þÿ S o s i a a l i p o l i t i i k k a I s o P y ö r ä k o u l u t u s u u d i s t u k s e n

Samankaltaiset tiedostot
Pohjoinen on punainen? Kopra, Sanna-Kaisa

þÿ O p i n n ä y t t e e t v e r k k o o n m o n t a h y v ä ä s y y t ä Holopainen, Mika

Kohti osallistavampaa kehityspolitiikkaa? Vihma, Katri

Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla. Holopainen, Mika.

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Historian ja etnologian laitos

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista

Valtio- ja yhteiskuntatiede

YLIOPISTOJEN OPOSEMINAARI / HANKEN

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa

Julkaisujen raportointi tuo rahaa tutkimukseen ja opetukseen

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Tervetuloa kurssille Tasa-arvo -perusoikeus ja politiikan haaste!

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne

AHOT Hyväksilukemisen uudet periaatteet

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Uusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma

OPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat. Hakijan päivä

Fukseille TUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA OPETUKSESTA KAIKENMOISTA HOPS. Reija Satokangas. FT, yliopistonlehtori

Hyväksytyt yht. (joista varasijalta kutsuttuja) 62 (30)

Valintoja ja optioita! Valinnaisten opintojen info

Pedagoginen johtaminen - työpaja

Sisällys. 1 Johdanto Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015

Minna Koskinen Yanzu-seminaari

Tieteenalaa tukevien opintokokonaisuuksien hakuohjeet ja valintaperusteet, kevät 2018

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

Yhteiskuntapolitiikan vastaavuustaulukko ( ) asti)

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Viestintä ja vaikuttaminen

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille

Kielelliset. linjaukset

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

YTM. Politiikkatieteet

LUVA - lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Horisontti

Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa?

Siirtohaku, Historia, Joensuu Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3v+2v)

FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Humanistinen osasto/suomen kieli ja kulttuuritieteet

Lähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä

UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, SOSIOLOGIAN OPINTOSUUNTA. 60 op. 15 op

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Tutkintorakenteet: Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kieli- ja viestintäopinnot

YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, YHTEISKUNTAPOLITIIKAN OPINTOSUUNTA. 60 op. 15 op

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Tavoitteena on tarjota syksystä 2018 alkaen Omnian ammatillisille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa ü ü

Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet

Riskianalyysi Aleksanteri-instituutin liittämisestä erillisenä laitoksena humanistiseen tiedekuntaan Valtakunnallinen tehtävä Aleksanteri-instituutti

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Sosiaalitieteiden opintoinfo. Marja Andersson, Antti Kouvo, Tuukka Kaidesoja, Päivi Naumanen, Milla Salin & Outi Sarpila

Kokeisiin osallistuneet

TALOUDELLINEN TUKI SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN OPETUKSEEN. Hakulomakkeen täyttöohje

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy Tampereen yliopiston organisaatio

HOPS ja opintojen suunnittelu

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

Sosiaalityön käytännönopintojaksojen sisällöt ja tavoitteet opintojaksoille ja lastensuojelun Praksiksen idea

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu

OPO-INFO Alatunniste

Fukseille TUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA OPETUKSESTA KAIKENMOISTA HOPS. Reija Satokangas. FT, yliopistonlehtori

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

Digitaaliset ihmistieteet. Infotilaisuus klo 15

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

Maisteriopiskelijan infopaketti. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintosuunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Asiat Professori Anita Kangas. Varajäsen. Professori Martti msiäinen. Professori Pekka Kettunen 1-7

Ulkomaisten tutkintojen ja osaamisen tunnustaminen Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Urareitti-hankkeen loppuseminaari

Optime mitä opetushenkilöstön olisi hyvä tietää lukujärjestyssuunnittelusta

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE

Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU)

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [ ]

Maisteriopiskelijan infopaketti. Internet- ja pelitutkimuksen opintosuunta

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

LAPIN YLIOPISTO Matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta Tiedekuntaneuvosto 8/2009, ASIALISTA

Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt

Transkriptio:

https://helda.helsinki.fi þÿ S o s i a a l i p o l i t i i k k a I s o P y ö r ä k o u l u t u s u u d i s t u k s e n Kouvonen, Anne Maria 2018 þÿ K o u v o n e n, A M 2 0 1 8, ' S o s i a a l i p o l i t i i k k a I s o P y ö r ä k o u l u t u s u u d i s t u k s e n : sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Vuosikerta. 26, Nro 1, Sivut 83-86. http://hdl.handle.net/10138/236813 Downloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.

Sosiaalipolitiikka Iso Pyörä -koulutusuudistuksen pyörteissä Anne Kouvonen: VTT, Sosiaalipolitiikan professori (ma.), Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto anne.kouvonen@helsinki.fi Janus vol. 26 (1) 2018, 83 86 Tulin töihin Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselle syksyllä 2014, kun muutin Iso-Britanniasta Suomeen työskenneltyäni pitkään ensin University of Nottighamissa Englannissa ja sitten Queen s University Belfastissa Pohjois-Irlannissa. Tuossa vaiheessa Helsingin yliopiston käytännöt olivat vielä monessa suhteessa hyvin erilaisia ja huomattavasti vähemmän strukturoituja ja keskitetysti johdettuja kuin brittiyliopistoissa. Opetukseen liittyvää hallintotyötä oli professoreilla ja yliopistonlehtoreilla ratkaisevasti vähemmän. Vaikka eroja toki runsaasti edelleen on, kuluneen kolmen vuoden aikana on tapahtunut valtavia muutoksia, ja monessa suhteessa käytännöt sekä arjen yliopistoelämä sekä opiskelijan että opetushenkilökunnan näkökulmasta ovat alkaneet muistuttaa enenevässä määrin arkea brittiläisissä yliopistoissa. Taustalla muutoksissa on suurimmilta osin ollut Helsingin yliopiston laaja koulutusuudistus, ns. Iso Pyörä, joka tietenkin itsessään heijastelee laajempia poliittisia ja yhteiskunnallisia muutoksia. Isolla Pyörällä on ollut suuria vaikutuksia kaikkien Helsingin yliopistossa opetettavien tieteenalojen kannalta, sosiaalipolitiikalle siinä samassa. Pääsin Isoon Pyörään mukaan heti suunnittelun alussa ja on ollut kiinnostavaa ja mielekästä olla mukana rakentamassa uusia koulutusohjelmia. Uudet tutkintorakenteet tulivat voimaan ja uudet koulutusohjelmat aloittivat syksyllä 2017. Ison Pyörän toteutuksen aikataulu ei ollut ideaalinen koska samaan aikaan kun suunnitelimme uusia koulutusohjelmia jouduimme keskelle Helsingin yliopiston yt-neuvotteluja ja erityisesti hallintohenkilökuntaa koskettaneita kipeitä irtisanomisia. Uudistus on tarkoittanut, että oppiaineista on siirrytty koulutusohjelmiin ja tämä on merkinnyt suurta muutosta myös sosiaalipolitiikan oppiaineen (tieteenalan) asemassa. Tieteenalat, joita aiemmin on opetettu pää- ja sivuaineina, löytyvät nyt koulutusohjelmien sisällöistä. Koulutusohjelmassa on useiden tieteenalojen sisältöjä ja sisältöjen suunnittelussa yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ollut työelämäosaamisen ja työelämävalmiuksien tuottaminen. Jo kandiohjelmiin kuuluu harjoittelua tai työelämäprojekteja. Sosiaalipolitiikasta kiinnostuneet tulevat opiskelijat eivät hae valintakokeessa enää yhteiskuntapolitiikkaan, vaan sosiaalitieteiden kandiohjelmaan, jossa aluksi opiskellaan laajasti eri sosiaalitieteitä. Esimerkiksi ensimmäisenä syksynä kaikki uudet opiskelijamme käyvät paitsi yhteiskuntakuntapolitikan, myös sosiologian, sosiaalipsykologian ja sosiaalityön johdantokurssit. Samoin kaikki sosiaalitieteiden kandiohjelman opiskelijat joita

84 on tänä vuonna Helsingin yliopistossa noin 90, suorittavat yhteiskuntapolitiikan johdantokurssin, joka painottuu keskeisiltä osin sosiaalipolitiikkaan. Tieteenalaan eli entisen pääaineen valinta tapahtuu 3-vuotisessa kandiohjelmassa vasta myöhemmin, noin toisen opiskeluvuoden keväällä. Tämä mahdollistaa opiskelijoiden erikoistumisen tiettyyn tieteenalaan kandityössään. Kaikki eivät tule mahtumaan haluamaansa opintosuuntaan, joten karsintaa joudutaan tekemään opintomenestyksen ja opiskelun etenemisnopeuden perusteella. Maisteriohjelmissa sen sijaan opiskellaan alusta asti suuntautumisvaihtoehdossa, joista yksi on yhteiskuntapolitiikka. Muut sosiaalitieteiden maisteriohjelman suuntautumisvaihtoehdot ovat sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia, kriminologia ja väestötiede. Helsingin yliopiston nettisivuilla sanotaan, että Muutos tarkoittaa, että kandiohjelmaan hakiessaan opiskelijan ei tarvitse vielä sitoutua yhteen tieteenalaan, vaan opintojen edetessä hän voi ohjelman sisällä suuntautua itselleen parhaiten sopivalle alalle. Tämä vähentää uudelleen hakemisen tarvetta. Seuraavat pari vuotta tulevat näyttämään, miten hyvin tämä käytännössä toimii ja miten tyytyväisiä opiskelijat tulevat muutokseen olemaan. Voisi ajatella että uudet opiskelijakohortit tulevat sopeutumaan muutokseen paremmin kuin aiemmin aloittaneet opiskelijat, joilla onkin ollut paljon huolta ja kysymyksiä uudistukseen liittyen. Kaikilla koulutusohjelmilla on nimetyt johtajat ja johtoryhmät. Tämän myötä oppiainevastaavan työnkuva on muuttunut ja tieteenalavastaavan tärkein tehtävä on nyt toimia tieteenalansa opettajien ja tutkijoiden esimiehenä. Koulutusohjelmien johtaja ja johtoryhmä vastaavat opetuksen organisoinnista ja ohjelmien kehittämisestä. Helsingin yliopistossa sosiaalipolitiikkaa voi opiskella paitsi suomenkielisissä sosiaalitieteiden kandi- ja maisteriohjelmissa myös uudessa monitieteisessä englanninkielisessä Contemporary Societies (COS) -maisteriohjelmassa, joka aloittaa syksyllä 2018 ja jonka johtajana itse toimin. COS-ohjelmassa on mukana viisi tieteenalaa: sosiaalipolitiikka, sosiologia, sosiaalipsykologia, sosiaalija kulttuuriantropologia sekä kehitysmaatutkimus. COS-maisteriohjelmassa sosiaalipolitiikan valinneet opiskelijat erikoistuvat eriarvoisuuden tutkimukseen, mutta voivat valita opintoja myös muista teemoista kuten esimerkiksi maahanmuutto ja etniset suhteet tai sosiokulttuuriset muutokset. Sosiaalipolitiikan opettajat ja tutkijat opettavat poikkeuksetta useammassa koulutusohjelmassa. Noin puolet Helsingin yliopiston 60 maisteriohjelmasta on opetuskieleltään englanninkielisiä. Näihin odotetaan kansainvälisiä hakijoita mutta toivotamme erittäin tervetulleiksi myös suomalaiset hakijat Suomen eri yliopistoista. Myös useissa suomenkielisissä ohjelmissa, mukaan lukien sosiaalitieteiden maisteriohjelma, opetus on pääosin englanniksi. Sen sijaan sosiaalitieteiden kandiohjelman opetus toteutetaan pääosin suomeksi. Helsingin yliopistossa, kuten muissakin Suomen yliopistoissa, on nyt syksystä 2017 lähtien otettu käyttöön EU/

85 ETA-maiden ulkopuolisia kansalaisia koskevat lukuvuosimaksut. COSohjelman lukuvuosimaksu on 13 000 euroa, joten kahden vuoden maisteriohjelman hinnaksi tulee 26 000 euroa. COSin johtoryhmässä olemme pitäneet tätä kalliina mm. verrattuna alan johtavien englantilaisten yliopistojen (kuten University of York, LSE) maisteriohjelmien maksuihin, koska ohjelmamme ovat kaksivuotisia toisin kuin Englannissa. Maksu oli kuitenkin yliopiston johdosta ylhäältä päin määritelty ja itse asiassa lukuvuosimaksujen minimitariffi. Stipendejä tullaan myöntämään muutamille lahjakkaimmille opiskelijoille. Aika tulee näyttämään, minkä verran maksavia opiskelijoita tulemme saamaan. Kansainvälisten maisteriohjelmien markkinointi on tärkeää ja olemmekin panostaneet mm. nettisivuun sekä ammattimaisesti tehtyyn markkinointivideoon, jonka löydätte Helsingin yliopiston Youtube-kanavalta. Tällä hetkellä sosiaalipolitiikka sijoittuu Helsingin yliopistossa edelleen yhteiskuntapolitiikka- tieteenalan alle (oppiaine-sanasta jouduimme siis virallisesti luopumaan Ison Pyörän yhteydessä, mutta sanaa toki epävirallisesti vielä usein käytämme). Muut yhteiskuntapolitiikan osa-alueet meillä ovat vanhenemisen tutkimus, kaupunkitutkimus, ympäristöpolitiikka ja vammaistutkimus. Valtiotieteellisen tiedekunnan laitokset, sosiaalitieteiden laitos mukaan luettuna, on lakkautettu, joten kaikki sosiaalitieteiden koulutusohjelmien tieteenalat, myös yhteiskuntapolitiikka, ovat suoraan valtiotieteellisen tiedekunnan alaisuudessa. Entä mitä sosiaalipolitiikan tieteenalalla tällä hetkellä Helsingin yliopistossa tutkitaan? No mehän tutkimme vaikka mitä ajankohtaista ja mielenkiintoista! Käytämme monipuolisesti erilaisia tutkimusmenetelmiä, sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat mm. hyvinvointi, köyhyys, työttömyys, työllistymisen esteet, työhyvinvointi, perustulo ja terveyserot. Yksi tärkeä ja nouseva tutkimusteema etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa Suomessa on eri-ikäisten ja eri maista ja eri syistä Suomeen tulleiden maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut. Nykyisillä kotikulmillani Helsingin itäisessä suurpiirissä jo 23 % väestöstä puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin ns. kotimaisia kieliä eli suomea tai ruotsia. Joillain Itä-Helsingin alueilla kuten Itäkeskuksessa ja Meri-Rastilassa näiden ns. vieraskielisten osuus on jo yli 30 %. Puheenvuoroni alussa sanoin, että Helsingin yliopiston käytännöt ovat lähentyneet brittiläisten yliopistojen käytäntöjä. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opetushenkilökunnan hallintotyön ja kokousten määrä on huomattavasti lisääntynyt kuluneiden kolmen vuoden aikana. Sellaista viikkoa ei itselläni enää ole, ettei olisi yhtään opetushallintoon liittyvää kokousta. Kokouksia voi joinain viikkoina olla jopa useampia päivässä. Opettajat eivät itse valitse enää opetusaikojaan ja -paikkojaan, eivätkä kaikki voi opettaa tiistaisin klo 12 14 vaan aikataulut tulevat meille Optimejärjestelmän kautta. Tosin keväästä 2018 alkaen opetusaikatoiveita voi esittää eikä esteellisiä aikoja tarvitse enää hyväksyttää esimiehellä.

86 Opetusohjelma lyötiin lukkoon kolmen lukuvuoden (2017 2020) ajalle jo viime keväänä (2017). Samoin keväisin lyödään lukkoon seuraavan lukuvuoden opetussuunnitelma. Vakinainen henkilöstö voi enää vähäisemmässä määrin opettaa mitä kursseja heitä huvittaa opettaa: pääpaino on pakollisessa opetuksessa. Yhteistyötä eri opettajien ja tieteenalojen välillä on paljon aikaisempaa enemmän. Muutos on varmasti ollut iso erityisesti vanhemmalle ja pitkään Helsingin yliopistossa työskennelleelle opetushenkilökunnalle, kun taas me nuoremmat ja muista maista tulleet olemme sopeutuneet ehkä kivuttomammin. Itse näen todella paljon hyvää esimerkiksi eri tieteenalojen kollegoiden välisen opetus- ja suunnitteluyhteistyön lisäämisessä sekä siinä, että opetusvelvollisuudet ja kurssien sisällöt ja vaatimukset ovat tulleet aikaisempaa läpinäkyvimmiksi ja koherentimmiksi. Työelämäpainotteisuus ja pedagoginen kunnianhimo ovat lisääntyneet ja nämä näkökohdat tulevat varmasti hyödyttämään opiskelijoita. Keskeinen ero ja kritiikin kohde Helsingissä verrattuna Britanniaan on kuitenkin hallinnollisen lähituen niukkuus tai käytännössä sen puuttuminen. Siinä missä entisessä työpaikassani Queen s University Belfastissa laitosta johtavilla professoreilla oli aina henkilökohtainen sihteeri tai useampikin, täällä dekaanikin saa toimia omana sihteerinään. Tämä on mielestäni suurta resurssien tuhlausta. Pienestä napinasta huolimatta haluan kuitenkin päättää puheenvuoroni siihen, että Helsingin yliopisto on kuitenkin valtavan upea paikka tutkia, opettaa ja opiskella sosiaalipolitiikkaa.