MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2018

MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2018 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 2018 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä 2018 Landskapets tillstånd Översikt av utvecklingen i Egentliga Finland hösten 2018 Julkaisupäivä / Publiceras 10.12.2018 Varsinais-Suomen liitto / Egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36), 20101 Turku puh. (02) 2100 900 fax (02) 2100 901 ISBN 978-952-320-020-3

LYHYESTI TYÖLLISTEN MÄÄRÄ LÄHENEE KAIKKIEN AIKOJEN ENNÄTYSTÄ Sivuilla 5 12 tarkastellaan Varsinais-Suomen työllisyystilannetta. Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo kahden vuoden ajan, ja työllisyysasteen 72 % raja ylitettiin kesän aikana. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä maakunnassa oli 228 000 työllistä, mikä on vain hieman vähemmän kuin edellisen nousukauden huipussa. Työllisyyden kasvu näkyy suoraan myös työttömyyden nopeana alenemisena ja uusien avoimien työpaikkojen määrän kasvuna. MUUTTOVOITTO KANNATTELEE VARSINAIS-SUOMEN VÄESTÖNKASVUA Sivuilla 13 19 tarkastellaan väestökehityksen muutoksia Varsinais- Suomessa. Maakunnan väestö kasvaa noin 1 500 uudella asukkaalla vuodessa, mikä on ensisijaisesti seurausta muuttovoitosta sekä ulkomailta että muualta Suomesta. Alhaisen syntyvyys pienentää maakunnan asukaslukua noin tuhannella asukkaalla vuodessa, joten ilman maahanmuuttoa ja Turun seudun kasvavaa muuttovoittoa Varsinais-Suomen väestö laskisi nopeasti. MURTO-OSA DIPLOMI-INSINÖÖREISTÄ SIJOITTUU VARSINAIS-SUOMEEN Sivuilla 21 23 pureudutaan diplomi-insinöörien satavuuteen Varsinais-Suomessa. Laajamittaisen DI-koulutuksen puute on rapauttanut Varsinais-Suomen osaamispohjaa, sillä diplomi-insinöörit työllistyvät tyypillisesti koulutusmaakuntaansa. Varsinais-Suomen DI-koulutuksen tarjonnan lisäämiseksi perustettiin vuonna 2017 FITech-verkostoyliopisto, mutta mikäli osaajatarve pysyy nykyisellä tasolla, ei FITechin DI-koulutuksen määrä riitä vastaamaan Lounais- Suomen yritysten tarpeisiin. TURUN LENTOASEMAN KASVULLE HYVÄT MAHDOLLISUUDET Sivuilla 24-29 esitellään Turun lentoaseman käyttöä selvittäneen kyselyn tulokset. Kyselyn perusteella Turun lentoasemalla on kolme vahvaa hubia: Helsinki, Tukholma ja Riika. ja Rauman seutu ovat molemmat Turun lentoaseman pääasiallista markkina-aluetta, sillä kummaltakin alueelta käytetään lentoasemaa suhteellisesti yhtä paljon. Turun lentoaseman tärkeimpänä vahvuutena on lyhyt aika, joka kuluu lentokenttämuodollisuuksiin ja matkaan lentoasemalle. Suorilla lennoilla Turun lentoasema on kilpailukykyinen jopa Länsi-Uudeltamaalta saakka, ja lähempää matkalle lähdettäessä Turusta kannatta lentää myös vaihtoyhteyksien kanssa. I KORTHET ANTALET SYSSELSATTA NÄRMAR SIG HISTORISKT REKORD På sidorna 5 12 granskas sysselsättningsläget i Egentliga Finland. Sysselsättningsläget i Egentliga Finland har förbättrats stadigt redan under två års tid, och sysselsättningsgradens gräns på 72 % överträffades under sommaren. Under tredje kvartalet 2018 fanns det i landskapet 228 000 sysselsatta, vilket är bara en aning färre än under den föregående högkonjunkturens kulmen. Den ökade sysselsättningen återspeglas direkt också i snabb minskning av arbetslösheten och i ett ökande antal nya lediga arbetsplatser. INFLYTTNINGSÖVERSKOTTET STÖDER BEFOLKNINGSTILLVÄXTEN I EGENTLIGA FINLAND På sidorna 13 19 behandlas förändringarna i befolkningsutvecklingen i Egentliga Finland. Landskapets befolkning växer med cirka 1 500 nya invånare per år, vilket i första hand är en följd av inflyttningsöverskott både från utlandet och från övriga Finland. Den låga nativiteten sänker landskapets invånarantal med cirka 1 000 invånare per år, så befolkningen i Egentliga Finland skulle minska snabbt utan invandring och Åboregionens växande inflyttningsöverskott. EN BRÅKDEL AV DIPLOMINGENJÖRERNA ETABLERAR SIG I EGENTLIGA FINLAND Sidorna 21 23 behandlar tillgången på diplomingenjörer i Egentliga Finland. Bristen på omfattande DI-utbildning har urholkat kunskapsbasen i Egentliga Finland, eftersom diplomingenjörer i allmänhet sysselsätts i det landskap där de fått sin utbildning. Samarbetsuniversitetet FITech grundades 2017 för att utöka utbudet på DI-utbildning i Egentliga Finland, men om kompetensbehovet förblir på nuvarande nivå, är FITechs DI-utbildning inte tillräcklig för att tillgodose behoven hos företagen i Sydvästra Finland. GODA TILLVÄXTMÖJLIGHETER FÖR ÅBO FLYGPLATS På sidorna 24 29 presenteras resultaten från en enkät som utrett användningen av Åbo flygplats. Åbo flygplats har utgående från enkäten tre starka hubbar: Helsingfors, Stockholm och Riga. Egentliga Finland och Raumoregionen utgör båda det huvudsakliga marknadsområdet för Åbo flygplats, eftersom resenärer från båda regionerna proportionellt använder flygplatsen lika mycket. Åbo flygplats främsta styrka ligger i att det går snabbt att ta sig dit, och att bara en kort tid går åt till flygplatsformaliteter. När det gäller direktflyg är Åbo flygplats konkurrenskraftig för resor ända från Västra Nyland, och för resenärer från orter närmare Åbo lönar det sig att flyga från Åbo även när resan innehåller transferförbindelser. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

TYÖLLISTEN MÄÄRÄ LÄHENEE KAIKKIEN AIKOJEN ENNÄTYSTÄ Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo vuoden 2016 alusta, ja maakunnan työllisyysaste ylitti 72 % rajan edellisen kesän aikana. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työllisyyskatsauksen (TEM-analyyseja 86/2018) ennusteen mukaan työllisyyden kasvu jatkuu koko maassa vuonna 2019, joten myös Varsinais-Suomessa voidaan odottaa työllisyyden entisestään kohenevan. Mikäli nykyinen kehitys jatkuisi, lähenee Varsinais-Suomen työllisyysaste vuonna 2019 jo 75 prosentin rajaa. Maakunnittain tarkasteltuna Varsinais-Suomen työllisyysaste on jo neljänneksi korkein Kanta-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan jäätyä työllisyyskehityksessä Varsinais-Suomen taakse. Työllisten määrä maakunnassa läheneekin kaikkien aikojen ennätystä. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä työllisiä oli 228 000, mikä on vain hieman vähemmän kuin edellisen nousukauden huipussa. Työllisten määrä Varsinais-Suomessa on kasvanut nykyisen positiivisen rakennemuutoksen aikana yhteensä 23 000 henkilöllä, mikä on toiseksi suurin luku heti Uudenmaan jälkeen. Työllisyyden kasvun myötä myös työttömyys on laskenut Varsinais-Suomessa vuodesta 2016 lähtien. Maakunnan työttömyysaste oli syyskuussa hieman alle koko maan keskiarvon, ja työttömyyden laskutrendi on tasainen. Työttömyysaste laskee tasaisesti kaikissa muissa seutukunnissa paitsi Vakka-Suomessa, jossa työttömyysasteen lasku on tasaantunut hieman alle 6 prosentin tuntumaan. Näyttää siltä, että Vakka-Suomessa rakenteellisen työttömyyden rajat alkavat tulla vastaan, ja valtaosa helposti työllistyvistä on jo työmarkkinoilla. Työttömyyskehityksen lisäksi Varsinais-Suomen hyvä työllisyystilanne näkyy uusien avoimien työpaikkojen määrän kehityksessä. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut nopeasti erityisesti Turun seudulla, jossa on edellisen vuoden aikana ollut haettavana pelkästään TE-hallinnon kautta yli 40 000 avointa työpaikkaa. Myös Vakka-Suomessa avoimia työpaikkoja on yhä runsaasti, vaikka suurimmat rekrytoinnit Valmet Automotivella on jo koettu. Vaikka avoimien työpaikkojen määrä ei kerro suoraan työpaikkojen kokonaismäärän muutoksesta, on työn tarjonnan kasvulla kuitenkin selvä positiivinen vaikutus työllisyyskehitykseen. ANTALET SYSSELSATTA NÄRMAR SIG HISTORISKT REKORD Sysselsättningsläget i Egentliga Finland har förbättrats stadigt alltsedan ingången av 2016, och landskapets sysselsättningsgrad överträffade under föregående sommar gränsen på 72 %. Enligt prognosen i arbets- och näringsministeriets kortsiktiga sysselsättningsöversikt (ANM-analyser 86/2018) fortsätter sysselsättningen att öka i hela landet under 2019. En ökning av sysselsättningen är alltså att vänta också i Egentliga Finland. Om den nuvarande utvecklingen fortsätter, närmar sig sysselsättningsgraden i Egentliga Finland gränsen på 75 % år 2019. Vid en granskning landskapsvis är sysselsättningsgraden i Egentliga Finland redan den fjärde högsta sedan Egentliga Tavastland och Mellersta Österbotten hamnat efter Egentliga Finland i sysselsättningsutvecklingen. Antalet sysselsatta i landskapet närmar sig historiskt rekord. Under tredje kvartalet 2018 fanns det 228 000 sysselsatta, vilket är bara en aning färre än under den föregående högkonjunkturens kulmen. Antalet sysselsatta i Egentliga Finland har under den nuvarande positiva strukturomvandlingen vuxit med totalt 23 000 personer, vilket utgör den näst största siffran genast efter Nyland. I och med den ökade sysselsättningen har arbetslösheten i Egentliga Finland minskat sedan 2016. Landskapets arbetslöshetsgrad låg i september en aning under hela landets medelvärde, och arbetslösheten följer en jämn nedåtgående trend. Arbetslöshetsgraden sjunker stadigt i alla regionkommuner förutom Nystadsregionen, där minskningen av arbetslöshetsgraden stabiliserats på en nivå en aning under 6 %. I Nystadsregionen verkar den strukturella arbetslöshetens gränser börja göra sig gällande, och majoriteten av de lättsysselsatta är redan ute på arbetsmarknaden. Det goda sysselsättningsläget i Egentliga Finland visar sig inte bara i arbetslöshetens utveckling, utan också i utvecklingen av antalet nya lediga arbetsplatser. Antalet lediga arbetsplatser har ökat snabbt särskilt i Åboregionen, där över 40 000 lediga arbetsplatser har kunnat sökas under det föregående året och det bara via TE-förvaltningen. Också i Nystadsregionen finns det fortfarande ett stort antal lediga arbetsplatser, trots att de största rekryteringarna på Valmet Automotive redan har genomförts. Fastän antalet lediga arbetsplatser inte direkt säger något om förändringen av det totala antalet arbetsplatser, har ökningen av arbetsutbudet ändå en tydlig positiv inverkan på sysselsättningsutvecklingen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5

Työllisyysasteen kehitys (%, 15 64-vuotiaat, kehityksen suunta katkoviivalla) 75 74 73 72 Varsinais-suomen työllisyysasteen kehitystrendi Koko maan työllisyysasteen kehitystrendi 71 70 69 68 67 66 65 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kuva 1 Varsinais-Suomen ja koko maan työllisyysasteen trendikehitys. Paksu viiva kuvaa työllisyysasteen kausitasoitettua ja ohut viiva alkuperäistä aikasarjaa. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 1 Trendutvecklingen för sysselsättningsgraden för Egentliga Finland och hela landet. Strecket med fetstil beskriver den säsongutjämnade sysselsättningsgraden och det tunna strecket den ursprungliga tidsserien. Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. Työllisyysaste maakunnittain (Q3/2018, %) 50 55 60 65 70 75 80 Työllisyysasteen muutos (Q3/2017 Q3/2018, %-yks.) -4,0-2,0 0,0 +2,0 +4,0 +6,0 +8,0 Etelä-Pohjanmaa 77,7 Etelä-Pohjanmaa +6,5 Pohjanmaa 75,5 Etelä-Karjala +6,0 Uusimaa 75,0 Pohjois-Karjala +4,6 73,9 Lappi +3,9 Satakunta 73,0 Satakunta +2,7 Kanta-Häme 72,9 Pirkanmaa +2,6 Koko maa 72,7 Kymenlaakso +2,6 Keski-Pohjanmaa 72,5 +2,4 Pirkanmaa 72,3 Pohjois-Savo +2,3 Päijät-Häme 72,2 Koko maa +2,1 Etelä-Karjala 71,2 Keski-Suomi +2,0 Pohjois-Savo 70,3 Uusimaa +1,8 Pohjois-Pohjanmaa 70,2 Pohjanmaa +1,7 Keski-Suomi 69,6 Päijät-Häme +0,9 Pohjois-Karjala 68,7 Kainuu +0,6 Etelä-Savo 67,9 Etelä-Savo -0,1 Kymenlaakso 67,6 Pohjois-Pohjanmaa -1,1 Lappi 67,6 Keski-Pohjanmaa -2,6 Kainuu 64,3 Kanta-Häme -2,8 Kuva 2 Työllisyysaste vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä ja työllisyyssateen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 2 Sysselsättningsgraden under det tredje kvartalet år 2018 och förändringen i sysselsättningsgraden jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Työllisten määrän kehitys Varsinais-Suomessa (henkilöä, kehityksen suunta katkoviivalla) 235 000 230 000 225 000 220 000 215 000 210 000 205 000 200 000 195 000 190 000 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kuva 3 Työllisten määrän kehitystrendi Varsinais-Suomessa. Paksu viiva kuvaa työllisyysasteen kausitasoitettua ja ohut viiva alkuperäistä aikasarjaa. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 3 Utvecklingstrend för antalet sysselsatta i Egentliga Finland. Strecket med fetstil beskriver den säsongutjämnade sysselsättningsgraden och det tunna strecket den ursprungliga tidsserien. Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. Työllisten määrän muutos vuoden 2015 tasoon verrattuna (Q3/2018, henkilöä) -20 000 0 +20 000 +40 000 +60 000 +80 000 +100 000 +120 000 +140 000 Koko maa Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kymenlaakso Lappi Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kainuu -1 000-2 000 +23 000 +19 000 +16 000 +9 000 +5 000 +5 000 +4 000 +3 000 +3 000 +3 000 +1 000 +1 000 0 0 0 +50 000 +140 000 Kuva 4 Työllisten määrän muutos vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä vuoden 2015 keskitasoon verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 4 Förändringen av antalet sysselsatta under tredje kvartalet 2018 jämfört med medelnivån 2015. Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7

Työttömyysasteen trendin kehitys Varsinais-Suomessa ja koko maassa (%, kehityksen suunta katkoviivalla) 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 Koko maa 6,0 4,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kuva 5 Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysasteen kehitys. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 5 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland och i hela Finland. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysaste syyskuussa 2018 (%) 0 5 10 15 Työttömyysasteen vuosimuutos (9/2018, %-yks.) -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 Pohjanmaa 5,5 Pirkanmaa -2,8 Etelä-Pohjanmaa 6,4 Etelä-Karjala -2,2 Keski-Pohjanmaa 6,6 Kymenlaakso -2,1 Kanta-Häme 8,0 Pohjois-Karjala -2,1 Uusimaa 8,2 Pohjois-Pohjanmaa -2,1 Pirkanmaa 8,4 Lappi -2,0 8,7 Satakunta -1,9 Satakunta 8,7 Etelä-Savo -1,7 Koko maa 8,8 Keski-Pohjanmaa -1,7 Etelä-Savo 9,2 Keski-Suomi -1,7 Pohjois-Savo 9,4 Koko maa -1,7 Pohjois-Pohjanmaa 9,5 Kainuu -1,6 Kainuu 9,7 Pohjanmaa -1,6 Etelä-Karjala 10,2-1,5 Keski-Suomi 10,3 Päijät-Häme -1,5 Lappi 10,7 Etelä-Pohjanmaa -1,5 Kymenlaakso 11,3 Pohjois-Savo -1,4 Päijät-Häme 11,5 Uusimaa -1,2 Pohjois-Karjala 12,4 Kanta-Häme -1,1 Kuva 6 Manner-Suomen maakuntien työttömyysaste syyskuun 2018 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 6 Arbetslöshetsgraden för landskapen i Fasta Finland i slutet av september 2018 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Työttömyysasteen trendin kehitys Varsinais-Suomessa (%, kehityksen suunta katkoviivalla) 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 Salon seutu Turun seutu Loimaan seutu Vakka-Suomi Turunmaa 2,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kuva 7 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysasteen trendikehitys. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 7 Trendutvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands regionkommuner. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysaste syyskuussa 2018 (%) 0 2 4 6 8 10 12 Työttömyysasteen vuosimuutos (9/2018, %-yks.) -2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 Vakka-Suomi 5,3 Salon seutu -2,0 Turunmaa 5,8 Turun seutu -1,5 Loimaan seutu 6,5-1,5 8,7 Loimaan seutu -1,0 Turun seutu 9,2 Turunmaa -0,8 Salon seutu 9,8 Vakka-Suomi -0,8 Kuva 8 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysaste syyskuun 2018 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 8 Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finlands regionkommuner i slutet av september 2018 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9

Työttömyysaste syyskuussa 2018 (%) 0 2 4 6 8 10 12 14 Työttömyysasteen vuosimuutos (9/2018, %-yks.) -4,0-3,0-2,0-1,0 0,0 +1,0 +2,0 Paimio Laitila Rusko Lieto Masku Oripää Sauvo Vehmaa Pyhäranta Aura Nousiainen Parainen Uusikaupunki Koski Tl Mynämäki Kaarina Pöytyä Kemiönsaari Somero Marttila Loimaa Naantali Raisio Taivassalo Kustavi Salo Turku 3,5 3,7 4,1 4,5 4,7 4,9 5,0 5,0 5,2 5,3 5,3 5,4 5,9 6,0 6,0 6,1 6,4 6,7 6,7 6,9 7,1 7,1 7,1 7,1 8,7 10,2 10,3 11,6 Vehmaa Paimio Salo Laitila Raisio Sauvo Turku Lieto Oripää Kaarina Mynämäki Taivassalo Loimaa Parainen Somero Masku Pöytyä Rusko Aura Pyhäranta Koski Tl Kemiönsaari Naantali Nousiainen Marttila Uusikaupunki Kustavi -2,9-2,1-2,1-2,0-1,8-1,8-1,7-1,6-1,6-1,5-1,4-1,4-1,3-1,1-1,0-1,0-0,9-0,9-0,8-0,7-0,7-0,6-0,5-0,5-0,3 0,0 +0,1 +1,2 Kuva 9 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysaste syyskuun 2018 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 9 Förändringen av arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland i slutet av september 2018 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumman kehitys Varsinais-Suomessa (lkm, kehityksen suunta katkoviivalla) 50 000 Turun seutu 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Vakka-Suomi Salon seutu Loimaan seutu Turunmaa Kuva 10 Uusien avoimien työpaikkojen määrän kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 10 Utvecklingen av antalet nya lediga arbetsplatser i Egentliga Finland. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumma syyskuussa 2018 (lkm) 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumman muutos (9/2017 9/2018, lkm) -2 000 0 +2 000 +4 000 +6 000 +8 000 Turun seutu 43 044 Turun seutu +6 145 Vakka-Suomi 6 125 Salon seutu +717 Salon seutu 4 730 Loimaan seutu +439 Loimaan seutu 2 324 Turunmaa +246 Turunmaa 1 365 Vakka-Suomi -6 Kuva 11 Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumma syyskuussa 2018 ja vuosisumman muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 11 Årssumman av nya lediga arbetsplatser i september 2018 och årssummans förändring jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 11

Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumma syyskuussa 2018 (lkm) 0 10 000 20 000 30 000 40 000 Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumman muutos (9/2017 9/2018, lkm) -2 000 0 +2 000 +4 000 +6 000 Turku 35 113 Turku +5 243 Salo Uusikaupunki Raisio 4 273 3 854 2 037 Salo Laitila Raisio +531 +499 +461 Laitila 1 997 Loimaa +268 Naantali 1 498 Lieto +237 Loimaa 1 492 Kaarina +222 Kaarina 1 384 Parainen +194 Lieto 1 346 Somero +186 Parainen Paimio 985 709 Mynämäki Pöytyä +104 +89 Somero 457 Aura +82 Pöytyä 403 Paimio +60 Kemiönsaari 380 Kemiönsaari +52 Mynämäki 352 Pyhäranta +40 Masku 268 Sauvo +38 Aura 232 Masku +34 Rusko Koski Tl 164 117 Vehmaa Marttila +30 +6 Sauvo 98 Oripää +1 Pyhäranta Vehmaa 88 88 Taivassalo Nousiainen -5 0 Nousiainen Taivassalo Marttila 75 60 41 Koski Tl Kustavi Rusko -7-19 -74 Oripää 39 Naantali -175 Kustavi 38 Uusikaupunki -556 Kuva 12 Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumma syyskuussa 2018 ja vuosisumman muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 12 Årssumman av nya lediga arbetsplatser i september 2018 och årssummans förändring jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

MUUTTOVOITTO KANNATTELEE VARSINAIS-SUOMEN VÄESTÖNKASVUA Varsinais-Suomessa asui syyskuun 2018 lopussa 478 890 ihmistä, mikä oli 1 537 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Maakunnan väestönkasvu on hidastunut hieman vuonna 2017 tapahtuneen nopean kasvuvaiheen jälkeen, joka johtui suurelta osin Valmet Automotiven massarekrytointien aikaan saamasta Vakka- Suomen väestönkasvun tilapäisestä kasvupiikistä. Varsinais-Suomen väestönkasvu johtuu pelkästään muuttovoitosta. Maakuntaan muuttaa tällä hetkellä sekä ulkomailta että muualta Suomesta vuositasolla yhteensä 2 500 ihmistä, mutta samanaikaisesti alhaisen syntyvyys pienentää maakunnan asukaslukua noin tuhannella asukkaalla vuodessa. Kotimainen muuttovoitto nousi vuonna 2017 hetkellisesti maahanmuuttoa korkeammaksi, mutta viime kesän kuluessa maahanmuutto nousi jälleen merkittävimmäksi väestönkasvun tekijäksi Varsinais-Suomessa. Vaikka Varsinais-Suomen muuttovoitto muualta Suomesta onkin hiipunut hieman Vakka-Suomen nopeimman kasvuvaiheen laannuttua, ei Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos ole kuitenkaan päättymässä. Pelkästään Turun telakan ja sen alihankintaverkoston tulevat rekrytointitarpeet ovat useiden tuhansien henkilöiden luokkaa, joten osaavaa työvoimaa tullaan tarvitsemaan myös maakunnan rajojen ulkopuolelta. Onkin syytä olettaa, että Varsinais-Suomen muuttovetovoima tulee säilymään korkeana etenkin Turun seudulla, jossa muuttovoitto nousi vuonna 2017 korkeimmalle tasolle 20 vuoteen. Varsinais-Suomen muuttovetovoima on kuitenkin vahvasti jakautunut. Vaikka kaikki seutukunnat saavat muuttovoittoa ulkomailta ja Turun seutu vetää uusia asukkaita myös kotimaasta, ovat muut seutukunnat muuttotappioalueita kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Erityisesti selvästi tämä näkyy Salon seudulla, joka väestökehityksen näkökulmasta ei näytä vieläkään toipuneen matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksesta, sillä sekä seutukunnan että Salon kaupungin muuttotappio on selvästi maakunnan korkein. INFLYTTNINGSÖVERSKOTTET STÖDER BEFOLKNINGSTILLVÄXTEN I slutet av september 2018 bodde 478 890 människor i Egentliga Finland, vilket är 1 537 fler invånare än ett år tidigare. Landskapets befolkningstillväxt har saktats ner en aning efter det snabba tillväxtskedet under 2017, som till stor del berodde på den tillfälliga tillväxttopp som inträffade i Nystadsregionens befolkningstillväxt till följd av Valmet Automotives massrekryteringar. Befolkningstillväxten i Egentliga Finland är helt och hållet en följd av inflyttningsöverskottet. För närvarande flyttar på årsnivå totalt 2 500 människor till landskapet, både från utlandet och från övriga Finland, men den låga nativiteten minskar samtidigt landskapets invånartal med cirka 1 000 invånare per år. Det inhemska inflyttningsöverskottet översteg invandringen tillfälligt under 2017, men under förra sommaren ökade invandringen på nytt och blev den viktigaste faktorn bakom befolkningsökningen i Egentliga Finland. Fastän Egentliga Finlands inflyttningsöverskott från övriga Finland har avtagit en aning sedan Nystadsregionens snabbaste tillväxtskede stillnat, håller den positiva strukturomvandlingen i Sydvästra Finland ändå inte på att upphöra. Enbart Åbo varvs och dess underleverantörsnätverks framtida rekryteringsbehov kommer att omfatta flera tusen personer, så kunnig arbetskraft kommer att behövas också från andra landskap. Det finns skäl att anta att Egentliga Finlands dragningskraft kommer att förbli stark särskilt i Åboregionen, där inflyttningsöverskottet 2017 steg till sin högsta nivå på 20 år. Egentliga Finlands dragningskraft är dock starkt splittrad. Fastän alla regionkommuner får ett inflyttningsöverskott från utlandet och Åboregionen attraherar nya invånare också från övriga Finland, karakteriseras övriga regionkommuner av utflyttningsöverskott i migrationen mellan kommunerna. Detta syns särskilt tydligt i Saloregionen som med tanke på befolkningsutvecklingen ännu inte ser ut att ha återhämtat sig från strukturomvandlingen inom mobiltelefonindustrin, eftersom både regionkommunens och Salo stads utflyttningsöverskott tydligt är landskapets största. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 13

= 1000 henkilöä Turku Vakka-Suomi Muu Turun seutu Turunmaa Salon seutu Loimaan seutu Kuva 13 Varsinais-Suomen väestön jakautuminen alueittain 30.9.2018. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 13 Fördelningen av Egentliga Finlands befolkning regionvis 30.9.2018. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. Asukasluvun vuosimuutos syyskuussa 2018 (henkilöä) -1 000-500 0 +500 +1 000 +1 500 +2 000 +2 500 +3 000 Turun seutu +2 642 Turku +2 165 +1 537 Muu Turun seutu +477 Vakka-Suomi -29 Turunmaa Loimaan seutu -164-205 Salon seutu -707 Kuva 14 Väestömuutos Varsinais-Suomessa syyskuussa 2018 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 14 Befolkningsförändringen i Egentliga Finland i september 2018 jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Asukasluvun vuosimuutos syyskuussa 2018 (henkilöä) -1 000-500 0 +500 +1 000 +1 500 +2 000 +2 500 Turku Kaarina Lieto Paimio Laitila Naantali Marttila Rusko Kustavi Taivassalo Oripää Sauvo Aura Koski Tl Uusikaupunki Vehmaa Pyhäranta Parainen Mynämäki Nousiainen Loimaa Raisio Masku Kemiönsaari Pöytyä Somero Salo -587-1 -2-8 -28-29 -33-49 -61-66 -66-79 -90-97 -103-112 -120 +424 +221 +90 +63 +42 +23 +21 +17 +2 +1 537 +2 165 Kuva 15 Väestömuutos Varsinais-Suomen kunnissa syyskuussa 2018 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 15 Befolkningsförändringen i Egentliga Finlands kommuner i september 2018 jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 15

Asukasluvun vuosimuutoksen kuukausittainen kehitys (henkilöä) +3 000 +2 500 Turun seutu +2 000 +1 500 +1 000 +500 0-500 Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu -1 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Asukasluvun vuosimuutoksen kuukausittainen kehitys (%) +2,0 % +1,5 % +1,0 % +0,5 % 0,0 % Turun seutu Vakka-Suomi -0,5 % -1,0 % Loimaan seutu Turunmaa Salon seutu -1,5 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kuva 16 Asukasluvun vuosimuutoksen kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Ylempi kuvio kuvaa määrällistä väestönmuutosta ja alempi väestön suhteellista kehitystä. Figur 16 Utvecklingen per månad av invånarantalets årsförändring i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. Den övre figuren visar den kvantitativa befolkningsförändringen, av den nedre figuren framgår den relativa befolkningsutvecklingen. 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Asukasluvun vuosimuutos syyskuussa 2018 (henkilöä) -1 000-500 0 +500 +1 000 +1 500 +2 000 +2 500 +3 000 Turun seutu Turku Muu Turun seutu Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kuva 17 Asukasluvun vuosimuutoksen rakenne syyskuussa 2018. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 17 Strukturen hos invånarantalets årsförändring i september 2018. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. Asukasluvun vuosimuutoksen osatekijöiden kehitys Varsinais-Suomessa (henkilöä) +2 000 +1 500 +1 000 Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto +500 0-500 -1 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Luonnollinen väestönmuutos Kuva 18 Asukasluvun vuosimuutoksen osatekijöiden kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 18 Utvecklingen per månad av delfaktorer i invånarantalets årsförändring i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 17

Maan sisäisen nettomuuton kuukausittainen kehitys (henkilöä) +2 000 Turun seutu +1 500 +1 000 +500 0-500 Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu -1 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Maan sisäisen nettomuuton kuukausittainen kehitys suhteessa alueen asukaslukuun (%) +1,5 % +1,0 % +0,5 % Turun seutu 0,0 % -0,5 % Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu -1,0 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kuva 19 Maan sisäisen nettomuuton kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Luvut kuvaavat vuosimuutosta, jossa kullekin kuukaudelle on laskettu yhteen edellisen vuoden muuttovoitto tai -tappio. Ylempi kuvio esittää nettomuuton määrällistä kehitystä. Alemmassa kuviossa muuttovoitto- tai tappio on suhteutettu alueen asukaslukuun. Figur 19 Utveckling per månad av nettomigrationen inom landet i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna visar en årsförändring, där det föregående årets inflyttningsöverskott eller -underskott räknats samman för varje månad. Den övre figuren visar den kvantitativa utvecklingen av nettomigrationen. I den nedre figuren har flyttningsöverskottet eller -underskottet ställts i relation till regionens invånarantal. 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Turku* Kaarina Lieto Paimio Laitila Naantali Marttila Rusko Kustavi Taivassalo Oripää Sauvo Aura Koski Tl Uusikaupunki Vehmaa Pyhäranta Parainen Mynämäki Nousiainen Loimaa Raisio Masku Kemiönsaari Pöytyä Somero Salo Asukasluvun vuosimuutos syyskuussa 2018 (henkilöä) -800-600 -400-200 0 +200 +400 +600 *Turun väestömuutoksen tiedot löytyvät seutukuntatarkastelusta Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kuva 20 Asukasluvun vuosimuutoksen rakenne syyskuussa 2018. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 20 Strukturen hos invånarantalets årsförändring i september 2018. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 19

20 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

MURTO-OSA DIPLOMI-INSINÖÖREISTÄ SIJOITTUU VARSINAIS-SUOMEEN Varsinais-Suomesta on pitkään puuttunut laajamittainen diplomiinsinöörien koulutus. Tämän seurauksena alueen työikäisestä väestöstä 1,8 % on hankkinut tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon, kun vastaava osuus Uudellamaalla ja Pirkanmaalla on 4,5 %. Varsinais-Suomessa asuvasta 3 500 diplomi-insinööristä neljä viidestä onkin suorittanut opintonsa maakunnan ulkopuolella. Vastavalmistuneiden diplomi-insinöörien muuttoliike muilta koulutuspaikkakunnilta Varsinais-Suomeen ei ole ollut riittävää alueen elinkeinoelämän tarpeisiin nähden. Taustalla on diplomi-insinöörien koulutusuriin liittyvä piirre: opiskelijat sitoutuvat erilaisten yhteistyöprojektien kautta jo opintojen varhaisessa vaiheessa kouluttautumisalueensa yrityksiin ja työpaikkoihin. Vuoden päästä valmistumisestaan vain noin 4 % Suomessa tutkinnon suorittaneista diplomi-insinööreistä asuu Varsinais-Suomessa. Teknisen alan korkeakoulutettujen työntekijöiden tarvetta alueella paikkaa vain osittain se, että maakunta kouluttaa melko runsaasti AMKinsinöörejä. Diplomi-insinöörien työttömyys on Varsinais-Suomessa ollut viime vuodet laskusuunnassa. Syksyllä 2018 työttömänä oli noin 150 diplomi-insinööriä. Työnhakijoiden ikäprofiili painottuu vanhempiin ikäluokkiin siten, että joka toinen työtön DI-työnhakija on 55-vuotias tai sitä vanhempi. Koska diplomi-insinöörien muuttaminen pois koulutuspaikkakunnaltaan on suhteellisen vähäistä, jää ainoaksi vaihtoehdoksi osaavan työvoiman saamiseksi DI-koulutuksen tarjonnan lisääminen. Vuoden 2017 lopulla Turussa aloitti verkostoyliopisto FITech, jonka tehtävänä on tukea Lounais-Suomen talouskasvua lisäämällä tekniikan alan osaajien määrää alueella. Mukana verkostossa ovat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. FITechin perustajajäseniä ovat lisäksi Teknologiateollisuus ry ja Tekniikan akateemiset ry. Verkostoyliopiston Turussa toteutettavissa DI-ohjelmissa on aloittanut tähän mennessä yhteensä noin 150 opiskelijaa. Lisäksi pienemmissä sivuainekokonaisuuksissa opiskelee noin 200 opiskelijaa. DI-ohjelmien opiskelijoista valtaosa on varsinaissuomalaisia, sivuainekokonaisuuksissa noin joka toinen. Odotettavissa on, että verkostoyliopiston tunnettuuden lisääntyessä hakija- ja opiskelijamäärät kasvavat ja monipuolistuvat. FITechin puitteissa on toistaiseksi valmistunut lounaissuomalaisiin yrityksiin noin 120 diplomityötä. Mikäli talouskasvu Lounais-Suomessa jatkuu lähivuodet vahvana, niin Teknologiateollisuus on arvioinut diplomi-insinöörien tarpeen kaksinkertaistuvan ollen jopa noin 850 900 uutta osaajaa vuodessa. Tällöin FITechin tarjoamasta perus-, täydennys- ja muuntokoulutuksesta huolimatta diplomi-insinöörien tarjonta tuskin riittää vastaamaan täysmääräisesti alueen teollisuuden ja muun liike-elämän tarpeisiin, sillä verkostoyliopiston tavoitteena on tuottaa vuosittain noin 400 uutta diplomi-insinööriä. EN BRÅKDEL AV DIPLOMINGENJÖRERNA ETABLERAR SIG I EGENTLIGA FINLAND Omfattande diplomingenjörsutbildning har länge saknats i Egentliga Finland. Detta har urholkat kunskapsbasen i landskapet, eftersom endast 1,8 % av regionens sysselsatta avlagt högre högskoleexamen inom teknikbranschen, medan motsvarande andel i Nyland och Birkaland är 4,5 %. Bland de 3 500 diplomingenjörer som är bosatta i Egentliga Finland har fyra av fem avlagt sina studier utanför landskapet. Migrationen bland nyutexaminerade diplomingenjörer från andra utbildningsorter till Egentliga Finland har inte varit tillräcklig med tanke på näringslivets behov i regionen. Detta förklaras av ett typiskt drag hos DI-utbildningar: genom olika samarbetsprojekt förbinder sig studerandena redan i ett tidigt skede av studierna till företag och arbetsplatser på sina respektive utbildningsorter. Endast cirka 4 % av de diplomingenjörer som avlagt sin examen i Finland bor i Egentliga Finland ett år efter examen. Regionens behov av personal med högskoleutbildning inom teknikbranschen tillgodoses endast delvis genom det faktum att ett tämligen stort antal ingenjörer med yrkeshögskoleexamen utbildas i landskapet. Arbetslösheten bland diplomingenjörer i Egentliga Finland har minskat under de senaste åren. Hösten 2018 var cirka 150 diplomingenjörer arbetslösa, vilket är ungefär en femtedel färre än 2016. I de arbetssökandes åldersprofil ligger tyngdpunkten på de äldre åldersklasserna, så att varannan arbetslös arbetssökande är 55 år eller äldre. Arbetslösheten bland diplomingenjörer har minskat endast bland yngre arbetssökande, för antalet arbetslösa diplomingenjörer över 55 år har fortsatt att växa också efter 2016. Eftersom förhållandevis få diplomingenjörer flyttar bort från sin utbildningsort, är ett utökat utbud på DI-utbildning det enda alternativet för att få tag på kunnig arbetskraft. I slutet av 2017 startades i Åbo samarbetsuniversitetet FITech, som har till uppgift att stödja den ekonomiska tillväxten i Sydvästra Finland genom att öka antalet experter inom teknikbranschen i regionen. I samarbetet deltar Aalto-universitetet, Villmanstrands tekniska universitet, Uleåborgs universitet, Tammerfors tekniska universitet, Åbo universitet, Vasa universitet och Åbo Akademi. Dessutom har Teknologiindustrin rf och Teknikens Akademiker rf deltagit i att grunda FITech. Hittills har totalt cirka 150 studerande inlett studier i samarbetsuniversitetets DI-program i Åbo. Dessutom studerar cirka 200 studerande inom mindre biämneshelheter. Av studerandena på DI-programmen är största delen från Egentliga Finland, inom biämneshelheterna ungefär varannan. Sökande och studerande väntas öka i antal och bilda en mer diversifierad grupp, i takt med att samarbetsuniversitetet blir mer känt. Inom ramen för FITech har hittills cirka 120 diplomarbeten färdigställts för företag i Sydvästra Finland. Om den ekonomiska tillväxten i Sydvästra Finland förblir stark under de närmaste åren, har Teknologiindustrin beräknat att behovet av diplomingenjörer kommer att fördubblas och uppgå till hela 850 900 nya experter per år. Trots den grundutbildning, kompletterande utbildning och examensinriktade fortbildning som FITech erbjuder, kommer utbudet på diplomingenjörer knappast att vara tillräckligt för att fullt ut tillgodose industrins och det övriga näringslivets behov i regionen, eftersom samarbetsuniversitetet har som mål att producera cirka 400 nya diplomingenjörer per år. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 21

Diplomi-insinöörien osuus työllisistä (18 64-vuotiaat, %) 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Pirkanmaa Uusimaa 4,5 % 4,5 % Etelä-Karjala 3,6 % Koko maa Pohjois-Pohjanmaa 2,8 % 3,0 % Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi 2,3 % 2,1 % 1,9 % 1,9 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Pohjois-Savo Etellä-Savo Lappi Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 1,4 % 1,3 % 1,2 % 1,2 % 1,1 % 1,1 % 0,9 % Kuva 21 Diplomi-insinöörien osuus kaikista työllisistä maakunnittain. Tietolähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne. Figur 21 Diplomingenjörernas andel bland alla sysselsatta landskapsvis. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningens utbildningsstruktur. Työttömien diplomi-insinöörien määrän kehitys Varsinais-Suomessa (vuosikeksiarvo) 200 180 160 140 Kaikki työnhakijat yhteensä 120 100 80 60 Alle 55-vuotiaat 55 vuotta täyttäneet 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kuva 22 Työttömien diplomi-insinöörien määrän kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 22 Utvecklingen av antalet arbetslösa diplomingenjörer i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. 22 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

DI-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen Varsinais-Suomeen vuosi valmistumisen jälkeen (vuonna 2015 valmistuneet) 0 5 10 15 20 25 30 35 Turun yliopisto 33 Tampereen tekn. yliopisto 30 Åbo Akademi 21 Aalto-yliopisto 12 Lappeenrannan tekn. yliopisto Oulun yliopisto 3 3 Vaasan yliopisto 0 Kuva 23 Vuonna 2015 valmistuneet diplomi-insinöörit, jotka asuivat Varsinais-Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen. Tietolähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Figur 23 Diplomingenjörer utexaminerade 2015, som var bosatta i Egentliga Finland ett år efter examen. Informationskälla: Vipunen, utbildningsförvaltningens statistiktjänst. DI-tutkinnon suorittaneiden sijoittumionen Varsinais-Suomeen vuosi valmistumisen jälkeen suhteessa kaikkiin DI-tutkinnon suorittaneisiin (vuonna 2015 valmistuneet) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Turun yliopisto 55,0 % Åbo Akademi 38,9 % Tampereen tekn. yliopisto Oulun yliopisto Aalto-yliopisto Lappeenrannan tekn. yliopisto Vaasan yliopisto 3,9 % 1,4 % 1,2 % 0,8 % 0,0 % Kuva 24 Vuonna 2015 valmistuneiden ja seuraavana vuonna Varsinais-Suomessa asuvien diplomi-insinöörien osuus kaikista DI-tutkinnon vuonna 2015 suorittaneista. Tietolähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Figur 24 Andel diplomingenjörer som utexaminerats 2015 och som var bosatta i Egentliga Finland ett år efter examen bland alla som avlagt DI-examen 2015. Informationskälla: Vipunen, utbildningsförvaltningens statistiktjänst. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 23

TURUN LENTOASEMAN KASVULLE HYVÄT MAHDOLLISUUDET Varsinais-Suomen liitto toteutti kesällä 2018 kyselyn Turun lentoaseman käytöstä. Kysely oli suunnattu ensisijaisesti Varsinais- Suomen, Rauman seudun ja Länsi-Uudenmaan elinkeinoelämälle, ja siihen vastasi noin 900 henkilöä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Turun kaupungin, Varsinais-Suomen Yrittäjien sekä Turun, Rauman ja Länsi-Uudenmaan kauppakamarien kanssa. Kyselyn perusteella Turun lentoasemalla on kolme vahvaa hubia: Helsinki, Tukholma ja Riika. Näistä jokaista käytetään useimmin vaihtopaikkoina jatkolennolle, mutta Tukholmaan ja Riikaan lennetään Turusta paljon myös suoraan. Noin 55 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä lähtöasemanaan Helsinki-Vantaata ja noin 45 % Turun lentoasemaa. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Helsinki-Vantaan kautta tehdään jopa 250 000 lentomatkaa, joiden lopullinen määränpää tai lähtöpaikka on Lounais-Suomessa. Tulosten perusteella sekä Rauman seutu että ovat Turun lentoaseman pääasiallista markkina-aluetta. Rauman seudun yritykset käyttävät Turun lentoasemaa hyvin samalla tavalla kuin Varsinais-Suomen yritykset. Suorille lennoille lähes kaikki valitsevat lähtölentoasemaksi Turun. Pohjoismaihin suuntautuvilla lennoilla lähtölentoasema on yhtä usein Turku kuin Helsinki-Vantaa, mutta kauemmas Eurooppaan lennettäessä useimmat valitsevat lähtölentoasemaksi Helsinki-Vantaan. Länsi-Uudeltamaaltakin monet valitsivat lähtölentoasemaksi Turun matkustaessa suoralla lennolla Tukholmaan. Lähtöaseman valintaa selittävät jatkoyhteyksien tarjonta sekä aika, joka kuluu lentokenttämuodollisuuksiin ja matkaan lentoasemalle. Suorilla lennoilla Turun lentoasema on kilpailukykyinen jopa Lohjalta saakka, sillä vastaajien arvion mukaan matka-aika Turun lentoasemalle on hieman Helsinki-Vantaata lyhyempi, kun huomioidaan myös lentokenttämuodollisuuksiin kuluva aika. Varsinais- Suomesta ja Rauman seudulta matkalle lähdettäessä kokonaismatka-aika lennolle on Turun lentoasemalta noin 2,5 tuntia lyhyempi kuin Helsinki-Vantaalta, jolloin Turku on kilpailukykyinen myös vaihtoyhteyksien kanssa. Lyhyt matka-aika, hyvät kulkuyhteydet ja nopea asiointi kentällä ovat Turun lentoaseman vetovoimatekijöitä. Näistä on tärkeää viestiä lounaisen Suomen yrityksille ja vapaa-ajan matkustajille, jotta Turun lentoaseman hyvä vire ja matkustajamäärien kasvu saadaan jatkumaan. GODA TILLVÄXTMÖJLIGHETER FÖR ÅBO FLYGPLATS Egentliga Finlands förbund genomförde sommaren 2018 en enkät om användningen av Åbo flygplats. Enkäten riktades i första hand till näringslivet i Egentliga Finland, Raumoregionen och Västra Nyland, och besvarades av cirka 900 personer. Enkäten genomfördes i samarbete med Åbo stad, Egentliga Finlands företagare samt Åbo, Raumo och Västra Nylands handelskamrar. Åbo flygplats har utgående från enkäten tre starka hubbar: Helsingfors, Stockholm och Riga. Var och en av dessa används oftast som bytesplats för anknytningsflyg, men till Stockholm och Riga flyger man mycket från Åbo även direkt. Cirka 55 % av de svarande uppgav att de använder Helsingfors-Vanda flygplats som avreseflygplats, medan 45 % använder Åbo flygplats. Utgående från detta kan vi uppskatta att upp till 250 000 flygresor, vilkas slutliga destination eller avreseort ligger i Sydvästra Finland, görs från Helsingfors-Vanda. Utgående från resultaten utgör både Raumoregionen och Egentliga Finland det huvudsakliga marknadsområdet för Åbo flygplats. Företagen i Raumoregionen använder Åbo flygplats på i stort sett samma vis som företagen i Egentliga Finland. För direktflyg väljer nästan alla Åbo som avreseflygplats. Avreseflygplatsen för flyg till de nordiska länderna är lika ofta Åbo som Helsingfors-Vanda, men för flyg längre bort i Europa väljer de flesta Helsingfors-Vanda som avreseflygplats. Många som reser från Västra Nyland väljer Åbo flygplats som avreseflygplats vid direktflyg till Stockholm. Valet av avreseflygplats förklaras av utbudet på anslutningsförbindelser, den tid det tar att ta sig till flygplatsen, och den tid som går åt till flygplatsformaliteter. När det gäller direktflyg är Åbo flygplats konkurrenskraftig för resor ända från Lojo, eftersom restiden till Åbo flygplats enligt de svarandes bedömning är en aning kortare än till Helsingfors-Vanda, när man även beaktar den tid som går åt till flygplatsformaliteter. För resenärer från Egentliga Finland och Raumoregionen blir den totala restiden till flyget cirka 2,5 timmar kortare om avreseflygplatsen är Åbo flygplats än om den är Helsingfors-Vanda, så Åbo flygplats är konkurrenskraftig också i samband med transferförbindelser. De faktorer som gör Åbo flygplats attraktiv är den korta restiden, de goda transportförbindelserna och det faktum att flygplatsformaliteterna avklaras snabbt. Det är viktigt att informera Sydvästra Finlands företag och fritidsresenärer om detta, för att Åbo flygplats positiva utveckling, liksom ökningen av passagerarantalet, ska fortsätta. 24 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Mitä Turusta lähteviä lentoyhteyksiä käytät säännöllisesti? 396 Suoraan kohteeseen Vaihtoyhteytenä 308 217 160 166 89 87 17 27 1 Helsinki Tukholma Riika Gdansk Maarianhamina Kuva 25 Turun lentoaseman lentoyhteyksien käyttö. Figur 25 Användning av Åbo flygplats flygförbindelser. Kuinka monta kertaa käytit Turun tai Helsinki-Vantaan lentoasemaa lähtölentoasemana vuonna 2017? En kertaakaan 1 2 kertaa 91 225 244 257 3 5 kertaa 197 294 6 10 kertaa 126 138 Yli 10 kertaa 50 87 Turun lentoasema Helsinki-Vantaa Kuva 26 Turun ja Helsinki-Vantaan lentoasemien käyttö lähtölentoasemana. Figur 26 Användningen av Åbo och Helsingfors-Vanda flygplats som avreseflygplats. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 25

Mitä lähtölentoasemaa käytät pääsääntöisesti lentäessäsi Tukholmaan? 390 46 1 Rauman seutu 10 9 84 Länsi-Uusimaa 0 11 15 Turun lentoasema Helsinki-Vantaa Muu Mitä lähtölentoasemaa käytät pääsääntöisesti lentäessäsi Kööpenhaminaan? 1 178 192 Rauman seutu 2 37 46 Länsi-Uusimaa 0 3 20 Turun lentoasema Helsinki-Vantaa Muu Mitä lähtölentoasemaa käytät pääsääntöisesti lentäessäsi Frankfurtiin? 65 201 1 20 Rauman seutu 51 1 Länsi-Uusimaa 1 0 19 Turun lentoasema Helsinki-Vantaa Muu Kuva 27 Lähtölentoaseman valinta eri kohteisiin lennettäessä vastaajien alueen mukaan jaoteltuna. Figur 27 Valet av avreseflygplats till olika destinationer fördelat enligt de svarandes regioner. 26 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Kuinka kauan ennen lennon lähtöä keskimäärin lähdet kotoasi tai työpaikaltasi lentoasemalle? 1:23 3:51 Rauman seutu 2:09 4:31 Länsi-Uusimaa 2:13 3:01 Turun lentoasema Helsinki-Vantaa Kuva 28 Vastaajien arvioima aika, joka pitää varata lähdettäessä lennolle Turun tai Helsinki-Vantaan lentoasemalta vastaajien alueen mukaan jaoteltuna. Figur 28 Den tid som de svarande bedömer att de måste avsätta för att ta sig till ett flyg från Åbo eller Helsingfors-Vanda flygplats, fördelat enligt de svarandes region. Miksi valitset lähtölentoasemaksi Turun/Helsingin lentoaseman? Lentoreitin edullinen hinta 99 332 Lentoaseman sijainti 51 655 Hyvät kulkuyhteydet / pysäköinti lentoasemalle 130 451 Sopivat lentoyhteydet 192 542 Sopivat lentoaikataulut 195 395 Nopea läpimenoaika lähtöselvityksessä ja turvatarkastuksessa 26 519 Lentoaseman tarjoamat palvelut 15 86 Matkaketjun sujuvuus Matkatoimiston ehdottama yhteys 19 88 175 132 Organisaation käytännöt tai matkustussäännöt 38 25 Turun lentoasema Helsinki-Vantaa Kuva 29 Vastaajien perustelut lähtölentoaseman valinnalle. Figur 29 De svarandes motiveringar till valet av avreseflygplats. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 27

Millä kulkumuodolla useimmin matkustat lentoasemalle matkalle lähtiessäsi? 424 (59 %) 509 (69 %) Oma auto Taksi Juna Linja-auto 236 (33 %) 137 (19 %) 0 (0 %) 56 (8 %) 23 (3 %) 67 (9 %) Turun lentoasema Helsinki-Vantaan lentoasema Kuva 30 Kulkumuotojen jakauma Turun ja Helsinki-Vantaan lentoasemille matkustettaessa. Figur 30 Fördelning av transportsätt vid resor till Åbo och Helsingfors-Vanda flygplats. Mihin kohteisiin suuntautuvat lentoyhteydet Turun lentoasemalta parantaisivat yrityksenne toimintaedellytyksiä? (suorat tai sujuvalla koneenvaihdolla) Kööpenhamina Hampuri Frankfurt Lontoo München Tallinna Berliini Pariisi Malaga Amstrerdam Bryssel Düsseldorf Oslo Pietari 21 19 16 15 14 13 10 10 10 51 50 40 34 200 Kuva 31 Vastaajien toiveet Turun lentoaseman uusiksi lentoyhteyksiksi. Figur 31 De svarandes önskemål om nya flygförbindelser för Åbo flygplats. 28 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND