H / HEL / Kulutusseurantajärjestelmän hankinta Tarjousarvioinnin yhteenveto Laatuvertailu

Samankaltaiset tiedostot
RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Built Environment Process Reengineering (PRE)

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari

Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

Built Environment Process Reengineering (PRE)

AMMATTIRAKENTAJILLE LUOVUTETTAVAT ASUNTOTONTIT KEVÄÄLLÄ 2019

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

Yhdessä yhteistyöllä. -toimintamalli

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu

1 Excel-sovelluksen ohje

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E Tampere

SosKanta-hankkeen koulutusmatriisi

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja

Vantaan tulkkikeskus Oy. Dosti tulkkaus- ja käännöspalv elut

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti

2. Suoraviivainen liike

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

KOMISSION KERTOMUS SUOMI. Perustamissopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

SGY 204. Infra pohjatutkimusformaatti versio 2.2

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen

EFG Käyttöohjeet EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2: :156. lak.yht. 2: dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo No30. sr-2.

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

erespa viitoi+aa,etä eresep,in

EUROOPAN KESKUSPANKKI

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

TIELIIKENNEMELUSELVITYS

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).

Systeemimallit: sisältö

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

SGY 204. Infra pohjatutkimusformaatti versio 2.1b

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) SUUNTAVIIVAT

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perustamissopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA vuosille

Ohjelmistojen suunnittelumenetelmät ja -työkalut

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

KORTTELI Asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Espoon Laurinlahti, Ristiniementie

HARJUKATU 41 (TONTTI ) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

I L M A I L U L A I T O S

Lamit Palvelut ja Referenssit

F E . 1. a!? # % b $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

SELOSTUS Pääskykallion muutos 1

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

SUUNTAVIIVAT. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan,

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

NPV. Laskukaavojen sparrauspaketti tenttiä varten (päivitetty ) Nettonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927

KOMISSION TIEDONANTO

Ilmavirransäädin. Mitat

LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009

Hei me kehitetään! YHDESSÄ, mu%a miten?

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Luomua lisää. Toimeenpanosuunnitelma Luonnos

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia

-2, KV :00

YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub,

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

Järvenpään kaupungin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian toteuttaminen

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.

Piennopeuslaite FMP. Lapinleimu

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

W dt dt t J.

Ruokapoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelma ja seuranta /2030

b) Ei ole. Todistus samaan tyyliin kuin edellinen. Olkoon C > 0 ja valitaan x = 2C sekä y = 0. Tällöin pätee f(x) f(y)

II asteen strategiakysely - Perusraportti

9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Micrologic. Käyttöopas 04/2011. uuteen Micrologic E -suojareleeseen! Tutustu. Pienjännitesähkönjakelu

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Tiedon leviämisen kuvaaminen SI-mallin ja empiirisen datan avulla

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Transkriptio:

H107-17 / HEL 017-01103 / Kuluusseuranajärjeselmän hankina 0-05-1 arvioinnin yheenveo Laauverailu Laauverailun osa-alue Maks. pisee Granlund Järjeselmälä vaadiujen ominaisuuksien oeuuminen L omin 50 39.3 50.0 Projekisuunnielma L proj 0 0.0 14.0 Käyeävyysesaus L käy 30 4.4 30.0 Summa 3.6 94.0 Anneava laaupisee 100 9.00 100.00 Hinaverailu Granlund Anneava hinapisee 100.90 100.00 Kokonaispiseiys Granlund Kokonaispisee.95 100.00

H107-17 / HEL 017-01103 / Kuluusseuranajärjeselmän hankina Järjeselmälle aseeujen ominaisuuksien äyyminen 0-05-1 Maksimipisee Granlund Lisä- ja jakokehiysominaisuuksien äyyminen: 00 154 196 Järjeselmälä vaadiujen ominaisuuksien oeuumisen laaupisee L omin : 39.3 50.0 pyynnön liieen 4 mukaisen ominaisuuksien arvioini: Ominaisuuden Alaosikko yyppi Yläosikko.1 käyöohjee.1 käyöohjee.1 käyöohjee.1 käyöohjee...... Maks.p isee Granlund 1 Lisä 1 1 1 Lisä 1 1 1 3 Lisä 1 1 1 Perus kyllä kyllä 4 Perus kyllä kyllä 5 Perus kyllä kyllä 6 Perus kyllä kyllä

...........3.3.3.3 perusnäkymä ja käyö perusnäkymä ja käyö perusnäkymä ja käyö perusnäkymä ja käyö 7 Perus kyllä kyllä Perus kyllä kyllä 1 Lisä 1 1 1 Lisä 3 Lisä 5 5 5 4 Lisä 5 5 5 5 Lisä 5 5 5 6 Lisä 3 3 0 7 Lisä 1 Jakokehiys 3 0 3 Perus kyllä kyllä 1 Lisä 1 1 1 Lisä 3 3 3

3 Koheen perusiedo 3 Koheen perusiedo 3 Koheen perusiedo 3 Koheen perusiedo 3 Koheen perusiedo.3.4.4.4.4.4 perusnäkymä ja käyö Useiden kiineisöjen ieojen hallina Useiden kiineisöjen ieojen hallina Useiden kiineisöjen ieojen hallina Useiden kiineisöjen ieojen hallina Useiden kiineisöjen ieojen hallina.5 Hakuoiminnalli suude.5 Hakuoiminnalli suude.5 Hakuoiminnalli suude.5 Hakuoiminnalli suude.5 Hakuoiminnalli suude Koheen perusieojen hallina Koheen perusieojen hallina Koheen perusieojen hallina Koheen perusieojen hallina Koheen perusieojen hallina 3 Lisä 1 1 0 Perus kyllä kyllä 4 Perus kyllä kyllä 5 Perus kyllä kyllä Perus kyllä kyllä 1 Lisä 3 3 3 Lisä 3 0 3 Perus kyllä kyllä 4 Perus kyllä kyllä 5 Perus kyllä kyllä

3 Koheen perusiedo 3 Koheen perusiedo 3 Koheen perusiedo 3 Koheen perusiedo 4.1 4.1 4.1 4.1 4.1 4.1 4.1 4.1 4.1 4.1 4.1 4.1 4.1 4.1 4.1 Koheen perusieojen hallina Koheen perusieojen hallina Koheen perusieojen hallina Koheen perusieojen hallina 6 Perus kyllä kyllä 1 Lisä 3 3 3 Lisä 3 3 3 1 Jakokehiys 1. 1. Perus kyllä kyllä 1. Perus kyllä kyllä 4 Perus kyllä kyllä 1 Lisä Lisä 5 5 5 3 Lisä 4 4 4 4 Lisä 5 Lisä 0 6 Lisä 0 7 Lisä Lisä 3 3 3 9 Lisä 3 3 3

4.1 1 Jakokehiys 4. 4. Perus kyllä kyllä 4. 4. 4 Perus kyllä kyllä 4. 1.1 Lisä 4 4 4 4. 1. Lisä 4. Lisä 1 1 1 4. 3 Lisä 1 1 1 4. 4 Lisä 1 0 1 4. 5 Lisä 1 0 1 4. 6 Lisä 1 0 1 4. 7 Lisä 1 1 1 4. Lisä 5 5 5 4. 9 Lisä 5 5 5 4. 10 Lisä 0 4. 11 Lisä 3 0 3 4. 1 Lisä 6 6 6 4. 1 Jakokehiys 5 5 5 Raporoinnin 5 Raporoini 5.1 yleisvaaimukse 5 Raporoini 5.1 Raporoinnin yleisvaaimukse Perus kyllä kyllä 5 Raporoini 5.1 Raporoinnin yleisvaaimukse 5 Raporoini 5.1 Raporoinnin yleisvaaimukse 4 Perus kyllä kyllä 5 Raporoini 5.1 Raporoinnin yleisvaaimukse 1 Lisä 4 4 4 5 Raporoini 5.1 Raporoinnin yleisvaaimukse Lisä 1 1 1

5 Raporoini 5.1 5 Raporoini 5.1 5 Raporoini 5.1 5 Raporoini 5.1 Raporoinnin yleisvaaimukse Raporoinnin yleisvaaimukse Raporoinnin yleisvaaimukse Raporoinnin yleisvaaimukse 5 Raporoini 5. Johdon raporoini 5 Raporoini 5. Johdon raporoini 5 Raporoini 5. Johdon raporoini 5 Raporoini 5. Johdon raporoini 5 Raporoini 5. Johdon raporoini 5 Raporoini 5.3 valvona 5 Raporoini 5.3 valvona 5 Raporoini 5.3 valvona 5 Raporoini 5.3 valvona 5 Raporoini 5.3 valvona 5 Raporoini 5.3 valvona 5 Raporoini 5.3 valvona 5 Raporoini 5.3 valvona 5 Raporoini 5.3 valvona 3 Lisä 4 Lisä 3 0 3 5 Lisä 3 0 3 6 Lisä 1 0 1 Perus kyllä kyllä 1 Lisä 3 3 3 Lisä 3 0 3 Perus kyllä kyllä 4 Perus kyllä kyllä 1 Lisä Lisä 3 Lisä 1 1 1 4 Lisä 5 Lisä 3 3 3

5 Raporoini 5.3 valvona 5 Raporoini 5.4 Yheiskunavas uuraporoini 5 Raporoini 5.4 Yheiskunavas uuraporoini 5 Raporoini 5.4 Yheiskunavas uuraporoini 5 Raporoini 5.4 Yheiskunavas uuraporoini 5 Raporoini 5.4 Yheiskunavas 5 Raporoini 5.5 5 Raporoini 5.5 5 Raporoini 5.5 5 Raporoini 5.5 uuraporoini Raporoinirajap innan arjoaminen Raporoinirajap innan arjoaminen Raporoinirajap innan arjoaminen Raporoinirajap innan arjoaminen 5 Raporoini 5.6 Järjeselmärapo ri 5 Raporoini 5.6 Järjeselmärapo ri 5 Raporoini 5.7 Palvelun raporoini / sähköinen asiakasporaali 1 Jakokehiys Perus kyllä kyllä 1 Lisä 3 3 3 Lisä 3 3 3 3 Lisä 1 0 1 1 Lisä 5 0 5 Lisä 4 4 4 3 Lisä 3 3 3 1 Lisä Lisä 5 5 5 5 Raporoini 5.7 Palvelun raporoini / sähköinen asiakasporaali 1 Lisä 6 Tieourva 6.1 Yleise 6 Tieourva 6.1 Yleise 6 Tieourva 6.1 Yleise 6 Tieourva 6.1 Yleise 6 Tieourva 6.1 Yleise 6 Tieourva 6.1 Yleise 6 Tieourva 6.1 Yleise 6 Tieourva 6.1 Yleise 6 Tieourva 6.1 Yleise Perus kyllä kyllä 4 Perus kyllä kyllä 5 Perus kyllä kyllä 6 Perus kyllä kyllä 7 Perus kyllä kyllä 1 Lisä 4 0 4 Lisä 4 0 4

6 Tieourva 6.1 Yleise 3 Lisä 1 1 1 6 Tieourva 6.1 Yleise 4 Lisä 6 Tieourva 6. Käyö 6 Tieourva 6. Käyö Perus kyllä kyllä 6 Tieourva 6. Käyö 6 Tieourva 6.3 Käyöoikeude 6 Tieourva 6.3 Käyöoikeude Perus kyllä kyllä 6 Tieourva 6.3 Käyöoikeude 1 Lisä 5 5 5 6 Tieourva 6.4 Tapahumaloki 1 Lisä 4 0 4 7 Tekninen uki 7 Tekninen uki Perus kyllä kyllä 7 Tekninen uki 7 Tekninen uki 1 Lisä 3 3 3 7 Tekninen uki Lisä 1 1 1 Perus kyllä kyllä 4 Perus kyllä kyllä 5 Perus kyllä kyllä 6 Perus kyllä kyllä 7 Perus kyllä kyllä Perus kyllä kyllä 9 Perus kyllä kyllä 10 Perus kyllä kyllä 1 Lisä 3 3 3

H107-17 / HEL 017-01103 / Kuluusseuranajärjeselmän hankina.5.01 Projekisuunnielmien arvioini Projekisuunnielmien piseiys Granlund: 3 piseä : 5 piseä Projekisuunnielmien painoarvo laauarvioinnin piseisä: 0 % Laaupisee projekisuunnielmisa: Granlund: L proj = 0,0 : L proj = (5/3)*0 = 14,0 Projekisuunnielmien arvioinnin peruselu: 1.1 PROJEKTIN TARVE JA KUVAUS Kuvaa projekin arkoius ja ausa. Mihin arpeisiin projeki pyrkii vasaamaan? 1. PROJEKTIN TAVOITTEET (0 p) 1..1 Millainen uoe, palvelu ai osaaminen on projekin avoieena? (4 p) Laauarvioinnissa arvioidaan, kuinka hyvin Toimiaja on ymmäräny Tilaajan Järjeselmälle ja sen avulla uoeavalle palvelulle aseeu avoiee. Granlund Tarjoaja on ymmäräny Tilaajan avoiee erinomaisesi. Tilaajan dokumenaaiossaan kuvaamien avoieiden lisäksi Tarjoaja on havainnollisanu hyvin miä avoiee käyännössä arkoiava arjoavan ja palvelun näkökulmasa. 4 Tarjoaja on ymmäräny Tilaajan avoiee. Kuvaus on ny pikäli Tilaajan ise dokumeneissa kuvaaman avoieen mukainen. Tarjoaja ei ole yksilöiny sä ja yriyksensä uoaman palvelun mukanaan uomia eriyisiä asioia, joia projekille aseaisi avoieeksi. 1.. Mikä ova projekin ulosavoiee, niille sopiva arvioinnin miari ja mien avoieiden oeuuminen odenneaan? (1 p) Laauarvioinnissa arvioidaan, kuinka hyvin Toimiaja pysyy jäsenelemään projekin osaavoiee sekä aseamaan niille onnisumisen miari ja konkreeise odenamisava. Tilaajan näkökulmasa keskeisiä avoieia ova mm. aikaaulu-, yömäärä- ja kusannusavoiee, inegraaioiden oeuuminen, koheiden perusaminen hisoriaieoineen, oiminnallisen ja eknisen vaaimusen oeuuminen, käyeävyys ja onnisunu parameroini käyäjien arpeisiin, kouluusen jälkeen käyäjien hyvä valmiude ja osaaminen käyöön, uoanokäyön sujuva aloiaminen ja häiriöön käyö. Granlund Projekin keskeise ulosavoiee ja arvioiava miari on esiey kaavasi. käyöönoo- ja käyövaiheiden avoieille (käyäjien osaaminen, uoanokäyön sujuva aloiaminen sekä häiriöön käyö) ei kuienkaan ole esiey konreeisia miareia ja odenamisapoja. 10 Projekin vaiheisus on ehy selkeäsi kolmeen osaan. Vaiheille on kuvau sisälö ja hyväksynä ja vaiheiden oeuus muodosaa sien projekin oeuukselle osaavoiee ja osien aikaauluavoiee. Tilaajan arvioinikrieereissään esiämille keskeisille avoieille ei ole kuienkaan kaikille esiey konkreeisia miareia ja odenamisapoja. 4

1..3 Määriele projekin rajaukse. Mikä asia kuuluva projekiin ja mikä eivä? (4 p) Laauarvioinnissa arvioidaan, kuinka selkeäsi Toimiaja pysyy rajaamaan projekin ehäväsisällön ja rajapinna Tilaajan ja kolmansien osapuolien kanssa (inegroiavien järjeselmien oimiaja, migraaioieojen oimiaja) sekä oimiusprojekin ja käyövaiheen palveluiden rajapinnan. Granlund Tarjoaja on kuvannu hyvin oimiusprojekissa oeueavien inegraaioiden (kolmanne osapuole) rajaukse. Rajauksissa ei kuienkaan ole oeu kanaa WebKulusa oeueaavaan kuluushisoriaiedon oeuukseen eikä oimiusprojekin ja käyövaiheen palveluiden väliseen rajaukseen. Kolmansiin osapuoliin liiyvä rajaukse kuvau puueellisesi. 3 Toimiaja on ymmäräny ja oisanu arjouspyynöaineison Liieessä 1 esiey Tilaajan ja Toimiajan vasuu ja rajapinnan. Kuvauksessa ei kuienkaan ole oeu kanaa arvioinikrieereissä esieyihin rajapinoihin kolmansiin osapuoliin (inegraaio ja migraaio) ai oimiusprojekin ja käyövaiheen palveluiden väliseen rajapinaan. 1 1.3 PROJEKTIN TOTEUTUS (16 p) 1. Kuvaa projekin oeuuksen periaaee ja projekin rakenne (yöpakei, vaiheisus, osa- ai aliprojeki, kehiysjakso). (6 p) Laauarvioinnissa arvioidaan, kuinka selkeäsi projekin rakenne on laadiu. Granlund Tarjoaja on määrielly vaiheisuksen peruseellisesi ja loogisesi. Vaiheiden sisälö on kuvau kaavasi. 6 Toimiaja on kuvannu projekin vaihee selkeäsi ja jakanu ne edelleen yöpakeeihin, joille on määriey havainnollisesi erikseen sekä avoiee eä ehäväsisälö. 6 1.3. Määriele projekin keskeise arkisuspisee, joiden avulla voidaan seuraa projekin eenemisä ja joiden yheydessä ehdään projekin oeuukseen liiyviä pääöksiä. (6 p) Laauarvioinnissa arvioidaan, kuinka projekin arkisuspiseiden selkeys, konkreeisuus ja yheys projekin avoieisiin Tilaajan näkökulmasa. Granlund Tarkisuspiseiden jaksous on määriely selkeäsi kuukausiaisen ja viikoaisen projekipalavereiden mukaan. Tarkisuspiseiden konkreeinen sisälö jää kuienkin puuumaan. 4 Tarkisuspiseiden sisälö on Tilaajan avoieiden kannala hyvin määriely. Tarkasuspiseiden sisällö ova konkreeisia ja ymmärreäviä ja noudaeleva loogisesi projekin vaihejakoa ja yöpakeeja. Tarkisuspisee on kykey vain karkealla asolla projekin kolmeen vaiheeseen. 4 1.3.3 Kuvaa projekin ulkoise riippuvuude ja rajapinna (keskeise projekin ulkopuolise asia, joisa projekin onnisuminen on riippuvainen). (4 p) Granlund Lähöieojen saani ja kolmansien osapuolen kanssa apahuva yheisyö on määriely oleellisimmiksi riippuvuuksiksi projekin onnisumisen kannala. Toimenpieiä näiden huomioimiseen ei ole aloiuspalaverin lisäksi esiey, eikä monia kolmansia osapuolia ole eriely.

Kolmanne osapuole on esiey keskeisinä riippuvuuksina, mua oimenpieiä niiden huomioimiselle ei ole osoieu, eikä kolmansien osapuolien vaikuusen merkiysä ole arvioiu ai aseeu ärkeysjärjesykseen. Ulkopuolisena oimijana WebKulua/VTT:ä ei ole mainiu. Laauarvioinnissa arvioidaan, kuinka projekin ulkopuolisen riippuvuuksien unnisaminen ja oimenpiee niiden huomioimiseen. PROJEKTIN TULOKSET Kerro mahdollisimman konkreeisesi, miä synyy projekin uloksena esim. uloslueelo, uloskuvaukse..1 PROJEKTIN AIKATAULU (1 p).1.1 Kuvaa projekin eeneminen ja aikaaulu graafisesi. (4 p) Laauarvioinnissa arvioidaan kokonaisaikaaulun ja sen osa-aluiden selkeys ja rakenne. Granlund Aikaaulun graafinen esiysapa (liie 7.1) esimerkillinen. Työvaiheiden osavaihee on esiey viikon arkkuudella. 4 Kokonaisaikaaulu on looginen: kolme vaihea on aikaaulueu vuosineljänneksiäin sien, eä projeki on avoieaikaan mennessä valmis. Vaiheiden sisäisen yöpakeien jaksousa ai sisälöä ei ole ässä aikaaulueu arkemmin: kokonaisuus jää ylimalkaiseksi..1. Arvioi projekin aikaaulun ja vaiheisuksen realisisuus projekin avoieisiin, käyeäviin voimavaroihin sekä arjouspyynnössä esieyyn aikaauluvaaimukseen suheueuna. Määriele aikaaulussa myös arkisuspiseiden ajankohda. Esiä lisäksi ehdous raporoinipäivämäärisä, joka on linkiey projekin vaiheisukseen. ( p) Laauarvioinnissa arvioidaan aikaaulun analysoinnin peruelujen kaavuus sekä arkasuspiseiden ja raporoiniajankohien suunnielma Tilaajan projekiohjauksen näkökulmasa. Granlund Raporoiniajankohda on Tilaajan näkökulmasa valiu sopivasi. Aikaauluuksen realisisuua on arvioiu kokonaisaikaaulun asolla asianmukaisesi: oeueavissa, mua kolmansien osapuolen siouuminen oleellisa. Aikaaulun realisisuua ei kuienkaan ole arvioiu arkemmin osaehävien ja niiden yömäärien ja eri riippuvuuksien kannala. 6 Tarkasuspiseiden ajankohda päivämäärineen ova kokonaisaikaauluuksen suheen järkeviä ja vasaava projekisuunnielman kokonaisuua. Tilaajan projekinohjaus on huomioiu ainoasaan ohjausryhmän näkökulmasa. Kokonaisaikaaulun ai sen osien realisisuua ei kuienkaan ole peruselu. 4. PROJEKTIN VOIMAVARAT ( p) Kuvaa projekiryhmä (ryhmän organisoiuminen ja yöava, ryhmän jäsene sekä heidän kokemuksensa, roolinsa, ehävänsä ja vasuunsa projekissa) sekä projekin organisaaiorakenne sisäläen Tilaajan ja Toimiajan organisaaio. Kuvaa myös projekissa käyeävä mahdollise alihankkija sekä muu projekissa käyeävä resurssi kuen ila, laiee ja välinee. Laauarvioinnissa arvioidaan organisoinnin ja resurssoinnin sekä ehäväkuvien ja vasuiden selkeys sekä muiden käyeävien rerussien unnisaminen ja kuvaaminen. Granlund Projekiryhmän kokoonpano on kuvau esimerkillisesi ja organisaaiorakenne Tilaajan ja Toimiajan organisaaio huomioiden on kuvau asianmukaisesi. Avainhenkilöiden rooli ja vasuu on kuvau eriäin kaavasi.

Avainhenkilö ja heidän ehävävasuunsa projekissa on esiely päävasuuasolla. Projekin kokonaisuusorganisaaiorakennea (Tilaaja ja Toimiaja) ei kuienkaan esiellä, eikä muiden arviavien resurssien ja mahdollisen alihankkijoiden käyämisä. 4.3 PROJEKTIN TYÖMÄÄRÄT (14 p). Esiä projekin yömääräeriely aulukkomuodossa. Esiä aulukossa projekin yöpakeien, ehävien ai osaprojekien yömäärä (henkilöyöpäivinä). Lisää rivejä arviava määrä. (6 p) Granlund Työpakeien yömäärä on arvioiu loogisesi projekin rakeneen mukaisesi. Työpakeeilla myös arkemma kuvaukse ehävisä/osaprojekeisa, joille ei kuienkaan arkempia yömääräarvioia. 5 Työpakeien yömäärä on arvioiu loogisesi projekin rakeneen mukaisesi. Työpakeeilla myös arkemma kuvaukse ehävisä/osaprojekeisa, joille ei kuienkaan arkempia yömääräarvioia. 5.3. Anna arvio avainhenkilöiden projekiin käyämäsä yöajasa suheessa kokonaisyöaikaan (%) sekä henkilöyöpäivinä (henkilöiäin ja ehäviäin). (4 p) Granlund Avainhenkilöiden yömäärä ja Toimiusprojekin yön osuus kokonaisyöajasa on esiey selkeäsi ja loogisesi. 4 Avainhenkilöiden yön osuus Toimiusprojekin kokonaisyöajasa ei ole kaikila osin loogisa. Esiey avainhenkilöiden kokonaisyömäärä on vain 0 % projekille osoieusa yömääräsä ja projekille ei ole esiey muia voimavaroja. Avainhenkilöiden yömäärä suheessa näiden kokonaisyöaikaan on myös risiriiainen. 1.3.3 Anna arvio Tilaajan oimiusprojekin aikana arvisemisa resursseisa (hp) osaamisalueiain. (4 p) Laauarvioinnissa arvioidaan yömääräarvioiden selkeys ja niiden yheys projekin rakeneeseen, aikaauluun ja resursseihin, avainhenkilöilä projekiin varaujen ehävien ja Tilaajala odoeujen ehävien ja osaamisen selkeys. Granlund Tilaajala odoeu ehävä ja osaamisarpee on kuvau eriäin selkeäsi oimenkuva mukaan lukien. Rakennusauomaaio-osaaminen on sisällyey energia-asianunijan ehäväkuvaan. 3 Tarpee ilaajan resurssien osallisumisille on kuvau asianmukaisesi, mua odouksia ehäväsisällölle on kuvau puueellisesi. Jako osaamisalueiain on selkeä, oimenkuva nimeämää (esim. ic, energia-asianunija, isännöisijä, ) 3.4 OHJAUS (6 p) Kuvaa projekinohjauksen pääperiaaee Kuvaa, kuinka projekin edisymisä, avoieiden saavuamisa ja aikaaulun ja budjein noudaamisa seuraaan, ohjaaan ja ennuseaan sekä raporoidaan. Esiä ohjausryhmän oiminaava (mm. osallisuja, kokoussykli ja kokouskäyännö). Ohjausryhmän kokoussykli määrää pääsäänöisesi myös syklin projekin raporoinnille. Kuvaa projekiryhmän kokouskäyännö ja muu oiminaava Laauarvioinnissa arvioidaan projekiohjauksen periaaeiden ja sisällön kaavuua, sovelleavuua Tilaajan oman projekiohjauksen näkökulmasa.

Granlund Seuranaa ja kokouskäyänöjä on kuvau hyvin ja oiminamalli on koouna kokonaisuuden havainnollisesi kuvaavaan aulukkomuooon. Suunnielmassa on huomioiu Toimiajan oman yön ohjauskäyänö sekä projekin kolmansien osapuolien mukanaolo. 6 Projekin seurannan ja ohjauksen kokonaisuus on kuvau selkeäsi ja loogisesi. Jako ohjausryhmään ja projekiryhmään on peruselu hyvin ja ryhmille on kuvau selkeä kokouskäyännö. Myös Toimiajan sisäinen projekiseurana kuvau hyvin. Kolmansien osapuolien ohjausa ai seuranaa ei ole huomioiu suunnielmassa. 5.5 TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ (6 p) Kuvaa periaaee projekin sisäiselle ja ulkoiselle iedonkululle sekä iedosomuoojen käyämiselle. Laauarvioinnissa arvioidaan iedoamisen ja viesinnän periaaeiden kaavuua ja oeueavuua. Granlund Projekiosapuolien yheisenä seurana- ja iedousvälineenä käyeään yheisä alusaa, jonka käyöperiaae on kuvau hyvin.tällä on mahdollisa huomioida myös kolmansien osapuolen iedousarpee. Ulkoisa iedoamisa ja viesinäperiaaeia ei ole kuvau. 3 Tiedoamiskäyännö on kuvau yleisellä asolla, keskiyen yövaiheiden raporoiniin. Projeki- ja ohjausryhmien välinen oimina on kuvau yleisellä asolla ja iheällä viikkorymillä. Projekiryhmän sisäisen iedonkulun periaaeia, yöapoja ai -välineiä ai ulkoisen iedonkulun/iedoamisen periaaeia ei ole kuvau..6 RISKIEN TUNNISTAMINEN JA NIIHIN VARAUTUMINEN (0 p) Kuvaa alla olevaan aulukkoon suurimma unniseu riski, niiden arvioiu oeuumisen odennäköisyys ja oeuumisen vaikuus projekin avoieiden saavuamisen kannala. Riski voiva liiyä esim. käyössä oleviin voimavaroihin, ekniseen oeuukseen, eknologian, palvelun ai osaamisen kehiämiseen ai aikaauluun. Käyä arvioiniaseikkoa: Esiä lyhyesi kunkin riskin varalle suunniellu oimenpiee, joilla riskien odennäköisyyä ja vaikuusa pyriään pienenämään ja riskisä vasaava (ilannea valvova) vasuuhenkilö. Laauarvioinnissa arvioidaan riskien unnisamien monipuolisuua ja kaavuua sekä juurisyiden unnisamisa ja riskien pienenämiseksi ja/ai poisamiseksi suunnielujen oimenpieiden sisälöä ja oeueavuua, ja niiden huomioimisa projekisuunnielmassa. Granlund Toimiusprojekin riskejä on unniseu ja arvioiu monipuolisesi. Riskien odennäköisyyde on arvioiu pieniksi ja niihin on unniseu riskejä pienenävä oimenpiee ja vasuuaho. Kaava projekisuunnielman vaiheisus ja arkka aikaauluus oaa hyvin huomioon riskiarvioinnissa havaiu viiväsymisriski. Tarjoavaan Järjeselmään ja eknologian kehiykseen mahdollisesi liiyviä eknisiä riskejä ei unniseu/arvioiu. 15 Riskien unnisamisessa on keskiyy keskipikän ja pikän aikavälin eknologiariskeihin, joia on arvioiu kaavasi. Toimiusprojekin riskeisä esimerkiksi kolmansien osapuolen inegraaioihin liiyviä riskejä ei ole unniseu ai kiinniey huomioa. 13

H107-17 / HEL 017-01103 / Kuluusseuranajärjeselmän hankina 0-05-1 käyeävyys Käyeävyysesauksen ulokse: Peruskäyäjä Granlund Piseiden keskiarvo 3. 4.4 Skaalau pisee (painoarvo 75/100) 54.7 75.0 Asianunija Granlund Piseiden keskiarvo 3. 3.5 Skaalau pisee (painoarvo 5/100) 5.0 3. Granlund Tesiryhmien piseiys yheensä (peruskäyäjä + asianunija) 79.7 9. Käyeävyysarvioinnin laaupisee L käy 4.4 30.0

H107-17 / HEL 017-01103 / Kuluusseuranajärjeselmän hankina 0-05-1 en hinapiseiys hina hinalomakkeela: Granlund JÄRJESTELMÄTOIMITUKSEN JA SAAS-PALVELUN HINNAT 73 54 1 10 00 MUUT KUSTANNUKSET (OPTIO) 1 7 65 607 775 hina yheensä, 011 1 1 77 975 Tarjouksille anneava hinapisee: Halvin arjoushina saa äyde hinapisee: H = 100 Muiden arjousen hinapisee H = (halvin arjoushina / arjoushina) * 100 Granlund H = (1 77 975 / 011 1) * 100 =,9 Granlund Hinapisee.9 100.0