Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami

Samankaltaiset tiedostot
Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Omaistyön perustehtävä

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

OVET -VALMENNUS MIELENTERVEYSOMAISILLE

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

PIENTEN LASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ HYVINVOINTI 2018

Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta


Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

Omaisen kohtaamisen prosessi

The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017

KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä tammi-helmikuussa 2016 Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 378 henkilöä. Asiakastyytyväisyys Kotihoito

Kouluterveyskysely 2017

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

kun lapsi on omainen Lapsiomaistyön periaatteet

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake HB-asiakkaalle

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille

Omaistyön helmi. Prospect-projektin loppuraportti. Mielenterveysomaisten keskusliitto

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

TYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry Etsivä omaistyö -projekti ( )

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

Omaistuki Solnassa. Kuka on omaishoitaja?

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI ( )

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi?

Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin

Sidosryhmien vaikuttavuusketju

Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Marianna Sorvali

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Transkriptio:

Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami on asiantuntijaorganisaatio, joka edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia yhdessä sen 17 jäsenyhdistyksen kanssa. Keskusliiton rooli asiantuntijaorganisaationa perustuu yhteistyöhön ja verkostoitumiseen järjestön sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Keskusliitto välittää tietoa mielenterveysomaisten tilanteesta ja tarpeista sekä järjestö- että julkisen sektorin edunvalvontaverkostoissa. Osallistumalla edunvalvonnan kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöfoorumeihin keskusliitto vie eteenpäin sekä mielenterveysomaisten arjen asiantuntijuutta että omaisyhdistysten keräämää tuntemusta mielenterveysomaisten tilanteesta. Keskusliitto tuo omaisten äänen esiin lausunnoissaan sekä eri työryhmissä, neuvottelukunnissa ja muilla yhteistyöareenoilla.

Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö

Omaisten Prospect-ryhmien hyvinvointikysely 2010-2013

Tavoitteena saada tietoa Prospect-ryhmien vaikutuksista omaisten hyvinvointiin ja jaksamiseen Kyselyssä käytetyt mittarit 1) Yleinen terveydentila (mittaa nykytilannetta) itsearviointimittari,ghq (General health questionnaire) 2) DEPS (Salokangas, Stengård & Poutanen, 1994) mittaa subjektiivisesti koettua ja ilmaistua masentuneisuuden astetta. 3) Päätösvalta-mittari (Ojanen 2000) Elämänhallintaa koskeva kysymys 4) Oiremittari, itsearvointimittari (Aro, S. 1989) Kyselylomaketutkimus jaettiin Prospect-ryhmiin osallistuville omaisille ennen ryhmän alkua (n.3 vkoa), 3kk ja 12 kk ryhmän jälkeen. Kyselyssä 25 monivalintakysymystä + avoin kysymys (10 sivua/kysely). Tutkimuksen on toteuttanut Tampereen yliopiston Informaatiotieteiden yksikön tilastollinen tutkimuspalvelu TUPA. Kyselyyn osallistui kaikkiaan 239 omaista ympäri maata.

20.1.2015 Kyselyn vastaajat

% 45 40 Keiden kanssa asuu? 40 N=58 35 30 31 25 22 20 15 10 5 3 3 0 Yksin Aviopuolison/ avopuolison sekä lapsen/ lasten kanssa Aviopuolison/ avopuolison kanssa Lapsen/ lasten kanssa 0 Vanhempani/ vanhempieni kanssa Muu vaihtoehto

Prospect-ryhmän kuluessa ilmeni muutoksia psyykkisesti sairaan läheisen tapaamistiheydessä - Yhdessä asuvien määrä väheni Tapaamiset viikottain lisääntyivät etenkin 3kk ryhmän jälkeen mutta Yhteydenpitojen määrät vähenivät monta kertaa päivässä olleista, kerran/useamman kerran viikossa oleviin.

Kuinka usein tapaa sairastunutta läheistä? 30 25 20 % 15 10 Asuvat yhdessä Päivittäin Useamman kerran viikossa Viikoittain Vähintään kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa 5 0 Alkukysely (N=51) Seurantakysely 3 kk päästä (N=51) Kyselyn ajankohta Seurantakysely 12 kk päästä (N=51)

Kuinka usein pitää yhteyttä muuten sairastuneeseen läheiseen? 35 30 25 % 20 15 10 Monta kertaa päivässä Kerran päivässä Useamman kerran viikossa Kerran viikossa Vähintään kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa 5 0 Alkukysely (N=98) Seurantakysely 3 kk päästä (N=79) Kyselyn ajankohta Seurantakysely 12 kk päästä (N=56)

Vastaajien fyysiset oireet Ei merkitseviä tuloksia tai muutoksia Olo kohenee alkukyselystä 3kk seurantavaiheeseen, mutta 12 kk arvot palautuu lähelle alkukyselyn arvoja. Esim. tuntemus omasta terveydentilasta, vaikeuksia päästä uneen/heräilemistä öisin, jännittyneisyys/hermostuneisuus, sydämentykytys, painajaisunet, hengitysvaikeudet.

Prospect-ryhmällä positiivisia vaikutuksia omaisten mielentilaan

- Keskittyminen tehtäviin parantui merkitsevästi Prospect-ryhmän jälkeen Taustoista ainoastaan vanhemmat keskittyivät merkitsevästi paremmin myös 12kk päästä vs alkukysely. Omaisten kuormittuneisuus vähentyi merkitsevästi Prospect-ryhmän jälkeen Vaikutus ulottui aina 12 kk ryhmän päättymiseen saakka

Kuormittuneisuus vähentyi - hyvinvointi ja jaksaminen kohentui - Ennen ryhmää suurin osa vastaajista ilmoitti olevansa hyvin kuormittuneita - 3kk ryhmän jälkeen hyvin kuormittuneiden määrä oli laskenut - 12 kk ryhmän päätyttyä suurin osa ilmoitti olevansa jonkin verran kuormittuneita - Iällä ei merkitystä Kokonaisuutena alku vs 12kk ero on merkitsevä. Jos asuu av(i)opuolison ja lasten kanssa, muutos on merkitsevä, samaten vanhemmilla

Valvominen huolien takia vähentynyt selvästi Prospect-ryhmän jälkeen Selkeä parannus kokonaisuutenakin Kummassakin ikäluokassa (55-64v. 65-74v) valvominen merkitsevästi vähentynyt. Etenkin av(i)opuolison kanssa asuvilla sekä vanhemmilla. Prospect-group decreased clearly insomia due to worrying

Valvominen vähentynyt selvästi 70 Valvominen muutaman viime viikon aikana 60 50 40 % 30 20 Ei ollenkaan Ei enempää kuin tavallisesti Enemmän kuin tavallisesti Paljon enemmän kuin tavallisesti 10 0 Alkukysely (N=52) Seurantakysely 3 kk päästä (N=51) Kyselyn ajankohta Seurantakysely 12 kk päästä (N=52)

Omaisten kokema päätösvalta omissa arkisissa asioissa kasvoi merkitsevästi Prospect-ryhmän jälkeen Feeling of increased autonomy in decision-making in everyday life Ennen Prospect-ryhmää suurin osa vastaajista ilmoitti omaavansa kohtalaista päätösvaltaa 3 kk ryhmän jälkeen vastaajat ilmoittivat omaavansa suurta päätösvaltaa vielä 12 kk ryhmän jälkeen suurta päätösvaltaa ilmoittaneiden määrä oli lisääntynyt. Iällä ei merkitystä, mutta vanhemmilla ja av(i)opuolison ja lasten kanssa asuvilla merkitsevästi kasvanut.

Päätösvalta omissa asioissa kasvanut 70 Päätösvalta omissa arkisissa asioissa 60 50 40 % 30 Korkeintaan vähäinen päätäntävalta Kohtalainen päätäntävalta Suuri päätäntävalta 20 10 0 Alkukysely (N=48) Seurantakysely 3 kk päästä (N=51) Kyselyn ajankohta Seurantakysely 12 kk päästä (N=49)

Yhteenvetona: Omaisten Prospect-ryhmä Vähentää Omaisten valvomista Kuormittuneisuuden kokemusta Lisää Omaisten jaksamista ja hyvinvointia Keskittymistä tehtäviin Päätösvaltaa omissa arkisissa asioissa» Omaisten Prospect-ryhmien hyvinvointikysely 2013 / Mielenterveysomaisten keskusliitto ry» www.finfami.fi/prospect