YHDYSKUNTALIETTEIDEN LAATU JA TULEVAISUUS Niina Vieno
SUOMESSA SYNTYY VUOSITTAIN 150 000 TONNIA (KA) PUHDISTAMOLIETETTÄ Lietteen hyötykäyttötavat Suomessa v. 2016 Lähde: Vilpanen ja Toivikko 2017, Yhdyskuntalietteen käsittelyn ja hyödyntämisen nykytilannekatsaus. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 46
ESIMERKKEJÄ VILJAKAUPAN JA VILJAA KÄYTTÄVÄN TEOLLISUUDEN KIERTOLANNOITTEITA KOSKEVISTA EHDOISTA Fazer Mylly: Yhdyskuntapuhdistamolietteitä sisältävien lannoitteiden käyttöä saman kasvukauden aikana ei suositella, harkitsemme niiden käytön kieltämistä. Muiden viljanviljelyyn hyväksyttyjen kiertolannoitteiden käyttö on suositeltavaa. Hankkija Oy: Yhdyskuntapuhdistamolietteitä sisältävien lannoitteiden käyttöä saman kasvukauden aikana ei suositella. Satokauden 2018 sopimustuotannossa käyttö ei ole sallittua. Muiden viljanviljelyyn hyväksyttyjen kiertolannoitteiden käyttö on suositeltavaa. Viking Malt Oy: Puhdistamolietteen ja puhdistamolietettä sisältävien kierrätyslannoitteiden käyttö suoraan mallasohralle on kielletty. Raisioagro Oy: Elintarvikkeiden viljelyssä lannoitteen käyttö, joka on valmistettu yhdyskuntajätteestä, on kielletty. Kinnusen Mylly Oy: Elintarvikeviljojen viljelyssä yhdyskuntalietteestä valmistettujen lannoitteiden käyttö on kielletty. Polar Oats: (elintarvikekauran vientisopimus): Puhdistamolietteen käyttö on ehdottomasti kielletty.
? HAITAL- LISET METALLIT ANTI- BIOOTTI- RESIS- TENSSI PUHDISTAMO- LIETE TAUDIN- AIHEUT- TAJAT MIKRO- MUOVIT ORGAANI- SET HAITTA- AINEET
RISKINARVIOINNISSA HUOMIOIDAAN HAITALLISEN VAIKUTUKSEN VAKAVUUS JA TODENNÄKÖISYYS
VESILAITOSYHDISTYKSEN KEHITTÄMISRAHASTON KOORDINOIMA LIERI-HANKE Tavoitteena oli kirjallisuuden perusteella selvittää puhdistamolietteiden mahdollisesti aiheuttamia ympäristö- ja terveysriskejä. Työn toteuttajina olivat Laki ja Vesi Oy ja Luonnonvarakeskus LUKE (Minna Sarvi, Sari Rämö, Tapio Salmi ja Kari Ylivainio)
HAITALLISTEN METALLIEN AIHEUTTAMAT RISKIT OVAT MATALIA Maaperän pitoisuudet kasvavat maatalouskäytössä Cd, Hg, Zn, Cu, Ag Kenttä- ja astiakokeissa on havaittu, että haitallisten metallien kertymistä maahan voi tapahtua, jos käytetyt levitysmäärät ovat suuret tai käyttö on jatkuvaa Ei ole havaittu haitallisten metallien pitoisuuksien kohoamista kasveissa Kertyminen kasviin ja riski sitä kautta ihmiselle on pieni Cd tunnistettu ensisijaisesti tarkkailtavaksi kohteeksi Lähde: Minna Sarvi, Luonnonvarakeskus LUKE
TAUDINAIHEUTTAJAT: MAATALOUSKÄYTÖN RISKIT PIENET KOKO VÄESTÖLLE, KOHONNUT RISKI JOISSAIN ÄÄRITAPAUKSISSA Puhdistamon työntekijä > lietetuotteen levittäjä Riskit pienenevät ajan kuluessa peltolevityksestä Tutkimustarpeina Legionella spp., norovirus ja C. difficile Uudelleenarviointi, mikäli yhteiskunnan tartuntatautitilanne muuttuisi Lainsäädännön hygieniaindikaattorit (E. coli ja Salmonella) eivät anna kokonaiskuvaa lannoitevalmisteen mikrobiologisesta turvallisuudesta Itiöt, virukset, alkueläinten kestomuodot? Ympäristöperäiset taudinaiheuttajat? Lähde: Minna Sarvi, Luonnonvarakeskus LUKE
ORGAANISTEN AINEIDEN OSALTA TUNNISTETTIIN AINEITA, JOISTA TULISI SAADA ENEMMÄN TIETOA NIIDEN PITOISUUKSISTA SUOMESSA SEKÄ KERTYVYYDESTÄ JA TOKSISUUDESTA MAAPERÄN ELIÖILLE Riski korkein Riski matalin (RQ kuitenkin > 1) Peltolevitys maaperän eliöt Peltolevitys pohjaveden eliöt Viherrakentaminen maaperän eliöt Viherrakentaminen pohjaveden eliöt Erittäin pysyvät yhdisteet diklofenaakki fenbendatsoli diklofenaakki fenbendatsoli TBBPA karbamatsepiini tetrasykliini karbamatsepiini tetrasykliini PFOS ofloksasiini doksisykliini ofloksasiini triklosaani PFOA fenbendatsoli triklosaani furosemidi doksisykliini BDE-209 tetrasykliini siprofloksasiini diklofenaakki norfloksasiini doksisykliini fluoksetiini fluoksetiini siprofloksasiini triklosaani triklosaani 4-oktyylifenoli ofloksasiini fenbendatsoli siprofloksasiini tetrasykliini bisfenoli-a doksisykliini flubendatsoli bisfenoli-a estroni 4-oktyylifenoli 4-nonyylifenoli
MIKROMUOVIEN OSALTA RISKINARVIOTA EI VOIDA SUOMESSA VIELÄ TEHDÄ Mittauksia mikromuovien määristä ja pitoisuuksista maaperässä ei Suomessa ole saatavilla. On todennäköistä, ettei mikromuovien riskien arviointiin voida käyttää samaa menetelmää kuin esimerkiksi orgaanisten aineiden riskiosamäärien laskemisessa käytetään. mikromuovien haitallisuuteen vaikuttaa eliöiden lisäksi mikromuovien materiaali, koko, muoto ja lisäaineet. Yksi merkittävimmistä tekijöistä mikromuovien aiheuttamassa riskissä on todennäköisesti mikromuovien pinnoille adsorboituneet haitalliset aineet, joiden määrä ja laatu ovat usein tapauskohtaisia.
ANTIBIOOTTIRESISTENSSI VAATII TUTKIMUSTA Puhdistamolietepohjaisilla lannoitteilla tehtyjä tutkimuksia ei Suomesta löydetty. Suomessa antibioottiresistenssigeenejä on maaperässä tutkittu vähän. Tutkimuksen mukaan lannan sisältämät antibioottiresistenttigeenit eivät ole Suomen peltomaissa pysyviä vaan niiden määrät vähentyvät nopeasti levityksen jälkeen antibioottiresistenttiä geeniä kantavat bakteerit eivät välttämättä menesty maaperässä tai horisontaalista geenien siirtymistä maaperän bakteereihin ei tapahdu
Karjatalouden puolella seurataan (ei raja-arvoja)? HAITAL- LISET METALLIT Lainsäädännössä raja-arvot ANTI- BIOOTTI-? RESIS- TENSSI JÄTEVESILIETE TAUDIN- AIHEUT- TAJAT Lainsäädännössä joitain raja-arvoja Ei raja-arvoja missään? ORGAANI- SET HAITTA- AINEET MIKRO- MUOVIT Ei raja-arvoja lietteillä (vesistöraja-arvoja)
OVATKO LAINSÄÄDÄNNÖN LAATUKRITEERIT RIITTÄVÄT? Lähde: VVY 2013, Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa
Copyright Pöyry Finland Oy haitta-aineita, joiden pitoisuuksia ei nykyisen lainsäädännön mukaan tarvitse seurata. Lisäparametrien seuraaminen on laatujärjestelmässä pakollista, ja osalle lisäparametreista tullaan mahdollisesti asettamaan raja-arvo. Esimerkki lisäparametrista on PAH-yhdisteiden summa, jolle ollaan EU:n tulevassa lannoiteasetuksen uudistuksessa asettamassa raja-arvoa (koskee kompostia ja mädätysjäännöstä). Muut lisäparametrit tullaan valitsemaan yhdessä tiedekomitean sekä sidosryhmien kanssa, ottaen huomioon analyysimenetelmien saatavuus ja luotettavuus. Lisäksi tässä huomioidaan aineen potentiaalinen riski maataloudessa sekä ympäristölle sekä lannoitteen merkittävyys potentiaalisena päästölähteenä. Taulukossa 3 on KIERRÄTYSLANNOITTEIDEN LAATUJÄRJESTELMÄN KEHITYS esimerkinomainen lista orgaanisista haitta-aineista, joita laatujärjestelmässä voidaan asettaa pakollisiksi seurattaviksi. Listan laatimisessa on hyödynnetty SYKEn toimittamaa materiaalia, jossa alustavasti suositellaan tiettyjä orgaanisia haitta-aineita Laatujärjestelmän avulla kierrätyslannoitevalmisteiden valmistajat voivat osoittaa tuotteidensa täyttävän seurattaviksi (Fjäder & Äystö 2017). lainsäädännön edellyttämää korkeammat laatuvaatimukset. Haitallisten metallien osalta sovellettaisiin lainsäädäntöä tiukempia raja-arvoja. Taulukko 3 Esimerkki lisäparametreista, jotka asetetaan pakollisiksi seurattaviksi Vapaaehtoiset seurattavat Lisäparametrit PAH (16) PCB - PCDD/F (dioksiinit/furaanit) - Perfluoratut yhdisteet (PFOS ja PFOA) - Lääkeaineita, esim. triklosaani, - karbamatsepiini Palonestoaineet (PBDE) - Kuluttajatuotteissa esiintyviä haitallisia yhdisteitä, esim. DEHP Raja-arvo 6 mg/kg ka -
KIITOS! Niina Vieno niina.vieno@lakijavesi.fi puh. 050 544 8431