MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2017
|
|
- Amanda Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2017 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 2017
2 Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä 2017 Landskapets tillstånd Översikt av utvecklingen i Egentliga Finland hösten 2017 Julkaisupäivä / Publiceras Varsinais-Suomen liitto / Egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36), Turku puh. (02) fax (02) ISBN
3 LYHYESTI TURUN SEUTU JA VAKKA-SUOMI MAAKUNNAN KEHITYKSEN VETUREITA Sivulla 5 esitetään tämän katsauksen keskeinen sisältö ja johtopäätökset. Tehtyjen tarkastelujen valossa Turun seutu ja Vakka-Suomi näyttäytyvät monella mittarilla maakunnan kehityksen vetureina, mutta esimerkiksi myönteinen työllisyyskehitys jakautuu tasaisemmin koko maakuntaan. VAKKA-SUOMEN VÄESTÖNKASVU ENNÄTYKSELLISEN NOPEAA Sivuilla 6 14 tarkastellaan väestökehityksen muutoksia Varsinais- Suomen eri alueilla. Positiivinen rakennemuutos näkyy selvimmin muuttoliikkeen kehityksessä, sillä Vakka-Suomi on noussut lyhyessä ajassa muuttotappioalueesta koko maakunnankin mittakaavassa merkittäväksi muuttovoittoalueeksi. ASUNTORAKENTAMINEN KESKITTYY TURUN SEUDULLE Sivuilla pureudutaan rakennustuotannon alueellisiin vaihteluihin Varsinais-Suomessa sekä asunto- että liike- ja teollisuusrakentamisen näkökulmista. Asuntorakentaminen on voimakkainta Turun seudulla, jossa väestökehityskin on nopeinta. Sen sijaan liikeja teollisuusrakentamisessa Uusikaupunki erottuu Turun seudun rinnalla hyvin voimakaan rakentamisen alueena. TYÖTTÖMYYS VÄHENEE JOKAISESSA VARSINAIS-SUOMEN KUNNASSA Sivuilla tarkastellaan Varsinais-Suomen työllisyystilanteeseen. Työttömyysaste on pienentynyt jokaisessa maakunnan kunnassa, ja uusien avoimien työpaikkojen määrä on kasvussa erityisesti Uudessakaupungissa ja Laitilassa. I KORTHET ÅBOREGIONEN OCH NYSTADSREGIONEN DRIVKRAFTER I LANDSKAPETS UTVECKLING På sidan 5 presenteras översiktens centrala innehåll och slutsatser. Mot bakgrund av de granskningar som gjorts framstår Åboregionen och Nystadsregionen (Vakka-Suomi) på många sätt som drivkrafter för utvecklingen i landskapet, men exempelvis den positiva sysselsättningsutvecklingen fördelar sig jämnare över hela landskapet. BEFOLKNINGSTILLVÄXTEN I NYSTADSREGIONEN REKORDSNABB På sidorna 6 14 granskas förändringarna i befolkningsutvecklingen i de olika regionerna i Egentliga Finland. Den positiva strukturomvandlingen tar sig tydligast uttryck i migrationsutveckling, eftersom Nystadsregionen på kort tid gått från att vara ett område med flyttningsunderskott till ett område med betydande inflyttningsöverskott också på landskapsnivå. BOSTADSBYGGANDET KONCENTRERAS TILL ÅBOREGIONEN Sidorna behandlar de regionala växlingarna inom byggnadsproduktion i Egentliga Finland, med tanke på såväl bostads-, affärs- som industribyggande. Det mest intensiva bostadsbyggandet sker i Åboregionen, som också har den snabbaste befolkningsutvecklingen. Vad gäller affärs- och industribyggande utmärker sig däremot Nystad vid sidan av Åboregionen som en region med intensivt byggande. ARBETSLÖSHETEN MINSKAR I ALLA KOMMUNER I EGENTLIGA FINLAND På sidorna granskas sysselsättningsläget i Egentliga Finland. Arbetslöshetsgraden har sjunkit i var och en av landskapets kommuner, och antalet nya lediga arbetsplatser ökar i synnerhet i Nystad och Letala. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3
4 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
5 TURUN SEUTU JA VAKKA-SUOMI MAAKUNNAN KEHITYKSEN VETUREITA Positiivinen rakennemuutos yhdistetään ennen kaikkea meri- ja autoteollisuuden nopeaan kasvuun ja sen kautta Vakka-Suomen ja Turun seudun myönteiseen taloudelliseen kehitykseen. Varsinais- Suomen kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää tietää, miten positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksen näkyvät koko maakunnan mittakaavassa. Tämänkertaisessa maakunnan tila -katsauksessa positiivisen rakennemuutoksen alueellista vaikutusta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: väestökehityksen, rakennustuotannon ja työllisyyskehityksen kautta. Näiden lisäksi tarkasteluun voisi ottaa monia muita tärkeitä näkökulmia, kuten työpaikkakehitys tai asuntojen saatavuus. Ajantasaisen ja alueellisesti riittävän tarkan tiedon saatavuus asettaa kuitenkin valittaville näkökulmille rajoitteita, sillä liian vanhat ja liian laajaa aluetta koskevat tilastot ovat hyödyttömiä maakunnan sisäisen tilannekuvan rakentamisessa. Positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksen näkyvät korostuneesti juuri Vakka-Suomessa ja Turun seudulla. Selvimmin tämä näkyy väestökehityksessä, sillä Turun seudun voimakkaana jatkuneen väestönkasvun lisäksi Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun. Positiivisen rakennemuutoksen näkökulmasta on merkittävää, että Vakka-Suomen väestönkasvu on nimenomaa seurausta muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta. Tuhannet uudet työpaikat ovat siis kasvattaneet merkittävästi Uudenkaupungin muuttovetovoimaa, ja tämä heijastuu koko Vakka-Suomeen. Uudenkaupungin nopea muuttovoitto ei kuitenkaan näy vielä asuntorakentamisessa, vaan suurin osa maakunnan uusista asunnoista valmistuu Turun seudulle. Asuntorakentaminen näyttääkin reagoivan Vakka-Suomen väestönkasvuun viiveellä, ja asuntotuotannon hidas käynnistyminen on pitkän väestön vähenemiskauden jälkeen ymmärrettävästikin varovaista. Sen sijaan positiivisesta rakennemuutoksesta suoraan kertova liike- ja teollisuusrakentamisen kehitys erottaa Vakka-Suomen selvästi muista maakunnan pienemmistä seutukunnista. Tuotantorakennuksiin tehtävien investointien näkökulmasta positiivinen rakennemuutos näkyy korostuneesti juuri Vakka-Suomessa ja Turun seudulla. Sen sijaan positiivinen rakennemuutos ei näytä eriyttävän työllisyyskehitystä samalla tavalla kuin väestökehitystä tai tuotantotilojen rakentamista. Vaikka positiivinen rakennemuutos korostuukin kahdessa veturiseutukunnassa, heijastuu yleinen myönteinen taloustilanne laajasti koko maakunnan työllisyyskehitykseen. Lisäksi esimerkiksi työvoiman liikkuvuus ja alihankintaketjujen ulottuminen koko maakuntaan tasoittaa myönteisen työllisyyskehityksen alueellista jakautumista. Positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksia tarkasteltaessa on hyvä tunnistaa eri ilmiöiden reagointinopeus ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Esimerkiksi toimitilojen rakentaminen usein ennakoi tuotannon kasvua ja myönteistä talouskehitystä, kun taas tästä johtuva muuttovoitto näkyy huomattavalla viiveellä asuntorakentamisen nopeutumisessa. Samoin työttömyyskehitys reagoi nopeasti talouden sykleihin, kun taas väestökehityksen melko hitaiden trendien kääntämiseen tarvitaan voimakkaita yksittäisiä alkuunpanijoita, josta Valmet Automotiven massarekrytoinnit on hyvä esimerkki. ÅBOREGIONEN OCH NYSTADSREGIONEN DRIVKRAFTER I LANDSKAPETS UTVECKLING Den positiva strukturomvandlingen förknippas främst med den snabba tillväxten inom sjöfarts- och bilindustrin, och därigenom med den positiva ekonomiska utvecklingen i Nystadsregionen och Åboregionen. Det är dock med tanke på utvecklingen i Egentliga Finland viktigt att veta hur effekterna av den positiva strukturomvandlingen visar sig på landskapsnivå. Översikten över landskapets tillstånd granskar denna gång den positiva strukturomvandlingens regionala effekter ur tre olika synvinklar: befolkningsutveckling, byggnadsproduktion och sysselsättningsutveckling. Granskningen skulle utöver dessa kunna omfatta många andra viktiga synvinklar, såsom utvecklingen av antalet arbetsplatser eller tillgången på bostäder. Tillgången på aktuella och regionalt tillräckligt exakta data begränsar dock valet av aspekter, eftersom föråldrad statistik eller statistik som gäller ett alltför vidsträckt område inte är till någon nytta när man vill skapa en inre situationsbild för landskapet. Effekterna av den positiva strukturomvandlingen syns tydligt just i Nystadsregionen och Åboregionen. Detta visar sig främst i befolkningsutvecklingen, eftersom befolkningstillväxten förblivit kraftig i Åboregionen och invånarantalet dessutom vuxit snabbt i Nystadsregionen, i synnerhet i Nystad. När det gäller den positiva strukturomvandlingen är det anmärkningsvärt att befolkningstillväxten i Nystadsregionen uttryckligen är en följd av ett inflyttningsöverskott från övriga Finland. Tusentals nya arbetsplatser har alltså i betydande grad ökat Nystads dragningskraft, och detta återspeglas i hela Nystadsregionen. Det snabba inflyttningsöverskottet i Nystad visar sig dock inte ännu i bostadsbyggandet, utan största delen av landskapets nya bostäder byggs i Åboregionen. Bostadsbyggandet ser ut att reagera med fördröjning på befolkningstillväxten i Nystadsregionen, och bostadsproduktionens långsamma start är förståeligt nog försiktig efter en lång period av befolkningsminskning. Utvecklingen av affärs- och industribyggandet, som direkt återspeglar den positiva strukturomvandlingen, gör däremot att Nystadsregionen tydligt utmärker sig bland övriga mindre regionkommuner i landskapet. När det gäller investeringar i produktionsbyggnader syns den positiva strukturomvandlingen tydligt just i Nystadsregionen och Åboregionen. Den positiva strukturomvandlingen verkar däremot inte differentiera sysselsättningsutvecklingen på samma sätt som befolkningsutvecklingen eller byggandet av produktionslokaler. Trots att den positiva strukturomvandlingen är särskilt tydlig i de två drivande regionkommunerna ger det allmänna positiva ekonomiska läget omfattande återverkningar på sysselsättningsutvecklingen i hela landskapet. Exempelvis arbetskraftens rörlighet och det faktum att underleverantörskedjorna omfattar hela landskapet gör dessutom att den positiva sysselsättningsutvecklingen fördelas jämnare över landskapet. När man granskar den positiva strukturomvandlingens effekter är det bra att identifiera hur lång tid det tar för olika företeelser att reagera på förändringar i omgivningen. Byggande av affärslokaler förebådar exempelvis ofta produktionsökning och positiv ekonomisk utveckling, medan det därpå följande inflyttningsöverskottet med betydande fördröjning visar sig i att bostadsbyggandet tar fart. Också arbetslöshetsutvecklingen reagerar snabbt på ekonomiska cykler, medan det i fråga om befolkningsutveckling behövs kraftiga enskilda initiativ för att få de ganska långsamma trenderna att vända. Valmet Automotives massrekryteringar är ett gott exempel på sådana initiativ. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5
6 VAKKA-SUOMEN VÄESTÖNKASVU ENNÄTYKSELLISEN NOPEAA Varsinais-Suomen asukasluku on ollut pitkään tasaisella kasvuuralla. Maakunnan asukasluku on kasvanut noin henkilöllä vuodessa, mikä tarkoittaa noin 0,4 % vuotuista väestönkasvua. Alueellisesti tarkasteltuna väestönkasvu keskittyy selvästi Turun seudulle, joka on viime aikoina vastannut lähes yksin koko maakunnan väestönlisäyksestä muiden seutukuntien asukasmäärän laskiessa. Vakka-Suomen asukasluku on kuitenkin kääntynyt kuluneen vuoden aikana nopeaan kasvuun. Vakka-Suomen väestönkasvu on merkittävää sekä määrällisesti että ennen kaikkea suhteellisesti tarkasteltuna. Vakka-Suomen asukasluku kasvaa tällä hetkellä noin 500 asukkaan vuosivauhdilla. Seutukunnan suhteellinen väestönkasvu on kasvanut kuitenkin kuluvan vuoden aikana ennätyslukemiin, sillä väestön kasvunopeus saavutti syyskuussa 2 prosentin rajan. Vertailun vuoksi viime vuosikymmeninä väestönkasvu on ollut nopeimmillaan Turun seudulla 1990-luvun puolivälissä, jolloin seudun väestön kasvoi noin 1 % vuosivauhdilla. Uusikaupunki kasvaa Vakka-Suomen kunnista selvästi nopeimmin ja on uusien asukkaiden määrällä mitattuna selvästi maakunnan kakkoskaupunki Turun jälkeen. Turun ja Uudenkaupungin nopea väestönkasvu heijastuu myös lähikuntiin, joskin Uudenkaupungin väestönkasvun nopeus ja Turun määrä ovat omaa luokkaansa. Kuvaavaa onkin, että Turun seudun ja Vakka-Suomen ulkopuolella väestö kasvoi vain yhdessä kunnassa, Oripäässä. Varsinais-Suomen väestönkasvu on kokonaan seurausta muuttovoitosta. Kuluvan vuoden aikana etenkin maan sisäinen muuttovoitto on vahvistunut maahanmuuton rinnalla. Kotimaisen muuttovoiton lisääntyminen johtuu ennen kaikkea Uudenkaupungin muuttovoiton kasvusta, mikä on jo lähes puolet Turun noin tuhannen hengen vuosittaisesta muuttovoitosta. Valmet Automotiven massarekrytoinnit näkyvät siis hyvin selvästi Uudenkaupungin väestökehityksessä. Yksinasuvia koskevasta tarkastelusta esitettiin toive kesäkuun 2017 maakuntavaltuustossa. Varsinais-Suomessa yksinasuvien osuus kaikista kotitalouksista on noin 44 %, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnan sisällä yksinasuvien osuus vaihtelee suuresti. Suhteellisesti eniten yksinasuvia on kaupunkikeskuksissa ja osassa maaseutukuntia. Turun kehyskunnissa yksinasuvien osuus on sen sijaan huomattavan matala, vain noin neljäsosa kaikista asuntokunnista. Yksinasuvien osuus on viime vuosina tasaisesti kasvanut tasaisesti kaikilla alueilla. Asukasluvun ja väestökehityksen ajantasainen tilannekuva löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta. BEFOLKNINGSTILLVÄXTEN I NYSTADSREGIONEN REKORDSNABB Invånarantalet i Egentliga Finland har länge följt en jämn tillväxtkurva. Landskapets invånarantal har vuxit med cirka personer per år, vilket innebär en årlig befolkningstillväxt på cirka 0,4 %. Vid en granskning regionvis är det tydligt att befolkningstillväxten koncentreras till Åboregionen, som under senare tid nästan på egen hand stått för hela landskapets befolkningstillväxt medan invånarantalet sjunkit i de övriga regionkommunerna. Invånarantalet i Nystadsregionen har dock ökat snabbt under det senaste året. Befolkningstillväxten i Nystadsregionen är betydande kvantitativt sett, och framförallt relativt sett. Invånarantalet i Nystadsregionen växer för närvarande med cirka 500 invånare per år. Den relativa befolkningstillväxten i regionkommunen har dock nått rekordnivåer under det innevarande året, eftersom takten på befolkningstillväxten i september uppnådde gränsen på 2 %. Som jämförelse kan nämnas att befolkningstillväxten under de senaste årtiondena varit som snabbast i Åboregionen i mitten av 1990-talet, då regionens befolkning växte med cirka 1 % per år. Det är uppenbart att Nystad är Nystadsregionens snabbast växande kommun och, mätt i antalet nya invånare, tydligt är landskapets andra stad efter Åbo. Den snabba befolkningstillväxten i Åbo och Nystad återspeglas också i de angränsande kommunerna, om än befolkningstillväxttakten i Nystad, liksom befolkningstillväxten i Åbo, är i en klass för sig. Det är talande att befolkningen ökat i en enda kommun utanför Åboregionen och Nystadsregionen, nämligen Oripää. Befolkningstillväxten i Egentliga Finland är helt och hållet en följd av inflyttningsöverskottet. Under det innevarande året har särskilt det inhemska inflyttningsöverskottet förstärkts vid sidan av invandringen. Ökningen av det inhemska inflyttningsöverskottet beror framför allt på ökningen av Nystads inflyttningsöverskott, som redan uppgår till nästan hälften av Åbos årliga inflyttningsöverskott på cirka personer. Valmet Automotives massrekryteringar återspeglas därmed mycket tydligt i befolkningsutvecklingen i Nystad. Vid landskapsfullmäktigemötet i juni 2017 framfördes ett önskemål om granskning av antalet ensamboende. De ensamboende utgör cirka 44 % av alla hushåll i Egentliga Finland, vilket är en aning mer än hela landets medelnivå. Andelen ensamboende varierar mycket inom landskapet. Antalet ensamboende är proportionellt störst i stadscentrumen och i en del av landsbygdskommunerna. Andelen ensamboende är däremot anmärkningsvärt liten i Åbo kranskommuner: endast cirka en fjärdedel av alla bostadshushåll. Andelen ensamboende har under de senaste åren vuxit stadigt inom alla regioner. En aktuell situationsbild av invånarantalet och befolkningsutvecklingen finns i tjänsten Lounaistieto.fi. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
7 Asukasluvun vuosimuutoksen kuukausittainen kehitys (%) +2,5 % +2,0 % Vakka-Suomi +1,5 % +1,0 % +0,5 % Turun seutu Varsinais-Suomi 0,0 % -0,5 % -1,0 % Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu -1,5 % Asukasluvun vuosimuutoksen kuukausittainen kehitys (henkilöä) Turun seutu Varsinais-Suomi Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu Kuva 1 Asukasluvun vuosimuutoksen kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Ylempi kuvio kuvaa suhteellista väestönmuutosta ja alempi väestön määrällistä kehitystä. Figur 1 Utvecklingen per månad av invånarantalets årsförändring i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Den övre figuren visar den relativa befolkningsförändringen, av den nedre figuren framgår den kvantitativa befolkningsutvecklingen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7
8 -0,3 Pyhäranta 2,9 1,7 Kustavi 1,1 Laitila Uusikaupunki 0,1 Vehmaa Mynämäki 2,1-0,1 Nousiainen 1,1 Taivassalo 1,5 Rusko -0,3 Masku Raisio -0,1 Naantali Turku 0,9 0,4 Parainen Oripää 1,2-0,7 Pöytyä 0,2 Aura 1,1 Lieto Kaarina 0,9 0,2 Paimio Sauvo -0,9 Loimaa -0,9-1,0 Koski Tl -2,2 Marttila Salo -1,0 Somero -0,5 Kemiönsaari -0,5-1,0-0,7 Asukasluvun suhteellinen vuosimuutos (09/2017) Vähenee yli 1,0 % Vähenee 0,6-1,0 % Vähenee 0,1-0,5 % Ei muutosta Kasvaa 0,1-0,5 % Kasvaa 0,6-1,0 % Kasvaa yli 1,0 % Kuva 2 Väestön suhteellinen vuosimuutos syyskuussa Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Figur 2 Den relativa årsförändringen av befolkningen i september Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. 0,9-0,5-0,6 0,4 0,1-0,3-0,5-0,2 0,4-0,3-0,6 1,1-1,2-0,5-1,1-0,5-1,1-0,8 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
9 -7 Pyhäranta Kustavi Uusikaupunki Vehmaa 49 Taivassalo Laitila 5 Mynämäki -3 Nousiainen 69 Rusko -31 Masku Raisio -18 Turku Naantali 1642 Parainen Oripää Pöytyä 8 Aura 218 Lieto Kaarina Paimio Sauvo -26 Loimaa Koski Tl -45 Marttila Salo -533 Somero -42 Kemiönsaari Asukasluvun vuosimuutos (09/2017) Kunnat Maakunnat Vähenee yli 100 henkilöä Vähenee henkilöä Vähenee henkilöä Muutos alle 10 henkilöä Kasvaa henkilöä Kasvaa henkilöä Kasvaa yli 100 henkilöä Vähenee yli 1000 henkilöä Vähenee henkilöä Vähenee henkilöä Muutos alle 100 henkilöä Kasvaa henkilöä Kasvaa henkilöä Kasvaa yli 1000 henkilöä Kuva 3 Asukasluvun vuosimuutos syyskuussa Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Figur 3 Årsförändringen av invånarantalet i september Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9
10 Maan sisäisen nettomuuton kuukausittainen kehitys suhteessa alueen asukaslukuun (%) +2,5 % +2,0 % Vakka-Suomi +1,5 % +1,0 % +0,5 % 0,0 % -0,5 % Turun seutu Varsinais-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu -1,0 % Maan sisäisen nettomuuton kuukausittainen kehitys (henkilöä) Varsinais-Suomi Turun seutu Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu Kuva 4 Maan sisäisen nettomuuton kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Luvut kuvaavat vuosimuutosta, jossa kullekin kuukaudelle on laskettu yhteen edellisen vuoden muuttovoitto tai -tappio. Ylemmässä kuviossa muuttovoitto- tai tappio on suhteutettu alueen asukaslukuun. Alempi kuvio esittää nettomuuton määrällistä kehitystä. Figur 4 Utveckling per månad av nettomigrationen inom landet i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna visar en årsförändring, där det föregående årets inflyttningsöverskott eller -underskott räknats samman för varje månad. I den övre figuren har flyttningsöverskottet eller -underskottet ställts i relation till regionens invånarantal. Den nedre figuren visar den kvantitativa utvecklingen av nettomigrationen. 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
11 -0,1 Pyhäranta 3,0 2,0 Kustavi 0,8 Laitila Uusikaupunki 0,3 Vehmaa Mynämäki 2,7-0,4 Nousiainen 0,6 Taivassalo 2,4 Rusko -0,5 Masku Raisio -0,2 Turku Naantali 0,6 0,5 Parainen Oripää 0,8-0,6 Pöytyä -0,1 Aura 0,8 Lieto Kaarina 0,7 0,1 Paimio Sauvo -0,7 Loimaa -0,3-0,4 Koski Tl -1,3 Marttila Salo -0,6 Somero 0,3 Kemiönsaari -0,2-0,4-0,6 Maan sisäisen nettomuuton vuosimuutos suhteessa alueen asukaslukuun (09/2017) -0,4-0,9 Vähenee yli 1,0 % Vähenee 0,6-1,0 % Vähenee 0,1-0,5 % Ei muutosta Kasvaa 0,1-0,5 % Kasvaa 0,6-1,0 % Kasvaa yli 1,0 % Kuva 5 Suhteellinen muuttovoitto- tai tappio vuositasolla syyskuussa Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Figur 5 Relativt flyttningsöverskott eller -underskott på årsnivå i september Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. 0,3-0,9-0,4 0,3-0,8-0,4-0,2 0,4-0,2-0,5 0,6-0,2-0,6-0,3-0,8-0,6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 11
12 -2 Pyhäranta Kustavi Uusikaupunki Vehmaa 62 Taivassalo Laitila 25 Mynämäki -21 Nousiainen 39 Rusko -44 Masku Raisio -56 Turku Naantali 1069 Parainen Oripää Pöytyä -3 Aura 162 Lieto Kaarina Paimio Sauvo -20 Loimaa Koski Tl -26 Marttila Salo -334 Somero 30 Kemiönsaari Kuva 6 Muuttovoitto- tai tappio vuositasolla syyskuussa Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Figur 6 Flyttningsöverskott eller -underskott på årsnivå i september Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
13 Yksinasuvien osuus kaikista alueen asuntokunnista (%) 47 % 45 % 43 % 41 % Turun seutu Varsinais-Suomi Salon seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu 39 % Turunmaa 37 % 35 % Kuva 7 Yksinasuvien osuuden kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, asunnot ja asuinolot. Figur 7 Utvecklingen av andelen ensamboende i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, bostäder och boendeförhållanden. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 13
14 33,4 Pyhäranta 44,1 46,2 Kustavi 40,5 Laitila Oripää 40,6 Uusikaupunki 35,8 37,7 Vehmaa Mynämäki Pöytyä 40,1 26,7 Nousiainen 22,1 35,4 Taivassalo Aura 37,9 Rusko 24,4 Masku Raisio 27,4 40,1 Turku Lieto Naantali 51,4 Kaarina 36,9 38,8 32,9 Paimio Sauvo 34,9 Parainen Loimaa 44,8 43,0 Koski Tl 42,3 43,6 Marttila Salo 42,7 Somero Kemiönsaari 37,1 43,6 43,3 Yksinasuvien osuus kaikista asuntokunnista vuonna 2016 Alle 32,0 % 32,0-36,0 % 36,1-40,0 % 40,1-44,0 % Yli 44,0 % 38,1 39,1 35,6 40, ,6 43,7 44,3 43,1 43,4 45,4 Kuva 8 Yksinasuvien osuus kaikista asuntokunnista vuoden 2016 lopussa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Figur 8 De ensamboendes andel av alla bostadshushåll vid utgången av Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. 39,6 43,9 45,9 42,7 41,8 45,6 45,5 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
15 ASUNTORAKENTAMINEN KESKITTYY TURUN SEUDULLE Asuntorakentaminen kulkee vahvasti käsi kädessä väestökehityksen kanssa, kun kasvava väestö lisää kysyntää asuntomarkkinoilla. Siksi ei ole yllättävää, että asuntorakentaminen keskittyy Varsinais- Suomessa hyvin voimakkaasti Turun seudulle, jossa sekä rakennuslupien että aloitettujen rakennushankkeiden määrät ovat selvässä kasvussa. Muissa seutukunnissa asuntorakentaminen on ollut viime vuodet laskusuuntaista, ja etenkin Salossa asuntorakentamisen määrä on romahtanut vuosikymmenen alun tilanteesta. Salossa tosin on käynnistymässä muutama kerrostalohanke, jotka nostavat asuntorakentamisen viimeaikaisia tuotantolukuja. Pienempien seutukuntien asuntorakentaminen on tasoittunut selvästi, sillä vielä vuosikymmenen alussa Salon seudulla rakennettiin selvästi muita enemmän, kun taas Vakka-Suomessa rakennustuotanto oli muita vähäisempää. Kunnittain tarkasteltuna asuntorakentaminen keskittyy selvästi Turkuun ja Turun seudun ydinalueelle. Vakka-Suomen nopea väestönkasvu näkyy vain heikosti asuntotuotannossa. Uusien asuntojen rakennushankkeita on Uudessakaupungissa ollut kuluvan vuoden tammi elokuussa varsin niukasti, joskin rakennuslupien myönnöissä näkyy orastava kasvava trendi. Tämä ennakoi rakennustuotannon kiihtymistä, mutta toistaiseksi Uudenkaupungin kasvava väestö on mahtunut olemassa olevaan rakennuskantaan tai pystynyt hyödyntämään tilapäisiä majoitusratkaisuja. Sen sijaan liike- ja teollisuusrakentamisessa Vakka-Suomessa ja Uudessakaupungissa on ollut merkittävää kasvua. Vaikka liike- ja teollisuusrakentaminen on selvästi voimakkainta Turun seudulla, on Vakka-Suomen aloitettujen rakennushankkeiden kuutiomäärä ollut ajoittain lähellä Turun seudun lukuja, ja ero Turun seudun ja muiden seutukuntien välillä on huomattavasti asuntorakentamista pienempi. Liike- ja teollisuusrakentamisen hankkeet painottuvat vielä asuntorakentamista selvemmin positiivisen rakennemuutoksen ydinalueille Turkuun ja Uuteenkaupunkiin sekä näiden naapureihin Laitilaan ja Kaarinaan. Maakunnan muilla alueilla liike- ja teollisuusrakentaminen on selvästi hiljaisempaa Maskun Rivieran kauppakeskukselle myönnettyjä rakennuslupia lukuun ottamatta. Tuotantorakennuksiin tehtävien investointien näkökulmasta positiivinen rakennemuutos ei kuitenkaan heijastu merkittävästi Vakka-Suomen ja Turun seudun ulkopuolelle. BOSTADSBYGGANDET KONCENTRERAS TILL ÅBOREGIONEN Det finns en stark koppling mellan bostadsbyggande och befolkningsutveckling, eftersom en växande befolkning leder till ökad efterfrågan på bostadsmarknaden. Det är därför inte förvånande att bostadsbyggandet i Egentliga Finland mycket kraftigt koncentreras till Åboregionen, som uppvisar en tydlig ökning av antalet bygglov och påbörjade byggnadsprojekt. Bostadsbyggandet i andra regionkommuner har under de senaste åren präglats av negativ utveckling, och särskilt i Salo har antalet bostadsbyggen fallit kraftigt sedan årtiondets början. I Salo håller man dock på att inleda några höghusprojekt som höjer den senaste tidens produktionssiffror för bostadsbyggande. Bostadsbyggandet i de mindre regionkommunerna har jämnats ut betydligt, eftersom man i Saloregionen ännu i början av årtiondet byggde betydligt mer än i andra regioner, medan byggnadsproduktionen då var mindre omfattande i Nystadsregionen än i andra regioner. Vid en granskning kommunvis är det tydligt att bostadsbyggandet koncentreras till Åbo och Åboregionens kärnområden. Den snabba befolkningstillväxten i Nystadsregionen syns endast i begränsad mån i bostadsproduktionen. Antalet byggnadsprojekt för nya bostäder i Nystad har varit lågt under perioden januari augusti innevarande år, om än de bygglov som beviljats tyder på en framväxande trend. Detta förebådar en ökning av bostadsproduktionen, men den växande befolkningen i Nystad har hittills hittat bostäder i det befintliga byggnadsbeståndet eller kunnat dra nytta av tillfälliga inkvarteringslösningar. När det gäller affärs- och industribyggande märks däremot en betydande ökning i Nystadsregionen och Nystad. Fastän det är tydligt att det mest intensiva affärs- och industribyggandet sker i Åboregionen, har kubikvolymen av de påbörjade byggnadsprojekten i Nystadsregionen tidvis legat i närheten av Åboregionens siffror, och skillnaden mellan Åboregionen och övriga regionkommuner är betydligt mindre än i fråga om bostadsbyggande. Affärs- och industribyggnadsprojekten riktar sig i jämförelse med bostadsbyggandet ännu tydligare mot den positiva strukturomvandlingens kärnområden, dvs. Åbo och Nystad, samt dessa städers grannar Letala och St. Karins. Affärs- och industribyggandet är betydligt stillsammare i landskapets övriga regioner, med undantag för de bygglov som beviljats för köpcentret i Riviera-området i Masku. När det gäller investeringar i produktionsbyggnader syns den positiva strukturomvandlingen dock inte i betydande grad utanför Nystadsregionen och Åboregionen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 15
16 Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien vuosisumman kehitys (1000 m 3 ) Turun seutu Salon seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu Turunmaa Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien vuosisumman kehitys ilman Turun seutua (1000 m 3 ) Salon seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu Turunmaa Kuva 9 Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien (1000 m 3 ) kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Luvut ovat vuosisummia. Alemmassa kuviossa on sama tietosisältö ilman Turun seutua. Figur 9 Utvecklingen per månad av bygglov (1000 m 3 ) som beviljats för bostadsbyggande i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. Siffrorna är årssummor. Den nedre figuren visar samma datainnehåll utan Åboregionen. 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
17 Asuntorakentamisen aloitettujen rakennushankkeiden vuosisumman kehitys (1000 m 3 ) Turun seutu Salon seutu Loimaan seutu Turunmaa Vakka-Suomi Asuntorakentamisen aloitettujen rakennushankkeiden vuosisumman kehitys ilman Turun seutua (1000 m 3 ) Salon seutu Loimaan seutu Turunmaa Vakka-Suomi Kuva 10 Aloitettujen asuntorakentamishankkeiden (1000 m 3 ) kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Luvut ovat vuosisummia. Alemmassa kuviossa on sama tietosisältö ilman Turun seutua. Figur 10 Utveckling per månad av påbörjade projekt för bostadsbyggande (1000 m 3 ) i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. Siffrorna är årssummor. Den nedre figuren visar samma datainnehåll utan Åboregionen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 17
18 1,7 Pyhäranta 21,1 0,4 Kustavi 4,2 Laitila Oripää 0,0 Uusikaupunki 3,6 6,1 Vehmaa Mynämäki Pöytyä 1,4 2,4 Nousiainen 14,7 9,2 Taivassalo Aura 1,0 Rusko 16,3 Masku Raisio 51,6 24,6 Turku Lieto Naantali 22,8 594,0 Kaarina 43,8 122,2 Paimio Sauvo 0,0 Parainen Loimaa 8,8 0,8 Koski Tl 4,2 Marttila Salo 58,7 Somero 1,6 Kemiönsaari 11,8 6,8 327,5 Asuntorakentamiseen myönnetyt rakennusluvat tammi-elokuussa 2017 (1000 m3) Kunnat Maakunnat 1023,7 42,5 Alle 5,0 5,0-10,0 10,1-20,0 20,1-50,0 50,1-100,0 Yli 100,0 Alle 200,0 200,0-400,0 400,1-600,0 600,1-800,0 800,1-1000,0 Yli 1000,0 Kuva 11 Asuntorakentamiseen myönnetyt rakennusluvat (1000 m 3 ) tammi elokuussa Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Figur 11 Bygglov (1000 m 3 ) som beviljats för bostadsbyggande under perioden januari augusti Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. 73,8 163,9 348,7 365,5 604,1 243,4 1093,3 254,7 153,9 1033,8 5872,9 547,8 82,2 166,8 81,2 368,5 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
19 3,1 Pyhäranta 7,7 0,7 Kustavi 5,4 Laitila Oripää 0,4 Uusikaupunki 3,6 5,9 Vehmaa Mynämäki Pöytyä 2,5 4,8 Nousiainen 14,5 5,2 Taivassalo Aura 0,8 Rusko 18,1 Masku Raisio 31,6 33,3 Turku Lieto Naantali 18,1 670,2 Kaarina 54,6 146,2 Paimio Parainen Sauvo 0,8 Loimaa 20,9 1,2 Koski Tl 3,1 Marttila Salo 44,2 Somero 1,4 Kemiönsaari 12,8 16,4 305,1 Asuntorakentamisen aloitetut rakennushankkeet tammi-elokuussa 2017 (1000 m3) Kunnat Maakunnat 1158,3 38,0 Alle 5,0 5,0-10,0 10,1-20,0 20,1-50,0 50,1-100,0 Yli 100,0 Alle 200,0 200,0-400,0 400,1-600,0 600,1-800,0 800,1-1000,0 Yli 1000,0 Kuva 12 Asuntorakentamisen aloitetut rakennushankkeet (1000 m 3 ) tammi elokuussa Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Figur 12 Påbörjade byggnadsprojekt (1000 m 3 ) inom bostadsbyggande under perioden januari augusti Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. 155,3 349,6 439,5 627,2 227,3 1333,5 251,3 183,2 106,2 1127,6 5987,9 479,8 118,3 137,8 99,4 310,1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 19
20 Liike- ja teollisuusrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien vuosisumman kehitys (1000 m 3 ) Turun seutu Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu Liike- ja teollisuusrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien vuosisumman kehitys ilman Turun seutua (1000 m 3 ) Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu Kuva 13 Liike- ja teollisuusrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien (1000 m 3 ) kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Luvut ovat vuosisummia. Alemmassa kuviossa on sama tietosisältö ilman Turun seutua. Tilasto sisältää liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset. Figur 13 Utveckling per månad av bygglov (1000 m 3 ) som beviljats för affärs- och industribyggande i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. Siffrorna är årssummor. Den nedre figuren visar samma datainnehåll utan Åboregionen. Statistiken omfattar affärs-, kontors-, industri- och lagerbyggnader. 20 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
21 Liike- ja teollisuusrakentamisen aloitettujen hankkeiden vuosisumman kehitys (1000 m 3 ) Turun seutu Vakka-Suomi Turunmaa Salon seutu Loimaan seutu Liike- ja teollisuusrakentamisen aloitettujen hankkeiden vuosisumman kehitys ilman Turun seutua (1000 m 3 ) Vakka-Suomi Turunmaa Salon seutu Loimaan seutu Kuva 14 Aloitettujen liike- ja teollisuusrakennusten rakentamishankkeiden (1000 m 3 ) kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Luvut ovat vuosisummia. Alemmassa kuviossa on sama tietosisältö ilman Turun seutua. Tilasto sisältää liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset. Figur 14 Utveckling per månad av påbörjade projekt för affärs- och industribyggande (1000 m 3 ) i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. Siffrorna är årssummor. Den nedre figuren visar samma datainnehåll utan Åboregionen. Statistiken omfattar affärs-, kontors-, industri- och lagerbyggnader. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 21
22 0,0 Pyhäranta 111,3 0,0 Kustavi 51,9 Laitila Oripää 0,0 Uusikaupunki 7,1 14,4 Vehmaa Mynämäki Pöytyä 0,6 0,7 Nousiainen 7,0 13,5 Taivassalo Aura 0,1 Rusko 377,4 Masku Raisio 73,8 21,6 Turku Lieto Naantali 35,7 478,6 Kaarina 9,8 136,9 Paimio Sauvo 0,0 Parainen Loimaa 27,2 3,0 Koski Tl 0,5 18,9 Marttila Salo 27,1 Somero Kemiönsaari 38,2 22,9 495,3 Liike- ja teollisuusrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat tammi-elokuussa 2017 (1000 m3) Kunnat Maakunnat 1231,2 141,9 Alle 5,0 5,0-20,0 20,1-40,0 40,1-60,0 60,1-100,0 Yli 100,0 Alle 200,0 200,0-400,0 400,1-600,0 600,1-800,0 800,1-1000,0 Yli 1000,0 Kuva 15 Liike- ja teollisuusrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat (1000 m 3 ) tammi elokuussa Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Figur 15 Bygglov (1000 m 3 ) som beviljats för affärs- och industribyggande under perioden januari augusti Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. 52,1 234,3 757,5 947,7 794,8 655,6 906,2 319,8 337,0 1478,4 6580,2 548,8 497,0 131,3 369,8 278,8 22 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
23 0,0 Pyhäranta 124,1 0,0 Kustavi 62,2 Laitila Oripää 0,0 Uusikaupunki 12,1 24,7 Vehmaa Mynämäki Pöytyä 0,3 0,9 Nousiainen 8,8 0,5 Taivassalo Aura 0,1 Rusko 14,5 Masku Raisio 33,4 50,5 Turku Lieto Naantali 35,7 527,8 Kaarina 8,1 218,5 Paimio Sauvo 0,0 Parainen Loimaa 10,9 3,0 Koski Tl 1,0 22,5 Marttila Salo 32,0 Somero Kemiönsaari 35,6 26,1 535,0 Liike- ja teollisuusrakennusten aloitetut rakennushankkeet tammi-elokuussa 2017 (1000 m3) Kunnat Maakunnat 1327,8 102,8 Alle 5,0 5,0-20,0 20,1-40,0 40,1-60,0 60,1-100,0 Yli 100,0 Alle 200,0 200,0-400,0 400,1-600,0 600,1-800,0 800,1-1000,0 Yli 1000,0 Kuva 16 Liike- ja teollisuusrakentamisen aloitetut rakennushankkeet (1000 m 3 ) tammi elokuussa Tietolähde: Tilastokeskus, rakennustuotantotilasto. Figur 16 Påbörjade byggnadsprojekt (1000 m 3 ) inom affärs- och industribyggande under perioden januari augusti Informationskälla: Statistikcentralen, byggnadsproduktion. 84,9 199,2 646,3 950,7 874,5 704,5 1074,0 273,7 358,2 1253,4 6696,5 306,4 344,6 291,1 203,9 244,4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 23
24 TYÖTTÖMYYS VÄHENEE JOKAISESSA VARSINAIS-SUOMEN KUNNASSA Varsinais-Suomen työttömyysaste on laskenut tasaisesti jo yli vuoden, ja maakunnan työttömyysaste on vakiintunut jonkin verran koko maan tilannetta valoisammaksi. Kaikki Varsinais-Suomen seutukunnat ovat myös päässeet mukaan myönteiseen työllisyyskehitykseen, kun Turunmaankin työttömyyden trendikehitys kääntyi lasku-uralle kuluvan vuoden alussa. Työttömyysaste väheni syyskuun lopussa jokaisessa Varsinais- Suomen 27 kunnassa edellisvuotiseen verrattuna. Nopeinta työttömyyden lasku oli Somerolla, Koskella TL sekä Aurassa, mutta työttömyyden laskuvauhtia merkityksellisempää on lähtötilanne. Esimerkiksi maakunnittain tarkasteltuna työttömyysaste kasvoi vain Ahvenanmaalla, mutta tällä on hyvin vähän merkitystä ottaen huomioon, että saarimaakunnassa vallitsee käytännössä täystyöllisyys. Työttömyysaste olikin syyskuun 2017 lopulla alimmillaan Vakka- Suomessa ja Turun seudun kehyskunnissa, joissa työttömyysaste on painunut alle 7 prosentin myös kausitasoitetuilla luvuilla mitattuna. Matkaa työttömyysasteen viime vuosien alimpiin lukuihin on vielä jonkin verran, mutta osassa kuntia aletaan pikku hiljaa olla lähellä täystyöllisyyden määritelmää. Toisin sanoen suhdannevaihtelusta johtuva työttömyys alkaa olla hävinnyt, ja työttömyys johtuu yksinomaa rakenteellisista tekijöistä. Työllisyysaste onkin Varsinais-Suomessa kasvanut huomattavasti nopeampaa vauhtia kuin koko maassa. Kasvua vuodentakaiseen oli kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä 2 prosenttiyksikköä. Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu vahvistuu ensi vuonna koko maassa, mikä antaa syytä olettaa, että työllisyyden vahva kasvuvauhti jatkuisi myös Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen hyvä työllisyystilanne näkyy myös uusien avoimien työpaikkojen määrän kehityksessä. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut tasaisesti etenkin Turun seudulla, jossa vuoden aikana syntyneiden uusien avoimien työpaikkojen määrä on noussut :lla parissa vuodessa. Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi myös Vakka-Suomessa, jossa Valmet Automotiven massarekrytoinnit näkyvät huomattavana hyppäyksenä avoimien työpaikkojen määrässä. Uusia avoimia työpaikkoja onkin syntynyt Turun jälkeen eniten juuri Uudessakaupungissa. Kunnan koko ja työpaikkojen määrä vaikuttaa toki paljon avoimien työpaikkojen määrään jo pelkästään eläköitymisten aiheuttaman työvoimatarpeen kautta. Positiivisen rakennemuutoksen näkökulmasta on kuitenkin kuvaavaa, että esimerkiksi Laitilassa oli enemmän uusia avoimia työpaikkoja auki edellisen vuoden aikana kuin lähes kaksi kertaa suuremmalla Loimaalla. Uudessakaupungissa ja Laitilassa avoimien työpaikkojen kasvuvauhti onkin maakunnan nopeinta. ARBETSLÖSHETEN MINSKAR I ALLA KOMMUNER I EGENTLIGA FINLAND Arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland har sjunkit stadigt redan i mer än ett års tid, och landskapets arbetslöshetsgrad har stabiliserats på en nivå som är något bättre än läget i hela landet. Alla regionkommuner i Egentliga Finland har också fått ta del av den positiva sysselsättningsutvecklingen, när arbetslöshetstrenden i Åboland började gå nedåt i början av det innevarande året. Arbetslöshetsgraden minskade i slutet av september i var och en av Egentliga Finlands 27 kommuner, jämfört med föregående år. Arbetslösheten har minskat snabbast i Somero, Koski TL och Aura, men utgångsläget är mer anmärkningsvärt än den takt med vilken arbetslösheten minskat. Vid en granskning landskapsvis växte till exempel arbetslöshetsgraden endast på Åland, men detta har mycket liten betydelse med tanke på att full sysselsättning i praktiken råder i ölandskapet. Arbetslöshetsgraden var i slutet av september 2017 som lägst i Nystadsregionen och i Åboregionens kranskommuner, där arbetslöshetsgraden sjunkit till under 7 % också mätt i säsongsrensade siffror. Det återstår ännu en väg att gå för att nå de senaste årens lägsta arbetslöshetssiffror, men en del kommuner börjar så småningom närma sig definitionen av full sysselsättning. Den arbetslöshet som följer på konjunkturväxlingen börjar med andra ord ha försvunnit, och arbetslösheten beror enbart på strukturella faktorer. Sysselsättningsgraden har vuxit i betydligt snabbare takt i Egentliga Finland än i hela landet. Tillväxten jämfört med föregående år var under det innevarande årets tredje kvartal två procentenheter. Enligt den arbetsmarknadsprognos som arbets- och näringsministeriet publicerade i november kommer sysselsättningen nästa år att stärkas i hela landet, vilket ger skäl att anta att sysselsättningen kommer att fortsätta växa stadigt också i Egentliga Finland. Det goda sysselsättningsläget i Egentliga Finland återspeglas också i utvecklingen av antalet nya lediga arbetsplatser. Antalet lediga arbetsplatser har ökat jämnt särskilt i Åboregionen, där antalet nya lediga arbetsplatser som årligen skapats ökat med inom ett par år. Den positiva strukturomvandlingen syns tydligt också i Nystadsregionen, där Valmet Automotives massrekryteringar medfört en betydande ökning av antalet lediga arbetsplatser. Det är just i Nystad, efter Åbo, som det största antalet nya lediga arbetsplatser skapats. Kommunens storlek och antalet arbetsplatser inverkar förstås mycket på antalet arbetsplatser redan på grund av det arbetskraftsbehov som uppstår vid pensioneringar. Med tanke på den positiva strukturomvandlingen är det dock talande att exempelvis Letala under det föregående året hade fler nya lediga arbetsplatser än det två gånger så stora Loimaa. Nystad och Letala har således landskapets snabbaste ökning av nya lediga arbetsplatser. 24 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
25 Työttömyysasteen trendin kehitys Varsinais-Suomessa (%) 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 Salon seutu Turun seutu Varsinais-Suomi 8,0 6,0 Loimaan seutu Turunmaa Vakka-Suomi 4, Kuva 17 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysasteen trendikehitys. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Paksu viiva kuvaa työttömyysasteen kausitasoitettua ja ohut viiva alkuperäistä aikasarjaa. Figur 17 Trendutvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands regionkommuner. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Strecket med fetstil beskriver den säsongutjämnade arbetslöshetsgraden och det tunna strecket den ursprungliga tidsserien Työttömyysasteen trendin kehitys Varsinais-Suomessa ja koko maassa (%) 16,0 14,0 12,0 10,0 Koko maa Varsinais-Suomi 8,0 6,0 4, Kuva 18 Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysasteen kehitys. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Paksu viiva kuvaa työttömyysasteen kausitasoitettua ja ohut viiva alkuperäistä aikasarjaa. Figur 18 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland och i hela Finland. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Strecket med fetstil beskriver den säsongutjämnade arbetslöshetsgraden och det tunna strecket den ursprungliga tidsserien VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 25
26 5,9 Pyhäranta 5,8 9,0 Kustavi Uusikaupunki Vehmaa 7,9 Taivassalo 8,4 5,7 7,6 Laitila 7,4 Mynämäki 5,6 Nousiainen 4,9 Rusko 5,6 Masku Raisio 8,9 Turku Naantali 13,3 Parainen 6,1 Lieto Kaarina 7,5 Oripää 6,5 7,3 Pöytyä 6,0 Aura 5,6 Paimio Sauvo 6,8 Loimaa 8,2 6,6 Koski Tl 6,9 Marttila Salo 12,4 Somero 7,7 Kemiönsaari 6,4 7,2 12,7 Työttömyysaste syyskuussa 2017 Alle 6,0 % 6,0-7,0 % 7,1-9,0 % 9,1-11,0 % 11,1-13,0 % Yli 13,0 % 7,1 7,9 8,3 11, ,8 11,3 14,5 10,6 11,2 10,9 Kuva 19 Työttömyysaste syyskuussa Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 19 Arbetslöshetsgraden i september Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 3,4 10,2 13 9,1 9,4 13,4 12,4 26 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
27 -1,7 Pyhäranta -2,8-2,5 Kustavi Uusikaupunki Vehmaa -1,8 Taivassalo -1,8-1,8-1,8 Laitila -2,7 Mynämäki -3,0 Nousiainen -1,9 Rusko -1,4 Masku Raisio -2,4 Turku Naantali -2,6 Parainen -1,8 Lieto Kaarina -1,8 Oripää -0,5-1,6 Pöytyä -3,3 Aura -2,9 Paimio Sauvo -1,7 Loimaa -1,0-3,3 Koski Tl -2,7 Marttila Salo -2,5 Somero -3,5 Kemiönsaari -0,8-1,8-2,2 Työttömyysasteen vuosimuutos syyskuussa 2017 Vähentynyt alle 3,0 %-yks. Vähentynyt 2,1-3,0 %-yks. Vähentynyt 1,1-2,0 %-yks. Vähentynyt 0,1-1,0 %-yks. Ei muutosta Kasvanut 0,1-1,0 %-yks. Kasvanut 1,1-2,0 %-yks. Kasvanut 2,1-3,0 %-yks. Kasvanut yli 3,0 %-yks. Kuva 20 Työttömyysasteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna syyskuussa Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 20 Förändringen av arbetslöshetsgraden i september 2017 i jämförelse med föregående år. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. -2,2-1,8-1,4-1,6-3,5-2,3-3,6-1,3-1,6 0,1-2,2-1,7-1,7-1,3-2,0-1,5-1,5-1,3 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 27
28 Työllisyysasteen trendin kehitys Varsinais-Suomessa ja koko maassa (15 64-vuotiaat, %) Varsinais-Suomi Koko maa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q Kuva 21 Varsinais-Suomen ja koko maan työllisyysasteen trendikehitys. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Paksu viiva kuvaa työllisyysasteen kausitasoitettua ja ohut viiva alkuperäistä aikasarjaa. Figur 21 Trendutvecklingen för sysselsättningsgraden för Egentliga Finland och hela landet. Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. Strecket med fetstil beskriver den säsongutjämnade sysselsättningsgraden och det tunna strecket den ursprungliga tidsserien Työllisyysaste ELY-keskuksittain Q3/2017 Ale 65,0 % 65,0-68,0 % 68,1-71,0 % 71,1-74,0 % Yli 74,0 % 71,3 63,7 63,7 Työllisyysasteen muutos ELY-keskuksittain Q3/2016-Q3/2017 Vähentynyt yli 2,0 %-yks. Vähentynyt 1,1-2,0 %-yks. Vähentynyt 0,1-1,0 %-yks. Ei muutosta Kasvanut 0,1-1,0 %-yks. Kasvanut 1,1-2,0 %-yks. Kasvanut yli 2,0 %-yks. 3,1-2,7 1,3 74,2 71,2 67,6 68,0 64,1-2,4-1,1 1,1 0,5 2,9 70,3 69,7 68,0 1,9 1,3 1,8 73,4 65,1 3,9-0,6 85,6 71,5 73,2 2,9 2,0-0,5 Kuva 22 Työllisyysaste ja työllisyysasteen vuosimuutos ELY-keskuksittain vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 22 Sysselsättningsgrad och sysselsättningsgradens årsförändring per NTM-central under tredje kvartalet år Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. 28 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
29 Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumman kehitys (lkm) Turun seutu Vakka-Suomi Salon seutu Loimaan seutu Turunmaa Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumman kehitys ilman Turun seutua (lkm) Vakka-Suomi Salon seutu Loimaan seutu Turunmaa Kuva 23 Uusien avoimien työpaikkojen määrän kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Alemmassa kuviossa on sama tietosisältö ilman Turun seutua. Figur 23 Utvecklingen av antalet nya lediga arbetsplatser i Egentliga Finland. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Den nedre figuren visar samma datainnehåll utan Åboregionen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 29
30 48 Pyhäranta Kustavi 1498 Laitila Oripää 80 Uusikaupunki Vehmaa Mynämäki Pöytyä Nousiainen Taivassalo Aura 60 Rusko 35 Masku Raisio Turku Lieto Naantali Kaarina Paimio Sauvo 60 Parainen Loimaa Koski Tl 791 Marttila Salo 3742 Somero 271 Kemiönsaari Uusien avoimien työpaikkojen vuosikertymä syyskuussa Kunnat Maakunnat Alle Yli 4000 Alle Yli Kuva 24 Edellisen vuoden aikana syntyneiden uusien avoimien työpaikkojen määrä syyskuussa Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 24 Antalet nya lediga arbetsplatser som skapats under det föregående året i september Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 2018
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 218 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN
Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen
Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli
Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.
Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYI TOUKOKUUSSA Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu nousi toukokuussa selvästi viime kuukausia korkeammalle tasolle. Työttömyyden kasvun pieneneminen onkin ollut varsin hidasta.
Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi 1 995 hengellä vuonna 2018 Elävänä syntyneet 1 710 Kuolleet 1 881 Syntyneiden
Turun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-marraskuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 570 Kuolleet 1 714 Syntyneiden
Turun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Lokakuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 446 Kuolleet 1 554 Syntyneiden enemmyys
Turun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 1 830 hengellä Elävänä syntyneet 1 302 Kuolleet 1 406 Syntyneiden enemmyys
Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku
Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen
Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 130 hengellä Elävänä syntyneet 638 Kuolleet 740 Luonnollinen
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 31.01.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
Turun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-helmikuussa 67 hengellä Elävänä syntyneet 250 Kuolleet 292 Syntyneiden
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, kesäkuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.08.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.06.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2018
MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2018 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 2018 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL
Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173
Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50
TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN
KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu
TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen
VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312
Väestönmuutos Pohjolassa
Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi
VARSINAIS-SUOMESSA 2012
VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen
MAAKUNNAN TILA LANDSKAPETS TILLSTÅND KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2014 ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 2014
MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2014 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 2014 Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä
Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen
MAAKUNNAN TILA LANDSKAPETS TILLSTÅND KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 2016 ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND VÅREN 2016
MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 2016 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND VÅREN 2016 Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen keväällä
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Työttömyys vähenee Vakka-Suomessa ja kasvaa muualla Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
MAAKUNNAN TILA LANDSKAPETS TILLSTÅND KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 2015 ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND VÅREN 2015
MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 215 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND VÅREN 215 18 5 12 12 5 58 22 15 65 6 47 1 8 Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.12.2014 klo 9.00 Uusien työpaikkojen määrä kasvussa ja työttömien Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
1. Väestö. 1.1Johdanto
1. Väestö 1.1Johdanto Väestö 31.12. Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien 1995-2009, 2000-2009 ja 2008-2009 välillä on
Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,
MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 2017
TEEMA: POSITIIVINEN RAKENNEMUUTOS MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 7 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND VÅREN 7 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2014 Julkaisuvapaa torstaina 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2/2014
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /014 Julkaisuvapaa tiistaina 5.3.014 klo 9.00 Työttömyys kasvaa ja kuntien haasteet Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli helmikuun
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys kasvussa - paikoin tosin vähenee Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne
50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.201 klo 9.00 Nuorten työttömyys aleni 1 Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ- ja
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2013
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa nuorten työttömyys paikoin vähenemässä Varsinais-Suomen työ-
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa elokuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi
LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 22.7.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jyrkkeni kesäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.201 klo 9.00 Työttömyys lievemmässä kasvussa - paikoin jopa vähenee Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni useassa Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ-
KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008
KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2009-2013 Varsinais-Suomen kuntayhtymille, poliittisille piirijärjestöille, tiedotusvälineille Varsinais-Suomen
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1. 2014 klo 9.00 Työttömyys kasvaa ja kuntien haasteet Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Heinäkuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Juli 2013
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Heinäkuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Juli 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Heinäkuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50 312
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.11. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyyden kasvu hidastumassa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Uusien työpaikkojen määrä kasvussa ja työttömien Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Miesten työttömyys kääntyi laskuun Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
VARSINAIS SUOMI. Työllisyyskatsaus
Työllisyyskatsaus Työttömyys alenee vauhdilla Varsinais Suomessa Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Pyhäranta 4,8 Laitila 4,2 Uusikaupunki Oripää 6,0 6,5 Pöytyä Mynämäki 6,5 5,6 Vehmaa
VARSINAIS SUOMI. Työllisyyskatsaus
Työllisyyskatsaus Työttömyys vähenee Varsinais Suomessa Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Pyhäranta 7,6 Laitila 7,5 Uusikaupunki Oripää 8,6 7,0 Pöytyä Mynämäki 8,9 10,1 Vehmaa 9,7
Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)
Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo
MAAKUNNAN TILA LANDSKAPETS TILLSTÅND KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2015 ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 2015
MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 015 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 015 Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
PALVELURAKENNE- UUDISTUS
PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS
Työttömyyskatsaus Huhtikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8 /2012
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9. 2012 klo 9.00 Työttömyys kasvaa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /
VARSINAIS SUOMI. Työllisyyskatsaus
Työllisyyskatsaus Nuorten työttömyys vähenee Varsinais Suomessa Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Pyhäranta 9,0 Laitila 6,9 Uusikaupunki Oripää 9,9 8,1 Pöytyä Mynämäki 9,9 10,8 Vehmaa
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 2.4. 201 klo 9.00 Työttömyyden kasvu kiihtyy yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät
Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Raportti ajalta 02.03.7-2.04.7. Vastauksia annettu yhteensä 37 kpl. Millä toimialalla yrityksesi toimii? / Inom vilken bransch verkar
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
VARSINAIS SUOMI. Työllisyyskatsaus
Työllisyyskatsaus Työttömyys vähenee lievästi Varsinais Suomessa Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Pyhäranta 8,1 Laitila 7,7 Uusikaupunki Oripää 9,4 7,8 Pöytyä Mynämäki 9,0 10,3 Vehmaa
Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki
Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och
FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys
FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: huhtikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: april 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: huhtikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: april 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS huhtikuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312
VARSINAIS SUOMI. Työllisyyskatsaus
Työllisyyskatsaus Varsinais Suomessa työttömyys vähenee ripeästi Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Pyhäranta 6,4 Laitila 5,9 Loimaa Uusikaupunki Oripää 8,7 6,6 5,0 Pöytyä Mynämäki
Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012
Työttömät Varsinais-Suomen ELY-keskus pvm Julkaistavissa 20.3.2012 9.00 Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012 Työttömyys supistuu yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
VARSINAIS SUOMI. Työllisyyskatsaus
Työllisyyskatsaus Työttömyys alenee vauhdilla Varsinais Suomessa Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Pyhäranta 8,1 Laitila 7,8 Uusikaupunki Oripää 8,7 8,4 Pöytyä Mynämäki 9,6 9,6 Vehmaa