Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014



Samankaltaiset tiedostot
Vesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Vesivarojen arvo Suomessa

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Nexusta kaikkialla? Näkökulmia kytköksiin tutkimusmaailmasta Marko Keskinen & Olli Varis, Aalto-yliopisto ja Winland-tutkimushanke

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Uudistuva liikenne. Lehtori Markus Pöllänen. Tieteen päivät Tampere-talo

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

TULEVAISUUSKUVAT 2040

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Globaalit vesihaasteet ja Suomi. Suvi Sojamo, FT Aalto-yliopisto Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet Foresight Friday: 7.9.

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Katko T.S. Ke 12 TTY

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

MAISEMADIAGRAMMI VIHREÄN TALOUDEN VESIHUOLLOSTA

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting

Bioenergia ry

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Maija Leino

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Metsäpolitiikka arvioitavana

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Puu vähähiilisessä keittiössä

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

- Potentiaalia innovaatioiksi

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään?

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Transkriptio:

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2

Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat) 3

Veden käyttöön liittyviä toimintaympäristön muutoksia - 1 Demografiset muutokset Väestönkasvu 7 mrd -> 9 mrd, veden käyttö kasvaa Eliniän kasvu ja ikääntyminen Puhdas vesi kuolleisuus Kulutustottumusten muutokset -> veden käyttö voi lisääntyä Kaupungistuminen Maatalous Vesihuollon lisääntyvät tarpeet Kysynnän kasvu ->tuotannon kasvu -> vesivarojen käytön lisääntyminen Sateen varassa toimivasta tuotannosta kasteluun perustuvaan tuotantoon 4

Veden käyttöön liittyviä toimintaympäristön muutoksia - 2 Taloudelliset muutokset Elintason kasvu erityisesti kehittyvissä maissa Kulutustottumusten muutokset Globalisaatio Virtuaaliveden käytön lisääntyminen Teknologian kehittyminen Johtanee veden käytön tehokkuuden kasvamiseen Turvallisuus Vesiturvallisuuden kytkennät: Ruokaturvallisuuteen Energiaturvallisuuteen Poliittiseen turvallisuuteen 5

Vesi- Ruoka Energia Nexus IWRM Water Footprint - Nexus Source: SEI 2011 6

Vesi ruuantuotannossa Globaalisti ylivoimaisesti suurin veden käyttäjä Keskimäärin: yhden kalorin tuottaminen kuluttaa yhden litran vettä 7

Vesi ruuantuotannossa veden käytön tehokkuus 8

20.3.2014 Energiaa ruuantuotannossa Moderni intensiivinen maatalous on myös energiaintensiivistä: Maan muokkaus Lannoitteiden (erityisesti typpi) tuotanto Kastelu 9

Vesi energiantuotannossa Globaalisti n. 8% vedenotosta käytetään energiantuotantoon Käyttömuotoja: Fossiilisten polttoaineiden kaivaminen Prosessointi ja jalostus Biopolttoaineiden tuotanto Vesivoima Liuskekaasu erityisen vesi-intensiivistä 10

Veden käytön tehokkuus energiantuotannossa 11

Veden käyttö vaatii energiaa Energiaa tarvitaan: Veden nostamiseen (pohjavesi!) Veden kuljettamiseen (kastelu!) Veden jakeluun Veden käsittelyyn Energiaintensiivistä: jäteveden kierrätys, desalinaatio Photo: Nadia Manning/IWMI 12

Vesi energiantuotannossa Lauhde-energian jäähdytysveden tarve/alivirtaamakaudet 13

20.3.2014 14

Alazani Georgian ja Azerbeidzanin rajajoki: ongelma Energia Maankäyttö Puun polttaminen maaseudulla Metsien häviäminen Tulvien lisääntymi nen Vesivarat Kalantuotan non heikkenemi nen Ekosysteemipalvelut 15

Alazani Georgian ja Azerbeidzanin rajajoki: ratkaisu Energia Kaasun ja sähkön käyttö maaseudulla Maankäyttö Metsitys Vesienergian kasvu Tulvien ja kuivuuden hallinta Vesivarat Ekosystee mikunnostus Ekosysteemipalvelut 16

20.3.2014 17

20.3.2014 18

Synergiahyötyjä, jaettuja hyötyjä Resursssitehokkuuden lisääminen (-> vihreä talous), Esimerkkejä: Uusiutuvan energian käyttö suolanpoistossa Aurinkoenergialla toimivat vesipumput Levien käyttö biopolttoaineiden tuotannossa Kuivuutta kestävät viljelykasvit Lisääntynyt jätteiden käyttö raaka-aineena 19

Haitallisten vaikutusten välttäminen Politiikkakoherenssi yhä liikaa sektoripohjaista siiloajattelua Myös suunnittelujärjestelmät ovat usein irrallisia ja fragmentoituneita 20

20.3.2014 Johtopäätöksiä Nexus lähestymistapa: Maksimoidaan synergiat (ruokaturvallisuus, energiaturvallisuus ja vesiturvallisuus) Minimoidaan sivuvaikutukset (tradeoffs) Keinot Policy coherence Kehittyneemmät suunnittelujärjestelmät Ekonomiset ohjauskeinot Uudet teknologiset ratkaisut -> Vihreä talous 21