Tampereen kaupunki Lausunto 19.06.2017 Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Kohta 1. Tässä voitte kommentoida maakunnalle nyt siirrettäviksi ehdotettavia tehtäviä tehtäväaloittain: kattavatko ehdotukset kaikki tehtäväalan tehtävät, jotka pitäisi siirtää? (1. MAKU II yleisperustelut luvut 2.3 2.3.21) Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (HE 2.3.1) Yleisesti lausuntona tähän kohtaan 1: Hallitus linjasi huhtikuussa 2016 maakuntien tehtäväalat. Linjaus sisälsi periaatteet uuden hallinnollisen rakenteen tehtävänjaoista, jonka mukaan maakuntien tehtävien perustana on 1.1.2019 alkaen selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Maakunnat vastaavat sosiaali ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, maakuntakaavoituksesta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. Lausuntopalvelu.fi 1/19
Kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnat vastaavat jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta ja edistämisestä. Kunnalla on edelleen vastuu osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta, kulttuuri ja muista vapaaajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Jatkovalmistelussa on välttämätöntä luoda sellaiset maakunnalliset toimintatavat, joilla varmistetaan maakunnan ja kuntien yhteinen tahtotila useammasta palveluiden järjestäjästä huolimatta. Tähän liittyy erityiskysymyksinä rahoituspohjan riittävyys ja kohdentamisen periaatteet, kuntien kiinteistöomaisuuden siirtoon ja käyttöön liittyvät kysymykset, tietojärjestelmien yhtenäistämien ja tietojohtamisen sekä valinnanvapauteen liittyvät kysymykset. Erityisesti lapsiperheiden palvelukokonaisuus tulee varmistaa siten, ettei maakuntaan siirtyvät tehtävät pilko useissa kunnissa hyvin hoidettua monialaista ja verkostomaista toimintaa. Lausunnolla olevassa asiassa on muutamia maakunnan ja kaupungin tehtävänjakoa haastavaa kokonaisuutta, joihin tässä lausunnossa otamme myöhemmin erikseen kantaa. Yhteistä näille epäselville yhdyspinnoille on Tampereen kaupungin näkökulmasta keskuskaupungin rooli ja rahoitusmahdollisuudet maakunnallisten palveluiden järjestäjänä ja toisaalta maakunnan mahdollisuudet toimia ao. palveluiden rahoittajana. Keskuskaupunkien rooli maakuntien elinvoiman kasvattajina jää lakiesityksessä lähes kokonaan huomiotta. Lausuttavana oleva esitysluonnos ei sisällä niitä aluekehittämisen ja kasvupalveluiden tehtäviä, jotka sisältyvät jo lausuntokierroksella olleeseen esitysluonnokseen aluekehittämis ja kasvupalvelulaiksi. Maatalous ja maaseudun kehittäminen (HE 2.3.2) Maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta (HE 2.3.3) Kalatalous ja vesitalous (HE 2.3.4) Lausuntopalvelu.fi 2/19
Aluekehittämisviranomaisten eräät tehtävät (HE 2.3.5) Kaupunkiseutujen ja ministeriöiden suora sopimuskumppanuus on ollut keskeinen elementti elinkeinopolitiikan ja aluekehittämisen vahvistamisessa. Suurille kaupungeille on tärkeää, että suora neuvottelumenettely toimii myös jatkossa. Lakiesityksessä tulee tuoda selkeämmin esiin suurten kaupunkien ja niiden omien toimien ja verkostojen roolia ja suoraa sopimista valtion kanssa aluekehitykseen liittyen. Alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu (HE 2.3.6) Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus (HE 2.3.7) Alueiden käytön suunnittelu ja kaavoitus on keskeinen osa kaupunkiseudun elinvoimaa. Maakunnan tehtäväksi on määritelty maakuntakaavoitus. Maakuntakaavoituksella tulee jatkossa turvata lähinnä valtakunnallisten tavoitteiden toteutuminen. Suurten kaupunkiseutujen osalta yhdyskuntarakennetta tulee ohjata yhteisellä suunnitelmalla osana valtion kanssa tehtävää MAL sopimusta. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmat (osa MAL sopimusta) on kirjattava maakuntalakiin niin että ne otettaisiin suoraan huomioon maakunnan suunnitelmissa ja laajemmissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Näin vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä. Nykyisen maakuntakaavoituksen mekaaninen siirtäminen itsehallinnolliselle maakunnalle ei ole hyväksyttävää. Koska maakuntauudistuksessa maakuntien liitot lakkaavat, ei ole enää olemassa tarkoituksenmukaista tahoa nykyisenlaisen ohjausvaikutukseltaan sitovan maakuntakaavan laatimiseksi. Maakuntakaavoitusta ei voida antaa itsehallinnollisen maakunnan tehtäväksi irrallisena kuntien itsehallintoon kuuluvan kaavoitusmonopolin yleispiirteisestä poliittisesta ohjauksesta. Maakuntavaltuusto voi edelleen hyväksyä maakuntakaavan toimivaltaansa kuuluvan maakuntasuunnitelman havainnollistavana asiakirjana ilman oikeusvaikutteisuutta kuntien yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen osalta. MRL 25 :ssä säädettäisiin maakunnan suunnittelun tehtävistä. Velvollisuus maakuntastrategian laatimiseksi on perusteltu. Maininta maakuntakaavasta tulee poistaa. Säännös vastaa maakuntakaavoituksen osalta nykyistä sääntelyä, eikä ole hyväksyttävissä tilanteessa, jossa maakuntakaavasta päättäminen ei ole enää kuntien välillisenkään päätösvallan piirissä. Lausuntopalvelu.fi 3/19
MRL 27 :ssä säädettäisiin maakuntakaavan laatimisesta mm. siten, että kaavan valmistelua ohjaamaan on asetettava kuntien yhteistyöryhmä. Ohjausryhmä, jossa on kuntien nimeämiä jäseniä, ei muuta sitä, että tosiasiassa itsehallinnolliselle maakunnalle mekaanisesti siirrettävä maakuntakaavoitustehtävä rikkoo kuntien kaavoitusmonopolin. Säännös tulee poistaa, koska se viittaa asiallisesti nykyisin tehtävään maakuntakaavoitukseen. Vastaavaa säännöstä ei tarvita, kun maakuntakaava toimii maakuntasuunnitelman havainnollistavana asiakirjana vailla oikeusvaikutuksia. MRL 28 :ssä säädettäisiin maakuntakaavan sisältövaatimuksista. Säännös on sama kuin nykyinen. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa on seikkoja, joiden arvioiminen ei voi olla maakunnan tehtävänä. Keskuskaupungin näkökulmasta esimerkiksi liikennejärjestelmän toimivuuden tai elinkeinoelämän toimintaedellytysten arviointi myös maankäytön kannalta ovat kaupungin keskeisiä tehtäviä ja osa päivittäistä päätöksentekoa ja kehittämistä. Tehtävien säätäminen maakunnan vastuulle osana maakuntakaavoitustehtävää luo päällekkäisen rakenteen, joka haittaa elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämistä. MRL 31 :ssä säädettäisiin, että maakuntakaavan hyväksyy maakunnan ylin päättävä toimielin. Se, että oikeusvaikutteisen maakuntakaavan hyväksyy kunnista irrallaan oleva taho, rikkoo kuntien kaavoitusmonopolin. MRL 32 ja 33 :ssä säädettäisiin maakuntakaavan oikeusvaikutuksista ja rakentamisrajoituksesta. Säännökset ovat samat kuin nykyiset. Maakuntakaavalla ei voi olla vastaavia oikeusvaikutuksia, mikäli siitä päättäminen siirretään kunnilta itsehallinnolliselle maakunnalle. MRL 65, 66 ja 67 :ssä säädettäisiin kaavaehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville, viranomaisneuvottelusta ja kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta ilmoittamisesta. Siltä osin kuin pykälissä säädettäisiin maakuntakaavasta, säädökset vastaavat nykyisin tehtävää maakuntakaavoitusta. Koska nykyistä maakuntakaavoitustehtävää ei tule siirtää itsehallinnollisen maakunnan tehtäväksi, ei mainituissa pykälissä tule säätää maakuntakaavoituksesta. MRL 127 :n 4 momentissa säädettäisiin, että kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee 14 päivän kuluessa purkamisilmoituksen tai purkamiseen johtavan rakennuslupahakemuksen saatuaan tiedottaa siitä kunnanhallitukselle ja Valtion lupa ja valvontaviranomaiselle, mikäli rakennuksen tai sen osan purkaminen voi merkitä historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen taikka kaupunkikuvan tai rakennetun ympäristön turmeltumista. Kyseistä momenttia ei ole nykyisessä maankäyttö ja rakennuslaissa. Ehdotettu momentti on tarpeeton ja se tulee poistaa esityksestä. Maininta kunnanhallitukselle tiedottamisesta ei ole tarkoituksenmukainen ja Valtion lupa ja valvontaviranomaiselle ilmoittaminen on turhaa byrokratiaa, josta säätäminen olisi vastoin hallitusohjelmaan kirjatun kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamista koskevia toimenpiteitä. Lausuntopalvelu.fi 4/19
MRL 133 (Kuuleminen ja lausunnot), 173 (Poikkeamismenettely), 177 (Määräys suunnitteluvelvoitteen toteuttamiseksi) ja 178 (Määräys valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamiseksi) esitetyt viittaukset maakuntakaavaan tulee poistaa, koska ne sääntelevät nykyisin tehtävää maakuntakaavoitusta. Nykyistä maakuntakaavoitustehtävää ei voi mekaanisesti siirtää itsehallinnollisen maakunnan tehtäväksi. MRL 190 :ssä säädettäisiin muutoksenhausta. Pykälän 1 momentissa viitataan maakunnan 33 :n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen (rakentamisrajoitus). Maakuntakaavalla ei voi olla nykyistä vastaavia oikeusvaikutuksia, mikäli kaavoitustehtävä siirretään itsehallinnolliselle maakunnalle. Siksi 190 :stä tulee poistaa viittaus 33 :n 3 momenttiin. MRL 191 :ssä säädettäisiin valitusoikeudesta kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä mm. siten, että valitusoikeus on myös maakunnalla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia. Maakunnan valitusoikeus tulee rajata vain seikkoihin, joilla on valtakunnallista tai maakunnallista merkitystä. MRL:n uudistuksessa on päädytty poistamaan ELYkeskusten valitusoikeus osana normitalkoita. Lausuttavana olevan esityksen kirjaus maakunnan valitusoikeudesta tarkoittaa käytännössä sitä, että ELY:n valitusoikeutta vastaava valitusoikeus palautettaisiin MRL:ään. Tämä on vastoin niitä byrokratian keventämisen periaatteita, joilla MRL:n säännöksiä viime vuosina uudistettu. Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimien järjestämisen edistäminen (HE 2.3.8) Voimassa olevan maankäyttö ja rakennuslain kumottavaksi ehdotetussa 18 :ssä säädetään, että elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Valvontatehtävä on luonteeltaan laillisuusvalvontaa, joka kohdistuu lähinnä valtakunnallisiin tai merkittäviin maakunnallisin asioihin. Perustettavat maakunnat ovat itsehallinnollisia yhteisöjä, joiden roolina olisi tarjota konsultoivaa apua, koulutusta ja osallistua ennakolliseen yhteistyöhön. Ehdotus on kannatettava. Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito (HE 2.3.9) Maastoliikennelain yleinen valvonta ja erityislupien myöntäminen liikuntarajoitteisille (HE 2.3.10) Lausuntopalvelu.fi 5/19
Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät (HE 2.3.11) Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät (HE 2.3.12) Vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä turvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö, vesihuolto ja vesistötöiden toteuttamisesta (HE 2.3.13) Vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu (HE 2.3.14) Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen (HE 2.3.15) Alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät (HE 2.3.16) Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen (HE 2.3.17) Lausuntopalvelu.fi 6/19
Yhteispalveluiden vaikuttava ja asiakaslähtöinen järjestäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä valtion, maakunnan ja kunnan välillä. Ensisijaista tulee olla ns. yhden luukun periaatteen, jossa mahdollistuu eri palveluiden tuottajien saumaton yhteistyö. Parhaimmillaan yhteispalvelu mahdollistaa kunnan näkökulmasta asiakasohjauksen välineen ja ohjauskanavan ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin. Palveluverkon näkökulmasta on hyvä, että järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle, jolloin tasaarvo ja yhdenvertaisuus eri alueiden välillä toteutuu nykyistä kuntarakennetta paremmin. Yhteispalveluiden jatkokehittämisessä korostuu digitalisaation mahdollisuudet, jossa valtion tulisi mahdollistaa yhteisten alustaratkaisujen luominen. Hyvänä esimerkkinä on mm. Viron potilastietojärjestelmä tai Tanskan Bibliotek.dk järjestelmä. Lain julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta 8 a :ssä säädettäisiin mm., että yhteispalvelusopimuksista pidettävän rekisterin rekisterinpitäjinä toimisivat maakunnat. Yhteispalvelurekisterin teknisestä ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaisi maakuntien yhteinen tieto ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus. Säädös yhteispalvelurekisterin teknisestä ylläpitämisestä tulee poistaa. Maakunnat ovat itsehallinnollisia yksiköitä, joiden tukipalvelujen järjestäminen tulee olla maakuntien päätettävissä. Saariston liikenteen suunnittelu ja järjestäminen (HE 2.3.19) Maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnissa siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen (HE 2.3.20) Maakunnan muut tehtävät (HE 2.3.21) Oppilas ja opiskelijahuollon kuraattori ja psykologipalveluiden jääminen kuntiin on hyvä ratkaisu. Jatkovalmistelussa tulee edelleen arvioida perhepalveluita kokonaisuutena. Lapsen ja nuoren ehyen kasvun ja oppimisen tuen näkökulmasta myös lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, kasvatus ja perheneuvolatoiminnan ja sosiaalisen vahvistamisen toimintojen on saumattomasti liityttävä kuntien lapsiperheiden palvelukokonaisuuteen. Yhteisten tavoitteiden määrittely ja verkostomaisen työotteen mahdollistaminen maakunnan, kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä on tulevan maakuntaratkaisun onnistumisen edellytys lapsiperhepalveluiden osalta. Lausuntopalvelu.fi 7/19
Valtion varoista myönnetään investointiavustuksia erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista varten siten kuin avustuksista erityisryhmien asuntoolojen parantamiseksi annetussa laissa säädetään (investointiavustuslaki). Tätä tarkoitusta varten otetuille lainoille myönnetään valtion varoista myös korkotukea ja valtion takaus vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisesti (korkotukilaki). Investointiavustusta voidaan investointiavustuslain 6 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan myöntää vain sellaisille asuntohankkeille, joita asuinrakennuksen sijaintikunta puoltaa. Hankkeiden puoltamiseen ei liity erityistä ohjausta tai valvontaa, vaan kyse on kuntien suorittamasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Investointiavustuslain 6 :n 1 momentin 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinrakennuksen sijaintikunta tai maakunta puoltaa avustuksen myöntämistä. Ehdotettua muutosta ei tule tehdä, vaan puolto tulee jatkossakin hakea kunnalta. Kunnat vastaavat alueellaan maankäyttö ja asuntopolitiikasta, eikä ole tarkoituksenmukaista, että maakunta antaisi ko. puollon sijaintikunnan asemesta. Myös korkotukilain muuttamisesta ehdotetun lain 3 :n 2 momentissa ehdotettu muutos viittaa maakunnan puoltamiin kohteisiin. Muutos tulee poistaa. Muut huomiot maakunnille siirtyvien tehtäväalojen osalta Muut mahdolliset huomionne tehtäväaloista Maakunnan muut tehtävät kohdassa kuvataan nykyinen erityisryhmien asuntohankkeiden lausuntomenettely. Lakiehdotuksessa jää puutteellinen kuva, kuka jatkossa nämä lausunnon antaa maakunta vai kunnat. Uudistuksessa on keskeistä, että maakunta voi jatkossa palvelujen järjestämisen näkökulmasta ohjata erityisryhmien asumispalvelujen toteutumista koko maakunnan alueella. Yhtäältä kunnilla säilyy edelleen maankäytön ja kaavoituksen tehtävät sekä erityyppinen tonttituotanto. Tämä edellyttää jatkossa tiivistä yhteistyötä kuntien ja maakunnan välillä erityyppisten asumispalvelujen ohjauksessa. Maakuntien tehtäväkenttä on erittäin laaja etenkin huomioiden äärimmäisen tiukka aikataulu, jonka puitteissa uudet organisaatiot olisi rakennettava. Sosiaali ja terveydenhuollon uudistus on jo sellaisenaan niin suuri rakenteellinen uudistus, että sen läpivientiä ei tulisi vaarantaa muihin toimialoihin liittyvillä työnjaollisilla ja rakenteellisilla muutoksilla samanaikaisesti. Lausuntopalvelu.fi 8/19
Kohta 2. Tässä voitte kommentoida Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaa lakiehdotusta (2. Laki Valtion lupa ja valvontavirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä sitä koskevia yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 2? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 3. Ei Luku 1 Valtion lupa ja valvontaviraston asema ja tehtävät (14 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 2 Valtion lupa ja valvontaviraston organisaatio (5 ) Kommenttinne tästä pykälästä Luku 3 Valtion lupa ja valvontaviraston johtaminen (69 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 4 Valtion lupa ja valvontaviraston ohjaus (1013 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 5 Sosiaali ja terveysalan tehtävistä vastaavaa toimialaa koskevat erityissäännökset (1419 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 6 Eräiden ympäristönsuojelu ja vesiasioiden käsittely Valtion lupa ja valvontavirastossa (2023 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 7 Erinäiset säännökset (2432 ) Lausuntopalvelu.fi 9/19
Kommenttinne näistä pykälistä Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevat yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 3 Tässä voitte kommentoida Ahvenanmaan valtionvirastosta annettua lakiehdotusta (3. Laki Ahvenanmaan valtionvirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 3? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 4. Ei Muutos ja korjausehdotukset Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin Kommenttinne lakiehdotuksesta. (Pyydämme viittaamaan pykälään/pykäliin, joita kommentoitte.) Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevan lakiehdotuksen yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 4. Tässä voit kommentoida hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta laiksi maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (6. Voimaanpanolaki): Muutos ja korjausehdotuksia voimaanpanolain pykäliin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 4? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 5. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Luku 1 Yleiset säännökset (13 ) Lausuntopalvelu.fi 10/19
Kommenttinne näistä pykälistä Luku 2 Tehtäviä ja toimivaltaa koskevat säännökset (47 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 3 Henkilöstöä koskevat säännökset (810 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 4 Omaisuusjärjestelyt (1126 ) Kommenttinne näistä pykälistä Toimitilat Voimaanpanolain mukaan kunta vuokraisi omistamansa sosiaali ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimitilat maakunnalle. Lain perusteluiden mukaan kunta siirtäisi maakunnalle sellaiset toimitiloihin liittyvät vuokrasopimukset, joissa kunta itse on vuokralaisena, riippumatta siitä, mikä taho on vuokranantajana. Maakuntien ja valtion omistamalle toimitilapalvelukeskukselle siirtyisivät kaikki sellaiset toimitilojen hallintaa koskevat sopimukset, joissa tosiasiallisesti on kyse toimitilan käyttöoikeus sopimuksesta ja joissa kunta itse ei omista sopimuksen nojalla hallinnoimaansa tilaa. Edellä oleva linjaus saattaa kunnat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kuinka toimitilat on hankittu kunnan hallintaan, eli ovatko toimitilat: 1. kunnan taseessa, 2. vuokrattu ulkoiselta toimijalta tai kunnan omalta yhtiöltä, 3. myyty ja takaisinvuokrattu tai 4. hankittu elinkaarimallilla. Taloudellisesti merkittävä riski kohdistuu epätasaisesti kuntiin. Erilaisin vuokra, leasing tai PPPsopimuksin toimitilansa järjestäneiden kuntien toimitilariski siirtyy suoraan maakunnalle. Toimitilat omaan taseeseen hankkineet kunnat ovat huomattavasti huonommassa asemassa, koska varmuus toimitilojen vuokrauksesta on vain siirtymäajalle. Maakunnan markkinoilla toimiva yhtiö toimii ensisijaisesti kuntien nykyisin hallitsemissa toimitiloissa. Sotepalveluja tuottavan julkisen yhtiön menestys kilpailussa ratkaisee sen, tarvitseeko Lausuntopalvelu.fi 11/19
se kunnilta vuokrattuja toimitiloja. On jopa todennäköistä, että erityisesti suurissa kaupungeissa merkittävä osa toimitiloista palautuu siirtymäajan jälkeen kuntien hallintaan. Kyseisille erikoistoimitiloille on vain vähän muuta kysyntää markkinoilla. Sotetoimitilojen vuokraaminen maakunnalle tai yksityisille toimijoille keskipitkällä aikavälillä ei ole kunnan perustehtävän mukaisesti tavoiteltavaa. Kyseisen omaisuuden osalta onkin kyettävä löytämään kuntien näkökulmasta kestävä ratkaisu mahdollisimman pian. Kuntien siirtyvien toimintojen omaisuus Kunnista maakuntaan siirtyvän irtaimen omaisuuden osalta on voimaanpanolain säädösluonnoksissa (21 ) esitetty irtaimen omaisuuden luovutusta korvauksetta. Tämä saattaa kunnat eriarvoiseen asemaan riippuen kunnan hankintapolitiikasta. Mikäli kunta on käyttänyt leasingrahoitusta, siirtyvät sopimuksen vastuut maakunnalle. Toisaalta ne kunnat, jotka ovat hankkineet irtaimen omaisuuden omaan taseeseen, luovuttavat taseestaan omaisuutta korvauksetta, mutta niihin kohdistuneet lainat jäävät kuntien maksettaviksi. Pelastustoimessa ja erityisesti ensihoidossa kaluston omistus on usein lakisääteisellä kuntayhtymällä (sairaanhoitopiiri, maakunnan liitto) tai yksityisellä toimijalla. Tuolloin tilanne on kunnan kannalta täysin neutraali toisin kuin kunnan omistaessa omaisuuden. Luku 5 Erinäiset säännökset (2734 ) Kommenttinne näistä pykälistä Kohta 5. Tässä voit kommentoida hallituksen esityksen sisältämiä muita 224 lakiehdotusta, joilla toteutetaan maakuntauudistuksen edellyttämät tehtävänsiirrot maakunnille, Valtion lupa ja valvontavirastolle ja muille virastoilla: Muutos ja korjausehdotuksia esitysluonnoksen pykäliin (4. MAKU II lakiehdotukset) ja yksityiskohtaisiin perusteluihin (5. MAKU II yksityiskohtaiset perustelut). Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 5? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 6. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Ulkoministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.1 (lakiehdotukset 12) Lausuntopalvelu.fi 12/19
Oikeusministeriö, 32 lakiehdotusta, luku 2.2 (lakiehdotukset 132) Sisäministeriö, 6 lakiehdotusta, luku 1.1 (lakiehdotukset 13) ja luku 2.3 (lakiehdotukset 13) Puolustusministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.4 (lakiehdotukset 12) Valtiovarainministeriö, 20 lakiehdotusta, luku 1.2 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.5 (lakiehdotukset 112) 5. Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta 8 a Yhteispalvelurekisteri. Poistetaan 1 momentista virke Yhteispalvelurekisterin teknisestä ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaa maakuntien yhteinen tieto ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus. Opetus ja kulttuuriministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 2.6 (lakiehdotukset 114) Ehdotuksessa on varhaiskasvatuslakia koskevia erityisesti valvontaa ja aiemmin aluehallintovirastolle kuuluneita tehtäviä. Nykyiseen lakiin verrattuna muutosesitykset selkeyttävät ja täsmentävät nykyistä lainsäädäntöä. Etenkin yksityisen varhaiskasvatukseen liittyvät muutosehdotukset ovat hyviä ja esimerkiksi toiminnan aloittamiseen liittyviä velvoitteita on tarkennettu nykyiseen lakiin verrattuna. Nuorten palvelukokonaisuuden eheys tulee turvata maakuntauudistuksessa. Nuorisotyö, etsivä nuorisotyö sekä nuorten työpajat rakentavat nuoren näkökulmasta merkittävän kokonaisuuden huomioiden elämän eri osaalueet, sekä eritasoiset palvelun ja avun tarpeet. Maakuntauudistuksessa ensisijainen näkökulma tulee olla palveluiden saumattomuudessa nuorilähtöisesti, ei hallinto edellä. Lausuntopalvelu.fi 13/19
Maa ja metsätalousministeriö, 72 lakiehdotusta, luku 1.3 (lakiehdotukset 172) 31 Laki eläinsuojelulain muuttamisesta Eläinsuojeluviranomaisena mainitaan mm. maakunta, poliisi, tarkastuseläinlääkäri ja rajaeläinlääkäri. On tarkoituksenmukaisempaa kirjata maakunnan viranomaiseksi maakunnan virkaeläinlääkäri, jolloin eläinsuojelutyössä (erityisesti eläinsuojelurikoksiin liittyen) tarvittava asiantuntemus tulee paremmin varmistettua. 37. Laki eläinlääkintähuoltolain muuttamisesta 7 On tärkeää, että lakiin on kirjattu mahdollisuus jatkossakin julkisen eläinlääkäripalvelun tarjoamiseen myös peruseläinlääkäripalvelujen osalta eihyötyeläimille ilman yhtiöittämisvelvoitetta. Näin varmistetaan, että eläinlääkintähuollon kokonaisuuden järjestäminen maakuntien ja alueiden erityispiirteet huomioiden on mahdollista kustannustehokkaasti alkutuotantoelinkeinoja osaltaan mahdollistaen ja toisaalta vaarantamatta olemassa olevaa ja hyvin toimivaa viranomaisverkkoa, minkä ansiosta ihmisten ja eläinten terveyttä ja elinkeinoa uhkaaviin riskeihin ja erityistilanteisiin reagoidaan nopeasti ja taloudellisia, eläinsuojelullisia sekä terveydellisiä seurauksia minimoiden. 10 Yksityisen eläinlääkäripalveluiden huomioiminen on tärkeää ja asian kirjaaminen lakiin on hyvä olla riittävän väljä, jolloin alueelliset erot yksityisessä tarjonnassa voidaan huomioida. Tärkeää on mahdollistaa julkisen eläinlääkintähuollon kokonaisuuden toimintaedellytykset ja rooli perus ja kiireisen eläinlääkäriavun turvaajana myös tilanteissa, joissa yksityinen tarjonta ei ole riittävää tai tarjonnassa tapahtuu nopeasti tilapäisiä tai ennalta arvaamattomia ongelmia. 11 Yhtiöittämisvelvoitteesta vapauttaminen edellyttäen että maakunta kerää 21 mukaisia maksuja, on kilpailun vääristämistä vähentävä tarpeellinen kirjaus. Maksujen kerääminen yhtiöittämisen sijaan mahdollistaa paremmin alueen eläinlääkäripalveluiden suunnittelun asiakaslähtöisesti yhdessä yksityissektorin kanssa. Yhtiömuotoisena julkinen toiminta ei rajautuisi enää vain peruseläinlääkäripalveluihin ja kiireiseen eläinlääkintäapuun vaan silloin on mahdollista tuottaa myös laajasti mm. erikoiseläinlääkäripalveluita. Yhtiömuoto estäisi myös Kilpailu ja kuluttajaviraston tulkinnan mukaan toimijoiden välisen sopimisen palveluiden tuottamisesta. 22 Erityisesti hyötyeläinsairasmatkoihin kohdistuvien nk. subventioiden maksamisen siirtäminen maakunnan tehtäväksi on kannatettava, koska subventioiden positiivinen vaikutus erityisesti Lausuntopalvelu.fi 14/19
päivystysaikaiseen eläinlääkäriavun hankkimiseen on ennaltaehkäisevä eläinsuojelullisten ongelmien ja eläintautiriskien kannalta. Hyötyeläimiin kohdistuvissa subventioissa ei esiinny väärinkäyttöä ja lisäksi niiden merkitys eläinsuojelu ja eläintautivalvonnan riskien hallinnan kannalta on merkittävä, joten maakuntia tulisi vähintäänkin ohjata, tai jopa velvoittaa, hyötyeläinsubventio käytäntöihin. 55 Laki elintarvikelain muuttamisesta 31 Maakunta Maakunnan elintarvikeviranomainen sekä elintarvikevalvonnan valvontatehtäviä hoitavan maakunnallisen viranhaltijan kelpoisuusvaatimukset tulisi määrittää vastaavasti kuin terveydensuojeluviranomainen kohdassa Laki terveydensuojelulain muuttamisesta 7. Liikenne ja viestintäministeriö, 8 lakiehdotusta, luku 1.4 (lakiehdotukset 18) 63. Laki saariston kehityksen edistämisestä annetun lain muuttamisesta 5 Liikenne ja kuljetuspalvelut. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: VarsinaisSuomen maakunnan on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne ja kuljetuspalvelut, sekä siitä, että nämä palvelut ovat mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset. Muutetaan 4 momentti kuulumaan seuraavasti: Valtion tulee varata vuosittain talousarviossa riittävä rahoitus maakunnan määrittelemän saaristoliikenteen palvelutason toteuttamiselle. Työ ja elinkeinoministeriö, 28 lakiehdotusta, luku 1.5 (lakiehdotukset 12) ja 2.8 (lakiehdotukset 126) Sosiaali ja terveysministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 1.6 (lakiehdotukset 14) ja luku 2.9 (lakiehdotukset 110) Lausuntopalvelu.fi 15/19
Ympäristöministeriö, 26 lakiehdotusta, luku 1.7 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.10 (lakiehdotukset 118) Mitä seuraavassa ehdotetaan liittyen maakuntakaavoitukseen, edellyttää sitä, että voimassa olevan maankäyttö ja rakennuslain tarkoittamaa maakuntakaavoitustehtävää ei siirretä maakunnan tehtäväksi. 1. Laki maankäyttö ja rakennuslain muuttamisesta 19 Maakunnan tehtävät. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Maakunnan tehtävänä on maakunnan suunnittelu ja merialuesuunnittelu. 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Maakunnan suunnitteluun kuuluu maakuntastrategia. Maakuntastrategiasta säädetään maakuntalain 35 :ssä. Poistetaan 3 momentti. 27 Maakuntakaavan laatiminen. Poistetaan pykälä. 28 Maakuntakaavan sisältövaatimukset. Poistetaan pykälä. 31 Maakuntakaavan hyväksyminen. Poistetaan pykälä. 32 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan. Poistetaan pykälä. 33 Rakentamisrajoitus. Poistetaan pykälä. 65 Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville. Poistetaan 3 momentti. 66 Viranomaisneuvottelu. Poistetaan 1 ja 3 momentit. 67 Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta. Poistetaan 2 momentti. 127 Rakennuksen purkamislupa. Poistetaan 4 momentti. 133 Kuuleminen ja lausunnot. Muutetaan 3 momentti kuulumaan seuraavasti: Jos rakennuslupaa haetaan luonnonsuojelulain mukaiselle valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävälle luonnonsuojelun kannalta merkittävälle alueelle, hakemuksesta on pyydettävä lausunto viranomaiselta, jonka toimivaltaan asia kuuluu. 173 Poikkeamismenettely. Poistetaan 4 momentin 3 kohta. 177 Määräys suunnitteluvelvoitteen toteuttamiseksi. Poistetaan 4 momentti. 178 Määräys valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamiseksi. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Jos edellytysten luominen tietylle alueen käytölle on valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamiseksi yleisen edun kannalta erittäin tärkeää eikä yleis tai asemakaavassa ole osoitettu tarpeellista ratkaisua, ympäristöministeriö voi antaa kunnalle tähän liittyviä alueen suunnittelutehtävän hoitamista koskevia määräyksiä. Lausuntopalvelu.fi 16/19
190 Muutoksenhaku muusta viranomaisen päätöksestä. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Muutosta kunnan viranomaisen tämän lain mukaiseen muuhun kuin 188 ja 189 :ssä tarkoitettuun päätökseen haetaan valittamalla hallintooikeuteen. Toimivaltainen hallintooikeus määräytyy hallintolainkäyttölain (586/1996) 12 :n mukaan. 191 Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Sen lisäksi, mitä kuntalain 137 :ssä säädetään valitusoikeudesta, viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia sekä maakunnalla, jonka alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on merkittäviä valtakunnallisia tai maakunnallisia vaikutuksia. Muutetaan 2 momentti kuulumaan seuraavasti: Sen lisäksi, mitä muutoksenhausta erikseen säädetään, on rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Muutetaan 4 momentti kuulumaan seuraavasti: Muilla kuin kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta hallintooikeuden päätökseen, jolla hallintooikeus on kumonnut kunnan viranomaisen tekemän kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen. Jos rantaasemakaavan laatimisesta on huolehtinut maanomistaja, hänellä on kuitenkin oikeus valittaa hallintooikeuden päätöksestä. 2. Laki avustuksista erityisryhmien asuntoolojen parantamiseksi annetun lain 6 :n muuttamisesta 6 Myöntämisen edellytykset. Muutetaan 1 momentin 3 kohta kuulumaan seuraavasti: että asuinrakennuksen sijaintikunta puoltaa avustuksen myöntämistä. 3. Laki vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta 3 Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus. Muutetaan 2 momentti kuulumaan seuraavasti: Valtioneuvosto voi vahvistaa lainojen hyväksymisvaltuuden alueelliset ja muut käyttöperusteet. Hyväksymisvaltuutta voidaan yleisten edellytysten täyttyessä käyttää kunnan puoltamiin kohteisiin. Laki ympäristönsuojelulain (527/2014) muuttamisesta 135, Selvitysvelvollisuus ja puhdistamistarpeen arviointi Lausuntopalvelu.fi 17/19
Esitämme, että 135 :ssä huomioitaisiin myös tilanne, jossa on vakava syy epäillä pohjaveden pilaantumista, mutta mahdollisen pilaantumisen aiheuttaja on epäselvä. Kyseisiä tilanteita varten tarvitaan säädös, jonka mukaan valvontaviranomaisella on oikeus toteuttaa alueella välttämättömät tutkimustoimet, kuten näytteenottoputkien asentaminen yms. toimenpiteet. Kyseinen oikeutus on oltava esim. maaalueen tai kiinteistönomistajan vastustuksesta huolimatta. Tehdyistä toimenpiteistä ja mahdollisesta maaalueen omistajalle aiheutuvasta haitasta on maksettava kohtuullinen korvaus. Kyseinen oikeutus on nykyisen lainsäädännön osalta puutteellinen ja voi hidastaa epäillyn ympäristövahingon tarkempien tutkimusten aloittamista. Kohta 6. Tässä kohdassa voitte jättää muita lausunnoilla olevaa hallituksen esitystä koskevia uudistuksen täytäntöönpanoon liittyviä kommenttejanne, huomioitanne ja näkemyksiänne. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 6? Pakollinen kysymys. Ei Ulkoministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala Sisäministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonala Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Maa ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala Lausuntopalvelu.fi 18/19
Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonala Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala Hallinnonalariippumaton yleinen palaute täytäntöönpanoa koskeviin lakiehdotuksiin Nikkilä Elina Tampereen kaupunki Konsernihallinto Lausuntopalvelu.fi 19/19