Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi

Samankaltaiset tiedostot
Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Fredin ja Eskon sanomat

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

Tekstipaja, osa II.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

osakeyhtiölain kielenhuolto

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

JOKA -pronomini. joka ja mikä

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

VÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen

Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Löydätkö tien. taivaaseen?

Tekstipaja, osa II.

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:

1) Käytä valmiita kommunikointikuvastojen sanastoja ja tulosta ne kaksin kappalein. Laminoi ja leikkaa esimerkiksi muistipelikorteiksi

SELKEÄKIELISYYSOPAS. Tekstilajina asiatyyli. Kieliasu


Lausemaisuuden asteista

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS

Saa mitä haluat -valmennus

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

Paritreenejä. Lausetyypit

kehoittaa pitää olla kehottaa entisöidä paremmin entistää

osakeyhtiölain kielenhuolto

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

9.1. Mikä sinulla on?

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOKI TOIMINTA PASSI

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

SOPIMUS. Nykyinen tila määritellään lyhyesti. Miksi me olemme tässä ja nyt? Mihin asiaan halutaan muutos? Mitä tavoitellaan?

Tuen tarpeen tunnistaminen

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi Satu Myller ja Nina Juhava

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Opintopolku löydä, vertaa, hae! Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu)

Hannele Ikäheimo 1(3)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

SANATYYPIT JA VARTALOT

-kunniavieras tai troubleshoooter: kriittinen onnistuminen. Jos pelinjohtaja ei tunnista kumpiakaan, eivät hahmot voi onnistua kriittisesti.

Transkriptio:

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas

Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle. Esitys on yleistajuinen, mutta saat siitä eniten irti, jos tunnet jonkin verran kielioppia (esim. tunnistat tärkeimmät lauseenjäsenet subjektin ja predikaatin).

Pilkut paikoilleen nyt!

Virke koostuu lauseista Lauseita on kahdenlaisia: päälauseita ja sivulauseita. Virkkeessä on aina vähintään yksi päälause. Lisäksi siinä voi olla muita päälauseita tai sivulauseita. Virkkeessä on yhtä monta lausetta kuin siinä on predikaatteja. Etsi predikaatit, niin löydät lauseet.

Lauseiden suhde toisiinsa vaikuttaa pilkutukseen Lauseet voivat olla toisiinsa nähden samantasoisia tai eritasoisia. Eritasoiset lauseet erotetaan toisistaan pilkulla aina, samantasoiset vain tietyissä tapauksissa.

Lauseiden suhteita voidaan havainnollistaa visuaalisesti Ethän unohda, että Virtaset ovat tulossa kylään? Ylempitasoinen lause esitetään rivillä ylempänä. Alempitasoinen lause esitetään rivillä alempana. Huom. Päälause on aina ylempitasoinen kuin sivulause, vaikka se tulisi sivulauseen jäljessä.

Pilkku luo merkityseroja kuka on seuraavien virkkeiden onnistuja? Pilkku: viimeinen lause on päälause onnistujana Matti. Matti lepytteli asiakasta, joka penäsi tiskillä oikeuksiaan, ja onnistuikin siinä. Ei pilkkua: viimeinen lause on sivulause onnistujana asiakas. Matti lepytteli asiakasta, joka penäsi tiskillä oikeuksiaan ja onnistuikin siinä.

Pilkutuksen pääsääntö: virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla Muista, että päälauseen keskellä oleva sivulause erotetaan molemmin puolin pilkuilla! Tuo mies, joka tuli vastaan, on tuttu jostakin. päälauseen alku sivulause päälauseen loppu

Erilaisia virkkeitä: Minna imuroi, ja Janne luuttusi lattiat. Kun kepponen paljastui, opettaja suuttui ja rankaisi koko luokkaa. Voisitko kertoa Villelle, että tulen vasta viiden aikaan? Se, että on nuori, ei tarkoita, etteivät yhteiset asiat kiinnostaisi.

Pääsääntöön on pari poikkeusta Pilkulla ei eroteta 1. kahta päälausetta, jos niitä yhdistää rinnastuskonjunktio ja niillä on yhteinen lauseen osa 2. kahta samanlaista sivulausetta, jos niitä yhdistää rinnastuskonjunktio 3. aivan lyhyitä lauseita.

Pääsääntö: virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla Poikkeus 1: Päälauseiden väliin ei tule pilkkua, jos niiden välissä on rinnastuskonjunktio ja niillä on yhteinen lauseen osa

Mikä on päälause? Jokainen virke tarvitsee päälauseen. Päälauseen tunnistaa siitä, että se voi muodostaa virkkeen yksinkin. Myöhästyin illan viimeisestä bussista. Ottakaa muistiinpanovälineet mukaan! Kuka keksi radion?

Mitä ovat rinnastuskonjunktiot? Lauseita voi rinnastaa eli yhdistää rinnastuskonjunktioilla: ja sekä sekä että -kä eli tai vai joko tai mutta vaan

Mitä tarkoittaa yhteinen lauseen osa? Yhteinen lauseen osa voi olla esimerkiksi subjekti tai objekti ajan, paikan tai tavan ilmaus sivulause. Yhteinen osa liittyy ajatuksellisesti molempiin lauseisiin, mutta jälkimmäisessä sitä ei enää konkreettisesti toisteta.

Esimerkkejä yhteisistä lauseen osista: Yhteinen subjekti: Kissa peseytyi ja käpertyi nukkumaan. Yhteinen ajanmäärite: Maaliskuussa Virtaset myivät asuntonsa ja saimme uudet naapurit. Yhteinen sivulause: Sanna nousi heti mutta Matti vain käänsi kylkeään. Kun herätyskello soi,

Huomaa! Yhteiseksi lauseen osaksi EI kelpaa esimerkiksi samaa tarkoittava subjekti, joka on toistettu tai joka on korvattu pronominilla jälkimmäisessä lauseessa. Bussi lähtee Keskustorilta, ja se kulkee Lukonmäen kautta Hervantaan.

Rinnastettuja päälauseita, joilla on yhteinen lauseen osa, ei siis pilkuteta Bussi lähtee Keskustorilta ja kulkee Lukonmäen kautta Hervantaan. Luonnon helmassa hermo lepää ja mieli virkistyy. Jouluna ei lasketa kaloreita eikä niuhoteta turhista. Vieraile verkkosivuillamme tai soita palvelunumeroon, jos tarvitset lisätietoja.

Pääsääntö: virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla Poikkeus 2: Samanlaisten sivulauseiden väliin ei tule pilkkua, jos niiden välissä on rinnastuskonjunktio

Mikä on sivulause? Sivulause ei pärjää yksin, vaan se tarvitsee aina parikseen päälauseen. Se on alempitasoinen päälauseeseen nähden. Sivulauseen tunnistaa siitä, että se alkaa alistuskonjunktiolla relatiivipronominilla kysymyssanalla.

Sivulauseen aloittaa jokin näistä Relatiivipronomini Alistuskonjunktio Kysymyssana joka + taiv.muodot mikä + taiv.muodot jollainen millainen että jotta koska kun jos kuka + taiv.muodot mikä + taiv.muodot kumpi, kumpainen jolloin milloin jonne minne vaikka kuin kunnes ellei jollei minkälainen, millainen missä, mihin, milloin jne. sana, jonka lopussa on -ko, -kö (esim. onko)

Sivulause on aina alempitasoinen kuin päälause Lähdin heti, kun pääsin. Satutko tietämään, missä on lähin bussipysäkki? Vaikka juoksisin, myöhästyisin kuitenkin. En huomannut katsoa, moneltako seuraava bussi tulee.

Kun sivulauseita on useita, ne ovat joko samantasoisia tai eritasoisia Keskenään samantasoisia eli rinnasteisia sivulauseita ei eroteta toisistaan pilkulla. Menen syömään, kun tuuraaja saapuu ja päästää minut tauolle. Eritasoiset sivulauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Menen syömään, kun tuuraaja saapuu,jos hän nyt yleensä saapuu.

Milloin sivulauseet ovat rinnasteisia? Sivulauseet ovat rinnasteisia, kun niitä yhdistää jokin rinnastuskonjunktio: ja sekä sekä että -kä eli tai vai joko tai mutta vaan

Vain samanlaisia sivulauseita voi rinnastaa Sivulauseiden täytyy alkaa samanlaisella sanalla, jotta ne voisi rinnastaa. Kun kaksi sivulausetta alkaa samalla sanalla, se jätetään jälkimmäisestä usein pois, mutta se voitaisiin kuitenkin aina lisätä sinne. Tulkaa silloin, kun ehditte tai (kun) parhaiten pääsette kulkemaan.

Rinnasteisia sivulauseita ei siis pilkuteta Tuo on se tyttö, joka kolaroi pyörällä ja (joka) loukkasi jalkansa. Ohjelma ilmoitti, että virus on poistettu ja (että) kone toimii normaalisti. Näittekö, kuka tämän teki ja minne hän meni?

Pääsääntö: virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla Poikkeus 3: Aivan lyhyitä lauseita ei eroteta toisistaan pilkulla

Jos lauseet ovat hyvin lyhyitä, pilkun voi jättää pois Tätä sovelletaan harkiten lyhyisiin virkkeisiin, jonka lauseet ovat parin kolmen sanan mittaisia. Pilkun käyttäminen näissäkään ei kuitenkaan ole virhe. Sataa ja tuulee. Toivon(,) että tulet ajoissa. Tuletko tänne(,) vai tulenko minä sinne?

Pilkkusääntöjen tiivistelmä

Pääsääntö: virkkeen eri lauseet erotetaan pilkulla toisistaan. Muista erottaa päälauseeseen upotettu sivulause molemmin puolin pilkuilla.

Poikkeus 1: Päälauseiden väliin ei tule pilkkua, jos niiden välissä on rinnastuskonjunktio ja niillä on yhteinen lauseen osa.

Poikkeus 2: Samanlaisten sivulauseiden väliin ei tule pilkkua, jos niiden välissä on rinnastuskonjunktio. Erityistä yhteistä lauseen osaa ei siis tarvita.

Poikkeus 3: Aivan lyhyistä virkkeistä voi jättää pilkun pois harkinnan mukaan.

Muuta huomioitavaa

Pilkku ja kuin-sana Kuin-sana kaipaa pilkkua vain harvoin. Pilkkua ei käytetä etenkään, jos kyse on vertailusta oli lause sitten kokonainen tai ei. Sain työn valmiiksi aiemmin kuin uskalsin toivoakaan. Tuo auto näyttää siltä kuin se olisi hajoamassa siihen paikkaan.

Lauseenvastike ei ole sama kuin lause Lauseenvastikkeissa ei ole predikaattia, joten se ei ole lauseen veroinen eikä sitä yleensä eroteta pilkulla. Suljettuaan oven hän huomasi avaimen jääneen sisälle. Muista säätää veroprosentti kohdalleen säästyäksesi mätkyiltä. Käsisuihkua käytettyäsi laitathan hanan kiinni, jottei lattia lainehdi.

Vanhojen sääntöjen väljennyksiä Ennen katsottiin, että 1. ja 2. persoonassa (minä, sinä, me, he) sekä passiivissa oleviin predikaatteihin sisältyi yhteinen lauseen osa. Nykyään pilkkua voi käyttää näissäkin tapauksissa, mutta ei edelleenkään ole pakko. Suljin oven takanani(,) ja huomasin saman tien avaimen jääneen sisälle. Tuotetta kuvattiin helpoksi asentaa(,) ja se arvioitiin myös vedenpitäväksi.

Vanhojen sääntöjen väljennyksiä Ennen mutta- ja vaan-sanojen eteen tuli aina pilkku. Nykyään niihin pätevät samat säännöt kuin muihinkin rinnastuskonjunktioihin. Vanhaakin tapaa voi silti edelleen käyttää. Herätyskellon soidessa Sanna nousi heti(,) mutta Matti vain käänsi kylkeään. Matkanteko ei silti nopeutunut(,) vaan päinvastoin entisestäänkin hidastui.

Lisätietoja lähteistä Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas 2009. 7. painos. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 147. Helsinki. Iisa, K., Oittinen, H. ja Piehl, A. 2006: Kielenhuollon käsikirja. 6. painos. Yrityskirjat, Helsinki.

Kiitos mielenkiinnostasi ja onnea pilkutukseen!

Copyright 2011 Translatum Oy