Kaupunkiseutujen toimet asuntopolitiikan seudullistamiseksi



Samankaltaiset tiedostot
V I S I O K E S T Ä V Ä S T Ä, T O I M I V A S T A J A E N E R G I A T E H O K K AA S T A A LU E - J A Y H D Y S K U N T A R A KE N T E ES T A

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Äänestysalue Äänet pros Äänestysalue Äänet pros

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan Läänin Puhelin Oy. Kapasiteettituotteet - hinnasto

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja

Rakennesuunnitelma 2040

Tilasto Äänioikeutettujen määrästä / Äänestysaluetiedot - Kunnallisvaalit 2012

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutuvaltuusto Linjaratkaisu, ehdotus

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Tilasto Äänioikeutettujen määrästä / Äänestysaluetiedot - Europarlamenttivaalit 2014

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

Kaavoitusohjelma

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Jyväskylän seudun 20X0 sopimus

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta LIM 1

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

MAL Tieliikenneseminaari Sini Puntanen

Kuntajohtajat käsittelivät asiaa kokouksessa Käydystä keskustelusta voidaan tehdä seuraavat nostot:

Työpaikat Vaasan seudulla

Rajaton seutu työpaja Synteesi- ja ohjelmointipaja

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Strategiapeli Yhteenveto

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI. Aluetoimikunnat toukokuu 2013 LIM 1

KUUMA-johtokunta Liite 20c

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

OULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI

Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

Jämsän kaupunki/kuvapankki. Mallin kuvaus Vaikutusten arvioinnin tiivistelmä Kärkitoimenpiteet

MAL-VERKOSTON STRATEGINEN VIITEKEHYS

Vaasan seudun tavoitteet 2019

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä

Kehittyvä yhdyskuntarakenne kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Oulun seudun kuntien maankäytön toteuttamisohjelma luonnos

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä

001 Björköby Ennakkoäänet Vaalipäivän äänet Äänet yhteensä

Turun yleiskaava Toimialajohtaja Christina Hovi

Rakennesuunnitelma 2040

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

Kehittyvä yhdyskuntarakenne. kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL4-SOPIMUS, VALMISTELUN TILANNE 18.4.

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat

Raitiotiehankkeen eteneminen

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Vaasa Pohjolan energiapääkaupunki

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi Päivi Nurminen

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Transkriptio:

Kaupunkiseutujen toimet asuntopolitiikan seudullistamiseksi 21.10.2015 Päivi Korkealaakso

- Seudun asukasluku on 114 331 (9/2015). Siihen kuuluvat seuraavat kunnat: Vaasa, Mustasaari, Laihia, Vöyri, Isokyrö, Maalahti ja Korsnäs - Seudulla on 51 185 työpaikkaa (31.12.2013) - Vaasan väkiluku 67 679 (9/2015) - Vaasassa on 37 837 työpaikkaa (31.12.2013) - Työllisyys maan kärkitasoa - 16 000 opiskelijaa - Merenkulun saariston maailmanperintökohde - Suomen aurinkoisin kaupunki

Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Vuonna 2014 Vaasan kaupunkiseutu on tunnettu vahvasta energiaosaamisesta, elävistä keskustoista ja maaseudusta. Merellisyydestä ja saaristosta sekä kansainvälisistä yhteyksistään. Vaasan kaupunkiseutu katsoo rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen Tavoitteena on selkeä kasvu vuoteen 2040: +30 000 asukkaan kasvua tavoitellaan ja +50 000 asukkaan kasvuun varaudutaan. Kasvu tulisi ohjata hallitusti Vaasan kaupunkiseudulle. Jotta rakennemallin väestötavoite saavutettaisiin, seudun työpaikkojen määrän olisi kasvettava 15 000-25 000:lla. Kasvu edellyttää energiateknologiakeskittymän, muun elinkeinoelämän ja kaupan työpaikkojen määrän voimakasta kasvua. Julkisen sektorin osuus kasvusta olisi huomattavasti pienempi kuin ennen ja suuri osa sen uusista työpaikoista syntyisi terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä koulutukseen. Uudessa rakentamisessa keskeinen kilpailutekijä on rakentamisen korkea laatutaso ja paikallisidentiteetin korostaminen. Rakennemalli on strateginen raami, jolla ohjataan seudun kuntien ja seudun yhteistä maankäytön suunnittelua. Se toteutetaan yleiskaavojen ja erilaisten, maankäyttöön vaikuttavien kehityshankkeiden kautta. Rakennemallilla tuotetaan sisältöä myös tuleviin maakuntakaavoihin.

BJÖRKBY ORAVAINEN AURINKOMALLI 2040 RAKENNEMALLI- YHDISTELMÄ KORSNÄS SÖDRA VALLGRUND BERGÖ MOIKIPÄÄ RAIPPALUOTO SUNDOM VAASA SULVA PETOLAHTI MAALAHTI MUSTASAARI KOIVULAHTI SEPÄNKYLÄ TÖLBY VIKBY HELSINGBY MAKSAMAA MERIKAARTO VÄHÄKYRÖ LAIHIA TERVAJOKI VÖYRI ISOKYRÖ Säteet (kehittämisvyöhykkeet) 1. Elinkeinoelämää vahvistava säde Kansainvälisiä ja kansallisia yhteyksiä hyödyntävä yritysten vyöhyke ja niitä tukevat palvelut Logistiset solmut ja niiden yhteydessä sijaitsevat työpaikkakeskittymät Palvelu- ja työpaikka-alueisiin tukeutuvaa, hyviin liikenneyhteyksiin ja joukkoliikenteeseen pohjautuvaa asumista Kansainvälistä matkailua 2. Merellisyyttä korostava säde Merellisiä asuinympäristöjä virkistysalueiden läheisyydessä Rantareitit ja virkistysyhteydet Meren läheisyyteen perustuva energiantuotanto ja matkailu Merenkurkun maailmanperintökohde 3. Maaseutua vahvistavat säteet Kylien viihtyisät asuinympäristöt ja lähipalvelukeskukset Hyvä saavutettavuus, kevyen liikenteen ympäristöt ja kattava tietoliikenneverkko Maaseudun monipuolisen yrittäjyyden rinnalle paikallinen energiantuotanto Maaseutumatkailu, lähiruoka

Asuminen SÖDRA VALLGRUND BERGÖ BJÖRKBY RAIPPALUOTO +200 SUNDOM VAASA +7800 ISKMO +26 560 +1710 +4530 +990 SULVA MAALAHTI KOSKÖ KARPERÖ PETSMO KOIVULAHTI KUNI SEPÄNKYLÄ TÖLBY- VIKBY VÄSTERHANKMO +700 MUSTASAARI VEIKKAALA MAKSAMAA MERIKAARTO VÄHÄKYRÖ +460 +90 HELSINGBY TERVAJOKI +520 +380 +3490 KAITSOR VÖYRI +230 +300 +200 ORAVAINEN ISOKYRÖ Asukasmäärätavoite +30000-50000 (noin 0,9-1,3 %/v.) Vetovoimainen ja elävä Vaasan kaupunkikeskusta Tiivistä palvelu- ja työpaikka-alueisiin tukeutuvaa asumista hyvien liikenneyhteyksien varrella Merellisiä asuinympäristöjä Kylien viihtyisät asuinympäristöt +800 LAIHIA Kehitettävät asuinkeskukset KORSNÄS +150 MOIKIPÄÄ PETOLAHTI Vuonna 2040 Asukkaat: Yli 80 000 Yli 10 000 Yli 2 500 Yli 1 000 HARRSTRÖM Kasvukylä +300 Väestön muutos vuoteen 2040 Kehitettävä joukkoliikennekäytävä Asemanseutu

BERGÖ RAIPPALUOTO VAASA VASKILUOTO MOIKIPÄÄ SUNDOM 724 PETOLAHTI SULVA MAALAHTI KARPERÖ MUSTASAARI SEPÄNKYLÄ TÖLBY VIKBY KOIVULAHTI 717 HELSINGBY 3 18 MERIKAARTO MAKSAMAA LAIHIA 725 723 VÄHÄKYRÖ TERVAJOKI 8 VÖYRI ORAVAINEN ISOKYRÖ 18 Elinkeinot, LOGISTIIKKA ja liikenne + 15 000-25 000 työpaikkaa Elinkeinoelämää palvelevat logistiset yhteydet Elinkeinoelämän kehittämisvyöhyke Isostakyröstä Raippaluotoon Työpaikkakeskittymät kehittämisvyöhykkeellä ja väylien varsilla Elinkeinojen kehittämisen kärkikohteet Elinkeinojen kehittämisen kasvukäytävä Logistiikkaväylät Vt 3 Vt 8 Vt 18 Logistiikkasolmut Asemanseutu Lentokenttä Satama Uudet tieyhteystarpeet KORSNÄS HARRSTRÖM 8 3 Kehitettävät nykyiset työpaikkakeskukset sekä Kehitettävät nykyiset työpaikkakeskukset Vaasan ulkopuolella 673 Tärkeimmät elinkeinotoiminnan alueet (Vaasan seudun logistiikkakeskus, Airport Park, Vaasan keskusta, Strömberg Park, Palosaaren Science Park, Sepänkylä/Lintuvuori) Peltoalueet

palvelut BERGÖ ORAVAINEN 8 RAIPPALUOTO MAKSAMAA 724 KOIVULAHTI KARPERÖ VAASA VÖYRI MUSTASAARI 725 SEPÄNKYLÄ MERIKAARTO VASKILUOTO 723 717 VÄHÄKYRÖ SUNDOM HELSINGBY TERVAJOKI 3 ISOKYRÖ 18 SULVA 18 MAALAHTI LAIHIA MOIKIPÄÄ PETOLAHTI Väestöpohjaan ja palvelukriteereihin perustuva kolmitasoinen palvelukeskusluokitus Kaupunkikeskus, paikalliskeskukset ja lähipalvelukeskukset Keskusten kävelyvyöhykkeet ja niitä ympäröivät pyöräilyvyöhykkeet Kehitettävät palvelukeskukset Kaupunkikeskus Paikalliskeskus KORSNÄS 3 Lähipalvelukeskus HARRSTRÖM 673 8 Kehitettävät kävely- ja pyöräilyvyöhykkeet (tiiveimmät asuinkeskukset) Asemanseutu Lentokenttä Satama

BJÖRKBY Alueidentiteetti ja vetovoimaisuus BERGÖ ORAVAINEN RAIPPALUOTO MAKSAMAA KOIVULAHTI KARPERÖ VÖYRI MUSTASAARI VAASA SEPÄNKYLÄ MERIKAARTO VÄHÄKYRÖ SUNDOM HELSINGBY ISOKYRÖ TERVAJOKI SULVA MAALAHTI LAIHIA - Vaasan omaleimainen ruutukaavakeskusta - Maaseudun historialliset jokivarsimaisemat, kulttuuriympäristöt sekä Merenkurkun saaristokylät antavat mahdollisuuden erilaistuneisiin asuin- ja työympäristöihin. - Maailmanperintöstatuksen omaava Merenkurkun maankohoamisalue on merkittävä luontoarvoihin liittyvä vetovoimatekijä ja virkistysalue Merenkurkun saariston maailmanperintöalue Arvokkaat vaalittavat luontokohteet Pilvilampi-Eteläinen kaupunginselkä-söderfjärden- Öjberg-Öjen Kyrönjokimaisema Levaneva KORSNÄS MOIKIPÄÄ HARRSTRÖM PETOLAHTI Arvokkaat vaalittavat kulttuuriympäristöt Vaasan keskusta Vanha Vaasa Stundars Kimojokilaakso Orisbergin kartanon ympäristö Saaristokylät (mm. Bergö, Raippaluoto, Björköby, Maksamaa) Majakka- ja luotsisaaret Kyrönjokivarren kulttuuriympäristöt Maalahden, Laihian, Vöyrin, Maksamaan ja Harrströmin jokilaaksot Matkailun ja virkistyksen vetovoimaalueet Peltoalueet

Kärkitoimenpiteet SPETSÅTGÄRDER

Riskianalyysi Asukaslukutavoite + 30 000 50 000 asukasta on epärealistinen Onko kasvu hallittavissa ja miten seudun palvelut voidaan järjestää? Riskinä on merkittävä rakentamisen lisääntyminen yhdyskuntarakenteen kannalta epäedullisilla alueilla huomattavia kustannusvaikutuksia kuntatalouteen Seutuyhteistyö ei maankäytössä toteudu Hallitsematon rakentaminen aiheuttaa uhkia asuinviihtyvyydelle Paikallisten riskien lisäksi Vaasan seudun tulevaisuuteen vaikuttavat globaalit megatrendit

Mitä kunta tavoittelee alueidenkäytön suunnittelulla? Eheä yhdyskuntarakenne Toimiva palveluverkko Kilpailukykyiset työpaikka-alueet Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Vetovoimainen ja kohtuuhintainen asuntotarjonta Toimivat yhteydet (työmatkat, tavaraliikenne) Monipuoliset, laadukkaat ja helposti saavutettavat palvelut, helppo arki Ilmastomuutoksen haasteisiin vastaaminen Kestävä kuntatalous, kasvuun vaikuttaminen

Asuntomarkkina-analyysi Projektin tarkoituksen oli ulkopuolinen ja objektiivinen näkemys maankäytön suunnittelu tueksi. Analysointi perustuu matemaattiseen regressioanalyysiin pohjautuvaan mallinnukseen Mallin tuloksia verrataan kaupungin omaan näkemykseen asuntotuotannosta ja sen kohdentamisesta. Lopullinen analyysi perustuu mallinnukseen, kaupungin näkemykseen sekä Newsecin asiantuntemukseen markkinoista.

Asuntomarkkinoiden trendejä Talouden taantuma, kotitalouksien epävarmuus Lainat, kahden asunnon loukku, vuokra-asuminen Väestö kasaantuu yhä enemmän suurille kaupunkiseuduille Muuttoliike- työpaikat, luonnollinen väestökasvu Väestön demografiset muutokset Ikääntyminen, työikäinen väestö, kotitalouksien keskikoon pieneneminen Tulevaisuuden asuminen Kiinteistöveron kohdentaminen Korjausvelka suhteessa markkina-arvoon Rivitaloasumisen taantuma

Havaintoja Muunkielisten osuus suuri Ostovoima melko korkealla tasolla Työttömyysaste alhainen Yli 64-vuotiaiden osuus jo tällä hetkellä korkea, tulevaisuuden kasvu hitaampaa kuin vertailukaupungeissa Havaittavissa alueellista kasautumista Korkea koulutusaste, korkea ostovoima ja matala työttömyys Matala ostovoima, matala koulutusaste ja korkea työttömyys Myytyjen asuntojen lukumäärät laskussa jokaisessa talotyypissä Asuntojen hinnat kehittyneet maltillisesti, yksiöt erottuvat markkinasta Kerrostaloja markkinoilla vertailukaupungeista suhteellisesti eniten

Keskustan osayleiskaavan tavoitteet keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden vahvistaminen keskustan kehittäminen toiminnallisesti monipuolisena liike-elämän toimintamahdollisuuksien kehittäminen keskustassa kävelykeskustan laajentaminen keskustan laajentaminen ja tiivistäminen keskustan ja keskustatoimintojen laajentaminen radan toiselle puolelle, Klemettilään sekä Raviradan alueelle korkean rakentamisen mahdollisuuksien ja edellytyksien tutkiminen keskustan asukasmäärän nostaminen keskustan pysäköinnin, liikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen keskustan pysäköintitilanteen selvittäminen ja kehittäminen keskustan pyöräliikenteen edellytyksien parantaminen keskustatunnelin huomioiminen keskustan kehittämisessä keskustan viihtyisyyden ja omaleimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen kaupunkikuvan ja kulttuurihistoriallisten arvojen vaaliminen liikenteen rauhoittaminen ja palokatuverkoston kehittäminen viheralueverkoston ja sosiaalisen ympäristön kehittäminen

Kaupunkiseutujen toimet asuntopolitiikan seudullistamiseksi Seudun yhteiset tavoitteet selviä Työpaikat, toimintaedellytysten turvaaminen Liikenne; väylät, vuorot Urbanisoituminen, vaikutusten hallinta Palvelujen uudet tuulet, vaikutukset arkeen Monipuoliset asumismahdollisuudet, asumismuodot ja asuntojen koot Toimivallan siirto kunnille, vaikutusten hallinta Virkamiesyhteistyö seudun yhteistyömuotona, yhteiset periaatteet, miten pitkälle riittää? Yhteiset tietovarannot

Kiitokset