HEICKELLIEN TAIDE
Heickell lienee nimenä tuttu kaikille suomalaisesta laatutaiteesta kiinnostuneille. Tämä ei ole ihme, sillä Heickellien teoksiaan myydään vilkkaasti niin huutokaupoissa kuin taideliikkeissä. Arthur Heickellin maalaukset ovat olleet jo vuosia huutokauppatilastojen vaihdetuimpien teosten kärjessä. Sen sijaan hämmästyttävää on se, kuinka vähän tietoa näistä lahjakkaista maisemamaalareista on saatavilla. Arthur Heickellistä tiedämme jotain, mutta Torsten ja Paul Heickellistä emme juuri mitään. Arthur Heickellin pojista nuorin, alkuvuodesta 2005 kuollut Oso Heickell, on jäänyt Arthur Heickell (1877-1958) monelle taiteen tuntijalle vieraaksi hänkin. Tämä johtuu osittain siitä, että hän keskittyi pelkästään muotokuvamaalaukseen. Huutokaupoissa ei Oso Heickellin taidetta juurikaan näe. Tämän katsauksen tarkoituksena on lisätä tietoa Heickellin suvun taiteilijoista. Katsauksen lähtökohtana on ollut omakohtainen innostus Heickellien taiteeseen. Kirjoituksessa käytetyt henkilötiedot perustuvat eri lähteistä löydettyihin tietoihin. Taidearviot ovat allekirjoittaneen. Arthur Heickell (1877-1958) Arthur Heickell oli tuottoisa taiteilija, jonka ura kesti yli 50 vuotta. Hän kuvasi pääasiassa idyllisiä kesämaisemia, mutta myös muita vuodenaikoja sekä henkilökuvia. Vuodesta 1902 Heickell osallistui taiteilijaseuran näyttelyihin ja vuonna 1904 hän valmistui Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulusta. Tämän lisäksi Heickell opiskeli vuosina 1904-14 Saksassa; Dresdenissä, Munchenissä ja Berliinis- Arthur Heickell : Gunart-taide sä. Uransa alkuvaiheessa Heickell toimi Helsingin sanomien piirtäjänä. Torniossa syntyneen taiteilijan vaiheet olivat Saksan ajankin jälkeen moninaiset. Tiedetään, että ensimmäisen maailmasodan aikoihin Heickell teki matkan Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Kanadaan hänelle muodostui asiakassuhteita, jotka jatkuivat koko hänen uransa ajan. Toisen maailmasodan aikaan Heickell on maalannut myös Ruotsissa. On yleinen uskomus, että hän signeerasi töitä myös nimimerkillä E. Johansson. Heickellin Ruotsin aikaa, eikä
ao. nimimerkin käyttöä ole kuitenkaan selkeästi vahvistettu. On mahdollista, että tämäkin aika ajoittuu ensimmäisen maailmansodan vaiheisiin. Ottaen huomioon E. Johansson nimimerkillä signeerattujen töiden tyyli ja aihevalikoima sekä se, että taideliike Vilh. Strömberg Ruotsin Nörrköpingissä alkoi välittää Heickellin taidetta vuodesta 1942, on kuitenkin todennäköisintä, että Heickell maalasi Ruotsissa 1940-luvun aikoihin. Mahdollista on sekin, että E.Johansson nimimerkillä on maalannut jokin Heickellin oppilaista Ruotsissa. Suomessa ollessaan hän matkusteli laajalti ja maalasi kesäisin mm. Karstulassa. Luhangalla, Lohjalla ja Hattulassa. Pysyvämmän kesänviettopaikan hän hankki Kanta-Hämeesta vuonna 1935. Ensimmäisen maailmasodan jälkeen, 1920-luvulla, Heickell on suunnannut veljensä luokse Lappiin ja maalannut saamelais- ja lapinaiheensa pääasiassa tuolloin. Arthur Heickellin taide Arthur Heickell on arvostettu taiteilija niin Suomessa kuin Ruotsissa. Suomessa hänen tiedetään hakeneen aiheita erityisesti Hämeen seudulta ja Lohjan Karkalinniemeltä. Vuohiniemen rukoushuoneen (1937), Kalkkisten kirkon sekä Kanadassa sijaitseva Copper Cliff- nimisen kaivoskaupungin suomalaisen kirkon alttaritaulut ovat Arthur Heickellin käsialaa. Arthur Heickell oli etupäässä maisemamaalari, mutta hänen tuotantoonsa mahtuu myös muita aiheita. Yhden kokonaisuuden muodostavat muotokuvat, joita hän maalasi uransa alkupuolella. Tutuimpia näistä lienevät mustalais- ja saamelaisaiheet. Vuosisadan vaihteen jälkeiset opintomatkansa hän rahoitti maalaamalla kopioita tunnetuista taideteoksista museoissa. Hänen tiedetään kopioineen mm. Rubensia, Rafaelia ja van Dyckia. Vuosisadan alkupuolella hän maalasi tilaustöinä merkkihenkilöiden muotokuvia, mutta jätti tämä lajin myöhemmässä vaiheessa vähemmälle. Parhaimmillaan Heickell oli maalatessa mieliaihettaan, seesteisen kansallistuntoista maisemaa. Poikiinsa, Torsteniin ja Pauliin verrattaessa, hänen aihevalikoimansa oli maisemissakin monipuolisempi. Silloin tällöin hän sisällytti töihinsä askareisiinsa uppoutuneita henkilöhahmoja, mutta ei näissä aina parhaimmalla tavalla onnistunut. Henkilöt ovat jääneet usein paikalleen jähmettyneen ja jäykän oloisiksi. Vuodenaikojen kirjo näkyy töissä kokonaisuudessaan. Heickell oli erityisen taidokas tallentamaan vuorokauden aikojen vaihteluissa aistittavia tunnelmia. Talviaiheiset maalaukset ovat usein hyvin laadukkaita, mutta niitä ei hänen tuotantoonsa suuressa määrin kuulu. Wentzel Hagelstam kertoo kuulleensa, että Arthur Heickell pystyi parhaimmillaan maalaamaan jopa 30 taulua päivässä. Arthur Heickell kuului hänen mukaan niihin itseoppineisiin taiteilijoihin, jotka kiersivät Suomea 1920-40 -luvuilla myymässä taulujaan. Vaikka Arthur Heickellin tuotannon määrä onkin valtava, on Wentzel Hagelstamin kuulema päivätah-
ti liitettävä satujen joukkoon. Tuottoisimmillaan Heickell lienee maalannut useamman työn päivässä. Heickellillä tiedetään olleen myös oppilaita ja uudemman kerran hän avioituikin itseään selvästi nuoremman oppilaansa, taiteilijan Alli Talpon kanssa. Heickellillä oli maalausateljé Helsingissä, ns. Raken talon yläkerrassa, mutta hän luopui siitä uuden aviolittonsa yhteydessä n. vuonna 1926. Tämän jälkeen hän maalasi kotonaan Helsingin Ruusulankadulla. Arthur Heickell kuoli vuonna 1958, 85- vuoden ikäisenä. Galleria Strindberg järjesti muistonäyttelyn vuonna 1973. Heickell maalasi työnsä lähes poikkeuksetta kiilapuille viritetyille kankaille öljyvärein. Maisematöiden koot vaihtelevat 30x40 kokoa olevista töistä suuriin, 70x100 kokoisiin maalauksiin. Heickell signeerasi työnsä kirjoittaen koko nimensä tai muotoon AHeickell. Ruotsissa maalatessaan hänen on arveltu käyttäneen signeerausta E. Johansson. Vuosiluvun hän kirjasi töihinsä harvoin, mutta vuosiluvunkin sisältäviä töitä löytyy. Markkinoilla liikkuu jonkin verran Arthur Heickellin väärennöksiä. Useimmat näistä ovat huonotasoisia, eivätkä voi harhauttaa taidetta tuntevaa ostajaa. Ongelmallisimpia tunnistettavia ovat luonnostyyppiset, luonnossa nopeasti maalatut työt. Arthur Heickellin ensimmäisestä avioliitosta syntyneet taiteilijapojat Torsten (1897-1981) ja Paul (1893-1955) Arthur Heickellin ensimmäisestä avioliitosta syntyneiden poikien, Torstenin ja Paulin, vaiheet ovat huonosti tunnettuja. Henkilötietoja on ollut käytännössä mahdotonta saada, koska elossa oleva lähisuku tietää heistä hyvin vähän. Torsten Totte Heickell on tiettävästi asunut ja maalannut Helsingin Käpylässä. Ennen kuolemaansa hän on sairastanut pitkään. Glorian antiikin haastattelussa v. 1994 Arthur Heickellin toisesta avioliitosta syntynyt poika, Oso Heickell, sanoo velipuolistaan seuraavasti; Isän ensimmäisestä avioliitosta syntyi kolme poikaa, Paul, Harald ja Torsten. Paul oli puolustusvoimien topografiaosaston kartografi. Torsten oli liikemies. Torsten ja Paul maalasivat harrastuksenaan myös maisemia, joiden tyyli muistuttaa isän tyyliä. Isän ensimmäinen avioliitto kuitenkin purkautui. En tiedä hänen elämänsä siitä vaiheesta kovin paljon. Hän ei kertonut enkä itsekään ollut aktiivinen kyselijä. Heickellin suvun nuoremman polven edustajat muistelivat Torsten Heickellin päätoimiseksi taiteilijaksi. Tätä enempää henkilötietoja ei Torsten ja Paul Heickellistä ole saatavilla. Paneutumalla heidän taiteeseen saamme kuitenkin lisää tietoa ja voimme samalla hieman kyseenalaistaa kommenttia harrastelija- 4
maalareista. Torsten Heickellin taide Torsten Heickell : Gunart-taide Torsten Heickellin tuotanto on pääasiassa tunnepitoista, kansallisromanttista maisemataidetta. Hän maalasi öljyväreillä ja kuten Oso Heickell toteaa, isänsä tyylin mukaisesti. Hänen aiheisiinsa kuului jonkin verran myös kukka-asetelmia ja muita yksilöidympiä kohteita. Loppuajan maisematöille on tyypillistä punainen taivaanranta. Torsten Heickellin tuotannossa onkin havaittavissa mielenkiintoisella tavalla Torsten Heickell : Ilta-aurinko koko taiteilijan elämänkaari. 1930-luvulla hän maalasi runsaan täyteläisiä kesämaisemia kauniine koivuineen. Vuosien edetessä taiteilija alkoi kuvata auringonlaskuja ja iltaruskoja päätyen 1970-luvun niukkoihin ja värimaailmaltaan sinisen kylmiin töihin. Lähes poikkeuksetta kaikissa näissä töissä hohtaa voimakkaana punainen auringonlasku. Torsten Heickell maalasi tyylilleen uskollisena eikä tehnyt kokeiluja modernimpaan suuntaan. Tuotannon taso vaihtelee ja joitain sinänsä onnistuneitakin töitä vaivaa värimaailman liiallinen tummuus. Parhaimpien töiden äärellä on kuitenkin selvää, että kyseessä on ollut lahjakas ja kunnianhimoinen taiteilija. Suurikokoisissa mestaritöissään hän on käyttänyt massiivisia ja arvokkaita kehyksiä. On oletettavaa, että Torsten Heickellillä on ollut yhteys isäänsä ja kukaties sama materiaalien ja kehysten toimittaja Helsingissä. Keräämällä Torsten Heickellin eri kausilta tasokkaan työn voi saada laadukkaan ja mielenkiintoisella sekä loogisella tavalla etenevän kokonaisuuden. Torsten Heickell on maalannut teoksensa lähes yksinomaan kiilapuille viritetylle kankaalle öljyvärein. Teosten koot vaihtelevat pienistä loppupuolen 20x30 kokoa olevista töistä suurikokoisiin, 70x100 kokoa oleviin maalauksiin. Hän signeerasi työt muotoon T.Heickell. K- kirjaimen alapuolelle on usein lisätty piste. Vuosilukua ei teoksiin ole merkitty. Torsten Heickell : Gunart-taide 5
Paul Heickellin taiteesta ja vaiheista Peruslinja Paul Heickellin taiteessa on isänsä tyyliin maalatut kesämaisemat. Kaikki näkemäni Paul Heickellin maalaukset ovat esittäneet idyllisen kesäistä maalaismaisemaa. Tässä suhteessa hän oli aiheelleen veljeäänkin uskollisempi. Töissään hän leikitteli kaltevuuksilla ja varjoilla ja kuvasi usein maisemissaan latoja tai muita rakennuksia. Torsten Heickelliin verrattaessa hänen maalauksellinen tyylinsä oli taiteellisempi ja värimaailma valoisampi. Paul Heickellin värisilmä oli kehittynyt ja hän käytti onnistuneesti epätyypillisiäkin väriyhdistelmiä lisäten voimakkaasti esim. sinistä väriä. Silti värikompositio on pysynyt pääsääntöisesti sovinnaisen hillittynä. Paul Heickell : Gunart-taide (Ostettu Ruotsista) Paul Heickellin tuotantoa huutokaupoissa seuratessa voi nähdä, että hänen tuotantoonsa kuuluu paljon nopeasti maalattuja tunnelmapaloja. On helppo uskoa, että nämä työt ovat syntyneet harrastuksena, eikä taiteilija ole niihin kau- 6 Paul Heickellin taide on arvoituksellisuudessaan mielestäni veljensä tuotantoa kiinnostavampaa. Pidän häntä myös taiteellisesti lahjakkaampana. Kenties Paul Heickell ei ole hyödyntänyt kaikkea sitä potentiaalia mitä hänessä taiteilijana olisi mahdollisesti ollut, mutta ihan harrastelija ei ollut hänkään. Tätä todistaa muutama suurikokoinen mestariteos ja mm. se, että hänen taidettaan on päätynyt vuosisadan alkupuolella kerättyihin tasokkaisiin kokoelmiin. On selvää, että Paul Heickell on saanut taiteeseensa ohjausta isältään. Tämän lisäksi on todennäköistä, että isä ja poika ovat myöhemmälläkin iällä maalanneet ajoittain yhdessä ja vaihtaneet ajatuksia ja tietoja taiteen saralla. Tätä varmentaa se, että Paul Heickellin taidetta on siirtynyt Kanadaan, jonne Arthur Heickell oli kauppayhteydet aikoinaan luonut. Ruotsissakin on aika ajoin myytävänä Paul Heickellin taidetta. Gunart-taiteelle Ruotsista hankittu suurikokoinen Paul Heickellin maalaus muistuttaa hämmästyttävässä määrin Arthur Heickellin maalausotetta. Ao. työ on alkuperäisissä kehyksissä ja maalattu kiilapuille viritetylle kankaalle, mikä ei ole kaikkein tyypillisin maalausalusta Paul Heickellille. On perusteltua olettaa, että maalaus on syntynyt isä ja pojan yhteisellä maalausmatkalla, Paul Heickellin vieraillessa isänsä luona Ruotsissa.
Paul Heickell : Ent. Auttin höyrypanimon kokoelmat. tason muutos on hämännyt jopa joitain huutokauppoja ja taidelistauksiin on tilastoitu kaksi P. Heickelliä. Kyse on kuitenkin mitä varmimmin samasta taiteilijasta. Loogisen kokonaiskäsityksen luominen Paul Heickellin taiteesta on siis jossakin määrin vaikeaa, vaikka maalauksellinen aihe hänellä olikin aina sama. Kemigrafeina on vuosikymmenien kuluessa ollut hienoja henkilöllisyyksiä ja eräs heistä oli Paul Arthur Heickell (1893-1955). Hän tuli ensin Lilius & Hertzbergille 1911. mutta siirtyi ennen 1. maailmansotaa Pietariin Nevski Prospektin erääseen hienostoravintolaan kyyppariksi. Helsinkiin palattuaan kävi valokuvausopin Daniel Nyblinillä 1915-16 ja täydennysopin L & H:llä 1917-19 ja toimi 7 pallisia/taiteellisia tavoitteita juurikaan sisällyttänyt. Vaikuttaakin siltä, että Paul Heickellin taiteeseen liittyy kunnianhimoisempi vaihe, jolloin hän maalasi parhaimmat teoksensa, sekä vaihe, jolloin hän on maalaillut vanhasta tottumuksesta pelkästään omaksi virkistykseksi. Harrastuksena maalatut työt ovat usein kooltaan pieniä, värimaailmaltaan suppeita (pääväri vehnänkellertävä) ja maalausote yliolkaisen nopea. Tyylin ja On todennäköistä, että Paul Heickell on asunut tai vieraillut ennen sotia lapissa. Ao. ajanjakso Paul Heickell : Gunart-taide ajoittunee yhteen hänen taiteellisesti parhaimman kauden kanssa. Lappiin on kulkeutunut tasokkaita teoksia, parhaimpana esimerkkinä Auttin höyrypanimon, (nyk. Hartwall), kokoelmiin kuulunut valoisa maisema. Taulu on tällä hetkellä yksityisomistuksessa Rovaniemellä. Todennäköisesti Paul Heickell on vieraillut lapissa 1920-luvulla isänsä seurassa. Teoksensa Paul Heickell on maalannut vanerille liimatulle tai kiilapuille viritetylle kankaalle. Hän on signeerannut työt muotoon P. Heickell. Vuosilukua ei ole merkitty. Pääsääntöisesti hän on käyttänyt pienempi kokoisia maalausalustoja kuin Torsten Heickell. Taiteilija Paul Heickell (täydennetty 22.1.2007) Taiteilija Paul Heickellin vaiheisiin on löytynyt lisävalaistusta. Paras kuvaus tästä monitaiturista löytyi lähteestä Kirjapainotaito- Graafikko 1/1985 Katoavan kemigrafian kuvastimessa:
Kuvateollisuus Oy:n kemigrafivalokuvaajana, esimiehenä ja asiakkaille esittelijänä 1920-39 ja viimeksi johti pv. pääesikunnan topografista karttaosastoa 1940-55. 1920-luvulla hän esiintyi elävienkuvien teatterin jousiorkesterissa. Hänen käsialaansa olivat eräät maalaukset taidekaupoissa ja hänen asiantuntemusta oli myös kuuluminen klubin rintamerkin palkintolautakuntaan. Jaa-a pojat, olis vain yksi tunti päivässä töitä ja sekin olisi päivällistunti! - lausahti 1938 Paul Heickell sympaattinen työtoveri ja hienovarainen johtaja, jonka valoisassa muistossa säilytämme! Tämän lisäksi tiedetään, että Paul Heickell näytteli 2. rosvoa Birger Pohjanheimon käsikirjoittamassa ja ohjaamassa farssissa Pirteä ja kadonnut kori vuodelta 1914. Arthur Heickellin toisesta avioliitosta syntynyt poika Oso (1927-2005) Oso Heickell oli ansioitunut muotokuvamaalari. Hänen taiteensa on edustettuna lukuisissa julkisissa kokoelmissa ja on arvostettua ao. asiantuntijapiireissä. Oso Heickellillä oli myös vankka taiteen teoreettinen koulutus, jota hän täydensi mm. Académie Julianissa Pariisissa sekä Surikovin taideinstituutissa Moskovassa. Oso Heickell toimi taideopiskelijoiden opettajana taideteollisessa korkeakoulussa. Tuusulassa 5.8.2005 Timo Kumpulainen / Gunart-taide WWW.GUNART.FI 8
Arthur Heickellin muistonäyttelun ilmoitus Strindbergin taidesalongissa Helsingissä vuonna 1973. 9
Arthur Heickell kotona perheineen 1950-luvun taitteessa Arthur Heickellin veli Pietari Harald Heickell Sodankylässä 10
ARTHUR HEICKELLIN TUOTANTOA 11
12
TORSTEN HEICKELLIN TUOTANTOA 13
PAUL HEICKELLIN TUOTANTOA 14