Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 1 (31) PL 500 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 38 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Sompasaaren asemakaava-alueella HEL 2015-001834 T 11 01 00 06 Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä on hyväksynyt Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tekemän ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Tonttiosasto PL 2214 Y-tunnus: 0201256-6 Yhteyshenkilö: Satu Järvinen, puhelin (09) 310 39225, sähköposti satu.jarvinen@hel.fi Alueen omistaja ja haltija Alueen omistaja ja haltija on Helsingin kaupunki. Alueen sijainti, koko ja maan käyttö Alue sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa (Sörnäinen) Kalasatamassa Sompasaaren asemakaava-alueella. Kunnostettavaan alueeseen kuuluvat tulevat korttelit 10630 10638, kanava sekä puistoja katualueet. Kunnostettavaan alueeseen kuuluu lisäksi asemakaavaalueen eteläpuolelta alue, jossa tullaan tekemään Nihdinkanavan rakennustöitä. Kunnostettavan alueen koko on noin 11,7 hehtaaria. Kunnostettavan alueen keskellä on sijainnut kallioinen saari. Saari tasoitettiin ja yhdistettiin täyttömaalla Sörnäisten sataman jatkeeksi
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 2 (31) Pilaantumisen syy vuosina 1958 1962. Rantaa täytettiin myös merelle päin. Sataman toiminta päättyi vuonna 2008. Nykyisin alueella sijaitseva varastorakennus puretaan. Sompasaaren ja Nihdin alueilla Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan perusteella toimiva maa- ja kiviainesten välivarastointija esikäsittelyalue siirtyy etelään päin Sompasaaren rakentamisen edetessä. Tällä hetkellä alueen pohjoisosassa sijaitseva sedimenttien välivarastointiallas siirtyy Nihtiin Sompasaaren asemakaava-alueen eteläpuolelle. Itäreunalla toimiva Helsingin Satama Oy:n varikko siirtyy Verkkosaareen kesällä 2015. Alueella on betonirakenteinen sisäänajoramppi Mustikkamaan luolastoon. Kallioon louhittu putkitunneli kulkee alueen alitse. Asemakaava-alueelle rakennetaan asuinalue noin 3000 asukkaalle. Alueelle tulee asuinkortteleita, hotelli- ja kylpylärakennusten kortteli, kaksi rantakatua, kanava ja puistoalue. Alueen rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan keväällä 2015. Sompasaaren itäreunaa täytetään merelle päin niin, että rantaviiva siirtyy noin 10 metriä. Sompasaarta rajaavat lännessä ja idässä vanhat satamatoiminnan laiturirakenteet. Pohjoispuolelle on rakennettu Sompasaaren kanava. Kunnostettavan alueen itäpuolella on Mustikkamaan ulkoilualue, kaakkoispuolella Korkeasaaren eläintarha, lounaispuolella Tervasaaren ulkoilupuisto ja luoteispuolella Helen Oy:n Hanasaaren energiahuoltoalue. Eteläpuolella sijaitsevan Nihdin alueen asemakaavoitus ja rakentaminen uuteen käyttöön toteutetaan Sompasaaren alueen jälkeen. Pohjoispuolella sijaitsevan Sörnäistenniemen asemakaava-alueen rakentaminen on alkanut vuonna 2011. Maaperä on pilaantunut pääosin täyttömaasta ja osittain satamatoiminnasta. Alueen maaperässä on todettu muun muassa antimonia, arseenia, kuparia, nikkeliä, lyijyä, sinkkiä, vanadiinia, bentseeniä, dioksiineja/furaaneja, polyaromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAHyhdisteet) ja öljyhiilivetyjä. Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan.
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 3 (31) Ilmoituksen sisältö Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on 10.12.2013 ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Asian vireilletulo Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen 13.2.2015. Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja: Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, Sompasaari, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma ja riskinarvio, 11.2.2015, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kunnostussuunnitelmassa esitettyjä kunnostustavoitteita on täsmennetty kiinteistöviraston 18.3.2015 lähettämässä sähköpostiviestissä. Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: Maaperä, pohjavesi ja pintavesi Alue on nykyisin pääosin asfaltoitua kenttää. Maanpinta on tasolla noin +1,9 +3,2 metriä. Saaren kallio on louhittu tasoon +1,5 +2 metriä. Itäja länsiosiin on rakennettu louhepenkereet sataman laajennuksen yhteydessä. Louhepenkereiden ja vanhan saaren väliset täytöt on tehty kantavien kitkamaakerrosten tai savikerrosten päälle. Täytemaa on pääosin kivistä soraista hiekkaa ja kivistä hiekkaa. Täyttökerroksessa on todettu maan seassa paikoin pääasiassa rakennusjätettä. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä hyödynnetä. Havaintojen perusteella vedenpinta täyttöalueilla noudattelee meren pinnantasoa. Alueella on sadevesiviemäröinti. Haitta-ainetutkimukset Alueella ja sen lähiympäristössä on tehty maaperätutkimuksia vuodesta 2001 alkaen. Sompasaaren alueelta on otettu yhteensä 990 maaperänäytettä 267 näytepisteestä. Olemassa olevat rakennukset ja
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 4 (31) välivarastointikentän toiminnot estivät näytteenottoa osalla ilmoitusaluetta. Laajin yhtenäinen korkeita haitta-ainepitoisuuksia sisältävä alue sijaitsee alueen koillisosassa, jossa on todettu erityisesti öljyhiilivetyjen korkeita pitoisuuksia noin seitsemän metrin syvyydelle nykyisestä maanpinnasta. Muualla korkeita haitta-ainepitoisuuksia todettiin lähinnä entisen saaren ulkopuolisilla alueilla. Entisen saaren alueella on todettu vain muutamassa yksittäisessä näytepisteessä pintamaassa valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet PAH-yhdisteitä ja yksittäinen alemman ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus. Täyttömaassa havaittiin rakennusjätettä usean korttelin alueella. Korttelin 10630 alueella havaittiin alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet öljyhiilivetyjen raskaita jakeita sekä lyijyä. Koko aluetta ei pystytty tutkimaan välivarastoaltaan rakenteiden tai louhetäytön takia. Korttelin 10631 alueella havaittiin valtaosassa näytepisteitä kohonneita öljypitoisuuksia. Korkein havaittu öljypitoisuus 14600 mg/kg ylittää kaivetuille maa-aineksille annetun ohjeellisen vaarallisen jätteen rajaarvon. Täyttökerroksissa todettiin korkeimmillaan ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä kuparipitoisuus, ylemmän ohjearvon ylittäviä sinkki-, antimoni- ja elohopeapitoisuuksia sekä alemman ohjearvon ylittäviä lyijypitoisuuksia. Yksittäisissä näytteissä todettiin alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet bentso(a)pyreeniä ja PCDD/F-yhdisteiden (dioksiinit ja furaanit) pitoisuudet. Yhdessä pintamaasta otetussa näytteessä havaittiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus tetrakloorieteeniä. Korttelissa 10632 todettiin louhetäytön alla ylemmän ohjearvon ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Korttelin 10633 alueella sijaitsevassa näytepisteessä havaittiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä, ylemmän ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus ja ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä PAH-yhdisteiden pitoisuus. Kuparipitoisuus ja öljyhiilivetyjen raskaiden jakeiden pitoisuudet ylittivät alemmat ohjearvot kumpikin yhdessä pisteessä. Korttelin 10635 alueelta otetuissa näytteissä havaittiin alemman ohjearvon ylittävä kuparin, lyijyn, PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Korttelin 10636 itäosassa täyttöalueella todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä ja ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 5 (31) arseenia. Entisen saaren alueella havaittiin pintamaassa ylemmän ohjearvon ylittävä öljypitoisuus. Korttelin 10637 maaperää ei juurikaan päästy tutkimaan alueella sijaitsevan varastorakennuksen takia. Korttelin 10638 alueella havaittiin alemman ohjearvon ylittäviä bentseenipitoisuuksia kahdessa pisteessä vesipinnan alapuolella. Lisäksi korttelin alueella on todettu ylemmän ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus ja alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet lyijyä ja PAHyhdisteitä. Maanäytteistä analysoitiin lisäksi haitta-aineiden liukoisuuksia, orgaanisen hiilen kokonaismäärää sekä hiilivetyjen jaekohtaisia pitoisuuksia. Tutkittujen metallien liukoisuudet alittivat yhtä lukuun ottamatta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle hyväksyttävät jätteen liukoisuudet. Alueelle on asennettu vuonna 2014 yhteensä 16 kappaletta pohjavesiputkia ja 16 kappaletta huokoskaasuputkia. Pohjavesiputkista otetuissa näytteissä havaittiin yleisesti vain melko lievästi koholla olevia liukoisten metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Pieniä määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia BTEX-yhdisteitä havaittiin neljässä vesinäytteessä. Korkein bentseenipitoisuus 16 µg/l havaittiin korttelin 10638 alueella, jossa havaittiin maanäytteissä korkeimmat, alemman ohjearvon ylittävät bentseenipitoisuudet. Määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia syanideja havaittiin korttelin 10638 alueella. Vesinäytteissä ei todettu vapaata syanidia. Vesinäytteitä otettiin myös kolmesta koekuopasta. Koekuopista otetuissa vesinäytteissä todettiin lähinnä pieniä määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia syanideja ja PAH-yhdisteitä. Korttelin 10631 viereisessä näytepisteessä todettiin määritysrajan ylittävä dikloorimetaanipitoisuus. Huokoskaasuputkista eri puolilta aluetta kesällä 2014 otetuista näytteistä mitatut korkeimmat haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuudet ovat 760 1000 µg/m³. Loppuvuonna pitoisuudet olivat pieniä näistä putkista otetuissa näytteissä. Eri putkista otetuissa näytteissä havaittiin haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuudet 300 ja 1800 µg/m³. Taustapitoisuuden ylittäviä tetrakloorieteenipitoisuuksia havaittiin lähes kaikkien putkien näytteissä. Kalasataman edustan merialueelta otetaan vuosittain pintaveden kontrollinäytteitä. Alueen viereisten merialueiden sedimenttejä on tutkittu useassa vaiheessa. Pintasedimenteissä on todettu ruoppaus- ja läjitysohjeen tasojen 1 ja/tai 2 ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Etelä- Suomen aluehallintovirasto on antanut Helsingin kaupungin
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 6 (31) rakennusvirastolle päätöksen 22.1.2015 merialueella tehtävistä rakennustöistä. Alueella arvioidaan olevan yhteensä 20000 m³ maata, jonka haittaainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon ja ylemmän ohjearvon välissä olevaa maata arvioidaan olevan noin 10000 m³. Haitta-ainepitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon ylittävää maata on noin 9000 m³ ja suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävää maata noin 1000 m³. Maassa arvioidaan olevan noin 30000 kg öljyhiilivetyjä, 10000 kg PAHyhdisteitä, 100 kg antimonia, 60 kg arseenia, 1000 kg kuparia, 2000 kg lyijyä, 100 kg nikkeliä, 2000 kg sinkkiä ja 300 kg vanadiinia. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet Kohteen maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettävän valtioneuvoston asetuksen (214/2007) viitearvoihin. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on kuitenkin aina perustuttava riskinarvioon ja viitearvojen on sovelluttava kohteessa käytettäviksi. Riskien arvioinnin perusteella voidaan päätyä muihinkin kunnostustavoitteisiin. Kohteessa on todettu suurimmillaan kaivettuja maa-aineksia koskevan ohjeellisen ongelmajätteen raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä, kuparia, öljyhiilivetyjä ja PAH-yhdisteitä. Suurimmillaan ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina on havaittu antimonia, arseenia, elohopeaa, nikkeliä, sinkkiä, vanadiinia ja yksittäisiä PAH-yhdisteitä. Suurimmillaan alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina havaittiin bentseeniä sekä dioksiineja ja furaaneja (PCDD/F). Kadmiumin, koboltin, polykloorattujen bifenyylien (PCB-yhdisteet) sekä tri- ja tetrakloorieteenin pitoisuudet ylittivät kynnysarvot. Koska rakentamisen vuoksi poistettavat pintamaat sisältävät alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, kaivumaita on käsiteltävä pilaantuneina tai mahdollisesti pilaantuneina maina. On lisäksi mahdollista, että pilaantuneita alueita löytyy lisää lisätutkimuksissa tai kaivutöiden aikana. Kohde on kaavoitettu asuinrakentamiseen, jolloin pilaantuneisuuden arviointiin voidaan asetuksen mukaisesti soveltaa alempaa ohjearvoa. Alueen tulevalle julkisten rakennusten korttelialueelle saatetaan sijoittaa mm. päiväkoti. Kohde on suurikokoinen ja mahdolliset kunnostuskustannukset tulevat olemaan merkittäviä. Tulevaa maanpintaa nostetaan noin metrillä, jolloin haitta-aineita sisältävät kerrokset jäävät perustusten ja rakenteiden alle syvyyteen, joissa
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 7 (31) niiden haitat jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Alueelle tulee myös katu- ja liikennealueita, joilla on perusteltua soveltaa ylempää ohjearvoa pilaantuneisuuden arviointiin. Edellä esitetyn perusteella kohteen pilaantuneisuutta tarkastellaan riskiperusteisesti. Pohjaveden pitoisuuksia verrattiin pohjaveden ympäristölaatunormeihin. Maaperän haitta-ainepitoisuuksia on verrattu suurimpiin terveysperusteisesti hyväksyttäviin pitoisuuksiin asuinalueella (SHPter) ja teollisuusalueella (SHPTter) sekä suurimpaan ekologisiin riskeihin perustuvaan hyväksyttävään pitoisuuteen (SHPeko). Tarkennettu riskinarvio on tarpeen, koska monien haittaaineiden pitoisuudet ylittävät SHPter-arvot. Riskinarviossa tarkastellaan onko tarpeen määritellä kunnostustavoitteita rakennusteknisen pintamaan poiston lisäksi. Kriittisinä haitta-aineina tarkastellaan kuparia, lyijyä, sinkkiä, bentseeniä, seitsemää PAH-yhdistettä, öljyhiilivetyjä ja tetrakloorieteeniä (PCE) huokoskaasussa. Kriittisiä haitta-aineita on todettu lähinnä entisen saaren ulkopuolisilla alueilla pieninä tai pistemäisinä kerrostumina noin seitsemän metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Kriittisiä haitta-aineita ei ole todettu kohonneina pitoisuuksina pohjavedessä. Maaperän huokoskaasussa on paikoin ja ajoittain todettu haihtuvia hiilivetyjä. Kohonneena pitoisuutena on todettu tetrakloorieteeniä, joka voi indikoida aineen esiintymistä pistemäisesti maassa tai pohjavedessä. Kaikkia haitta-aineita ei ole tavattu korkeina pitoisuuksina samoissa pisteissä. Arseenin, elohopean, kadmiumin ja koboltin suurimmat todetut pitoisuudet eivät ylitä SHPter-arvoja. Arseenin ja elohopean pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon vain yhdessä pisteessä. Aineita ei valittu kriittisiksi haitta-aineiksi. Antimonin ja vanadiinin SHPter-arvot ylittyvät, mutta koska korkea pitoisuus esiintyy vain yhdessä pisteessä, ei aineita valittu kriittisiksi haitta-aineiksi. Dioksiinit ja furaanit ovat maaperässä kulkeutumattomia ja tässä kohteessa tarkasteltavassa käyttömuodossa niitä ei ole tarpeen käsitellä kriittisinä haitta-aineina. Tetrakloorieteeni toimii yleensä esimerkkiaineena klooratuille yhdisteille ja sitä käsitellään kriittisenä haitta-aineena. Kriittisten haitta-aineiden ominaisuuksia on käsitelty riskinarviossa. Riskireittejä on tarkasteltu käsitteellisesti. Terveys- tai ympäristöhaitta muodostuu, kun haitta-aine joutuu haitallisena pitoisuutena tiettyjen kulkeutumis- ja altistumisreittien kautta vastaanottajalle. Joissakin tapauksessa pelkkä haitta-aineen kulkeutuminen voidaan käsittää riskiksi.
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 8 (31) Kohteesta voi tapahtua kulkeutumista vajoveden mukana pohjaveteen ja edelleen pohjaveden mukana. Haihtuvia yhdisteitä voi kulkeutua ulkoilmaan sekä sisäilmaan. Haitta-ainepitoisuuksista saattaa aiheutua terveysriskejä alistuttaessa hengitysilman kautta. Kulkeutumista veden mukana sekä altistumista ilman välityksellä tarkastellaan laskennallisesti. Kulkeutumisen kvantitatiivisessa arvioinnissa käytettiin RISC WorkBench 5.0 -tietokoneohjelmaa. Laskennassa käytettiin korkeimpia kohteessa todettuja pitoisuuksia, poikkeuksena PCE:llä käytettiin alempaa ohjearvoa ja aromaattisilla hiilivetyjakeilla C10-C12 käytettiin analyysin määritysrajaa. Öljyhiilivetyjen, bentseenin, PCE:n, PAHyhdisteiden sekä lyijyn, kuparin ja sinkin kulkeutumista tarkasteltiin laskennallisesti. Öljyhiilivedyille, bentseenille, PCE:lle ja PAHyhdisteille altistumista sisä- ja ulkoilman kautta tarkasteltiin laskennallisesti. Laskennan perusteella pohjaveden yläpuolisille kerroksille ei ole tarpeen asettaa haitta-aineille kulkeutumisriskiin perustuvia kunnostustavoitteita ja kohdealueelta ei tällä hetkellä kulkeudu merkittäviä määriä haitta-aineita pintaveteen. Haitta-aineiden kulkeutumisriski ulkoilmaan ei todennäköisesti ole merkittävä. Varmuuden vuoksi asia käsitellään altistustarkastelussa. Bentseenin, naftaleenin, PCE:n, alifaattisten hiilivetyjakeiden C10-C16 ja aromaattisten hiilivetyjakeiden C12-C16 kulkeutumisen riski pohjavedenpinnan yläpuolelta sisäilmaan on olemassa. Pohjavedenpinnan alapuolisista kerroksista haitta-aineiden kulkeutumisen riski ulkoilmaan ei ole merkittävä. Bentseenin, naftaleenin, PCE:n ja aromaattisten hiilivetyjakeiden C10-C16 kulkeutumisen riski sisäilmaan on olemassa. Terveysriskin laskennan perusteella pohjaveden yläpuoliset haittaaineet eivät aiheuta merkittäviä terveysriskejä ulkoilman välityksellä altistumisessa. Terveysriskilaskennan riskiluvut alittavat selvästi hyväksyttävän tason 1. Hyväksyttävä lisäsyöpäriskin taso 1 * 10 exp -5 alittuu. Alueilla, joilla ulkoilman kautta altistuminen voi olla merkittävää, ei ole tarpeen asettaa haitta-aineille terveysperusteisia kunnostustavoitteita. Pohjaveden yläpuoliset haitta-aineet saattavat aiheuttaa terveysriskejä laskelmien pitoisuustasoilla sisäilman välityksellä altistumisessa. Yksittäisillä yhdisteillä riskiluku 1 alittuu, mutta lapsilla öljyhiilivetyjen yhteenlaskettu riskisuhde ylittää riskiluvun 1. Hyväksyttävä lisäsyöpäriski alittuu yksittäisillä yhdisteillä. Haittaaineet aiheuttaisivat riskiä, jos ne esiintyisivät kaikki yhdessä. Katujen pinnoituksen riskiä vähentävää vaikutusta ei otettu laskennassa huomioon. Laskennan tuloksia käytetään kunnostuksen tavoitearvojen asettamisessa. Haitta-ainelähteen ollessa pohjaveden vaihteluvyöhykkeessä bentseeni, PCE ja naftaleeni saattavat aiheuttaa terveysriskejä laskennan pitoisuustasolla sisäilman välityksellä
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 9 (31) altistumisessa. Terveysriskin ja lisäsyöpäriskin tasot alittuvat yksittäisillä yhdisteillä, mutta bentseeni ja naftaleeni yhdessä esiintyessään aiheuttaisivat riskiä. Laskennallisessa riskinarviossa on käytetty yksinkertaistettuja ja likimääräisiä yhtälöitä ja laskelmia. Laskelmia on pidettävä suuruusluokka-arvioina siitä, mitkä haitta-aineet ja millaiset pitoisuudet saattavat aiheuttaa riskiä. Laskelmat on tehty pahimman vaihtoehdon mukaan ja tulosten perusteella suuretkaan muutokset lähtöarvoissa eivät muuta johtopäätöksiä. Biologinen hajoaminen, uusien rakennusten tiiveys ja mahdollinen tuuletettu alapohja huomioon ottaen sisäilman kulkeutumislaskelmat todennäköisesti yliarvioivat riskiä. Laskelman johtopäätöksenä jo varsin pienet pitoisuudet bentseeniä, tetrakloorieteeniä ja naftaleenia maaperässä tai pohjavedessä saattavat aiheuttaa sisäilman kautta terveysriskiä. Kohteessa ei kuitenkaan juurikaan esiinny ko. yhdisteitä korkeina pitoisuuksina yhdessä vaan pahimmin pilaantuneilla alueilla esiintyy vain öljyhiilivetyjä ja metalleja. Kohdealue on ollut teollisuus- ja varastokäytössä. Tulevassa asuinkäytössä alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja. Kohteen haittaaineiden ei arvioida kulkeutuvan merkittävästi kasveihin. Kohteen haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan merkittävää ekologista riskiä. Ekologisilla tekijöillä ei ole vaikutusta kunnostustavoitteisiin. Ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa sijaitsevat asuinhuoneistojen lattiat tulevat vähintään 0,5 metriä viereisen katu- tai puistoalueen pinnan tason yläpuolelle. Tulevien rakennusten kaikki rakenteet vesipaine-eristetään vähintään tasolle + 3,1 metriä asti. Alueiden luovutuksiin liittyviin sopimuksiin lisätään määräys, että kaikkiin rakennuksiin tulee rakentaa tuuletettu alapohja, imevä radonputkisto tai vastaava rakenne asuintilojen ja kellareiden alueille. Määräys ei koske autohalleja tai vastaavia tiloja, joissa ei oleskella. Kaavamääräysten mukaan pysäköinti tulee järjestää pihakannen alle. Kadut ja kunnallistekniikka voidaan perustaa maanvaraisesti. Käytännössä alueen kadut rakennetaan vähintään tasolle +3,3 metriä ja rakennusten asuinkerrokset tämän tason yläpuolelle. Puiston maanpinnan perustaso on nostettu samalle korkeudelle (+ 7,0 metriä) kuin ympäröivien kortteleiden pihataso. Korttelialueilla piha-alueet rakennetaan autokannen päälle tai täyttökerroksen päälle tasoon + 7,0 metriä. Tehtyjen tarkastelujen perusteella alueen maaperä tulee kunnostaa ja kunnostukselle tulee asettaa kunnostustavoitteet. Kunnostustavoitteet asetetaan osin riskinarvioon perustuen. Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin muita haitta-aineita, joita ei ole todettu alueen
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 10 (31) tutkimuksissa, haitta-aineet joko poistetaan alemman ohjearvon ylittävissä pitoisuuksissa tai vaihtoehtoisesti niille asetetaan riskinarvioperusteiset kunnostustavoitteet. Asuinrakennusten ja Y- sekä KL-kortteleiden alue: Asuinrakennusten alueen kunnostustavoitetta käytetään myös autokannen alla, koska mahdolliset hiilivedyt eivät pääse tuulettumaan rakennusten alta umpikortteleissa. Asuinrakennusten alueen kunnostustavoite ulottuu viiden metrin etäisyydelle rakennusten ulkoseinistä. Korttelin 10638 osalta arvioidaan bentseenin aiheuttamia riskejä ja tarvittaessa kunnostustavoitteen tarkentamista pohjavedenpinnan alapuolella, kun korttelin kunnostus on ajankohtainen ja pohjavesisekä huokoskaasuseurannasta on enemmän tietoa. Pohjavedenpinnan alapuolisen tason tilannetta tarkastellaan tarvittaessa uudelleen, jos kunnostuksen aikana tai huokoskaasu- ja/tai pohjavesiseurannassa todetaan merkittäviä pitoisuuksia PCE:tä tai naftaleenia. Jos pohjavedenpinnan alapuolelle tasolle 0-2 metriä on jäämässä korkeita, kunnostustavoitteet alittavia, pitoisuuksia orgaanisia haittaaineita, pilaantuneet kerrokset voidaan poistaa tapauksesta ja kaivun teknisistä rajoituksista riippuen riskien ja hajuhaittojen minimoimiseksi. Kunnostuksen tavoitepitoisuudet (mg/kg) asetetaan asuinkortteleiden ja Y- sekä KL-kortteleiden rakennusten alueiden maaperässä seuraaviksi: Haitta-aine Nykyinen maanpinta - Pohjavesipinnan pohjavesipinta alapuoli Epäorgaaniset aineet vaarallisen jätteen ei tavoitetta raja-arvo Öljyhiilivedyt >C10-C21 alempi ohjearvo 3000 >C21-C40 ylempi ohjearvo ei tavoitetta Bentseeni 0,04 0,9 Naftaleeni 3,0 20
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 11 (31) Muut PAH-yhdisteet ylempi ohjearvo ei tavoitetta PCE 0,04 0,5 Helposti haihtuvilla ja kulkeutuvilla orgaanisilla yhdisteillä pohjavesipinnan tasona pidetään sen vaihteluvälin minimitasoa -0,5 metriä. Katu-, piha- ja puistoalueet: Jos pohjavedenpinnan alapuolelle on jäämässä tutkimusten perusteella arvioituihin määriin verrattuna merkittävästi suurempia määriä kulkeutuvia orgaanisia yhdisteitä, kuten bentseeni, PCE ja naftaleeni, ne kaivetaan pois tai riskinarviossa tarkastellaan varsinkin haittaaineiden kulkeutumista rakennusten alle. Putki- ja kaapelireitit kunnostetaan siten, että putkien ja kaapeleiden ympärille tulee 0,3 metrin paksuinen suojakerros puhdasta maata. Pinnoitetuilla istutusalueilla maan pinnassa on vähintään 1,3 metrin paksuinen kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja, muille istutusalueille tulee yhden metrin pilaantumaton pintakerros. Kunnostuksen tavoitepitoisuudet (mg/kg) asetetaan katu-, piha- ja puistoalueiden maaperässä seuraaviksi: Haitta-aine Uusien rakenne- Pohjavesipinnan kerrosten alapinta - alapuoli pohjavesipinta Epäorgaaniset aineet vaarallisen jätteen ei tavoitetta raja-arvo Öljyhiilivedyt >C10-C21 ylempi ohjearvo ei tavoitetta >C21-C40 vaarallisen jätteen ei tavoitetta raja-arvo Bentseeni ylempi ohjearvo (1) ei tavoitetta Naftaleeni ylempi ohjearvo (15) ei tavoitetta
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 12 (31) Muut PAH-yhdisteet vaarallisen jätteen ei tavoitetta raja-arvo PCE ylempi ohjearvo (2) ylempi ohjearvo Jos kunnostuksen loppuvaiheessa maaperään jää suunnitelmassa esitettyjä tavoitteita korkeampia pitoisuuksia haitta-aineita, joita ei ole teknisesti mahdollista kohtuukustannuksin poistaa, tilanteesta ja mahdollisista riskeistä tehdään erillinen selvitys, jonka perusteella arvioidaan mahdollisuus jättää ko. haitta-aineet maaperään. Riskinarvio laaditaan myös, mikäli tarkkailussa pohjavedessä todetaan merkittävästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, erityisesti haihtuvia hiilivetyjä. Esitetyllä tavalla kunnostettaessa pilaantuneista maista poistetaan noin puolet. Kunnostuksen jälkeen alueelle ei jää käyttörajoituksia. Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla alueen esirakentamisen tai muun rakentamisen yhteydessä rakentamisen vaatimassa aikataulussa siten, että kunkin urakan aluksi tehdään tarvittavat kunnostustoimet. Katujen rakennekerrosten ja rakennusperustusten edellyttämä kaivutarve on arviolta noin 1 2 metriä. Pilaantuneet maat poistetaan kunnostustavoitteiden edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi poistetaan kaikki rakentamisen edellyttämät maat. Kaivu toteutetaan erottelevana kaivuna. Pilaantuneesta maasta erotellaan suuret kivet ja jätejakeet. Muu esikäsittely tehdään muualla. Eri tavoin pilaantuneet maamassat ja jätteet pidetään erillään kaivun ja kuormauksen aikana. Alemman ohjearvotason ylittävät kaivetut maat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joiden ympäristöluvissa on sallittu kyseisten maiden vastaanotto. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välinen maa käytetään hyödyksi alueen täytöissä tai toimitetaan esimerkiksi maankaatopaikalle. Jätettä sisältävät kaivumaat toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuormaautoilla kuormat peitettyinä. Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa. Kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat. Kunnostus päättyy, kun kaikki tavoitetason ylittävät haitta-ainepitoiset pilaantuneet maat on poistettu ja alueen esirakennustyöt on tehty. Jokaisesta kunnostusvaiheesta tai korttelialueesta laaditaan erillinen kaivusuunnitelma.
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 13 (31) Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneen maaperän kaivua tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kunnostuksen aikana otettavien näytteiden ja mittausten perusteella. Ennen kunkin alueen kunnostuksen aloittamista täydennetään aiempaa näytteenottoa siten, että näytepistetiheydeksi tulee yksi näytepiste 400 m²:n aluetta kohti. Kortteleiden alueiden maaperä tutkitaan tiheydellä yksi näytepiste 200 m²:n aluetta kohti. Vähintään yhdestä näytteestä jokaisesta näytepisteestä tutkitaan laboratoriossa ainakin niiden yhdisteiden pitoisuudet, joita ko. alueen läheisyydessä on todettu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Pilaantuneen maan kaivua ohjataan kunnostusta edeltävien tutkimusten tulosten perusteella. Tarvittaessa pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana esimerkiksi XRF-kenttäanalysaattorilla tehtävillä alkuaineiden pitoisuuksien mittauksilla ja/tai öljyhiilivetyjen PetroFlag-mittauksilla. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivun jälkeen kaivantojen pohjien ja seinämien maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tarkastetaan ottamalla kaivupinnoista jäännöspitoisuusnäytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteinä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista 200 m²:n alaa kohti. Kaivuseinämistä otetaan vähintään yksi näyte jokaista 30 metrin pituista aluetta kohti. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Öljyhiilivetyjä sisältävistä jäännöspitoisuusnäytteistä määritetään jaekohtaiset pitoisuudet 1 2 korkeimmalle pitoisuudelle jokaiselta korttelialueelta. Alueilla, joilla kaivua ei uloteta pilaantuneeseen kerrokseen ja maaperään jätetään alemman ohjearvon ylittäviä haittaainepitoisuuksia, maaperän jääneiden maiden haitta-ainepitoisuudet arvioidaan käyttämällä jäännöspitoisuustuloksina tutkimusvaiheen tuloksia. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Alueille, joille jätetään alemman ohjearvon ylittäviä haittaainepitoisuuksia, kaivupintaan asennetaan huomiorakenne esimerkiksi värillisestä aitaverkosta ja tämän päälle vähintään 0,5 metrin paksuinen peittokerros pilaantumattomista täyttömateriaaleista. Rakennusten tai laattarakenteiden alle ei asenneta huomiorakennetta. Huomiorakenteita ei asenneta, jos pilaantuneisuus sijaitsee syvällä kaivutason alapuolella. Mikäli kaivuseinämään jää ylemmän ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia helposti kulkeutuvia haitta-aineita, haitta-aineiden
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 14 (31) kulkeutumisen aiheuttama puhtaan täytön pilaantumisriski ja mahdollisuudet pienentää sitä eristerakenteilla arvioidaan tapauskohtaisesti. Tarvittaessa kaivuseinämään asennetaan eristerakenne, esimerkiksi HDPE-kalvo, savieriste tai bentoniittimatto tai muu vastaava rakenne. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aidoin ja kyltein. Kaivutyö toteutetaan siten, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Pilaantuneen maan kuormat peitetään. Kaivettavaa pilaantunutta maata kostutetaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Kohteen kunnostuksessa otetaan huomioon alueella todetut haittaaineet normaalin maanrakennustyömaan työsuojelunäkökohtien lisäksi. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita. Jos kaivutöiden aikana havaitaan merkittäviä määriä haihtuvia haitta-aineita, käytetään ko. yhdisteille soveltuvia hengityssuojaimia. Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan merkkejä syanidista, työ keskeytetään välittömästi ja ilman syaanivetypitoisuudet mitataan. Työn turvallinen jatkaminen käytetyllä menetelmällä arvioidaan ja suunnitellaan jatkotoimenpiteet. Veden tutkiminen ja käsittely Vesipinnantason alapuolelle ulottuvien kaivantojen pitäminen kuivana arvioidaan melko mahdottomaksi. Vesipinnan alapuolelle ulottuva kaivu tullaan tekemään pääosin vedenalaisena kaivuna. Jos pilaantuneen maan kaivannoista kuitenkin pumpataan vettä, kiintoaines erotetaan esimerkiksi laskeuttamalla. Tarvittaessa ainepitoiset vedet esikäsitellään ennen veden johtamista eteenpäin. Esikäsittelymenetelminä käytetään esimerkiksi öljynerotusta, hiekka- tai aktiivihiilisuodatusta. Kaivantovedet joko johdetaan jätevesiviemäriin tai imeytetään alueen pohjaveteen. Kaivantovesien imeyttämisen pitoisuusrajoina haitta-aineille käytetään pohjaveden ympäristölaatunormien mukaisia raja-arvoja. Pohjavesiseurannan perusteella esitetyt pitoisuustasot eivät huononna alueen pohjaveden tilaa. Lisäksi haitta-aine pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan ympäristöhaittoja tai maaperän pilaantumista. Jos haitta-aineiden pitoisuusrajat ylittyvät, vesi johdetaan jätevesiviemäriin tai se käsitellään niin, että pitoisuusrajat alittuvat. Ennen vesien johtamista jätevesiviemäriin haetaan lupa HSY Vedeltä. Johtamisessa noudatetaan HSY:n määräyksiä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 15 (31) Pilaantuneen maan kaivannoista otetaan vesinäyte ennen pumppauksen aloittamista. Tämän jälkeen kaivantovesien laatua tarkkaillaan työmaakohtaisesti 2 1 kertaa viikossa. Aistinvaraisten havaintojen tekemisen lisäksi pumpattavista vesistä analysoidaan ainakin: ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, metallien pitoisuudet sekä öljyhiilivetyjen, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, PAH-yhdisteiden, syanidien ja muiden mahdollisten kohonneina pitoisuuksina todettujen yhdisteiden pitoisuudet. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella Kaivettuja pilaantuneita maita voidaan säilyttää alueella kasoilla korkeintaan noin viikon ajan esimerkiksi laboratorioanalyysien tekemisen tai kuljetuksen järjestämisen ajan. Tarvittaessa kasat peitetään tai niitä kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haittaainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot alittavia maita saatetaan varastoida rajoituksetta alueella tai esimerkiksi Nihdin välivarastoalueella. Pilaantuneita kaivumaita, jotka eivät sisällä haihtuvia yhdisteitä, varastoidaan tarvittaessa Kyläsaaren välivarastointialueella. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Teknisesti käyttöön soveltuvia alueelta kaivettuja maita, joissa haittaainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, käytetään mahdollisuuksien mukaan hyödyksi alueen täytöissä. Hyödynnettävä määrä, haitta-ainepitoisuudet sekä hyödyntämisalue esitetään kaivusuunnitelmassa. Rakennusten alapuolisiin täyttöihin ei käytetä maita, joissa helposti haihtuvien haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Suurimmalle osalle aluetta pintaan tulee rakennekerrokset puhtaista, muualta tuoduista materiaaleista ja tiivis pintarakenne. Puistoalueella pintaan tehdään puhtaista maista pintarakennekerrokset ja hyödynnettävät haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen väliset maat jätetään vähintään yhden metrin syvyydelle tulevasta maanpinnasta. Hyödynnettävien maiden haitta-ainepitoisuuksia seurataan ja hyödynnetyistä maaaineksista pidetään kirjaa. Tarvittaessa hyödynnettäviä maita välivarastoidaan Sompasaaren ja Nihdin alueilla toimivalla välivarastoalueella. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantuneiden maiden kaivua ja tarkkailee alueelta mahdollisesti löytyviä aiemmin havaitsemattomia haitta-aineita, poikkeavia jätteitä, rakenteita tai muuta poikkeavaa. Tarvittaessa työ keskeytetään ja tehdään haitta-aineiden pitoisuusmittauksia. Jos todetaan HTP-arvojen ylityksiä,
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 16 (31) työskentelytapoja muutetaan siten, että ilmaan ei pääse muodostumaan merkittäviä pitoisuuksia. Kaivua jatketaan alueen pohjoisosassa vain, jos tuulen suunta ei ole kohti Sörnäistenniemen asuinaluetta. Jos kaivutöiden aikana havaitaan PAH-yhdisteiden hajua, mutta pitoisuudet ilmassa alittavat HTP-arvot, kaivu toteutetaan niin, että haitta-aineiden haju ei leviä kunnostusalueen ulkopuolelle. Maaperässä todettavat aiemmin havaitsemattomat haitta-aineet, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot, poistetaan kunnostuksen aikana tai vaihtoehtoisesti arvioidaan niiden riskit ja mahdollisuudet jättää haitta-aineet maaperään. Jos kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maita ei teknisesti ole mahdollista poistaa tai poistaminen olisi kohtuuttoman kallista, jatkotoimet suunnitellaan tapauskohtaiseksi erikseen. Pilaantuneesta maasta aiheutuvia riskejä voidaan hallita esimerkiksi eristerakentein ja asettamalla vaatimuksia tuleville rakennuksille. Huokoskaasu- ja/tai pohjavesitarkkailussa mahdollisesti havaittavien aiempaa selvästi korkeampien haitta-ainepitoisuuksien syyt, mahdollinen vaikutus kunnostuksen lopputulokseen ja riskeihin sekä tarve kunnostustavoitteiden päivitykseen arvioidaan. Arvioiden perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Jos imeytettävissä kaivantovesissä todetaan kohonneita haittaainepitoisuuksia, pumppaus keskeytetään, vedet johdetaan jätevesiviemäriin HSY:n määräyksiä noudattaen tai vedet esikäsitellään suunnitelman mukaisesti ennen imeytyksen jatkamista. Jos jätevesiviemäriin johdettavassa vedessä todetaan HSY:n määräysten ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, pumppaus keskeytetään ja vedet esikäsitellään ennen pumppauksen jatkamista. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan välittömästi Helsingin ympäristökeskukseen. Tarkkailu ja jälkiseuranta Haitta-ainepitoisuuksien tarkkailua jatketaan alueen huokoskaasu- ja pohjavesiputkista kaksi kertaa vuodessa otettavista näytteistä vuosina 2015 ja 2016. Tämän jälkeen tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia. Mahdolliset muutokset ja lisäputkien asentamistarve esitetään vuosiraportissa. Pohjavesinäytteistä analysoidaan ph, kiintoaine, sameus sekä syanidien, hiilivetyjen jakeiden C5-C40 (sisältyy BTEX, MTBE, TAME), PAH-yhdisteiden ja kloorattujen hiilivetyjen sekä metallien liukoiset pitoisuudet. Huokoskaasunäytteistä
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 17 (31) analysoidaan haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet. Ennen näytteenottoa putkista mitataan CH4-, CO2-, O2-, H2S- ja HCN-pitoisuudet monikaasuanalysaattorilla ja haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuus PID-kenttäanalysaattorilla. Alustavan arvion mukaan kohteessa on tarve jälkiseurannalle, koska alueelle jätetään kaivutason alapuolelle maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Alueen pohjavesi- ja huokoskaasuseurantaa voidaan käyttää kunnostuksen aikana yksittäisten kunnostettujen alueiden jälkiseurantana. Jos jollekin alueelle jätetään erillisen riskinarvion perusteella suunnitelmassa esitettyjä kunnostustavoitteita korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, mahdollinen tarkemman jälkiseurannan tarve arvioidaan ko. alueen tarkennetun riskinarvioinnin yhteydessä. Koko alueen rakentamisen jälkeinen jälkiseurannan tarve ja mahdollinen jälkiseurantasuunnitelma esitetään kunnostuksen päätyttyä. Tiedottaminen ja raportointi Jokaisen kunnostusvaiheen aloittamisesta toimitetaan aloitusilmoitus Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Aloitusilmoituksessa esitetään kunnostuksen aikataulu, kunnostettava alue ja kunnostukseen osallistuvien tahojen yhteystiedot. Kunnostuksen valvoja pitää kirjanpitoa kunnostuksesta. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Kunnostusvaiheista laaditaan oma toimenpideraporttinsa. Jokaisesta korttelialueesta laaditaan erillinen toimenpideraportti. Tarvittaessa toimenpideraportit laaditaan korttelialueilla tonttikohtaisesti. Maaperän kunnostustoimet raportoidaan vuosittain Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Vuosiraportissa esitetään tiedot vuoden aikana tehdyistä kunnostustoimista ja vesien johtamisesta, yhteenveto analyysituloksista ja tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista. Lisäksi esitetään mahdolliset muutokset pohjavesi- ja huokoskaasutarkkailusuunnitelmiin. Puhdistustyön ajankohta Alue kunnostetaan pääasiassa alueen esirakentamisen yhteydessä rakentamisen vaatimassa aikataulussa vaiheittain noin viiden vuoden aikana. Tarvittavat kunnostustoimet tehdään kunkin urakan alussa. Pilaantuneen maaperän kunnostustyöt aloitetaan alueen esirakentamisen alkaessa keväällä 2015, jolloin Helsingin kaupungin
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 18 (31) Ilmoituksen käsittely Ratkaisu Tarkastus rakennusviraston urakassa poistetaan pääosin alueen pohjois- ja itäosissa sijaitsevia pilaantuneita maita ennen katu- ja korttelirakentamista. Korttelialueet kunnostetaan kortteleiden rakentamisen yhteydessä. Rakentaminen alkaa pohjoisosan kortteleista vuonna 2016. on tehnyt alueelle tarkastuksen 6.3.2015. Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole. on tarkastanut Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Sompasaaren asemakaava-alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 19 (31)
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 20 (31) Istutusalueille on rakennettava rakennekerrokset pilaantumattomasta maasta ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (VNA 214/2007) Rakennuksiin on toteutettava ilmoituksessa esitetyt riskinhallintamenetelmät. (VNA 214/2007) Kunnostusalueelta on poistettava maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa. (VNA 214/2007) Jos alueella havaitaan kulkeutuvien orgaanisten yhdisteiden ilmoituksessa käsiteltyä korkeampia pitoisuuksia tai näiden yhdisteiden laaja-alaisempia pilaantumia pohjavedenpinnan alapuolella, pilaantuneet maa-ainekset on poistettava tai riskejä on tarkasteltava muuttuneiden tietojen osalta uudelleen. (VNA 214/2007) Jos kunnostusalueelta ei ole teknisesti mahdollista poistaa tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata tai poistaminen on huomattavan vaikeaa, ympäristökeskukselle tulee esittää tarkastettavaksi yksityiskohtainen riskinarvion sisältävä suunnitelma työn jatkamisesta. (VNA 214/2007) Mikäli alueella havaitaan arseenia, elohopeaa, kadmiumia, kobolttia, antimonia, vanadiinia, PCB-yhdisteitä tai dioksiineja ja furaaneja ilmoituksessa käsiteltyä useammassa paikassa ja korkeampina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, arviointia ei tarvitse tehdä. (VNA 214/2007) Jos maaperässä havaitaan haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007) Jos kunnostuksen aikana toteutettavassa huokoskaasu- ja/tai pohjavesitarkkailussa todetaan selvästi aiempia korkeampia haittaainepitoisuuksia, tilanteesta on laadittava selvitys, jossa esitetään arviot syystä ja mahdollisesta vaikutuksesta kunnostuksen lopputulokseen ja riskeihin sekä tarve kunnostustavoitteiden päivitykseen. Selvitys on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. (VNA 214/2007)
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 21 (31) Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros. (VNA 214/2007, JhL 32 ) Alueelle istutettavien kasvien juurien ympärillä on oltava pilaantumatonta maata siten, etteivät kasvien juuret ulotu pilaantuneeseen maahan täysikasvuisenakaan. (VNA 214/2007, JhL 32 ) Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 ) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Täydentävät tutkimukset Puhdistettavalta alueelta on otettava lisänäytteitä maaperän haittaainepitoisuuksien selvittämiseksi ilmoituksessa esitetyn lisäksi siten, että alueilta, joilla on todettu haihtuvia haitta-aineita, maanäytteitä on otettava jokaista 200 m²:n alaa kohden. Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on havaittu alueen aiemmissa tutkimuksissa. (JhL 32, YSL 6 ) Lisäksi rakennusten alapuolinen maaperä on tutkittava myös kaivutasoa syvemmältä, jos ko. kaivualueella on havaittu haihtuvia haitta-aineita. Tutkimusmenetelmä on valittava alueella havaittujen haitta-aineiden mukaan. (JhL 32, YSL 6 ) Kaivua ohjaavat tutkimukset Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä kyseisellä kaivualueella havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet siten, että maaainekset voidaan ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32, YSL 6, 209 ) Jäännöspitoisuustutkimukset Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haittaaineiden pitoisuudet, joita kullakin kaivualueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Rakennusten alapuolisesta maaperästä tulee ottaa jäännöspitoisuusnäytteitä jokaista 100 m²:n
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 22 (31) alaa kohti. Muilta kaivualueilta jäännöspitoisuusnäytteet on otettava jokaista 200 m²:n alaa kohti. Kaivuseinämistä jäännöspitoisuusnäytteet tulee ottaa jokaista alkavaa 30 metrin pituista aluetta kohden korkeintaan metrin paksuisista kerroksista. ( JhL 32, YSL 6 ) Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 ) 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haittaaineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Rakennuksien ja laattojen alapuolelle ei ole tarpeen asentaa huomiorakenteita. Kaivutasoa syvemmällä olevaa pilaantumaa ei ole tarpeen merkitä huomioverkolla, jos pilaantuma sijaitsee pohjaveden pinnan alapuolella. (JL 13, YSL 139 ) Jos kaivualueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää jonkin ko. yhdisteelle asetetun kunnostustavoitteen, on arvioitava eristerakenteen tarve. Arvio on toimitettava ympäristökeskukselle tarkastettavaksi ennen ko. rakenteen asentamista tai työn jatkamista kyseisellä paikalla. (JL 13, YSL 139 ) Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 ) 4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, välivarastointi ja kuljetus Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 ) Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. ( VNA 214/2007, JL 5, 15 ) Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljettajille. (JL 29 )
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 23 (31) Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantuneiden maiden välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Maa-aineksia saa välivarastoida peitettynä puhdistusalueella maaainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Haihtuvia haitta-aineita sisältävät tai voimakkaasti haisevat maa-ainekset tulee toimittaa vastaanottopaikkaan mahdollisimman nopeasti. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 ) Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 ) 5. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristökeskukselle. Tutkitusti pilaantumatonta vettä voidaan johtaa maaperään pieniä määriä ilman erillistä lupaa. Johtamisesta on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma ympäristökeskukseen tarkastettavaksi ennen veden johtamista. (YSL 155, 172 ) 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haittaainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi alueilla, joilla hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee tiivis rakennekerros tai vähintään yhden metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros. Selvästi haittaaineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haittaaineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristökeskukseen vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristöja terveysvaikutuksista. (YSL 136, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 ) 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristökeskukselle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, JL 13, YSL 172 )
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 12/2015 24 (31) Päätöksen perustelut Yleiset perustelut 8. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehtävistä aloitusilmoituksista on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 ) Toimenpideraportti on toimitettava ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostusvaiheen päättymisestä. (JL 120, YSL 172 ) Lisätutkimusten ja varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristökeskukselle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 ) Toimenpideraportti tai kunnostuksen loppuraportti on liitettävä alueelle rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin. (YSL 139 ) Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Ympäristönsuojelulain 237 :n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 :ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 :n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 :n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen. Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Kohteen maaperä on pilaantunut pääosin ennen vuotta 1994 pääasiassa kohteen täytöistä.