FI EUROOPAN PARLAMENTTI VARAPUHEENJOHTAJA JACQUES BARROT N VASTAUKSET PARLAMENTIN KYSYMYKSIIN Erityiskysymykset (Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasiat) 1. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseen liittyvät Euroopan unionin politiikat säilyttävät Lissabonin sopimuksen jälkeenkin erityisasemansa unionin muiden alojen politiikkaan nähden. Näin siksi, että ne liittyvät aloihin, jotka kuuluvat nyt ja vastaisuudessa ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan, mikä selittää Eurooppaneuvostolle varatun roolin, jäsenvaltioiden oikeuden tehdä lainsäädäntöaloitteita tai kansallisten parlamenttien osallistumisen paitsi kyseisten alojen politiikan määrittelyyn, myös niiden arviointiin. Millä tavoin aiotte edesauttaa Euroopan parlamentin lainsäädäntää ja poliittista työtä, mitä tulee tarvittavien tietojen saatavuuteen ja toisaalta tehokkaaseen yhteistyöhön neuvoston ja kansallisten parlamenttien kanssa? Mihin toimiin ryhdytte sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot saattavat Euroopan unionin lainsäädännön täysin ja määräaikoja noudattaen osaksi kansallista lainsäädäntöään ja soveltavat sitä oikein? Oletteko kansainvälisiä sopimuksia neuvoteltaessa valmis tiedottamaan LIBE-valiokunnalle neuvottelujen edistymisestä Euroopan parlamentin ja komission puitesopimuksen mukaisesti ja tähdentäen kolmansille maille velvollisuuttanne tiedottaa asiasta Euroopan parlamentille? Institutionaalisen tehtävänsä mukaisesti komissio pyrkii edistämään toimielinten ja erityisesti lainsäätäjien välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä kaikilla osa-alueilla. Tietojen saatavuuden osalta aion toimia täysin avoimesti suhteessa Euroopan parlamenttiin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 sekä Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevan puitesopimuksen ja erityisesti sen liitteen I mukaisesti. Tarkoitukseni on esimerkiksi kansainvälisten sopimusten osalta tiedottaa parlamentille säännöllisesti EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävien neuvottelujen edistymisestä, kuten olen tehnyt myös aiemmissa tehtävissäni. Sitä varten aion osallistua asiaan kuuluvien parlamentin valiokuntien kokouksiin tarvittaessa ja aina, kun parlamentti esittää kutsun. Komission ja kansallisten parlamenttien suhteista toteaisin, että komissio on käynyt syyskuusta 2006 lähtien parlamenttien kanssa poliittista vuoropuhelua ja toimittanut niille kaikki aloitteensa lausuntoa varten. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan kansallisten parlamenttien oikeuksia valvoa toissijaisuus- ja 1
suhteellisuusperiaatteiden noudattamista sekä arvioida vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloilla toteutettavia politiikkoja. Näin edistetään yhteistyötä ja vuorovaikutusta EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välillä. Tämä on mielestäni ensisijaisen tärkeää, jotta EU voisi lähentyä kansalaisia. Aion jatkossakin tavata jäsenvaltioiden parlamenttien valiokuntia aina jäsenvaltioissa vieraillessani, kuten olen jo aiemmin tehnyt liikenteen alalla. Komissio toimii EY:n perustamissopimuksen 226 ja 228 artiklan mukaisesti perussopimusten valvojana, joten se huolehtii siitä, että jäsenvaltiot saattavat perussopimuksen määräykset ja EU:n toimielinten tekemät päätökset asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään ja soveltavat niitä oikein. Komission toiminta on jo tuottanut tulosta: vuonna 2007 käynnistettiin 186 rikkomusmenettelyä ja vuoden 2008 ensimmäisten viiden kuukauden aikana 62 rikkomusmenettelyä. Johtamassani pääosastossa on parhaillaan käsiteltävänä kaikkiaan 266 rikkomusmenettelyä. Tavoitteenani on varmistaa, että yhteisön lainsäädäntöä noudatetaan näillä aloilla, soveltamalla tehokkaasti rikkomusmenettelyjä. Lisäksi aion tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti komission toiminnasta tällä alalla. Kolmannen pilarin eli oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön osalta komissio tarkastelee rikosoikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön alalla tehtyjen puitepäätösten täytäntöönpanoa. Lisäksi komissio laatii säännöllisesti selvityksiä. Komissio on vuodesta 1999 lähtien julkaissut Tampereen ohjelman ja Haagin ohjelman täytäntöönpanon puitteissa vuosittain tulostaulun, jossa esitellään muun muassa sitä, miten jäsenvaltiot ovat soveltaneet EU:n lainsäädäntöä, myös kolmannen pilarin alalla. Valvonta on erityisen tärkeää siksi, ettei kyseisten säädösten osalta ole mahdollista käynnistää tavanomaista, muuhun yhteisön lainsäädäntöön sovellettavaa rikkomusmenettelyä. Lisäksi tulostaulun ansiosta voidaan tehostaa vuoropuhelua ja lisätä avoimuutta EU:n ja kansallisten viranomaisten välillä sekä EU:n ja kansalaisten välillä. Seuraava selvitys julkaistaan 17. kesäkuuta 2008. 2. Kun Lissabonin sopimus on ratifioitu, Euroopan unionin perusoikeuskirjasta tulee sitova ja EU liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Kuten komissio on jo todennut, ei riitä, että perusoikeudet turvataan vaan niitä on myös edistettävä sekä määriteltäessä uusien alojen politiikkaa että kohdennettaessa uudelleen unionin säännöstöä, erityisesti syrjinnän torjunnan, ihmisarvon edistämisen ja unionin kansalaisten kansalaisoikeuksien lujittamisen aloilla. Miten aiotte saada perusoikeuksien alaan liittyvän komission työn ja toimielinten välisen yhteistyön uuteen vauhtiin ennen komission toimikauden päättymistä? Toimitte perusoikeuksien suojaa käsittelevän komissaarien erityisryhmän koordinoijana. Aiotteko pyrkiä vauhdittamaan uutta monialaista direktiiviä kaikenlaisen syrjinnän poistamiseksi (EY:n perustamissopimuksen 13 artikla) niin, että Euroopan parlamentti voi saada sen käsiteltäväkseen ennen vaalikauden päättymistä? Onko komissio valmis antamaan unionissa tapahtuvat perusoikeuksien loukkaukset säännöllisesti LIBEvaliokunnan käsiteltäväksi? Aiotteko lisätä komission yksiköiden resursseja ja huolehtia siitä, että uusien lainsäädäntöaloitteiden perusoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on vastaisuudessa avoimempaa? 2
Perusoikeudet on nostettava etusijalle, sillä perusoikeuksien kunnioittaminen muodostaa pohjan koko Euroopan yhdentymiselle. Pyrin hyödyntämään komission käytössä olevia välineitä parhaalla mahdollisella tavalla, jotta perusoikeuksien kunnioittaminen otettaisiin asianmukaisesti huomioon Euroopan unionissa. Aion jatkaa jo aloitettuja toimia, hyödyntää EU:n perusoikeusviraston toimintaa ja varmistaa, että Euroopan unioni liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen mahdollisimman nopeasti heti Lissabonin sopimuksen ratifioinnin jälkeen. Tavoitteenani on saada aikaa edistystä kolmella erityisalueella: Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät vaatimukset on otettava paremmin huomioon EU:n politiikoissa ja niiden täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa. Tarkoituksena on käynnistää Haagin ohjelman arviointi sekä uusi monivuotinen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloja koskeva ohjelma, joka hyväksyttäneen vuonna 2009. Tässä yhteydessä perusoikeuksien edistäminen on keskeinen osa toimintaa. Lisäksi kaikkien komission uusien aloitteiden vaikutukset perusoikeuksiin arvioidaan ehdotusvaiheessa ja tarvittaessa ehdotuksen hyväksyntävaiheessa. Toinen tavoitteeni on selventää perusoikeuksia koskevaa politiikkaa Euroopan unionin sisällä. Näin voidaan vastata perusoikeuskirjaan kohdistuviin kansalaisten odotuksiin ja lisätä EU:n ulkopolitiikan uskottavuutta. Sisällytän tähän myös lasten oikeudet, sillä EU:n toiminta tällä alalla ei ole vielä kovin tunnettua. Aion pyytää kaikkia jäsenvaltioita ottamaan käyttöön nopean varoitusjärjestelmän lapsikaappausten varalta. Järjestelmää on tarkoitus soveltaa rajat ylittävissä tapauksissa. Parlamentin myöntämien budjettivarojen ansiosta voimme edistää tehokkaasti lasten oikeuksien suojelua käytännön toimin. On tärkeää edistää perusoikeudet huomioivaa ajattelutapaa Euroopan unionissa. Toivon, että voin hyödyntää tässä työssä parlamentin kanssa käytävää jatkuvaa vuoropuhelua perusoikeusja kansalaisuuskysymyksistä sekä perusoikeusviraston toimintaa. Komission vuoden 2008 työohjelmassa mainitaan ehdotus direktiiviksi tasapuolisen kohtelun periaatteen soveltamisesta työmarkkinoiden ulkopuolella. Sen mukaisesti komissio valmistelee aloitetta voimassa olevan lainsäädännön täydentämiseksi. Tässä yhteydessä komissio aikoo ottaa huomioon Euroopan parlamentin 20. toukokuuta 2008 antaman päätöslauselman yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä koskevasta edistyksestä EU:ssa. Suhtaudun itse hyvin vakavasti syrjinnän kaikkiin muotoihin ja pidän tarpeellisena ehdottaa riittäviä oikeudellisia välineitä, joilla voidaan torjua tehokkaasti kaikenlaista syrjintää kaikilla aloilla. 3. Globaalistumisen lisääntyessä Euroopan unionin rooli muuttoliikepolitiikassa muodostuu merkittävämmäksi. Lissabonin sopimus antaa Euroopan parlamentille mahdollisuuden osallistua sekä laillista maahanmuuttoa että vastaanotto- ja kotouttamispolitiikkaa koskevan lainsäädännön laatimiseen. Ottaen huomioon Eurooppaneuvoston asettamat tavoitteet, miten komissio aikoo toteuttaa uuden toimintasuunnitelman unionin ulkorajojen suojaamiseksi, varmistaa 3
maahanmuuttajille yhtäläiset maahantulon ja oleskelun edellytykset sekä edistää heidän kotoutumistaan ja kansalaisoikeuksiaan samalla, kun pyritään kitkemään lisääntyvää ihmisten (maahanmuuttajien ja muiden) hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa mutta toisaalta turvaamaan unionin kansalaisten vapaa liikkuvuus ja välttämään henkilötietojen erottelematon keruu vakavien rikosten ja terrorismin vastaisessa toiminnassa? Globalisaatio asettaa EU:n jäsenvaltiot ja niiden kansalaiset ennen näkemättömien haasteiden eteen. Yhä useammin Euroopan unioni nähdään parhaana tahona vastaamaan näihin haasteisiin. Maahanmuutto kuuluu kiistämättä kyseisiin haasteisiin, ja sen vuoksi maahanmuuttopolitiikka on ja tulee jatkossakin olemaan komission tärkeimpiä toimialueita. Komissio haluaa edistää kattavaa ja yhdenmukaista lähestymistapaa, jolla pyritään vastaamaan tähän monimutkaiseen ilmiöön. Sen on tarkoitus kattaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten laillinen maahanmuutto, kotoutuminen mukaan luettuna, ja laiton maahanmuutto. Muuttovirtojen yhteinen hallinnointi edellyttää yhteistyötä niiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, joihin kysymys vaikuttaa eniten. Komissio aikoo antaa 17. kesäkuuta tiedonannon, jossa pyritään luomaan asiasta kokonaiskuva ja lisäämään EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta määrittelemällä käytännön periaatteet ja toimet. Laillinen maahanmuutto on puolestaan tärkeää Euroopan kasvulle ja työllisyydelle väestörakenteeseen ja työmarkkinoiden kehitykseen liittyviä haasteita ajatellen. Komissio jatkaa jo vuoden 2005 toimintasuunnitelmassa mainittujen toimien ja aloitteiden täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä parlamentin ja neuvoston kanssa. Parhaillaan käsittelyssä on kaksi ehdotusta, jotka koskevat laillista maahanmuuttoa, ja vuoden 2009 alussa on tarkoitus laatia kaksi uutta ehdotusta. Toisena lainsäätäjänä parlamentti voi tätä kautta ottaa kantaa maahanmuuttopolitiikkaan kokonaisuudessaan. Samanaikaisesti on tehostettava keinoja torjua laitonta maahanmuuttoa ja sitä edistäviä tekijöitä. Tässä voidaan hyödyntää useita aloitteita, jotka koskevat esimerkiksi ulkorajoilla tehtävien tarkastusten tehostamista, laittoman työnteon ja ihmiskaupan torjuntaa sekä tehokasta palauttamispolitiikkaa, jossa otetaan huomioon myös humanitaariset näkökohdat. Asiasta on jo laadittu useita ehdotuksia. Toivon, että ehdotukset hyväksytään piakkoin ja saamme käyttöön tarvittavat välineet, jotka mahdollistavat uskottavan politiikan täytäntöönpanon. Ulkorajoilla tehtävien tarkastusten tehostamisen osalta jatkan komission 13. helmikuuta 2008 antamissa tiedonannoissa määrittelemillä linjoilla. Tiedonantojen tavoitteena on hyödyntää uusien teknologioiden luomia mahdollisuuksia ja yhdistää toisaalta vilpittömin aikein EU:n alueella matkustavien tai oleskelevien henkilöiden vapaa liikkuvuus ja toisaalta laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan entistä tehokkaampi torjunta. Lisäksi aion kiinnittää erityistä huomiota unionin kansalaisuudesta johtuvien oikeuksien kunnioittamiseen ja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen. Henkilöiden suojelu muodostaa perustan vapaus-, oikeus- ja turvallisuusasioita koskevalle politiikalle. Tässä on kyse sekä yhteisön että yksilöiden suojelusta. 4
Yhteisön suojelun osalta on tärkeää kehittää tehokkaita keinoja, joilla voidaan torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa aion keskittyä erityisesti ihmiskaupan ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseen sekä rikosten uhreille annettavaan apuun. Yksilöiden suojelu edellyttää perusoikeuksien edistämistä ja suojelua ja erityisesti yksityiselämän kunnioittamista. Tältä osin nykytilanne ei ole tyydyttävä. Aion käynnistää laajan kuulemismenettelyn, jonka tavoitteena on löytää paras tapa vahvistaa henkilötietojen suojaa kokonaisuudessaan. Tästä toimenpiteestä saadaan eniten hyötyä, jos se toteutetaan käynnissä olevan perussopimusten uudistuksen yhteydessä. 4. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä käsitellään yhteispäätösmenettelyssä Euroopan parlamentin kanssa ja yhteisöjen tuomioistuimen valvonnassa. Alalla jo annetut säädökset on määrä tarkistaa viiden vuoden kuluessa uuden sopimuksen voimaantulosta. Euroopan unionin näiden alojen säännöstö on hyvin epätasapainoista, vaikka ne ovat unionin kansalaisten ja jäsenvaltioiden kannalta keskeisen tärkeitä. Oletteko valmis aloittamaan valmistelut, jotta komissio voi heti Lissabonin sopimuksen tultua voimaan tehdä ehdotuksia tietosuojasta, menettelytakeista, terrorismin torjunnasta ja poliisiviranomaisten ja tuomioistuinten päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta? Komission vuoden 2009 työohjelman yksityiskohdat eivät vielä ole selvillä, mutta määritellessäni ensisijaiset tavoitteeni aion ottaa huomioon parlamentin esittämät seikat. Aion käydä läpi kaikki voimassa olevat säädökset poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön sovellettavan uuden menettelyn puitteissa löytääkseni ne säädökset, joita olisi piakkoin tarkistettava tai jotka olisi korvattava. Säädökset arvioidaan objektiivisten kriteerien perusteella (eurooppalainen lisäarvo, säädösten täytäntöönpanon tilanne jäsenvaltioissa, säädöksen päivittämistä puoltavat seikat jne.). Olen Euroopan parlamentin kanssa yhtä mieltä siitä, että Euroopan unionin toimintaa tietosuojan, menettelyllisten takeiden, terrorismin torjunnan ja vastavuoroisen tunnustamisen aloilla on tarpeen jatkaa ja eräiltä osin uudistaa. Terrorismin torjunnan osalta aion jatkaa toimia, joilla pyritään edistämään yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken sekä jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välillä. Tarkoitukseni on edistää tutkimusta ja teknologian hyödyntämistä ja lisätä parhaiden käytänteiden vaihtoa, jotta terrorismin torjuntaa voidaan tehostaa, unohtamatta kuitenkaan perusoikeuksien kunnioittamista. Erityisesti voisin mainita räjähteitä koskevan toimintasuunnitelman jatkosuunnitelmat, kriittisten infrastruktuurien suojelun ja useita muita käytännön toimia, joilla voidaan torjua kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinaseiden muodostamaa uhkaa. Komissio harkitsee pitkällä aikavälillä uuden monivuotisen ohjelman luomista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloille. Ohjelma olisi jatkoa Haagin ohjelmalle. Komissio aikoo ottaa Euroopan parlamentin mukaan keskusteluihin, joissa valmistellaan uutta ohjelmaa. 5
Ohjelmassa määritellään tulevat tavoitteet ja päätetään EU:n kehittämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena. 5. Euroopan unionin yhteisen oikeudellisen ja oikeudenkäyttöalueen luomisessa kiistatta merkittäviä vaiheita ovat seuraavien säädösten lopullinen hyväksyminen: asetus sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista ja sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (nk. Rooma I- ja Rooma II -asetukset), direktiivi tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla, asetus eurooppalaisen maksusuoritusmääräysmenettelyn käyttöönotosta, asetus eurooppalaisesta vähäisten vaatimusten menettelystä ja asetus oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa. Ovatko näillä aloilla tähän mennessä toteutetut toimet mielestänne riittäviä? Mitä muita aloitteita voitaisiin tehdä? Mihin ensisijaisiin tavoitteisiin tulevina vuosina olisi pyrittävä Tampereen ja Haagin ohjelmissa tarkoitetun Euroopan siviilioikeusalueen toteutumisen edistämiseksi? Aiotteko edistää yksityisoikeuden yhdenmukaistamista markkinoiden yhdentymiseen liittyvillä aloilla, kuten kauppa- ja sopimusoikeudessa? Miten lisäisitte juristien ja tuomareiden koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta? Siviilioikeudellinen yhteistyö on jo 10 vuoden ajan kuulunut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ensimmäiseen pilariin. Yhteisömenettely on selvästi tehostanut yhteistä toimintaa. Keskeinen osa siviilioikeudellista yhteistyötä on päätösten vastavuoroinen tunnustaminen. Komissio on pyrkinyt helpottamaan jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten yhteistyötä ja parantamaan kansalaisten oikeussuojaa. Lainsäätäjät ovat jo antaneet melkoisen määrän siviilioikeudellista yhteistyötä koskevia säädöksiä: 13 asetusta, kolme direktiiviä ja yksi päätös. Keskeinen tavoite on kuitenkin vastavuoroista tunnustamista koskevan ohjelman loppuun saattaminen. Perimyskysymysten ja testamenttien osalta aion toisaalta lisätä oikeusvarmuutta selkeyttämällä sovellettavaa lainsäädäntöä ja toisaalta helpottaa kansalaisten elämää ottamalla käyttöön perijöille annettavat todistukset ja eurooppalaisen testamenttirekisterin. Perheoikeuden osalta on jatkettava sovellettavan lain määräytymistä koskevien sääntöjen selkeyttämistä. Lisäksi aion huolehtia siitä, että jäsenvaltioiden tuomioistuimet soveltavat Bryssel II a -asetusta asianmukaisesti erityisesti vanhempainvastuun osalta. Lopuksi aion ehdottaa oikeudellista kehystä avioliiton ja muuntyyppisten parisuhteiden varallisuusoikeudellisten vaikutusten vastavuoroiselle tunnustamiselle. Tuomioiden täytäntöönpanon osalta aion jatkaa jo käynnistettyä toimintaa, joka koskee pankkitalletusten ulosmittausta ja velallisen omaisuuden läpinäkyvyyttä. Viimeisimmän Eurobarometritutkimuksen mukaan kahdeksan eurooppalaista kymmenestä katsoo, että Euroopan unionin olisi puututtava toisessa jäsenvaltiossa suoritettavia maksuja koskevien tuomioistuinten päätösten täytäntöönpanoon sen tehostamiseksi. Prosessioikeuden osalta etusijalla ovat oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja velallisen suoja. Tavoitteenani on erityisesti eksekvatuurimenettelyn poistaminen. Lisäksi aion harkita velalliselle annettavia ilmoituksia ja asiakirjojen tiedoksiantoa koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista. 6
Tarkoitus on myös käynnistää toimet, joiden tavoitteena on siviilisäätyä koskevien todistusten vastavuoroinen tunnustaminen sekä julkisten asiakirjojen laillistaminen EU:ssa. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen puuttuminen aiheuttaa haittaa kansalaisille silloin, kun heidän on todistettava muutokset, joita heidän siviilisäädyssään on tapahtunut jossakin toisessa jäsenvaltiossa. Siviilioikeuden ulkoisia ulottuvuuksia on vahvistettava. Koska yhteisöllä on tällä alalla yksinomainen ulkoinen toimivalta, sen olisi toimittava tehokkaasti kansainvälisissä yhteyksissä ja tehtävä yhteistyötä muiden tahojen, kuten kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin ja Euroopan neuvoston kanssa. Aion edelleen ylläpitää suhteita Euroopan talousalueeseen kuuluviin maihin, Sveitsiin ja Venäjään ja tutkia mahdollisuuksia tehdä kahdenvälisiä sopimuksia siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyöstä. Kansalaisten oikeusturvaa olisi vahvistettava asettamalla etusijalle erityisesti sähköiseen oikeudenkäyttöön liittyvät aloitteet. On tärkeää tehdä voimassa olevan lainsäädännön hyödyntäminen kansalaisille mahdollisimman helpoksi esimerkiksi ottamalla käyttöön sähköiset lomakkeet ja mahdollisuus täyttää sähköisesti hakemuksia, joita tuomarit voivat sen jälkeen käsitellä sähköisesti. Komissio tutkii parhaillaan mahdollisuuksia soveltaa näitä periaatteita maksamismääräysmenettelyä koskevan asetuksen yhteydessä. Harkitsen lisäksi muita aloitteita, jotka liittyvät oikeudenkäytön vaihtoehtoisiin menetelmiin. Keskeinen tavoite on erityisesti varmistaa rikosten uhrien oikeuksien suojelu. Sen lisäksi, että luodaan yksityisoikeuden alan yhteistyövälineitä, on parannettava lainsäädännön luettavuutta ja mahdollisesti lisättävä koonnelmien laatimista eli kodifiointia, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja varmistaa, että yhteisön oikeutta sovelletaan asianmukaisesti. Jotta yhteisön välineitä sovellettaisiin tehokkaasti, pyrin edistämään tietämystä eri oikeusjärjestelmistä ja lisäämään oikeusalan ammateissa toimivien välistä vaihtoa. Tärkeänä tukena tässä on äskettäin avattu oikeusalan foorumi, joka on jo osoittautunut menestykseksi. Siviilioikeuden alan eurooppalainen verkosto ja siihen liittyvät sähköisen oikeudenkäytön välineet, erityisesti yleisölle tarkoitetut verkkosivut ja Euroopan siviilioikeudellinen atlas ovat osaltaan edistäneet näiden tavoitteiden saavuttamista. Myönteisen kehityksen turvaamiseksi verkoston resursseja on lisätty, jotta voidaan varmistaa EU:n säädösten mahdollisimman tehokas soveltaminen. 7