Lausunto. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.

Transkriptio

1 Oulun kaupunki Lausunto OUKA3797 Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Kohta 1. Tässä voitte kommentoida maakunnalle nyt siirrettäviksi ehdotettavia tehtäviä tehtäväaloittain: kattavatko ehdotukset kaikki tehtäväalan tehtävät, jotka pitäisi siirtää? (1. MAKU II yleisperustelut luvut ) Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (HE 2.3.1) Vastuuta ympäristöterveydenhuollosta ei tule siirtää maakunnalle, vaan kunnalla pitää olla mahdollisuus säilyttää järjestämisvastuu omalla päätöksellään. Ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirto maakunnalle hajottaisi Oulun seudun ympäristötoimen kokonaisuuden, joka on toiminut hyvin ja tehokkaasti. Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun tehtävät on järkevää elinvoiman näkökulmasta järjestää edelleenkin yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Kunnan eläinlääkintähuollon ja valvontaeläinlääkäreiden tehtävät sekä löytöeläinten hoidon järjestäminen ovat suurissa kaupungeissa luonteva osa ympäristöterveydenhuoltoa. On tärkeää, että jatkossakin voidaan turvata näiden nykyisin hyvin toimivien yksiköiden toiminta ja yhteistyö. Maatalous ja maaseudun kehittäminen (HE 2.3.2) Lausuntopalvelu.fi 1/22

2 Maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta (HE 2.3.3) Kalatalous ja vesitalous (HE 2.3.4) Aluekehittämisviranomaisten eräät tehtävät (HE 2.3.5) Kaupunkiseutujen ja ministeriöiden suora sopimuskumppanuus on ollut keskeinen elementti elinkeinopolitiikan ja aluekehittämisen vahvistamisessa. Suurille kaupungeille on tärkeää, että suora neuvottelumenettely toimii myös jatkossa. Lakiesityksessä tulee tuoda selkeämmin esiin suurten kaupunkien ja niiden omien toimien ja verkostojen roolia ja suoraa sopimista valtion kanssa aluekehitykseen liittyen. Alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu (HE 2.3.6) Koulutustarpeen ennakointi on erityisesti PohjoisPohjanmaan maakunnassa yksi tulevaisuuden keskeisimmistä asioista, koska lasten ja nuorten määrä kasvaa edelleen tulevinakin vuosina erityisesti Oulun seudulla. Nuorisotyöttömyys on jatkuvasti poikkeuksellisen korkealla tasolla ja vaatii paljon julkisten resurssien suuntaamista. Suurten työnantajien sijasta pk yritykset ovat tällä hetkellä seudun merkittävimpiä työllistäjiä ja osaavan työvoiman saatavuus on eräillä toimialoilla keskeinen este yritysten laajentumiseen. Koulutuksen ja yrityselämän yhteistyötä tulee tiivistää. Toisen asteen koulutuksen tulisi vastata opiskelijoiden (perheiden) ja muun yhteiskunnan (mm. elinkeinoelämä) tavoitteita. Opiskelijamääriä pitäisi voida säädellä ja ohjata siten, että yhteiskunnan edellyttämä koulutustarve ja koulutettavien määrä kohtaavat hyvin. Lisäksi oppilaitosten tulisi olla riittävän suuria kyetäkseen kustannustehokkaaseen toimintaan ja laajaan kurssi ja opintoviikkovalikoimaan. Lukiokoulutuksen osalta kannattaa kehittää seudullista verkostolukiota yhteistyössä kaupunkiseudun kuntien kanssa. Lausuntopalvelu.fi 2/22

3 Korkeakoulutuksen osalta tulevaisuuden osaamis ja työvoimatarpeisiin vaikuttaa voimakkaasti digitalisaation aiheittama murros. Kansallisesti on todettu Suomen elinkeinorakenteen kasvupotentiaaliksi mm. korkeaa arvonlisää tuottavat teollisuuden palveluvientialat, osaamisintensiiviset paikasta riippumattomat ja skaalautuvat palvelut, biotalous ja uusiin luonnonvaroihin perustuva energiantuotanto, cleantech, koneiden ja laitteiden valmistus, luovat alat sekä matkailu ja elämysklusterit. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus (HE 2.3.7) Alueiden käytön suunnittelu ja kaavoitus on keskeinen osa kaupunkiseudun elinvoimaa. Maakunnan tehtäväksi on määritelty maakuntakaavoitus. Maakuntakaavoitukseen liittyvien tehtävien pelkän mekaanisen siirtämisen sijaan maankäytön suunnittelujärjestelmää tulisi uudistaa kokonaisvaltaisesti, jolloin suurten kaupunkiseutujen ja keskuskaupunkien erityisasema yhdyskuntarakenteen kehittämisessä tunnustettaisiin. Maakuntakaavoituksella tulee jatkossa turvata lähinnä valtakunnallisten tavoitteiden toteutuminen. Suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen strateginen suunnittelu tulee olla yksiselitteisesti kuntakaavoituksen tehtävä, ja yhdyskuntarakenteen toteutumista voidaan ohjata valtion kanssa tehtävillä MAL sopimuksilla. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmat (osa MAL sopimusta) on kirjattava maakuntalakiin niin että ne otettaisiin suoraan huomioon maakunnan suunnitelmissa ja laajemmissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Näin vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä. Tarkempi lakikommentointi: Nykyisen maakuntakaavoituksen mekaaninen siirtäminen itsehallinnolliselle maakunnalle ei ole hyväksyttävää. Koska maakuntauudistuksessa maakuntien liitot lakkaavat, ei ole enää olemassa tarkoituksenmukaista tahoa nykyisenlaisen ohjausvaikutukseltaan sitovan maakuntakaavan laatimiseksi. Maakuntakaavoitusta ei voida antaa itsehallinnollisen maakunnan tehtäväksi irrallisena kuntien itsehallintoon kuuluvan kaavoitusmonopolin yleispiirteisestä poliittisesta ohjauksesta. Maakuntavaltuusto voi edelleen hyväksyä maakuntakaavan toimivaltaansa kuuluvan maakuntasuunnitelman havainnollistavana asiakirjana ilman oikeusvaikutteisuutta kuntien yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen osalta. MRL 25 :ssä säädettäisiin maakunnan suunnittelun tehtävistä. Velvollisuus maakuntastrategian laatimiseksi on perusteltu. Maininta maakuntakaavasta tulee poistaa. Säännös vastaa maakuntakaavoituksen osalta nykyistä sääntelyä, eikä ole hyväksyttävissä tilanteessa, jossa maakuntakaavasta päättäminen ei ole enää kuntien välillisenkään päätösvallan piirissä. Lausuntopalvelu.fi 3/22

4 MRL 27 :ssä säädettäisiin maakuntakaavan laatimisesta mm. siten, että kaavan valmistelua ohjaamaan on asetettava kuntien yhteistyöryhmä. Ohjausryhmä, jossa on kuntien nimeämiä jäseniä, ei muuta sitä, että tosiasiassa itsehallinnolliselle maakunnalle mekaanisesti siirrettävä maakuntakaavoitustehtävä rikkoo kuntien kaavoitusmonopolin. Säännös tulee poistaa, koska se viittaa asiallisesti nykyisin tehtävään maakuntakaavoitukseen. Vastaavaa säännöstä ei tarvita, kun maakuntakaava toimii maakuntasuunnitelman havainnollistavana asiakirjana vailla oikeusvaikutuksia. MRL 28 :ssä säädettäisiin maakuntakaavan sisältövaatimuksista. Säännös on sama kuin nykyinen. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa on seikkoja, joiden arvioiminen ei voi olla maakunnan tehtävänä. Keskuskaupungin näkökulmasta esimerkiksi liikennejärjestelmän toimivuuden tai elinkeinoelämän toimintaedellytysten arviointi myös maankäytön kannalta ovat kaupungin keskeisiä tehtäviä ja osa päivittäistä päätöksentekoa ja kehittämistä. Tehtävien säätäminen maakunnan vastuulle osana maakuntakaavoitustehtävää luo päällekkäisen rakenteen, joka haittaa elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämistä. MRL 31 :ssä säädettäisiin, että maakuntakaavan hyväksyy maakunnan ylin päättävä toimielin. Se, että oikeusvaikutteisen maakuntakaavan hyväksyy kunnista irrallaan oleva taho, rikkoo kuntien kaavoitusmonopolin. MRL 32 ja 33 :ssä säädettäisiin maakuntakaavan oikeusvaikutuksista ja rakentamisrajoituksesta. Säännökset ovat samat kuin nykyiset. Maakuntakaavalla ei voi olla vastaavia oikeusvaikutuksia, mikäli siitä päättäminen siirretään kunnilta itsehallinnolliselle maakunnalle. MRL 65, 66 ja 67 :ssä säädettäisiin kaavaehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville, viranomaisneuvottelusta ja kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta ilmoittamisesta. Siltä osin kuin pykälissä säädettäisiin maakuntakaavasta, säädökset vastaavat nykyisin tehtävää maakuntakaavoitusta. Koska nykyistä maakuntakaavoitustehtävää ei tule siirtää itsehallinnollisen maakunnan tehtäväksi, ei mainituissa pykälissä tule säätää maakuntakaavoituksesta. MRL 133 (Kuuleminen ja lausunnot), 173 (Poikkeamismenettely), 177 (Määräys suunnitteluvelvoitteen toteuttamiseksi) ja 178 (Määräys valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamiseksi) esitetyt viittaukset maakuntakaavaan tulee poistaa, koska ne sääntelevät nykyisin tehtävää maakuntakaavoitusta. Nykyistä maakuntakaavoitustehtävää ei voi mekaanisesti siirtää itsehallinnollisen maakunnan tehtäväksi. MRL 190 :ssä säädettäisiin muutoksenhausta. Pykälän 1 momentissa viitataan maakunnan 33 :n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen (rakentamisrajoitus). Maakuntakaavalla ei voi olla nykyistä vastaavia oikeusvaikutuksia, mikäli kaavoitustehtävä siirretään itsehallinnolliselle maakunnalle. Siksi 190 :stä tulee poistaa viittaus 33 :n 3 momenttiin. Lausuntopalvelu.fi 4/22

5 MRL 191 :ssä säädettäisiin valitusoikeudesta kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä mm. siten, että valitusoikeus on myös maakunnalla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia. Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimien järjestämisen edistäminen (HE 2.3.8) On tarkoituksenmukaista, että kunta vastaa edelleen alueellaan alueiden käytön suunnittelusta, rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta sekä maapolitiikasta (20 ). Lakimuutoksessa annetaan mahdollisuus siirtää rakennusvalvonnan viranomaistehtävät maakunnan hoidettavaksi. Oulun kaupungin rakennusvalvonta on tehnyt valtakunnallisesti merkittävää kehittämistyötä laadunohjauksessa. Oulun kaupunki katsookin, että rakennusvalvonnan pitäminen kunta tai seututasolla on ensiarvoisen tärkeää. Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito (HE 2.3.9) Kuntien ja erityisesti kaupunkiseutujen paikallinen identiteetti ja sen korostamistarve on ensiarvoisen tärkeää. Maakuntien identiteetti tulee rakentaa koko maakuntaa koskeviin yleisiin, yhteisiin, tunnistettaviin ja hyväksyttäviin tekijöihin, ei yksittäisten kuntien ja erityisesti keskuskaupungin identiteettien varaan tai niitä heikentäen. Maastoliikennelain yleinen valvonta ja erityislupien myöntäminen liikuntarajoitteisille (HE ) Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät (HE ) Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät (HE ) Lausuntopalvelu.fi 5/22

6 Vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä turvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö, vesihuolto ja vesistötöiden toteuttamisesta (HE ) Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomata, että tulvariskien hallinnan resursointi on nykyisissä ELYkeskuksissa alimitoitettu erityisesti tulvatilanteen aikaisten toimien osalta. Tulvatilanteiden hallinnassa on osoittautunut toimivaksi malli, jossa pelastuslaitos on huolehtinut väestön varottamisesta, pelastamisesta ja evakuoimisesta sekä omaisuuden suojaamisesta ja kokonaistilanteen johtamisesta. ELYkeskus on huolehtinut mm. hydrologisen tilannekuvan tuottamisesta sekä virtaamien edistämisestä, kuten jää ja hyydepatojen purkamisesta. Tehtävään tarvittava ELYkeskuksen resurssi on ollut todella pieni ja henkilöstö on kuormittunut kohtuuttomasti mm. pitkäkestoisten jääpatotulvien aikana. Jos/kun ELYkeskuksen nykyinen tehtävä tulvariskien hallinnassa ja tulvantorjunnassa siirtyy maakunnalle, on kiinnitettävä huomiota myös tehtävän resursointiin. Vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu (HE ) Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen (HE ) Alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät (HE ) Alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien tehtävien toteuttaminen edellyttää monialaisesti verkostoitunutta yhteistyötä. Alueellisten neuvottelukuntien keskinäistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tulee lisätä. Neuvottelukunnat voivat yhteistyössä sosiaali ja terveysministeriön kanssa järjestää vuosittaisia tapaamisia eri teemoista. Tapaamisiin kutsutaan mukaan alueella asuvaa romaniväestöä ja yhteistyökumppaneita, jolloin saadaan levitettyä tietoa olemassa olevista kunnan ja maakunnan sekä yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamista palveluista. Maakuntien ja kuntien keskinäistä yhteistyötä romaniasioita koskevissa tehtävissä voidaan kehittää järjestämällä alueiden kuntien välisiä paikallisten romanityöryhmien tapaamisia. Täten on mahdollista soveltaa kuntien hyviä käytänteitä eri maakuntien paikallisissa olosuhteissa. Lausuntopalvelu.fi 6/22

7 Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen (HE ) Yhteispalveluiden vaikuttava ja asiakaslähtöinen järjestäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä valtion, maakunnan ja kunnan välillä. Ensisijaista tulee olla ns. yhden luukun periaate, jossa mahdollistuu eri palveluiden tuottajien saumaton yhteistyö. Parhaimmillaan yhteispalvelu mahdollistaa kunnan näkökulmasta asiakasohjauksen ja ohjauskanavan ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin. Tulevaisuudessa maakunta yhdessä kunnan kanssa voisi päättää miten järjestää yhteispalvelupisteet tavoitteena se, että (kuntalainen) asiakas saisi yhdestä ja samasta pisteestä niin kunnan, maakunnan, valtion, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluiden neuvonta yms. palvelut. Nykyisinhän pääosin kunnat toimivat palveluiden tuottajina laajaalaisesti. Tulevaisuudessa lähtökohdaksi tulee ottaa jo rakennettujen asiakaspalvelupisteiden laajentaminen. Näin vältyttäisiin kokonaan uusien palvelupisteiden rakentamiselta. Lisäksi kehitteillä olevat sähköiset palvelutarjottimet tulee hyödyntää tulevaisuuden yhteispalveluissa. Yhteispalveluiden jatkokehittämisessä korostuvat digitalisaation mahdollisuudet. Siinä valtion tulisi mahdollistaa yhteisten alustaratkaisujen luominen. Hyvänä esimerkkinä on mm. Viron potilastietojärjestelmä tai Tanskan Bibliotek.dk järjestelmä. Lain julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta 8 a :ssä säädettäisiin mm., että yhteispalvelusopimuksista pidettävän rekisterin rekisterinpitäjinä toimisivat maakunnat. Yhteispalvelurekisterin teknisestä ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaisi maakuntien yhteinen tieto ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus. Säädös yhteispalvelurekisterin teknisestä ylläpitämisestä tulee poistaa. Maakunnat ovat itsehallinnollisia yksiköitä, joiden tukipalvelujen järjestäminen tulee olla maakuntien päätettävissä. Saariston liikenteen suunnittelu ja järjestäminen (HE ) Lain saariston kehityksen edistämisestä annetun lain muuttamisesta 5 :ssä säädettäisiin liikenne ja kuljetuspalveluista. Tarkoituksena olisi, että saaristoliikenteen järjestämisvastuu siirtyisi valtiolta maakunnille. Tehtävän tarkempi sisältö määriteltäisiin maakuntastrategiassa. Rahoitus järjestettäisiin erillisrahoituksena liikenne ja viestintäministeriön momenteilta. Mainitun lain 3 momentissa säädettäisiin, että valtio osallistuu saariston liikenne ja kuljetuspalveluiden kustannusten kattamiseen valtion talousarvioon varatun määrärahan rajoissa. Momentti tulee muuttaa siten, että valtion tulee varata vuosittain talousarviossa riittävä rahoitus maakunnan määrittelemän saaristoliikenteen palvelutason toteuttamiselle. Lausuntopalvelu.fi 7/22

8 Maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnissa siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen (HE ) Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun tehtävät on järkevää elinvoiman näkökulmasta järjestää edelleenkin yhteistyössä Oulun seudun kuntien kanssa. Lakimuutoksessa annetaan mahdollisuus siirtää rakennusvalvonnan viranomaistehtävät maakunnan hoidettavaksi. Oulun kaupungin rakennusvalvonta on tehnyt valtakunnallisesti merkittävää kehittämistyötä laadunohjauksessa. Oulun kaupunki katsoo, että rakennusvalvonnan pitäminen kunta tai seututasolla on ensiarvoisen tärkeää erityisesti elinvoiman kannalta. Maakunnan muut tehtävät (HE ) Oppilas ja opiskelijahuollon kuraattori ja psykologipalveluiden jäämistä kuntiin on hyvä ratkaisu. Jatkovalmistelussa tulee edelleen arvioida perhepalveluita kokonaisuutena. Lapsen ja nuoren ehyen kasvun ja oppimisen tuen näkökulmasta myös lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, kasvatus ja perheneuvolatoiminnan ja sosiaalisen vahvistamisen toimintojen on saumattomasti liityttävä kuntien lapsiperheiden palvelukokonaisuuteen. Yhteisten tavoitteiden määrittely ja verkostomaisen työotteen mahdollistaminen maakunnan, kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä on tulevan maakuntaratkaisun onnistumisen edellytys lapsiperhepalveluiden osalta. Maakunnan muut tehtävät kohdassa kuvataan nykyinen erityisryhmien asuntohankkeiden lausuntomenettely. Lakiehdotuksessa jää puutteellinen kuva, kuka jatkossa nämä lausunnon antaa maakunta vai kunnat. Uudistuksessa on keskeistä, että maakunta voi jatkossa palvelujen järjestämisen näkökulmasta ohjata erityisryhmien asumispalvelujen toteutumista koko maakunnan alueella. Yhtäältä kunnilla säilyy edelleen maankäytön ja kaavoituksen tehtävät sekä erityyppinen tonttituotanto. Tämä edellyttää jatkossa tiivistä yhteistyötä kuntien ja maakunnan välillä erityyppisten asumispalvelujen ohjauksessa. Lakiin pitää sisältyvä puolto pitää tulla sekä maakunnalta, joka edustaa palvelujen järjestäjänä näkemystä asiakastarpeesta, mutta myös palveluverkosta siltä osin kuin se valinnanvapauslainsäädännön näkökulmasta on sen hanskassa. Puolto pitää saada myös kunnalta, joka esim. asuntotuotannon osalta pystyy vaikuttamaan siihen, että asuinalueilla on monimuotoisia asumisen ratkaisuja ja erilaisia asujia. On hyvin tärkeää huolehtia siitä, ettei kuntaa muodostu alueita, joissa asuu esim. pääasiassa erityisryhmien asiakkaita. Maakuntien tehtäväkenttä on erittäin laaja etenkin huomioiden äärimmäisen tiukka aikataulu, jonka puitteissa uudet organisaatiot olisi rakennettava. Sosiaali ja terveydenhuollon uudistus on jo sellaisenaan niin suuri rakenteellinen uudistus, että sen läpivientiä ei tulisi vaarantaa muihin toimialoihin liittyvillä työnjaollisilla ja rakenteellisilla muutoksilla samanaikaisesti. Lausuntopalvelu.fi 8/22

9 Muut huomiot maakunnille siirtyvien tehtäväalojen osalta Muut mahdolliset huomionne tehtäväaloista Edellä oleviin kohtiin ei voi antaa yksiselitteistä vastausta, koska hallituksen esityksen valmistelu ja yleensä maakunnan perustamista ja tehtäviä koskeva lainvalmistelu tapahtuu eriaikaisesti. Kaikella valmisteltavalla lainsäädännöllä on merkitystä ja vaikutusta niin maakunnan järjestämis ja rahoitusvastuuseen ja erityisesti kuntien toimintaan ja talouteen. Oulun kaupunki haluaa nostaa erityisesti seuraavat tehtävät, joita ei tule siirtää maakunnalle tai ne tulisi järjestää jatkossa kaupunkien tai kaupunkiseutujen toimesta. Tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat vastaukset ilmenevät asianomaisessa kysymyskohdassa. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirto maakunnalle hajottaisi Oulun seudun ympäristötoimen kokonaisuuden, joka on toiminut hyvin ja tehokkaasti. Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun tehtävät on järkevää elinvoiman näkökulmasta järjestää edelleenkin yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Alueiden käytön suunnittelu, kaavoitus ja liikenne Alueiden käytön suunnittelu ja kaavoitus on keskeinen osa kaupunkiseudun elinvoimaa. Maakunnan tehtäväksi on määritelty maakuntakaavoitus. Maakuntakaavoitukseen liittyvien tehtävien pelkän mekaanisen siirtämisen sijaan maankäytön suunnittelujärjestelmää tulisi uudistaa kokonaisvaltaisesti, jolloin suurten kaupunkiseutujen ja keskuskaupunkien erityisasema yhdyskuntarakenteen kehittämisessä tunnustettaisiin. Maakuntakaavoituksella tulee jatkossa turvata lähinnä valtakunnallisten tavoitteiden toteutuminen. Suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen strateginen suunnittelu tulee olla yksiselitteisesti kuntakaavoituksen tehtävä, ja yhdyskuntarakenteen toteutumista voidaan ohjata valtion kanssa tehtävillä MAL sopimuksilla. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmat (osa MAL sopimusta) on kirjattava maakuntalakiin niin että ne otettaisiin suoraan huomioon maakunnan suunnitelmissa ja laajemmissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Näin vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä. Elinkeino ja työllisyyspalveluiden järjestäminen Maakuntalaissa maakunnan tehtäväksi on esitetty elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys ja neuvontapalvelu. Näiden toimintojen päällekkäisyyksien vaara on erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla ilmeinen, koska suurten kaupunkien panostukset sekä työllisyyteen että elinkeinojen edistämiseen ovat Lausuntopalvelu.fi 9/22

10 merkittävät. Maakunnan tehtävä tulisi rajata elinkeinojen sekä innovaatioympäristöjen rahoittamiseen. Vastuu työllisyydestä tulee olla yhdellä toimijalla. Oulun kaupunki esittää, että suuria kaupunkeja, ml. Oulun kaupunki, tulisi kuulla alueidenkehittämisja kasvupalvelulakiin liittyen hallintovaliokunnassa. Oulun kaupungin ja myös muiden kuuden suurimman kaupunkien näkemyksen mukaan kasvupalvelujen järjestämisvastuu tulee määritellä lainsäädännössä vaihtoehtona maakunnalliselle ratkaisumallille myös muille suurille kaupunkiseuduille siten, kuin on valmisteltu lakiluonnoksessa kasvupalveluiden järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa. Muut tehtävät, henkilöstö ja omaisuus Maakuntauudistuksessa ja valtionosuusjärjestelmässä tulee huomioida paremmin keskuskaupungin vastuu maakunnallisista kulttuuri ja vapaaajan palveluista. Lisäksi omaisuuteen ja henkilöstön liittyen on korostettu puutteita kaupungin näkökulmasta niille varatuissa kysymyksissä. Kohta 2. Tässä voitte kommentoida Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaa lakiehdotusta (2. Laki Valtion lupa ja valvontavirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä sitä koskevia yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 2? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 3. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Luku 1 Valtion lupa ja valvontaviraston asema ja tehtävät (14 ) Kommenttinne näistä pykälistä Tärkeää kuntien ja etenkin tulevien maakuntien kannalta on virastolle kuuluvien tehtävien laadukas ja nopea hoitaminen. Sosiaali ja terveyspalvelujen näkökulmasta uusi virasto mahdollistaa kuntien ja jatkossa maakuntahallinnon valvonnan linjausten ja käytäntöjen yhtenäistämisen, osaamisen ja erityisosaamisen nykyistä laajaalaisemman hyödyntämisen ja valvontakäytäntöjen yhtenäistämisen. Tärkeää kuntien ja etenkin tulevien maakuntien kannalta on virastolle kuuluvien tehtävien laadukas ja nopea hoitaminen asiakkaiden valinnanvapauden laajentuessa, yksityisten tuotannon lisääntyessä ja palvelujen toteuttamismuotojen monipuolistuessa. Muutoksessa kuntien ja maakunnan valvonta vähenevät merkittävästi ja palvelujen tuottajien oma valvonta on merkittävää. Riskinä on, että palveluyksikön tason valvonta jää riittämättömäksi. Lausuntopalvelu.fi 10/22

11 Koska LUOVA:an kerätään ympäristönsuojelun tehtäviä sekä AVI:sta että ELY:stä, tulee varmistaa, että lainsäädännöllä ei estettäisi sujuvaa yhteistyötä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja tulevan LUOVA viraston kesken, vaan se toimisi yhtä sujuvasti kuin nykyäänkin AVI:n ja ELY:n kanssa. Sähköinen asiointi pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Nykyisissä valvontaan ja lupamenettelyyn liittyvissä asiakirjoissa on paljon päällekkäisyyttä. Yrittäjät kertovat, että samoja asioita kysellään eri kyselyissä, mikä tietenkin on turhauttavaa ja asettaa julkisen viranomaisen osaamisen kysymyksen kohteeksi. Luku 2 Valtion lupa ja valvontaviraston organisaatio (5 ) Kommenttinne tästä pykälästä Mainittu ympäristölupatehtävän riippumattomuus on hyvä asia ja että laissa on huomioitu myös muiden mahdollisten tehtävien haitattomuus ensisijaiselle tehtävälle. Luku 3 Valtion lupa ja valvontaviraston johtaminen (69 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 4 Valtion lupa ja valvontaviraston ohjaus (1013 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 5 Sosiaali ja terveysalan tehtävistä vastaavaa toimialaa koskevat erityissäännökset (1419 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 6 Eräiden ympäristönsuojelu ja vesiasioiden käsittely Valtion lupa ja valvontavirastossa (2023 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 7 Erinäiset säännökset (2432 ) Lausuntopalvelu.fi 11/22

12 Kommenttinne näistä pykälistä Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevat yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 3 Tässä voitte kommentoida Ahvenanmaan valtionvirastosta annettua lakiehdotusta (3. Laki Ahvenanmaan valtionvirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 3? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 4. Ei Muutos ja korjausehdotukset Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin Kommenttinne lakiehdotuksesta. (Pyydämme viittaamaan pykälään/pykäliin, joita kommentoitte.) Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevan lakiehdotuksen yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 4. Tässä voit kommentoida hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta laiksi maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (6. Voimaanpanolaki): Muutos ja korjausehdotuksia voimaanpanolain pykäliin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 4? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 5. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Luku 1 Yleiset säännökset (13 ) Lausuntopalvelu.fi 12/22

13 Kommenttinne näistä pykälistä Luku 2 Tehtäviä ja toimivaltaa koskevat säännökset (47 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 3 Henkilöstöä koskevat säännökset (810 ) Kommenttinne näistä pykälistä Henkilöstö Voimaanpainolain pääsääntö henkilöstön siirtymisen kriteeristä on, että työntekijän työpanoksesta vähintään puolet liittyy maakuntaan siirtyviin tehtäviin. Keskitettyjen tukipalveluiden ja yleishallinnon henkilöstöön ei sovellu lakiesityksen määrittely. Käytännössä edellä mainitun henkilöstön työpanos koostuu koko organisaatiota palvelevista tehtävistä. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa kunnille jää osuuttaan ja tarvettaan enemmän henkilöstöä. Voimaanpanolaissa tulee henkilöstösiirtoja edellyttää myös sellaisissa keskitetyissä toiminnoissa, joissa työntekijöiden työpanoksesta kyseiset maakuntaan siirtyvät tehtävät kattavat alle puolet. Siirtyvän henkilöstön täsmällisempi määrittely tulee jättää luovuttavan kunnan päätettäväksi. Kun tällaisessa siirrossa tulee tulkinnallisia kysymyksiä, on välttämätöntä, että jompikumpi osapuoli kykenee sitovasti määrittelemään siirtyvät henkilöt. Kunnilla on selkeästi paremmat tiedot henkilöiden tehtävistä ja niiden jakautumisesta eri osaalueisiin. Voimaanpanolain mukaan henkilöstöä siirrettäisiin kunnista ja kuntayhtymistä maakuntiin, maakunnan palvelulaitoksiin tai maakuntien omistamiin yhtiöihin liikkeen luovutuksen periaattein. Voimaanpanolaissa on täten rajattu liikkeenluovutuksen ulkopuolelle kuntayhtymien ja kuntien omistamien tukipalveluyhtiöiden henkilöstö. Kyse on kyseisten yhtiöiden kannalta merkittävästä toiminnallisesta kokonaisuudesta, joka saattaa noudatetun oikeuskäytännön mukaan useissa tapauksissa täyttää liikkeenluovutuksen tunnusmerkit. Voimaanpanolain liikkeenluovutusta ja henkilöstön siirtoa koskeva määrittelyä tulee laajentaa koskemaan myös kuntien ja kuntayhtymien inhouseyhtiöitä, jotka palvelevat siirtyviä tehtäväkokonaisuuksia. Luku 4 Omaisuusjärjestelyt (1126 ) Kommenttinne näistä pykälistä Toimitilat Lausuntopalvelu.fi 13/22

14 Voimaanpanolain mukaan kunta vuokraisi omistamansa sosiaali ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimitilat maakunnalle. Lain perusteluiden mukaan kunta siirtäisi maakunnalle sellaiset toimitiloihin liittyvät vuokrasopimukset, joissa kunta itse on vuokralaisena, riippumatta siitä, mikä taho on vuokranantajana. Maakuntien ja valtion omistamalle toimitilapalvelukeskukselle siirtyisivät kaikki sellaiset toimitilojen hallintaa koskevat sopimukset, joissa tosiasiallisesti on kyse toimitilan käyttöoikeus sopimuksesta ja joissa kunta itse ei omista sopimuksen nojalla hallinnoimaansa tilaa. Edellä oleva linjaus saattaa kunnat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kuinka toimitilat on hankittu kunnan hallintaan eli ovatko toimitilat: 1. Kunnan taseessa, 2. Vuokrattu ulkoiselta toimijalta tai kunnan omalta yhtiöltä, 3. Myyty ja takaisin vuokrattu (sale & lease back) tai 4 Hankittu elinkaarimallilla. Taloudellisesti merkittävä riski kohdistuu epätasaisesti kuntiin. Erilaisin vuokra, leasing tai PPPsopimuksin toimitilansa järjestäneiden kuntien toimitilariski siirtyy suoraan maakunnalle. Toimitilat omaan taseeseen hankkineet kunnat ovat huomattavasti huonommassa asemassa, koska varmuus toimitilojen vuokrauksesta on vain siirtymäajalle. Maakunnan markkinoilla toimiva yhtiö toimii ensisijaisesti kuntien nykyisin hallitsemissa toimitiloissa. Yhtiön menestys kilpailussa ratkaisee sen, tarvitseeko se kunnilta vuokrattuja toimitiloja. On jopa todennäköistä, että erityisesti suurissa kaupungeissa merkittävä osa toimitiloista palautuu siirtymäajan jälkeen kuntien hallintaan. Kyseisille erikoistoimitiloille on vain vähän muuta kysyntää markkinoilla. Voimassa oleva kuntalaki ja kilpailuneutraliteettia koskevat säädökset estävät kuntia vuokraamasta, edellä mainittua siirtymäaikaa pidempään, omistamiaan toimitiloja. Tämä koskee sekä vuokrausta maakunnalle että kilpailluilla markkinoilla toimiville yhtiöille. Vuokraustoiminnan jatkaminen siirtymäaikaa pidemmälle edellyttää kuntien vuokraustoiminnan yhtiöittämistä. Maakunnille vuokrattujen toimitilojen vuokrataso tulee määritellä siten, että perustettavilla yhtiöillä on mahdollisuus kannattavaan toimintaan. Asiakkaan valinnanvapautta koskevan lakiluonnoksen listautumisen säätely on ongelmallinen. Luonnoksen mukaan, jos asiakas ei tee valintaa, maakunta huolehtii henkilön listaamisesta lähinnä olevan sosiaali ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön asiakkaaksi. Oulussa toiminnot on keskitetty muutamaan suureen yksikköön. Toimintansa aloittavat tai sitä voimakkaasti laajentavat toimijat, voivat käynnistysvaiheessa tehokkaasti vaikuttaa listautujien määrään ja ominaisuuksiin Lausuntopalvelu.fi 14/22

15 huomioimalla maakunnan jo olemassa olevat toimintayksiköt. Listautumismalli ei tue tehokasta infrastruktuurin luomista ja johtaa kokonaisuutena turhiin investointeihin. Kuntien siirtyvien toimintojen omaisuus Kunnista maakuntaan siirtyvän irtaimen omaisuuden osalta on voimaanpanolain säädösluonnoksissa (21 ) esitetty irtaimen omaisuuden luovutusta korvauksetta. Tämä saattaa kunnat eriarvoiseen asemaan riippuen kunnan hankintapolitiikasta. Mikäli kunta on käyttänyt leasingrahoitusta, siirtyvät sopimuksen vastuut maakunnalle. Toisaalta ne kunnat, jotka ovat hankkineet irtaimen omaisuuden omaan taseeseen, luovuttavat taseestaan omaisuutta korvauksetta, mutta niihin kohdistuneet lainat jäävät kuntien maksettaviksi. Pelastustoimessa ja erityisesti ensihoidossa kaluston omistus on usein lakisääteisellä kuntayhtymällä (sairaanhoitopiiri, maakunnan liitto) tai yksityisellä toimijalla. Tuolloin tilanne on kunnan kannalta täysin neutraali toisin kuin kunnan omistaessa omaisuuden. Muut huomiot: 16 :ssä esitetään mm., että vesitaloushankkeita palvelevat vesistörakenteet, niihin liittyvä irtain ja ylläpitovelvoitteet siirrettäisiin ELYkeskuksilta maakuntien yhdessä omistamalle palvelukeskukselle. Tässä yhteydessä on huomattava, että ELYkeskusten vesistörakentamisesta ja rakenteiden ylläpitotehtävistä vastaavalle henkilöstöllä on keskeinen rooli tulvatilanteiden hallinnassa (hydrologisen tilannekuvan tuottaminen, jää ja hyydepatojen purku, yms. tehtävät). Esitettyä muutosta tehtäessä on varmistettava, ettei muutos vaikeuta akuutin tulvatilanteen hallintaa. Nykyinen ELYkeskusten hydrologinen osaaminen ja valmius tulvavahinkojen torjuntaan on huomioitava myös tehtäviä uudelleen organisoitaessa. Ts. jäävätkö ELYkeskusten nykyiset vesistörakentamisen ja tulvavahinkojen torjunnan asiantuntijat maakuntaan vai hoidetaanko ko. palvelut keskitetysti (fyysisesti) jostain päin Suomea. Luku 5 Erinäiset säännökset (2734 ) Kommenttinne näistä pykälistä Kohta 5. Tässä voit kommentoida hallituksen esityksen sisältämiä muita 224 lakiehdotusta, joilla toteutetaan maakuntauudistuksen edellyttämät tehtävänsiirrot maakunnille, Valtion lupa ja valvontavirastolle ja muille virastoilla: Muutos ja korjausehdotuksia esitysluonnoksen pykäliin (4. MAKU II lakiehdotukset) ja yksityiskohtaisiin perusteluihin (5. MAKU II yksityiskohtaiset perustelut). Lausuntopalvelu.fi 15/22

16 Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 5? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 6. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Ulkoministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.1 (lakiehdotukset 12) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Oikeusministeriö, 32 lakiehdotusta, luku 2.2 (lakiehdotukset 132) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Sisäministeriö, 6 lakiehdotusta, luku 1.1 (lakiehdotukset 13) ja luku 2.3 (lakiehdotukset 13) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Puolustusministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.4 (lakiehdotukset 12) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Valtiovarainministeriö, 20 lakiehdotusta, luku 1.2 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.5 (lakiehdotukset 112) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) 5. Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta 8 a Yhteispalvelurekisteri. Poistetaan 1 momentista virke Yhteispalvelurekisterin teknisestä ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaa maakuntien yhteinen tieto ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus. Opetus ja kulttuuriministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 2.6 (lakiehdotukset 114) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Maa ja metsätalousministeriö, 72 lakiehdotusta, luku 1.3 (lakiehdotukset 172) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Lausuntopalvelu.fi 16/22

17 31. Laki eläinsuojelulain muuttamisesta Eläinsuojeluviranomaisena mainitaan mm. maakunta, poliisi, tarkastuseläinlääkäri ja rajaeläinlääkäri. On tarkoituksenmukaisempaa kirjata maakunnan viranomaiseksi maakunnan virkaeläinlääkäri, jolloin eläinsuojelutyössä (erityisesti eläinsuojelurikoksiin liittyen) tarvittava asiantuntemus tulee paremmin varmistettua. 37. Laki eläinlääkintähuoltolain muuttamisesta huomioitavaksi jos ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestäminen siirtyy maakunnan tehtäväksi kokonaisuudessaan: 7 On tärkeää, että lakiin on kirjattu mahdollisuus jatkossakin julkisen eläinlääkäripalvelun tarjoamiseen myös peruseläinlääkäripalvelujen osalta eihyötyeläimille ilman yhtiöittämisvelvoitetta. Näin varmistetaan, että eläinlääkintähuollon kokonaisuuden järjestäminen maakuntien ja alueiden erityispiirteet huomioiden on mahdollista kustannustehokkaasti alkutuotantoelinkeinoja osaltaan mahdollistaen ja toisaalta vaarantamatta olemassa olevaa ja hyvin toimivaa viranomaisverkkoa, minkä ansiosta ihmisten ja eläinten terveyttä ja elinkeinoa uhkaaviin riskeihin ja erityistilanteisiin reagoidaan nopeasti ja taloudellisia, eläinsuojelullisia sekä terveydellisiä seurauksia minimoiden. 10 Yksityisen eläinlääkäripalveluiden huomioiminen on tärkeää ja asian kirjaaminen lakiin on hyvä olla riittävän väljä, jolloin alueelliset erot yksityisessä tarjonnassa voidaan huomioida. Tärkeää on mahdollistaa julkisen eläinlääkintähuollon kokonaisuuden toimintaedellytykset ja rooli perus ja kiireisen eläinlääkäriavun turvaajana myös tilanteissa, joissa yksityinen tarjonta ei ole riittävää tai tarjonnassa tapahtuu nopeasti tilapäisiä tai ennalta arvaamattomia ongelmia. 11 Yhtiöittämisvelvoitteesta vapauttaminen edellyttäen että maakunta kerää 21 mukaisia maksuja, on kilpailun vääristämistä vähentävä tarpeellinen kirjaus. Maksujen kerääminen yhtiöittämisen sijaan mahdollistaa paremmin alueen eläinlääkäripalveluiden suunnittelun asiakaslähtöisesti yhdessä yksityissektorin kanssa. Yhtiömuotoisena julkinen toiminta ei rajautuisi enää vain peruseläinlääkäripalveluihin ja kiireiseen eläinlääkintäapuun vaan silloin on mahdollista tuottaa myös laajasti mm. erikoiseläinlääkäripalveluita. Yhtiömuoto estäisi myös Kilpailu ja kuluttaviraston tulkinnan mukaan toimijoiden välisen sopimisen palveluiden tuottamisesta. 21 Lausuntopalvelu.fi 17/22

18 Pykälän mukaan maakunta voi periä 11 ja 13 mukaisista palveluista maksun. Onko tarpeen kirjata, että maksujen periminen on vaihtoehtoinen toimintatapa yhtiöittämiselle, siltä osin kuin toimitaan kilpailutilanteessa markkinoilla (tuotetaan peruseläinlääkäripalveluita eihyötyeläimille). 22 Nk. subventioiden maksamisen siirtäminen maakunnan tehtäväksi on kannatettava, koska se yhtenäistää käytäntöjä maakuntatasolla. Toisaalta maakuntatasoinen päätösvalta, mikäli Maakunnan sisällä ei ole mahdollista olla erilaisia toimintatapoja, voi olla riski syrjäseudun tuotantoeläinelinkeinon harjoittajalle siinä tapauksessa, että maakunta päättää olla osallistumatta kustannuksiin. 26 Olisi hyvä tarkentaa mikä on maakunnan yksikkö, jota ilmoitusvelvollisuus koskee. Onko termi toimipiste kuvaavampi, koska maakunnalla on mahdollisuus jakaa alue useampaan maatieteelliseen yksikköön, joissa voi sijaita useampi toimipiste. Liikenne ja viestintäministeriö, 8 lakiehdotusta, luku 1.4 (lakiehdotukset 18) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) 63. Laki saariston kehityksen edistämisestä annetun lain muuttamisesta 5 Liikenne ja kuljetuspalvelut. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: VarsinaisSuomen maakunnan on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne ja kuljetuspalvelut, sekä siitä, että nämä palvelut ovat mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset. Muutetaan 4 momentti kuulumaan seuraavasti: Valtion tulee varata vuosittain talousarviossa riittävä rahoitus maakunnan määrittelemän saaristoliikenteen palvelutason toteuttamiselle. Työ ja elinkeinoministeriö, 28 lakiehdotusta, luku 1.5 (lakiehdotukset 12) ja 2.8 (lakiehdotukset 126) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) 12 muuttaminen: 12, Kuljetus ja tilapäinen säilytys kuljetusketjussa Lausuntopalvelu.fi 18/22

19 Esitämme, että 12 :ään lisätään seuraava kappale: Ennen satamaa tai ratapihaa koskevan turvallisuusselvityksen ja sisäisen pelastussuunnitelman hyväksymistä, on liikenteen turvallisuusviraston pyydettävä asiakirjoista pelastusviranomaisen lausunto. Em. menettely yhtenäistää lausuntomenettelyjä. Esimerkiksi Tukesin on pyydettävä pelastusviranomaisen lausunto ennen vaarallisia kemikaaleja käsittelevän tai varastoivan tuotantolaitoksen turvallisuusselvityksen ja sisäisen pelastussuunnitelman hyväksymistä. Esitetyn lausunnon pyytäminen saattaa tosin olla huomioitu asetuksessa (joka ei ole tässä lakiehdotuspaketissa mukana). Sosiaali ja terveysministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 1.6 (lakiehdotukset 14) ja luku 2.9 (lakiehdotukset 110) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Ympäristöministeriö, 26 lakiehdotusta, luku 1.7 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.10 (lakiehdotukset 118) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Mitä seuraavassa ehdotetaan liittyen maakuntakaavoitukseen, edellyttää sitä, että voimassa olevan maankäyttö ja rakennuslain tarkoittamaa maakuntakaavoitustehtävää ei siirretä maakunnan tehtäväksi. 1. Laki maankäyttö ja rakennuslain muuttamisesta 19 Maakunnan tehtävät. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Maakunnan tehtävänä on maakunnan suunnittelu ja merialuesuunnittelu. 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Maakunnan suunnitteluun kuuluu maakuntastrategia. Maakuntastrategiasta säädetään maakuntalain 35 :ssä. Poistetaan 3 momentti. 27 Maakuntakaavan laatiminen. Poistetaan pykälä. 28 Maakuntakaavan sisältövaatimukset. Poistetaan pykälä. 31 Maakuntakaavan hyväksyminen. Poistetaan pykälä. Lausuntopalvelu.fi 19/22

20 32 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan. Poistetaan pykälä. 33 Rakentamisrajoitus. Poistetaan pykälä. 65 Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville. Poistetaan 3 momentti. 66 Viranomaisneuvottelu. Poistetaan 1 ja 3 momentit. 67 Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta. Poistetaan 2 momentti. 127 Rakennuksen purkamislupa. Poistetaan 4 momentti. 133 Kuuleminen ja lausunnot. Muutetaan 3 momentti kuulumaan seuraavasti: Jos rakennuslupaa haetaan luonnonsuojelulain mukaiselle valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävälle luonnonsuojelun kannalta merkittävälle alueelle, hakemuksesta on pyydettävä lausunto viranomaiselta, jonka toimivaltaan asia kuuluu. 173 Poikkeamismenettely. Poistetaan 4 momentin 3 kohta. 177 Määräys suunnitteluvelvoitteen toteuttamiseksi. Poistetaan 4 momentti. 178 Määräys valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamiseksi. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Jos edellytysten luominen tietylle alueen käytölle on valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamiseksi yleisen edun kannalta erittäin tärkeää eikä yleis tai asemakaavassa ole osoitettu tarpeellista ratkaisua, ympäristöministeriö voi antaa kunnalle tähän liittyviä alueen suunnittelutehtävän hoitamista koskevia määräyksiä. 190 Muutoksenhaku muusta viranomaisen päätöksestä. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Muutosta kunnan viranomaisen tämän lain mukaiseen muuhun kuin 188 ja 189 :ssä tarkoitettuun päätökseen haetaan valittamalla hallintooikeuteen. Toimivaltainen hallintooikeus määräytyy hallintolainkäyttölain (586/1996) 12 :n mukaan. 191 Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Muutetaan 1 momentti kuulumaan seuraavasti: Sen lisäksi, mitä kuntalain 137 :ssä säädetään valitusoikeudesta, viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia sekä maakunnalla, jonka alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on merkittäviä valtakunnallisia tai maakunnallisia vaikutuksia. Muutetaan 2 momentti kuulumaan seuraavasti: Sen lisäksi, mitä muutoksenhausta erikseen säädetään, on rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Lausuntopalvelu.fi 20/22

21 Muutetaan 4 momentti kuulumaan seuraavasti: Muilla kuin kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta hallintooikeuden päätökseen, jolla hallintooikeus on kumonnut kunnan viranomaisen tekemän kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen. Jos rantaasemakaavan laatimisesta on huolehtinut maanomistaja, hänellä on kuitenkin oikeus valittaa hallintooikeuden päätöksestä. Laki ympäristönsuojelulain (527/2014) muuttamisesta 135, Selvitysvelvollisuus ja puhdistamistarpeen arviointi Esitämme, että 135 :ssä huomioitaisiin myös tilanne, jossa on vakava syy epäillä pohjaveden pilaantumista, mutta mahdollisen pilaantumisen aiheuttaja on epäselvä. Kyseisiä tilanteita varten tarvitaan säädös, jonka mukaan valvontaviranomaisella on oikeus toteuttaa alueella välttämättömät tutkimustoimet, kuten näytteenottoputkien asentaminen yms. toimenpiteet. Kyseinen oikeutus on oltava esim. maaalueen tai kiinteistönomistajan vastustuksesta huolimatta. Tehdyistä toimenpiteistä ja mahdollisesta maaalueen omistajalle aiheutuvasta haitasta on maksettava kohtuullinen korvaus. Kyseinen oikeutus on nykyisen lainsäädännön osalta puutteellinen ja voi hidastaa epäillyn ympäristövahingon tarkempien tutkimusten aloittamista. Kohta 6. Tässä kohdassa voitte jättää muita lausunnoilla olevaa hallituksen esitystä koskevia uudistuksen täytäntöönpanoon liittyviä kommenttejanne, huomioitanne ja näkemyksiänne. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 6? Pakollinen kysymys. Ei Ulkoministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala Sisäministeriön hallinnonala Lausuntopalvelu.fi 21/22

22 Puolustusministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonala Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Maa ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonala Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala Hallinnonalariippumaton yleinen palaute täytäntöönpanoa koskeviin lakiehdotuksiin Krüger Claes Oulun kaupunki Konsernihallinto Lausuntopalvelu.fi 22/22