Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Lapin ELY-keskus, Marko Kangas, Ympäristövastuualue 1.6.2018
Hankeaika: 1.7.2015-31.8.2018 Päähakija: Länsstyrelsen i Norrbottens Län Suomalainen koordinoivapartneri: Lapin ELY-keskus Yhteistyökumppanit: - Luonnonvarakeskus (LUKE) - Geologian tutkimuskeskus (GTK) - Sveriges Geologiska Undersökning (SGU) 2
3
Happamat sulfaattimaat Pohjois-Perämeren rannikkoalueella GTK ja SGU tekevät rajojen ylittävää yhteistyötä ja laativat yhteisen yleiskartan, jossa ilmenee missä happamat sulfaattimaat esiintyvät Pohjois-Perämeren rannikkoalueilla. Suorittavat täsmentäviä kartoituksia HS-maiden esiintymisestä priorisoiduilla valuma-alueilla (Simojoki Suomessa, Alterälven, Alån ja Rosån Ruotsissa). Sovitetaan yhteen GTK:n ja SGU:n työmenetelmät ja HS-maiden luokitukset. Hankkeen tuloksia tullaan käyttämään tiedotusmateriaalin laatimiseen, esim. miten happamia sulfaattimaita luokitellaan, missä niitä esiintyy, niiden ympäristövaikutuksia ja millä toimenpiteillä niiden ympäristöhaittoja voidaan vähentää. 4
Kuivatusojien kontrolloitu valunta Veden sähkönjohtokykykartoitus kuivatusojissa (maatalous) Norrbottenin rannikkoalueella. Happamien sulfaattimaiden alueella veden sähkönjohtokyky on usein huomattavasti kohonnut Säätösalaojituskokeilu 5
Siian telemetriatutkimukset Alterälvenillä 6
Telemetriatutkimuksella selvitettävät kysymykset Siian vaellusesteet! onko niitä vesistössä? Missä siiat kutevat / kutualuevalinnat? syvyys, pohjanlaatu, virran nopeus jne. Kuinka pitkään kalat viipyvät joessa? Kalojen vaelluskäyttäytyminenłeroja sukupuolten välillä? 7
Komposiitti-kalatie (Composite Service Europe AB) Kaksoisrakenne komposiitti-uretaani-komposiitti Muotoiltavuus pohjanmuoto, säädettävät aukot, helposti muunneltavissa. Moduulit max.6 m. Moduuli-järjestelmä lisää joustavuutta. 8
Elinympäristömallinnus ja kunnostukset Joen ominaisuudet eri virtaamilla Maastomittaukset Uoman topografia Virtausmallinnus Elinympäristön hyvyys Kunnostusvaikutus elinympäristössä Esimerkiksi 0+ lohenpoikaset Kunnostus Ennen Vertailu Kalan olinpaikkavaatimukset Habitaattivaatimukset Arvotetaan kohdekosken elinympäristö lohen poikasten silmin (habitaattivaatimukset) Jälkeen
Elinympäristömallinnukset Simojoella Saukkokoski Mötyskoski Lohenpoikastiheyksiltään parhaimpia Simojoen koskia ei kunnostuksia Lohenpoikastiheydet pieniä, kutu- ja poikasaluekunnostuksia 1.6.2018 10
Elinympäristömallinnukset Simojoella Saukkokoski Mötyskoski Hyvä lohikoski Heikko lohikoski Mallinnus Mallinnus Vertailu Kunnostus Mallinnus Mallinnus Vertailu Ennen vs Jälkeen vs Hyvä lohikoski Kunnostuksen tuloksellisuus 1.6.2018 11
SIMOJOKI Pituus 193 km Putouskorkeus 176 m Keskivirtaama (MQ) 40 m³ Keskiylivirtaama (MHQ) 427 m³ Keskialivirtaama (MNQ) 6 m³ Valuma-alue 3 160 km² Järvisyys 5,66 % Virta-alueiden pinta-ala 277 ha Kudulle nousevia lohia 1000-5000 kpl/a Lohen vaelluspoikasia 20 000-40 000 kpl/a Simojoen ylä- ja alaosa on luokiteltu vuonna 2013 erinomaiseen ekologiseen tilaan. Luokittelussa käytetty mm. päällyslevästön, pohjaeläimistön ja kalaston tilaa. Joen yläosan ravinnepitoisuudet vastaavat erinomaista ja alaosan hyvää tilaluokkaa.(j. Ylikörkkö 2014) Simojoki on yksi harvoja rakentamattomia keskisuuria jokivesistöjä Suomessa. Simojoen vesistö on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla. Natura 2000 (SCI) (Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit) (Luontodirektiivin liitteen II lajit) Kirjojokikorento, jokihelmisimpukka Simojoki on Tornion- ja Kiiminkijoen lisäksi Suomen ainoita Perämereen laskevia jokivesistöjä, jossa lohi luontaisesti lisääntyy. 12
Simojoen pääuoman kunnostustarpeen syy Simojoen pääuoman kalataloudellinen kunnostustarve aiheutuu uiton tarpeisiin tehdyistä koskien perkauksista, joita on tehty mm. 1946-1948 ja 1952-1956. Perkaukset aiheuttivat suurta kalataloudellista vahinkoa Simojoen kalakannoille
Simojoen pääuomassa tehdyt toimenpiteet Lähes kaikkia Simojoen koskia ja sen sivujokia on perattu 1955-56. Perkaukset ovat olleet voimakkaimpia joen alaosalla, noin 50 km jokisuulta ylävirtaan. Simojoen uittosääntö kumottiin vuonna 1976 Vesihallitus velvoitettiin suorittamaan tarpeelliset kunnostustyöt. Kunnostukset tehtiin pääosin vuosina 1976 1977 1970-luvun kunnostuksissa tuli huomioida kriisiajan uittomahdollisuus Simojoen ja siihen laskevien jokien kalataloudellinen kunnostussuunnitelma (1997) hyväksyttiin vuonna 1999 Pohjois- Suomen vesioikeudessa (vesiylioikeuden luvan). Simojoen LIFE-Luonto hankkeessa (2002 2007) kunnostuksia yhteensä 155 ha. Simojärveen laskeviin jokiin tehtiin Lapin ELY-keskuksen toimesta erillinen kalataloudellinen kunnostus vuonna 2012.
Simojoki Life 2002-2006
Simojoen lohen lisääntymis- ja pienpoikasalueitten kunnostukset 2015-2018 Kunnostuskohteiden alustava kartoitus Mitä tietoa kohteelta on! Valokuvia Kartoituksia Selvityksiä Seurantoja Suunnitelmia 16 1.6.2018
- Kartoitukset heinä-elokuussa 2015 - Yhteensä noin 12 000 m, josta sukeltamalla noin 4800m - Simojoen virta-alueiden- arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen selvitys 8/2015 - Päivitetty suunnitelma lupavirastoon 10/2015 Ł lupa 5/2016 17 1.6.2018
Kunnostetut kosket 2016-2017 Saarikoski Mötyskoski Kalmakoski Kalliokoski Tammakoski-Soikonkari- Lappalaisenkoski- Maitokallionvirta-Mikkolankari Kattilakoski-Harskukoski- Kuolemankoski 18
Simojoen kunnostus 2016-2017 19
20
MÖTYSKOSKI 2016 21
Pienpoikasalueen kunnostusta Mötyskoskella 2016. 22
23
24
Mötyskoski 2017 25
yksilöä/100 m² LUKE:n seurannat 45 40 35 0+ vanhemmat 30 25 20 15 10 5 Ei sähkökalastusta Simojoella viime kesänä tehdyt koskikunnostukset näyttävät myös onnistuneen mainiosti, poikasia oli käsitellyillä alueilla todella hyvin. Sama todettiin myös joillakin tänä kesänä kunnostetuilla kohteilla, poikaset olivat ottaneet alueet omakseen heti kaivinkoneen poistuttua paikalta. 0 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 26
Simojoen kunnostus 2016-2017 Kutu- ja poikasalueita kunnostettiin noin 11.6 ha (35 ha) kohde virta-alueitten kokonaispinta-ala 58 ha Kutusora (20-100 mm Ø) 1 721 t. Poikaskivi (100-200 mm Ø) 370 t. Poikaskivi (200-500 mm Ø) 200 t. Joesta seulottu kiviaines 3 450 t. Kunnostettiin mökkiteitä noin 2 100 m. (mursketta 550 t maa-ainesta 195 t) 27
Hankkeen tiedotusta: Kylätilaisuudet Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat Radio Perämeri, Lapin radio Pohjois-Suomen uutiset Tornionjoen vesiparlamentti Lohirannan lohiseminaari Kotisivut Mikko Peltsi Peltolan Youtube kanava (Simojoki) 28
Hankebudjetti 2 083 727 Ruotsi 1 147 925 Länsstyrelsen 941 800 SGU 206 125 Suomi 935 802 ELY 484 700 LUKE 262 146 GTK 188 956 29
Rahoitus Suomi INTERREG Pohjoinen (EU-rahoitus) 608 271 (65 %) Lapin Liitto 187 160 (20 %) ELY-keskus 72 705 (mmm 70 000 ) LUKE 39 322 GTK 28 344 Rahoitus Ruotsi INTERREG Pohjoinen (EU-rahoitus) 631 369 (55 %) Länsstyrelsen (Hav) 423 810 SGU 92 756 30
Tulevaisuuden haasteet! Maan käyttö valuma-alueella lisääntyy! uusia ojia (kunnostusojitus) uusia turvetuotantoalueita Suhangon kaivoshanke! Ilmaston muutos sadanta kasvaa hyvä / huono? Kalastuksen sääntely varmistettava riittävä kutukanta Kalataudit Kalakuolemat M-74 31
KIITOS Kuva: Suomen Maastokuvaus Mika Viitanen 32