkailut + muita selvityksiä
3.4.2018 Pyhäjärven kalataloudelliset velvoitetarkkailut + muita selvityksiä Ari Westermark 27.3.2018 KVVY Tutkimus Oy Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Pyhäjärven kalataloudellinen yhteistarkkailu
LisätiedotRuotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen muikkuseuranta 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Muikun ikäjakauma
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotInarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen
Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /
LisätiedotPohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU
LIITE 10.3 1 (6 s.) Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A 1 80100 JOENSUU 1 (2) SUUNNITELMA 18.11.2010 Joensuu Pohjois-Karjalan Ely-keskus/kalatalous Kauppakatu 40 B PL 69 80101 JOENSUU Viite:
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotOulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat
Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotVaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta
Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan
LisätiedotVanajanselän kuha- ja siikaselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
Vanajanselän kuha- ja siikaselvitys 218 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 2. Aineisto ja menetelmät... 2.1. Kuha... 2.2. Siika... 4. Tulokset...
Lisätiedotkalakannan kehittäminen
-Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö
LisätiedotPäijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta
Päijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta 211-216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 11/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3.
LisätiedotTaimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
LisätiedotRuotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 4.
LisätiedotHeinolan kalastusalue. Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto
Heinolan kalastusalue Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Ruotsalainen... 4
LisätiedotKalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa
Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten
LisätiedotHeinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Heinolan kalastusalue Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 7/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotUusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotTARKENTAVIA TIETOJA PYHÄJÄRVEN KUHIEN SUKUKYPSYYSIÄSTÄ JA KOOSTA PIRKKALAN KALASTUSALUEELLE. Näytevuodet erikseen. Ari Westermark 2017
TARKENTAVIA TIETOJA PYHÄJÄRVEN KUHIEN SUKUKYPSYYSIÄSTÄ JA KOOSTA PIRKKALAN KALASTUSALUEELLE Näytevuodet 2015-2016 erikseen Ari Westermark 2017 Kirje nro 631/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. SUKUKYPSYYSKOKO
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotMontan Lohi Oy / Jussi Tulokas Marja Savolainen GEN-OJO-561 SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO
Suunnitelma 1 (5) SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO 2012-2016 1 JOHDANTO Sotkamon reitin Koivukosken, Kallioisen ja Katerman vesivoimalaitosten rakentamislupiin sekä Onto-, Kiimas-, Kaitain-,
LisätiedotMitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?
Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotYhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään
Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden
LisätiedotAhvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä
Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet
LisätiedotIstuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin
Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
Lisätiedot- Tavoitteet, toimintastrategiat, tulevaisuuskuvat ja kehittämisehdotukset. Hankkeen lähtökohtia sekä ajatuksia sisällöstä ja toteutuksesta
INARIJÄRVEN KALATALOUDEN MONITAVOITEARVIOINTI - Tavoitteet, toimintastrategiat, tulevaisuuskuvat ja kehittämisehdotukset Hankkeen lähtökohtia sekä ajatuksia sisällöstä ja toteutuksesta 25.9.2013 Inarijärven
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
Lisätiedot28.2.2002 Drno --/---/2002
28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotEtelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 8/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotOulujärven kalataloustarkkailu v. 2008
9M6814 26.3.29 Fortum Power and Heat Oy UPM-Kymmene Oyj Kajaanin kaupunki Paltamon kunta Kainuun kalantutkimus ja vesiviljely Oulujärven kalataloustarkkailu v. 28 9M6814 Oulujärven kalataloustarkkailu
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 75/09/2 Dnro PSY-2009-Y-34 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2009 ASIA HAKIJAT
1 PÄÄTÖS Nro 75/09/2 Dnro PSY-2009-Y-34 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2009 ASIA HAKIJAT Oulujärven säännöstelyyn liittyvän kalatalousvelvoitteen toimeenpano vuosina 2009 2013, Vaala, Kajaani ja Paltamo
LisätiedotToutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella
Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella - Vuoden 2013 tulokset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 8.4.2014 Holsti Sastamala Anna Väisänen Taustaa Toutaimen
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
Lisätiedot