The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!



Samankaltaiset tiedostot
ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

Limsan sokeripitoisuus

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

Eksimeerin muodostuminen

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

Spektrofotometria ja spektroskopia

LEGO EV3 Datalogging mittauksia

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Infrapunaspektroskopia

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen

Työohjeet Jippo- polkuun

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

Työ 1: ph-indikaattorin tasapainovakion arvon määrittäminen spektrofotometrisesti

Työ 1: ph-indikaattorin tasapainovakion arvon määrittäminen spektrofotometrisesti

4.1 Samirin uusi puhelin

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Fysiikan laboratoriotyöt 2, osa 2 ATOMIN SPEKTRI

Hans Pihlajamäki Fysiikan kotitutkimus

Johdatusta FT-IR spektroskopiaan (Fourier Transform Infrared) Timo Tuomi Eila Hämäläinen. LUMA-koulutus

7. Resistanssi ja Ohmin laki

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.

Öljysäiliö maan alla

Fysikaalisen kemian syventävät työt CCl 4 -molekyylin Ramanspektroskopia

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

Tuen tarpeen tunnistaminen

DistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER

VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon)

ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) Opettajan nimi: Luokka:

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

Mikä ihmeen Global Mindedness?

SUIHKUPUHDISTUSLAITE

Kolmion kulmien summa. Maria Sukura

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Tarina-tehtävän ratkaisu

KESKIPITKIÄ ANALYYSEJÄ

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

Saa mitä haluat -valmennus

Maskeeraa oikein. Muovituksen maskeeraus - reikä ohjaustapille ylöspäin

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Kasvien kasvupyrähdyksiä. 3 8 vuotiaat.

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

VALON DIFFRAKTIO YHDESSÄ JA KAHDESSA RAOSSA


PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?

Mustan kappaleen säteily

Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen:

ILOTULITUSRAKETTIEN KEMIAA TUTKIMUKSELLINEN OPPIMISKOKONAISUUS YLÄKOULUN KEMIAN OPETUKSEEN

Tuen tarpeen tunnistaminen

Liuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

S OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

Kuva 1. Fotodiodi (vasemmalla) ja tässä työssä käytetty mittauskytkentä (oikealla).

13. Värit tietokonegrafiikassa

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten

Värin ominaisuuksia hahmottava kokeellisuus

Valon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa

STEP 1 Tilaa ajattelulle

Proteiinituoton optimointi kuoppalevyllä

FyKe-Mopin opettajanohje

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

Transkriptio:

Kasvihuoneongelma Valon ja aineen vuorovaikutus Herra Brown päätti rakentaa puutarhaansa uuden kasvihuoneen. Liian tavallinen! Hänen vaimonsa oli innostunut ideasta. Hän halusi uuden kasvihuoneen olevan värikäs, ja molemmat olivat samaa mieltä siitä, että kasvihuoneesta pitäisi tehdä vihreä. Herra Brown alkoi rakentaa kasvihuonetta ja pian se oliki valmis. Pariskunta istutti erilaisia vihanneksia uuteen kasvihuoneeseensa. Pian he kuitenkin huomasivat, etteivät istutetut kasvit kasvaneet ja että ne muuttuivat pian kellertäviksi. Osaatko sinä auttaa Browneja selvittämään, mikä ongelma on? Kaikki kasvin vihreät osat muodostavat solut sisältävät klorofyllia. Klorofylli, lehtivihreä, ja auringonvalo ovat kasvien kasvamiselle välttämättömiä. Miksi näin on? Tiedätkö miksi klofofylli on vihreää? Selitä ajatuksesi. Onko väliä, millaista valoa kasvit saavat? Miksi? Onko vihreän lasin läpi saapuva valo jotenkin erilaista saapuessaan kasvien lehdille? Miksi?

...... Lämmittelyä Opettele aluksi mutuama asia valosta ja sen vuorovaikutuksesta aineen kanssa spektrometrin avulla. Kokeilu 1. Tuota valkoisen valon emissiospektri. Tee ennuste siitä mitlä valkean valon emissiospektri näyttää. Voit piirtää ennusteen spektristä. Liitä spektrometri LabQuest2 tiedonkeräimeen. Valitse toiminnoista emittoidun valon intensiteetin mittaus. Liitä spektrometriin optinen kuitu ja kohdista se valkean valon lähteeseen (etäisyys vähintään 4 cm). Aloita mittaus. Kuvaile spektrin muotoa ja kirjaa ylös millä aallonpituusalueelal spektri on. Merkitse myös muistiin suurimpien intensiteettien aallonpituudet. Miten kuvailisit valkeaa valoa? Kokeilu 2. Mustan musteen absorptio Tee ennuste miltä mustan musteen absorptiospektri näyttäisi. Voit piirtää ennusteen spektristä. Valitse ominaisuuksista absorbanssin mittaus. Kalibroi spektrometri näytölle tulevien ohjeiden mukaan.

Laita mustaa mustetta (vettä, jossa muutama tippa mustetta) kyvettiin ja aseta kyvetti spektrometriin. Aloita mittaus ja lopeta se muutaman sekunnin kuluttua. Jos absorptioarvot eivät ole välillä 0,5 1,5, tai spektrissä on outoja viivoja, laimenna liuosta kunnes absorbanssi on välillä 0,5 1,5 tai viivat häviävät. Havainnoi saamaasi kuvaaja, jota kutsutaan näkyvän valon absorptioksi nesteessä olevissa aineissa. Mitkä ovat spektrin akselien yksiköt ja mitä suuruusluokkaa arvot ovat? Vertaa tuloksia edelliseen mittauskeesi. Kuvaile mustan musteen absorptiospektriä. Millä aallonpituusalueilla liuos absorboi valoa?... Millaista valoa tarvitaan näkyvän valon absorptiospektrin mittaamiseen?... Mitä voit sanoa valosta, joka absorptoituu mustaan liuokseen?... Taustatietoa uteliaille oppilaille Valkea valo (esimerkiksi auringonvalo) koostuu useista eri väreistä. Nämä värit ovat havaittavissa kun valo läpäisee sadeveden pisaroita ja aiheuttaa sateenkaaren. Helpommin saman ilmiön havaitsee käyttämällä prismaa. Valon luonne on kuitenkin monimutkaisempi. Valo on sähkömagneettinen aalto (käsitellään tarkemmin fysiikassa). Jokaisella aallolla on aallonpituudeksi kutsuttu ominaisuus. Tässä työssä ei ole välttämätöntä ymmärtää miksi valo on aalto, mutta on tärkeää tietää, että tietyt aallonpituudet nähdään aina tietyn värisinä. Esimerkiksi valo, jonka aallonpituus on noin 600 nm on punaista. Jos valo on sekoitus aallonpituuksia väliltä 400 800 nm, se näyttää valkoiselta oikeastaan värittömältä. Jos haluat ymmärtää valoon liittyviä ilmiötä paremmin, voit lukea lisää Internetistä. Alla joitakin englanninkielisiä linkkejä: https://eee.uci.edu/programs/gchem/rdgvisspec.pdf http://www.chemguide.co.uk/analysis/uvvisible/theory.html http://www.rsc.org/learn chemistry/collections/spectroscopy/introduction#uvspectroscopy Ihmissilmä pystyy havaitsemaan valon, jonka aallonpituus on välillä 380 780 nm. Tätä kutsutaan näkyvän valon aallonpituusalueeksi. Valon ja aineen välillä tapahtuu kolmea tärkeää vuorovaikutusta: absorptiota, heijastusta ja emissiota. Jos aine absorboi kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia, se näyttää mustalta. Jos aine päästää kaiken valon lävitseen, tai se heijastaa kaiken valon, se näyttää värittömältä. Jos osa näkyvän valon aallonpituuksista imeytyy ja osa

läpäisee/heijastuu, havaitsemme ne aallonpituudet jotka kulkevat silmiimme. Siis ne aallonpituudet, jotka eivät absorboidu aineeseen. Väri jonka näemme, on vastaväri aineeseen absorptoituneille väreille. Tutkitaan maailmaa Vaikuttaa siltä, että pystyäksemme auttamaan Browneja, meidän täytyy tutkia emissiota ja absorptiota ilmiöinä ja tulkita tutkimustuloksiamme auttaaksemme heitä. Yritetään! Mitä tarvitset kemikaalit: erivärisiä elintarvikevärejä, kalsiumkarbonaattia tai hienoa hiekkaa, vihreitä kasvinosia (pinaatti, puiden lehdet), etanoli. Mitä tarvitset välineet: keitinlaseja tai koeputkia, kyvettejä, spektrometrin, värillisiä valoja tai värifilttereitä, patterin ja virtapiirin, mortarin, suodatusvälineet, lusikan tai lasisauvan. Emittoitu vastaan absorptoitu valo Olet tutkinut absorptoidun ja emittoidun valon eroja. Selvittääksesi miksi kasvit menestyvät huonosti Brownien kasvihuoneessa, sinun täytyy tietää mitkä ovat eri väristen valojen emittoidut aallonpituudet, sekä mitä aallonpituuksia eri väriset liuokset absorptoivat. Tässä joitakin vinkkejä spektrometrin käyttöön: Jos haluat tietää valonlähteen aallonpituuden, sinun täytyy asettaa spektrometri mittaamaan emittoitua valoa, siis intensiteettiä Jos haluat mitata mitä aallonpituutta aine absorboi, aseta spektrometri mittaamaan absorptiota Absorptiota mitattaessa liuosten tulee olla läpinäkyviä. Tarkasta myös, ettei liuoksissa ole kuplia. Laita kyvetti spektrometriin siten, että toinen kirkkaista sivuista on valonlähteen puolella. Jos intensiteetti tai absorptiospektri sisältää viivoja, laimenna liuosta. Absporption tulisi olla välillä 0,5 1,5. Suorita mittaukset ja täytä alla oleva taulukko. Aallonpituusalue (nm) Emittoidun valon väri (1. tehtävä) 380 435 436 490 Liuoksen väri (2. tehtävä)

491 560 561 610 611 640 641 760 Näytteen mittaaminen On myös suotavaa mitata klofofyllin absoprtiospektri. Valmista klorofylliliuos murskaamalla kasvin lehtiä ja liuottamalla niistä väriä etanoliin. Suodata liuos ennen kuin laitat sen kyvettiin. Klorofyllin spektri: maksimit: ja. Arvioi tuloksiasi Tarkastele taulukkoon saamiasi tuloksia ja yritä löytää yhteys kahden eri sarakkeen välill. Jos ymmärsit värien välisen suhteen, voit helposti vastata seuraavaan kysymykseen: minkä väristä liuosta on alla kuvatussa kyvetissä, kun vasemmalta tulevan valon oranssi aallonpituus puuttuu oikealta ulostulevasta valosta? Vihje 1: Mitä tarkoittaa, kun sanotaan että värit ovat toistensa vastavärejä?

. Vihje 2: Mikä väri (aallonpituus) absorptoituu, jos kyvetissä olisi keltaista liuosta?. Nyt sinulla on tarpeeksi tietoa auttaaksesi Browneja. Kirjoita alle miksi kasvit eivät kasva heidän vihreässä kasvihuoneessaan. Esittele tuloksesi Kirjoita alle miten selittäisit tilanteen Brownille ja mitä kehottaisit heitä tekemään ongelman ratkaisemiseksi. Vastaa vielä seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä tapahtuisi, jos Brownit käyttäisivät mustaa lasia?

......... 2. Mikä olisi sellainen väri lasille, ettei sen käyttö vaikuttaisi kasvien kasvamiseen? 3. Jos liuos absorboi vihreää väriä ja valoa aallonpituudella 610 nm, minkä väristä se on?.. 4. Minkä väristä on liuos, joka absorboi valoa aallonpituudella 900 nm.