Verkkorikoksen uhrin oikeudet. Erityises1 silmällä pitäen uhkailua, vainoamista ja kunnianloukkausta

Samankaltaiset tiedostot
syyttäjille Dnro 38/31/ YSL 3 2 mom. VKS:1998: toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Palontutkinnan opintopäivät Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

syyttäjille Dnro 37/31/ YSL 3 2 mom. VKS:1998: toistaiseksi Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Uhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp

Päätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet

ILMOITUSKYNNYS, SYYTEKYNNYS, TUOMITSEMISKYNNYS

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.

Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.

Prosessioikeuden perusteita uusille lautamiehille. Mikko Vuorenpää Rikosprosessioikeuden professori Lapin yliopisto

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin. Matti Airaksinen, rikoskomisario

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta /2012 Laki

Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä. määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta.

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

Ossi Perkkiö. Asianomistajan oikeudellinen asema rikosprosessissa

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o Laki. N:o 689. oikeudenkäynnistä rikosasioissa

Jätealan ympäristörikokset

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Poliisit sosiaalisessa mediassa

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. ajokorttilain muuttamisesta

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

RIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA

HE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 6/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, Päivi Vilkki, varatuomari

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2006 N:o Laki. N:o 243

Kantelija on antanut hankitusta selvityksestä vastineensa.

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

Menettely sananvapausrikosasioissa

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat

EDUSKUNNAN VASTAUS 264/2006 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/ YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa toistaiseksi

oikeudenkäynnissä Todistelu, todistaminen ja asiantuntija

Rikos ja riita-asioiden sovittelu. Koulun työrauhaa 2 seminaari sovittelu koulun työrauhan varmistajana

Liitetaulukko 1: Rikos- ja riita-asioiden sovittelu toimialueittain

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Liitetaulukko 1: Rikos- ja riita-asioiden sovittelu toimialueittain

Liitetaulukko 1: Rikos- ja riita-asioiden sovittelu toimialueittain

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Syyttämis- ja. tuomitsemiskäytäntö. Analyysi Leila Suvantola, tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu VT, HTT, Ympäristöoikeuden dosentti

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Poliisihallitus on antanut lausunnon ja X:n poliisilaitos selvityksen.

Asianomistajan oikeus oikeusapuun rikosprosessilain mukaan

LA 7/1996 vp. Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Lakialoite 7

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen

Kalastuksenvalvontaa (ko?) Tuntuipa hyvältä löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Laki. rikoslain muuttamisesta. sellaisina kuin ne ovat, 27 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 42 luvun 1 laissa 343/1939, ja

Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä /460

HE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Oikeudenkäynnin julkisuuslaki. 1 Luku. Yleiset säännökset. Julkisuusperiaate

Koulutus Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot alkaen

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä

Dnro 16/31/ toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

KUNNIANLOUKKAUS INTERNETISSÄ VUOSINA 2013 JA 2014

Laki. nuorisorangaistuksen kokeilemisesta

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori

Laki. jolle lakivaliokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 11/1998 vp, on hyväksynyt seuraavat

Vahingonkorvausoikeuden soveltaminen Päijät-Hämeen käräjäoikeuden ratkaisemissa törkeissä pahoinpitelyissä vuonna 2014

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna Seksuaalinen väkivalta

NÄYTTÖTAAKKA MISTÄ SE MUODOSTUU JA MITÄ SE TARKOITTAA?

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE , BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti

Syyteoikeuden vanhentuminen käsiteltäessä rikosasiaa tuomioistuimessa sekä asian ratkaiseminen virheellisessä kokoonpanossa

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Transkriptio:

Verkkorikoksen uhrin oikeudet. Erityises1 silmällä pitäen uhkailua, vainoamista ja kunnianloukkausta Mikko Vuorenpää Rikosprosessioikeuden professori Lapin yliopisto

Käsiteltävät aiheet Lähtökoh1a Kuka on asianomistaja? Asianomistajan syyteoikeus SyyCäjän syyteoikeus asianomistajarikoksissa Asianomistajan oikeus rikosprosessilain mukaiseen avustajaan SyyCäjän velvollisuus ajaa asianomistajan vahingonkorvausvaa1musta

Lähtökoh1a Rikosprosessiuudistuksen yhteydessä asianomistajan asemaa pyriein vahvistamaan TavoiCeessa onnistuein eli asianomistajan prosessuaalinen asema on Suomessa vahva Asianomistaja on kuitenkin vaarassa menecää oikeuksiaan mikäli hän ei ole niistä 1etoinen

Kuka on asianomistaja? Ei määritellä laissa Aineellisoikeudelliset määritelmät Rikoksen suojeluobjek1t Henkilölliset ja yhteisölliset oikeushyvät UhriComat rikokset

Kuka on asianomistaja jatkuu 1) rikoksen kauca ensi kädessä loukatun oikeushyvän hal1ja, 2) se jolle välicömäs1 rikoksen kauca on syntynyt yksityinen oikeudellinen vaade (eli käytännössä vahingonkorvausvaa1mus)

Asianomistajan syyteoikeus Syyteoikeuden funk1ot Syyteoikeuden järjestäminen asianomistajan ja syycäjän välillä

Asianomistajan syyteoikeus jatkuu Toissijaisen syyceen nostaminen (ROL 1:14.1) Asianomistaja saa itse nostaa syyceen rikoksesta vain, jos syycäjä on pääcänyt jäcää syyceen nostamaca taikka esitutkintaviranomainen tai syycäjä on pääcänyt, ecei esitutkintaa toimiteta taikka ecä se keskeytetään tai lopetetaan. Asianomistaja saa nostaa syyceen myös, jos esitutkintatoimenpiteiden suoricamista on tutkinnanjohtajan päätöksellä siirrecy

Asianomistajan syyteoikeus jatkuu SyyCeeseen yhtyminen (ROL 1:14.3) Asianomistajalla on oikeus yhtyä syycäjän tai toisen asianomistajan nostamaan syyceeseen ja vedota uuteen seikkaan syyceen tueksi.

Asianomistajan syyteoikeus jatkuu Muutoksenhakuoikeus (ROL 1:14.3) Asianomistaja voi hakea muutosta asiassa annecuun ratkaisuun siitä riippumaca, onko hän käycänyt asiassa puhevaltaa.

Asianomistajan syyteoikeus jatkuu Peruutetun syyceen ajaminen (ROL 1:15) Asianomistajalla on oikeus ocaa ajaakseen syyte, jonka syycäjä tai toinen asianomistaja on peruucanut. (13.5.2011/455) Jos asianomistaja ocaa syyceen ajaakseen, hänen on ilmoitecava tästä tuomioistuimelle kirjallises1 30 päivän kuluessa siitä, kun hän sai 1edon syyceen peruucamisesta. Jos asianomistaja ei ota syytecä ajaakseen, hän menecää syyteoikeutensa. Syyte on tällöin rikosasian vastaajan vaa1muksesta hyläcävä tuomiolla.

Asianomistajan syyteoikeus jatkuu Syyteoikeuden menecäminen (ROL 1:16.1) Jos asianomistaja peruucaa syycämispyyntönsä, hänellä ei sen jälkeen ole oikeuca esicää rikoksen johdosta syycämispyyntöä. Jos asianomistaja peruucaa syyceensä taikka luopuu syyceen nostamisesta tai ajamisesta, hän menecää syyteoikeutensa.

SyyCäjän syyteoikeus asianomistajarikoksissa Rikokset on Suomessa vakiintunees1 jaecu kahteen pääryhmään: virallisen syyceen alaisiin rikoksiin ja asianomistajarikoksiin. KäsiCeet ensisijainen ja toissijainen syyteoikeus tulee pitää erillään jaocelusta asianomistajarikos/virallisen syyceen alainen rikos. Pääsääntönä Suomen rikosoikeudessa on, ecä rikos on virallisen syyceen alainen, jollei jonkun rikoksen kohdalla ole toisin säädecy. Esimerkiksi vainoaminen (RL 27:7a)on virallisen syyceen alainen rikos. Joissakin tapauksissa lainsäätäjä on kuitenkin katsonut aiheelliseksi säätää rikosten syyceeseenpano riippuvaiseksi asianomistajan tahdosta. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi laiton uhkaus (RL 25:9) ja kunnianloukkaus (RL 24:12.2) LaiComasta uhkauksesta syycäjä voi kuitenkin nostaa syyceen ilman syycämispyyntöä, jos eri(äin painava yleinen etu vaa2i syy(een nostamista.

SyyCämispyynnön tekeminen Vain asianomistaja (laillinen edustaja) saa tehdä. Ei muotovaa1muksia Pitää ilmetä pyyntö epäillyn asecamisesta syyceeseen (esim. tutkintapyyntö ei riitä KKO 1994:60) Teko, josta syyte halutaan nostecavaksi on selväs1 yksilöitävä.

Milloin ericäin painava yleinen etu vaa1i syyceen nostamista 1) Teon törkeys Erityises1 raiskaus vielä silloin, kun raiskaus oli asianomistajarikos 2) Tekijän vaarallisuus Uusiminen Asianomistajan painostaminen KKO 2010:1

Avustajaan oikeucavat rikokset ROL 2:1a Tuomioistuin voi määrätä asianomistajalle oikeudenkäyn1avustajan esitutkintaa ja, silloin kun asianomistajalla on vaa1muksia syycäjän ajamassa asiassa, oikeudenkäyn1ä varten: 1) rikoslain (39/1889) 20 luvussa tarkoitetussa seksuaalirikosta koskevassa asiassa, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeecomana; 2) rikoslain 21 luvun 1 6 ja 6 a :ssä tarkoitetussa rikosasiassa, jos sitä asianomistajan ja rikoksesta epäillyn välinen suhde huomioon ocaen on pidecävä perusteltuna; 3) henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaa rikosta koskevassa asiassa, jos sitä rikoksen vakavuus, asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ocaen on pidecävä perusteltuna.

ROL 2:3 Sellaiselle 1 a :ssä tarkoitetun rikoksen asianomistajalle, jota kuullaan henkilökohtaises1 asian selvicämiseksi sekä jonka voidaan katsoa tarvitsevan tukea esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, voidaan 1 a :ssä mainituin edellytyksin määrätä tehtävän hoitamiseen tukihenkilö, jolla on riicävä pätevyys.

ROL 2:3a Sen lisäksi, mitä 1 a :ssä säädetään oikeudenkäyn1avustajan ja 3 :ssä tukihenkilön määräämisestä asianomistajalle, tuomioistuin voi määrätä muullekin rikoslain 20 luvun 9 tai 9 a :ssä tarkoitetun paritusrikoksen kohteena olleelle henkilölle kuin asianomistajalle oikeudenkäyn1avustajan esitutkintaa varten, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeecomana, sekä tukihenkilön esitutkintaa ja oikeudenkäyn1ä varten, jos rikoksen kohteena olluca henkilöä kuullaan henkilökohtaises1 asian selvicämiseksi ja jos hänen voidaan olecaa tarvitsevan tukea.

SyyCäjä ja asianomistajan vahingonkorvausvaa1mus (ROL 3:9) Asianomistajan pyynnöstä syycäjän on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajecava rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaa1musta rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haicaa eikä vaa1mus ole ilmeisen perusteeton. Jos syycäjä ei ota ajaakseen asianomistajan yksityisoikeudellista vaa1musta, hänen on ilmoitecava siitä asianomistajalle noudacaen, mitä 1 luvun 9 :n 1 momen1ssa säädetään. (13.5.2011/455) Asianomistajan on esitecävä pyyntö esitutkinnassa tai syycäjälle. Samalla hänen on ilmoitecava seikat, joihin vaa1mus perustuu. Hakiessaan muutosta syyceeseen annecuun ratkaisuun syycäjän on 1 momen1ssa säädetyin edellytyksin haecava muutosta myös asianomistajan korvausvaa1mukseen annecuun ratkaisuun, jos se on riippunut syyteasian ratkaisusta.