LAUSUNTO Lainvalmisteluosasto LsN Salla Silvola 23.11.2015 Eduskunnan lakivaliokunta HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PERINNÖNJAON OIKAISUA JA OMAISUUDEN PALAUTUSVELVOLLISUUTTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI (HE 72/2015 vp) VASTINE LAKIVALIOKUNNAN KUULEMIEN ASIANTUNTIJOIDEN HUOMAUTUKSIIN 1. Perintökaari Palautusvelvollisuuden kohdentuminen valtion perintösaantona saaman omaisuuden edelleenluovutustilanteissa Valtiokonttori on esittänyt, että tilanteissa, joissa Valtiokonttori tai valtioneuvosto on luovuttanut valtiolle perintökaaren 5 luvun 2 :n nojalla tulleen omaisuuden edelleen, omaisuuden palautusvelvollisuuden tulisi koskea omaisuuden lopullisesti saanutta tahoa, ei valtiota. Oikeusministeriön mukaan huomautus ei ole enää ajankohtainen, sillä kyseiset tilanteet on jo otettu huomioon hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksessa siinä muodossa kuin Valtiokonttori on asian lakivaliokunnalle ja oikeusministeriölle 18.9.2015 päiväämässään lausunnossa esittänyt. Tuottoa, hyötyä ja koronmaksuvelvollisuutta koskeva sääntely Suomen Asianajajaliitto on esittänyt, että perintökaaren 23 a luvun ehdotettua tuottoa, hyötyä ja koronmaksuvelvollisuutta koskevaa sääntelyä sovellettaisiin vain erityisistä syistä milloin se kokonaisharkinnalla katsottaisiin kohtuulliseksi. Oikeusministeriö viittaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon 46/2014 vp (s. 11), jonka mukaan valtioneuvoston tuli valmistella ehdotus, jossa peräyttämisen edellytyksistä, oikeusvaikutuksista ja menettelyistä Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite Kasarmikatu 25 PL 25 02951 6001 09 1606 7730 oikeusministerio@om.fi HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO
2(5) säädetään mahdollisimman täsmällisesti. Perustuslakivaliokunta on tämän jälkeen arvioinut eduskunnalle annettua hallituksen esitystä lausunnossaan 7/2015 vp ja todennut sen täyttävän täsmällisyydelle ja tarkkarajaisuudelle asetettavat vaatimukset. Kokonaisharkinnan tarve on hallituksen esityksessa otettu huomioon jo ehdotetun perintökaaren 23 a luvun 8 :n sovittelusäännöksessa. Oikaisujaosta aiheutuvien kustannusten korvaaminen valtion varoista Professori Markku Helin on ehdottanut perustuslaki- ja lakivaliokunnalle, että valtion varoista korvattaisiin omaisuuden palauttamisesta ja perinnönjaon oikaisuun liittyneistä menettelyistä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sille, jonka omaisuutta on vaadittu palautettavaksi uuden isyyslain 67 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa. Perustuslakivaliokunta ei pitänyt hallituksen esitystä omaisuuden suojan tai kuluvastuukysymyksen kannalta perusoikeuksien kannalta ongelmallisena, vaan totesi lausunnossaan 7/2015 vp, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä ja että lakivaliokunta voi arvioida, onko tällaisen sääntelyn sisällyttäminen perintökaareen tarpeen. Oikeusministeriö ei pidä professori Helinin ehdottamaa kuluvastuusääntelyä perusteltuna. Omaisuuden palauttamisesta ja perinnönjaon oikaisemisesta koituvien kustannusten korvaaminen niille palautusvelvollisille, joiden omaisuutta on vaadittu palautettavaksi uuden isyyslain 67 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa tarkoittaisi tosiasiallisesti sitä, että palautusvelvolliset voisivat riitauttaa avioliiton ulkopuolella ennen 1.10.1976 syntyneen lapsen perintöoikeuden ilman henkilökohtaista kuluriskiä ja näin ollen huomattavasti vaikeuttaa ja pitkittää lapsen perintöoikeuden toteutumista. Ehdotettu sääntely johtaisi ensinnäkin siihen, että avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset, jotka ovat syntyneet ennen 1.10.1976, asetettaisiin eriarvoiseen asemaan suhteessa mainitun päivämäärän jälkeen avioliiton ulkopuolella syntyneisiin lapsiin. Oikeusministeriö viittaa tältä osin perustuslakivaliokunnan lausuntoon 46/2014 vp, jossa valiokunta on nimenomaisesti todennut, että sääntelyä tulee [ ] muuttaa siten, että ennen 1.10.1976 avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia ei aseteta mainitun päivämäärän jälkeen avioliiton ulkopuolella syntyneisiin lapsiin nähden eri asemaan isyyden vahvistamisen perintöoikeudellisten oikeusvaikutusten osalta. (s. 10). Toiseksi ehdotuksen toteuttaminen tarkoittaisi sitä, että valtiolle koituisi sääntelystä huomattavia kustannuksia, joita ei ole voitu ottaa ennalta
3(5) valtion talousarviossa huomioon. Professori Helinin lausunnossaan esittämän arvion mukaan isyyslain 67 :ään perustuvat perinnönjaon oikaisut jäävät alle tuhanteen tapaukseen. Vaikka oikeusministeriö paljoksuu esitettyä arviota, on samalla todettava, että tarkkaa arviota niiden tapausten lukumäärästä, joihin perinnönjaon oikaisua koskevaa sääntelyä tullaan soveltamaan, on mahdoton antaa. On kuitenkin selvää, että jos palautusvelvollisilla ei ole henkilökohtaista kuluriskiä oikaisujakoon liittyvistä kustannuksista, sovintoon perustuvien oikaisujen lukumäärä huomattavasti pienenee ja tuomioistuimiin tehtävien pesänselvittäjähakemusten lukumäärä vastaavasti kasvaa. Pesänselvittäjän palkkio normaalissa kuolinpesässä voidaan arvioida olevan keskimäärin noin 10 000 euroa. Jos oikaistavien perinnönjakojen lukumäärä ennakkoarviosta poiketen nousisi tuhanteen ja jokaisessa tapauksessa haettaisiin tuomioistuimelta pesänselvittäjää huolehtimaan omaisuuden palauttamisesta kuolinpesään, professori Helinin ehdotuksesta koituvat enimmäiskustannukset valtiolle saattaisivat enimmillään nousta jopa 10 000 000 euroon (1 000 x 10 000 e). Ehdotus ei ole näin ollen perusteltu myöskään taloudelliselta kannalta katsottuna. Edelleen oikeusministeriö toteaa, että siinä tapauksessa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa vastoin perustuslakivaliokunnan lausunnossaan 7/2015 vp tekemää arviota todettaisiin, että palautusvelvollisuuden toteuttaminen yleisten kuluvastuusäännösten pohjalta ennen 1.10.1976 avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen perintöoikeuden toteuttamiseksi loukkaisi palautusvelvollisen omaisuuden suojaa, tilanteeseen voidaan soveltaa yleistä valtion vahingonkorvausvastuuta koskevaa sääntelyä, eikä asiasta ole tarpeen tästäkään syystä säätää erikseen perintökaaren 23 a luvussa. 2. Isyyslaki Oikeusministeriö on ehdottanut 13.11.2015 lakivaliokunnalle osoittamassaan muistiossa eräitä muutoksia esityksen 2. lakiehdotuksena olevaan isyyslakiin, joiden myötä terveydenhoitaja tai kätilö voisi ottaa vastaan tunnustamisen myös kunnan toimeksiannosta neuvolapalveluita tuottavassa yksityisessä terveydenhuollon toimintayksikössä. Asiasta on järjestetty erillinen kuuleminen lakivaliokunnassa 20.11.2015. Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto ja Tehy kannattavat ehdotusta. oikeusministeriö esittää, että lakivaliokunta muuttaisi esityksen 2. lakiehdotusta 13.11.2015 päivätyssä muistiossa ehdotetulla
4(5) 3. Oikeudenkäymiskaari Oikeusneuvos Tuomo Antila on asiantuntijalausunnossaan ehdottanut esityksen 3. lakiehdotuksena olevan oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 17 :n 2 momentin 7 kohtaa tarkistettavaksi seuraavasti (lisäykset kursiivilla): 7) omaisuuden palauttamista kuolinpesälle perinnönjaon taikka osituksen, omaisuuden erottelun tai hyvityksen oikaisua varten. Oikeusministeriö pitää oikeusneuvos Antilan tekemää teknisluonteista tarkistusta perusteltuna ja esittää, että lakivaliokunta muuttaisi esityksen 3. lakiehdotusta edellä kuvatulla 4. Kuolleeksi julistamisesta annettu laki Oikeusneuvos Tuomo Antila on asiantuntijalausunnossaan ehdottanut esityksen 4. lakiehdotuksena olevan kuolleeksi julistamisesta annetun lain 20 :n 2 momenttia tarkistettavaksi seuraavasti (muutokset kursiivilla): Jos kuolleeksi julistetun näytetään kuolleen muulloin kuin päätöksessä määrättynä kuolinpäivänä ja jos sen vuoksi jollain, joka ei ole ollut osapuolena kuolleeksi julistetun jälkeen toimitetussa perinnönjaossa, on oikeus omaisuuteen, siihen oikeutettu voi vaatia perinnönjaon oikaisua siten kuin perintökaaren 23 a luvussa säädetään. Oikeusministeriö pitää oikeusneuvos Antilan tekemää teknisluonteista tarkistusta perusteltuna ja esittää, että lakivaliokunta muuttaisi esityksen 4. lakiehdotusta edellä kuvatulla 5. Muu lainsäädäntö Julkiset oikeusavustajat ry on ehdottanut perintö- ja lahjaverolakia (378/1940) muutettavaksi tilanteissa, joissa perintöverotusta ei voida enää oikaista, koska perittävän kuolemasta on kulunut jo yli 10 vuotta. Veronmaksajain keskusliitto ry:n mukaan asia tulisi ottaa huomioon palautusvelvollisuutta kohtuullistettaessa ja toivoo, että valiokunta mainitsee asiasta mietinnössään. Valtiovarainministeriö ja Veronmaksajain keskusliitto ry toteavat lisäksi, että tuloverotuksen osalta tulisi ratkaista, jätetäänkö perinnönjaon oikaisun vaikutukset tuloverotukseen palautusvelvollisuuden sovittelun varaan vai tulisiko siitä säätää erikseen sovittelusäännöksessä tai erillislainsäädännöllä. Verohallinnon käsityksen mukaan ehdotetut perinnönjaon oikaisut voidaan käytännössä ottaa huomioon perintöverotuksessa nykyisillä perusteoikaisusäännöksillä, eikä erityissääntely niitä varten ole tarpeen.
5(5) Verohallinnon mukaan perinnönjaon oikaisuun, omaisuuden palauttamiseen ja rahakorvausten suorittamiseen voi liittyä erinäisiä tuloverotus- ja varainsiirtoverokysymyksiä, jotka tulevat ratkaistaviksi yleisten tuloverotusta ja varainsiirtoverotusta koskevien säännösten perusteella. Oikeusministeriö yhtyy Verohallinnon käsitykseen siitä, että verotuksen erityissääntely perinnönjaon oikaisutilanteita varten ei ole tarpeen. Ne poikkeukselliset tilanteet, joissa perintöverotusta ei voida enää oikaista, voidaan ottaa huomioon palautusvelvollisuutta soviteltaessa ehdotetun perintökaaren 23 a luvun 8 :n nojalla. Mahdollisuus on kirjattu myös esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin (HE s. 19). Koska sovittelusäännöstä ei ole kirjoitettu tyhjentäväksi, sitä on mahdollista soveltaa myös tuloverotusta koskevissa tilanteissa.