Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. toukokuuta 2018 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. toukokuuta 2018 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2018/0152 (COD) 8853/18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2018 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: VISA 113 FRONT 131 MIGR 58 DAPIX 136 COMIX 251 CODEC 746 Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2018) 302 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI asetuksen (EY) N:o 767/2008, asetuksen (EY) N:o 810/2009, asetuksen (EU) 2017/2226, asetuksen (EU) 2016/399, asetuksen 2018/XX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja päätöksen 2004/512/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 2008/633/YOS kumoamisesta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2018) 302 final. Liite: COM(2018) 302 final 8853/18 hmu DG D 1 FI

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.5.2018 COM(2018) 302 final 2018/0152 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 767/2008, asetuksen (EY) N:o 810/2009, asetuksen (EU) 2017/2226, asetuksen (EU) 2016/399, asetuksen 2018/XX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja päätöksen 2004/512/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 2008/633/YOS kumoamisesta {SEC(2018) 236 final} - {SWD(2018) 195 final} - {SWD(2018) 196 final} FI FI

PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen taustaa Viisumitietojärjestelmä (VIS) 1 on toiminut vuodesta 2011 teknisenä ratkaisuna, jolla helpotetaan lyhytaikaisia viisumeja koskevaa menettelyä ja autetaan viisumi-, raja-, turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaisia tarkistamaan nopeasti ja tehokkaasti tarvittavat tiedot kolmansien maiden kansalaisista, jotka tarvitsevat viisumin EU:hun matkustamista varten. Viisumitietojärjestelmään ovat yhteydessä eri puolilla maailmaa sijaitsevat jäsenvaltioiden konsulaatit ja kaikki ulkorajojen ylityspaikat. Järjestelmä suorittaa biometrisen tunnistuksen ensi sijassa sormenjälkitietojen avulla henkilöllisyyden selvittämistä ja todentamista varten. EU:n yhteinen viisumipolitiikka 2 on olennainen osa Schengenin säännöstöä, kuten tiedonannossa yhteisen viisumipolitiikan mukauttamista uusiin haasteisiin 3 todetaan. Viisumipolitiikka on ja sen olisi vastaisuudessakin oltava väline, jolla edistetään matkailua ja liiketoimintaa ja samalla ehkäistään turvallisuusriskejä ja EU:hun suuntautuvaa laitonta muuttoliikettä. Viisumihakemusten käsittelyn perusperiaatteita ei ole tarkistettu sen jälkeen kun viisumisäännöstö 4 tuli voimaan vuonna 2010 ja viisumitietojärjestelmä vuonna 2011, mutta viisumipolitiikan toimintaympäristö on muuttunut ratkaisevasti. Viime vuosina koetut muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvät haasteet ovat siirtäneet poliittisen keskustelun painopistettä pois alueesta, jonka sisärajoilla ei suoriteta tarkastuksia, ja erityisesti viisumipolitiikasta, kohti muuttoliike- ja turvallisuushaasteiden, taloudellisten näkökohtien ja yleisten ulkosuhdekysymysten välisen tasapainon uudelleenarviointia. Komissio totesi jo Schengen-alueen säilyttämistä ja vahvistamista koskevassa tiedonannossa 5, että alueella, jonka sisärajoilla ei suoriteta tarkastuksia, yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvat rajatylittävät uhat ovat yhteistä etua koskeva asia. Tarkastusten puuttumiseen sisärajoilla on aina liittynyt toimenpiteitä, jotka koskevat ulkorajojen valvontaa, viisumipolitiikkaa, Schengenin tietojärjestelmää, tietosuojaa, poliisiyhteistyötä, oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa ja huumausainepolitiikkaa. Samaan aikaan teknologinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia, joilla helpotetaan viisumihakemusten käsittelyä sekä hakijoiden että konsulaattien kannalta. Koska viisumitietojärjestelmä on tärkeä osa viisumipolitiikan kehystä, tämä ehdotus täydentää komission 14. maaliskuuta 2018 viisumisäännöstön muuttamisesta antamaa ehdotusta 6. Viisumitietojärjestelmä on olennainen osa komission tapaa hallinnoida rajoja, muuttoliikettä ja turvallisuutta koskevia tietoja. Sen tavoitteena on varmistaa, että rajavartijoilla, 1 Perustettu 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 767/2008 (VIS-asetus), EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60. 2 Yhteiseen viisumipolitiikkaan sisältyy yhdenmukaistettuja sääntöjä erilaisista näkökohdista. Näitä ovat i) yhteiset viisumiluettelot maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi EU:hun matkustamista varten, ja maista, joiden kansalaiset on vapautettu tästä vaatimuksesta; ii) viisumisäännöstö lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeita koskevista menettelyistä ja edellytyksistä; iii) viisumitarran yhtenäinen kaava; ja iv) viisumitietojärjestelmä (VIS), johon kirjataan kaikki viisumihakemukset ja jäsenvaltioiden päätökset, mukaan lukien hakijan henkilötiedot, valokuvat ja sormenjäljet. 3 COM(2018) 251 final. 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö), EUVL L 243, 15.9.2009. 5 COM(2017) 570 final. 6 COM(2018) 252 final, 14. maaliskuuta 2018. FI 1 FI

lainvalvontaviranomaisilla, maahanmuuttoviranomaisilla ja oikeusviranomaisilla on tiedot, joita tarvitaan EU:n ulkorajojen parempaan suojaamiseen, muuttoliikkeen hallintaan ja sisäisen turvallisuuden parantamiseen kaikkien kansalaisten eduksi. Komissio ehdotti joulukuussa 2017 EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevia sääntöjä 7, jotta ne toimisivat yhdessä älykkäämmin ja tehokkaammin. Vuonna 2016 rajanylitystietojärjestelmästä (EES) annetussa asetuksessa 8 vahvistettiin, että EES- ja VIS-järjestelmät voidaan tehdä täysin yhteentoimiviksi. Lisäämällä viisumien käyttöä koskevia tietoja voidaan saada kattava kuva kolmansien maiden kansalaisten viisumihakemushistoriasta. Ehdotuksessa kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) yhteentoimivuudelle muutetaan VIS-asetusta, jotta viisumitietojärjestelmä voidaan yhdistää EES:n ja EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) kanssa yhteen alustaan, johon yhteentoimivuus perustuu. Yhteentoimivuutta koskevalla ehdotuksella käyttöön otettu rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistin helpottaa rinnakkaisten henkilöllisyyksien havaitsemista ja henkilöllisyyspetosten torjuntaa. Tämä tunnistin ilmoittaa hakemusta käsittelevälle viisumiviranomaiselle automaattisesti, jos hakija tunnetaan eri henkilöllisyyksillä, jolloin viranomainen voi toteuttaa aiheellisia toimia. Kun uusien tietojärjestelmien toiminta on alkanut ja niiden yhteentoimivuus on varmistettu, viisumihakemuksia käsittelevien virkamiesten mahdollisuudet suorittaa nopeasti hakijoiden taustatarkastuksia paranevat huomattavasti. Eurooppalainen hakuportaali (ESP) mahdollistaa sen, että yhdellä haulla voidaan saada tuloksia eri järjestelmistä. Näin voidaan parantaa turvallisuutta alueella, jonka sisärajoilla ei suoriteta tarkastuksia. Viisumikäsittelyä koskevaa lainsäädäntöä on muutettava tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Muutoksiin olisi sisällytettävä erityisesti viisumiviranomaisten velvollisuus käyttää automaattisesti rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistinta sekä muita tietokantoja, kun ne tekevät maahanmuutto- ja turvallisuusriskien arviointia lyhytaikaista viisumia hakevista kolmansien maiden kansalaisista. EU:n tasolla todettiin tietovaje niiden asiakirjojen suhteen, joiden perusteella kolmansien maiden kansalaiset voivat oleskella Schengen-alueella yli 90 päivää 180 päivän jakson aikana: pitkäaikaiset viisumit, oleskeluluvat ja oleskelukortit (tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä 9, toukokuu 2017 10 ). Neuvosto 11 pyysi komissiota tekemään toteutettavuustutkimuksen sellaisen EU:n keskitetyn rekisterin perustamisesta, joka sisältää tiedot pitkäaikaisista viisumeista, oleskelukorteista ja oleskeluluvista. Tutkimus 12 saatiin päätökseen syyskuussa 2017, ja siinä todettiin, että tietotekniikan turvallisuuden, täytäntöönpanon sujuvuuden ja kustannustehokkuuden kannalta toteuttamiskelpoisin ratkaisu olisi liittää rekisteri osaksi viisumitietojärjestelmää. Tämän jälkeen tehtiin seurantatutkimus siitä, olisiko tarpeellista ja oikeasuhteista ulottaa viisumitietojärjestelmä koskemaan myös pitkäaikaisia viisumeja ja oleskeluasiakirjoja 13. 7 COM(2017) 793 final. 8 Asetus (EU) 2226/2017, annettu 9 päivänä joulukuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta (EUVL L 327, s. 20). 9 Komissio perusti korkean tason asiantuntijaryhmän kesäkuussa 2017. Se on neuvoa-antava elin, jolla parannetaan rajavalvontaan ja turvallisuuteen liittyvää EU:n tietoarkkitehtuuria. Sen loppuraportti hyväksyttiin 11. toukokuuta 2017. 10 http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupdetail.groupdetaildoc&id=32600&no=1 11 http://data.consilium.europa.eu/doc/document/st-10151-2017-init/fi/pdf 12 https://ec.europa.eu/homeaffairs/sites/homeaffairs/files/docs/pages/201709_ibm_feasibility_study_final_report_en.pdf 13 Legal analysis on the necessity and proportionality of extending the scope of the Visa Information System (VIS) to include data on long stay visas and residence documents (2018). FI 2 FI

Yhteentoimivuuteen tähtäävä työ käynnistettiin huhtikuussa 2016. Sen tavoitteena on luoda vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi. Sen lisäksi vuonna 2016 tehtiin yleisarviointi viisumitietojärjestelmästä 14. Arvioinnissa tarkasteltiin erityisesti järjestelmän tarkoituksenmukaisuutta, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja lisäarvoa EU:n kannalta. Siinä todettiin, että viisumitietojärjestelmä täyttää tavoitteensa ja tehtävänsä ja on edelleen lajissaan yksi kehittyneimmistä tietojärjestelmistä. Viisumeita, rajavalvontaa ja muuttoliikkeen hallintaa koskevien uusien haasteiden vuoksi järjestelmää olisi kuitenkin kehitettävä useilla erityisaloilla. Komissio esitti 17. huhtikuuta 2018 ehdotuksen 15 sellaisten kolmansien maiden kansalaisten oleskelukorttien vahvistamisesta, jotka ovat EU:n kansalaisten perheenjäseniä. Tämän ehdotuksen vuoksi tällaisia oleskelukortteja ei ole tarpeen sisällyttää viisumitietojärjestelmään. Voimassa olevat aiemmat säännökset Viisumitietojärjestelmä perustettiin päätöksellä 2004/512/EY, ja sen tarkoitus, toiminnot ja vastuualueet on vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 767/2008 (VIS-asetus). Asetuksessa (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö), joka annettiin 13. heinäkuuta 2009, vahvistetaan säännöt biometristen tunnisteiden rekisteröimisestä viisumitietojärjestelmään. Neuvoston päätöksessä 2008/633/YOS, joka on annettu 23. kesäkuuta 2008, vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä nimetyt jäsenvaltioiden viranomaiset ja Europol voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten ehkäisemistä, havaitsemista ja tutkimista varten. Tällä ehdotuksella ei rajoiteta direktiivin 2004/38/EY 16 soveltamista. Ehdotuksella ei miltään osin muuteta direktiiviä 2004/38/EY. Ehdotuksen tavoitteet Tämän aloitteen yleiset tavoitteet vastaavat perussopimukseen pohjautuvia päämääriä parantaa turvallisuutta EU:ssa ja sen rajoilla, helpottaa laillisesti matkustavien oikeutta ylittää ulkoraja ja liikkua ja oleskella vapaasti alueella, jonka sisärajoilla ei suoriteta tarkastuksia, sekä helpottaa Schengen-alueen ulkorajojen valvontaa. Näitä tavoitteita on työstetty edelleen Euroopan muuttoliikeagendassa ja sitä seuranneissa tiedonannoissa, kuten tiedonannossa Schengen-alueen säilyttämisestä ja vahvistamisesta 17, Euroopan turvallisuusagendassa 18, komission raporteissa edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia ja tiedonannossa yhteisen viisumipolitiikan mukauttamisesta uusiin haasteisiin 19. Tämän ehdotuksen erityisenä tavoitteena on 1) helpottaa viisumihakemusmenettelyä; 2) helpottaa ja vahvistaa tarkastuksia ulkorajojen ylityspaikoissa ja jäsenvaltioiden alueella; 14 COM (2016) 655. 15 COM(2018) 212 final. 16 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77). 17 COM(2017) 570 final. 18 COM(2015) 185 final. 19 COM(2018) 251 final. FI 3 FI

3) parantaa Schengen-alueen sisäistä turvallisuutta helpottamalla jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa kolmansien maiden kansalaisista, joilla on pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa. Lisäksi tavoitteena on 4) helpottaa maahanmuutto- ja lainvalvontaviranomaisten suorittamaa kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden toteamista jäsenvaltion alueella; 5) helpottaa kadonneiden henkilöiden tunnistamista; 6) auttaa prosessissa, jonka tavoitteena on tunnistaa ja palauttaa henkilöt, jotka mahdollisesti eivät tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä; 7) auttaa lainvalvontaviranomaisia pääsemään tietoihin lyhytaikaisten viisumien hakijoista ja haltijoista (mikä on jo mahdollista nykyisten sääntöjen perusteella) ja laajentaa tietoihin pääsy koskemaan pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoita, kun se on tarpeen vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemiseksi, tutkimiseksi, havaitsemiseksi tai niistä syytteeseen asettamiseksi, varmistaen samalla korkeatasoinen tietosuoja ja yksityisyyden suoja; 8) kerätä tilastoja, joilla tuetaan näyttöön perustuvaa Euroopan unionin muuttoliikepolitiikkaa. 2. JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset Viisumitietojärjestelmästä tehtiin vuonna 2016 REFIT-arviointi 20, joka johti useisiin suosituksiin järjestelmän toiminnan parantamiseksi. Nämä suositukset toimivat tämän ehdotuksen perustana. Yleisesti ottaen viisumitietojärjestelmän arviointi osoitti, että järjestelmä on tehokas tavoitteidensa saavuttamisessa. Se osoitti kuitenkin, että viisumitietojärjestelmän kehittämistä on jatkettava, jotta se voi vastata paremmin viisumi-, rajaturvallisuus- ja turvallisuuspolitiikan uusiin haasteisiin. Tämä voitaisiin tehdä liittämällä se yhteen olemassa olevien ja tulevien tietojärjestelmien kanssa ja tutkimalla tapoja kirjata viisumitietojärjestelmään pitkäaikaisia viisumeja koskevia tietoja, biometriset tiedot mukaan lukien. Arvioinnissa tuli esiin myös tarve parantaa erityisesti tietojen laadun valvontaa ja tilastojen tuottamista. Useimmat arvioinnissa esiin tulleet seikat olivat luonteeltaan teknisiä ja koskivat järjestelmän yhdenmukaistamista tällä alalla tehtyjen uusien lainsäädäntöehdotusten kanssa. Arvioinnissa esiin tulleet seikat koskivat pääasiassa 1) tietojen laadun parantamista; 2) VISMail -toiminnon yhdistämistä viisumitietojärjestelmään; 20 COM(2016) 655, SWD (2016) 327, SWD (2016) 328. FI 4 FI

3) kuulemis- ja edustustoimintojen keskittämistä; 4) kasvontunnistuksen tai latenttien sormenjälkien käytön tukemista; ja 5) viisumitietojärjestelmän tietoihin perustuvan raportointi- ja tilastointivälineen perustamista. Eu-LISA teki lokakuun 2016 ja heinäkuun 2017 välisenä aikana selvityksen kaikista viisumitietojärjestelmän arvioinnista johtuvista teknisistä vaikutuksista. Sen vuoksi nyt ei ollut tarpeen arvioida yksityiskohtaisesti näiden teknisten parannusten vaikutuksia. Useat arvioinnissa esiin tuodut seikat edellyttivät kuitenkin paitsi teknisen analyysin tekemistä myös lisäanalyyseja mahdollisista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista: vaikeudet saattaa päätökseen menettelyt laittomien maahantulijoiden palauttamiseksi lähtömaahansa, jos matkustusasiakirjat puuttuvat; laittoman muuttoliikkeen ja viisumipetosten riskit, erityisesti ihmiskauppa ja muut alle 12- vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat väärinkäytökset, viisumia haettaessa; vaikeudet, joita raja- tai maahanmuuttoviranomaiset kohtaavat tarkistaessaan pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia ja niiden haltijoita; tietovaje tarkastettaessa laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä riskejä ja turvallisuusriskejä viisumihakemusten käsittelyn yhteydessä; tarve harkita sitä mahdollisuutta, että viisumien käsittelyssä tehdään automaattisesti hakuja muista rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden alan tietokannoista. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon EU:n rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tietojärjestelmien kehitys vuonna 2016 tehdyn arvioinnin jälkeen ja varmistettava yhdenmukaisuus hiljattain hyväksyttyjen komission ehdotusten (EES) ja ehdotettujen uusien ratkaisujen ja järjestelmien kanssa (Eurodac-asetuksen uudelleenlaadintaa koskeva ehdotus, ETIAS, ECRIS-TCN, yhteentoimivuus). Sidosryhmien kuuleminen Tähän ehdotukseen liittyvän vaikutustenarvioinnin liitteessä 2 esitetään yksityiskohtainen kuvaus sidosryhmien kuulemisesta. Komissio tilasi kolme riippumatonta tutkimusta. Niistä yksi koskee lasten sormenjälkien ottamista viisumimenettelyssä koskevan ikärajan alentamisen toteutettavuutta, tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta sekä viisuminhakijoiden matkustusasiakirjan jäljennöksen tallentamista VIS-järjestelmään. Kaksi muuta koskee sitä, onko tarpeellista ja oikeasuhteista laajentaa viisumitietojärjestelmä koskemaan pitkäaikaisia viisumeja ja oleskeluasiakirjoja (eli oleskelulupia ja oleskelukortteja) koskevia tietoja. Näiden tutkimusten yhteydessä kuultiin kohdennetusti kaikkia asianomaisia sidosryhmiä, mukaan lukien kansalliset viranomaiset, jotka pääsevät viisumitietojärjestelmään syöttämään, muuttamaan, poistamaan tai tarkastelemaan tietoja, maahanmuuttoasioista ja palauttamisesta vastaavat viranomaiset, lastensuojeluviranomaiset, poliisiviranomaiset ja ihmiskaupan torjunnasta vastaavat viranomaiset, konsuliasioista vastaavat viranomaiset sekä ulkorajojen ylityspaikkojen tarkastuksista vastaavat kansalliset viranomaiset. Lisäksi kuultiin useita EU:n ulkopuolisia viranomaisia ja valtiosta riippumattomia järjestöjä, jotka toimivat lasten oikeuksien alalla. Komissio toteutti vuosina 2017 2018 kaksi avointa julkista kuulemista. Niistä ensimmäinen toteutettiin 17.8.2017 9.11.2017 lasten sormenjälkien ottamista viisumimenettelyssä koskevan ikärajan alentamisesta ja toinen 17.11.2017 9.12.2018 viisumitietojärjestelmän laajentamisesta siten, että siihen sisällytetään tietoja pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluasiakirjoista. FI 5 FI

Euroopan tietosuojavaltuutettu esitti näkemyksensä lasten sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentamisesta 9. marraskuuta 2017 ja pitkäaikaisia viisumeja ja oleskeluasiakirjoja koskevien tietojen sisällyttämisestä viisumitietojärjestelmään 9. helmikuuta 2018. Euroopan tietosuojavaltuutettu ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto ovat esittäneet näkemyksensä ehdotukseen liittyvistä seikoista kohdennetuissa haastatteluissa osana vaikutustenarvioinnin valmistelun yhteydessä järjestettyjä sidosryhmien kuulemisia. Vaikutustenarviointi Vuonna 2018 tehtiin vaikutustenarviointi 21, jossa keskityttiin niihin kysymyksiin, joita oli arvioitava tarkemmin tämän ehdotuksen laatimiseksi. Se perustui kolmeen komission teettämään riippumattomaan tutkimukseen, jotka toteutettiin vuosina 2017 ja 2018. Huomioon otettiin myös eu-lisan viisumitietojärjestelmän kehittämisen teknisestä toteutettavuudesta marraskuussa 2016 ja helmikuussa 2017 tekemän tutkimuksen tulokset sekä toteutettavuustutkimus, joka koski yhdennettyä rajavalvontaa niiden henkilöiden osalta, joita ei ole kirjattu EES:ään (ETIAStutkimus). Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin vaihtoehtoisia tapoja seuraavien toteuttamiseen: Digitaalisen matkustusasiakirjajäljennöksen tallentaminen viisumitietojärjestelmään (keskitetysti tai hajautetusti). Tässä tarkasteltiin kahta alavaihtoehtoa: ainoastaan hakijan matkustusasiakirjan henkilötietosivun tallentaminen tai kaikkien käytettyjen sivujen tallentaminen. Lasten sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen. Tässä tarkasteltiin kahta alavaihtoehtoa: sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen kuuteen vuoteen tai sormenjälkien ottamista koskevan vaatimuksen soveltaminen kaikenikäisiin. Pitkäaikaisia viisumeja ja oleskeluasiakirjoja koskevien tietojen sisällyttäminen viisumitietojärjestelmään. Tässä lainsäädännöllisiin vaihtoehtoihin sisältyi pitkäaikaisten viisumien ja oleskeluasiakirjojen yhdenmukaisuuden ja turvallisuuden parantaminen. Yhteyden luominen kansallisten tietokantojen välille, minkä ansiosta kaikki jäsenvaltiot voisivat tehdä hakuja toistensa asiaankuuluvista kansallisista tietokannoista. Asiakirjojen sisällyttäminen viisumitietojärjestelmään hylättyjä hakemuksia koskevien tietojen kanssa tai niitä ilman. Laittomaan maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyvien automatisoitujen tarkastusten tekeminen olemassa olevista tietokannoista. Tähän ehdotukseen on otettu ensimmäisen toimenpiteen (matkustusasiakirjan henkilötietosivun jäljennöksen tallentaminen), toisen toimenpiteen (sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen kuuteen vuoteen) ja neljännen toimenpiteen osalta vaikutustenarvioinnissa parhaiksi katsotut vaihtoehdot. Mitä tulee pitkäaikaisten viisumien ja oleskeluasiakirjojen sisällyttämiseen viisumitietojärjestelmään, EU:n kansalaisten perheenjäsenille, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen unionin lainsäädännön nojalla, myönnettyjä oleskelukortteja koskevat tiedot eivät sisälly tähän ehdotukseen niiden oikeuksien vuoksi, joita perheside EU:n kansalaiseen antaa tällaisille kolmansien maiden kansalaisille. Lisäksi komission 17. huhtikuuta 2018 esittämässä ehdotuksessa parannettiin tällaisten oleskelukorttien turvallisuutta. 21 SWD(2018) 195. FI 6 FI

Sääntelyntarkastelulautakunta tarkasti vaikutustenarvioinnin luonnoksen ja antoi siitä myönteisen lausunnon 23. huhtikuuta 2018. 3. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE Ehdotettujen toimien lyhyt kuvaus Viisumitietojärjestelmän tarkoitus, toiminnot ja vastuualueet on määriteltävä tarkemmin, jotta voidaan ottaa huomioon järjestelmän laajentaminen kattamaan pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoihin liittyvät tiedot. Viisumitietojärjestelmää on laajennettava myös siten, että lyhytaikaisia viisumeja koskeviin hakemuksiin liittyviin tietoluokkiin kuuluu myös matkustusasiakirjojen jäljennösten tallentaminen, ja siihen on sisällytettävä uusia toimintoja, kuten raportoinnin ja tilastoinnin tietoarkisto tai VISMail 22. Tämä tarkoittaa sitä, että viisumisäännöstössä vahvistettua viisumihakemusten käsittelymenettelyä koskevia sääntöjä on muutettava. Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin pääsystä viisumitietojärjestelmään säädetään neuvoston päätöksessä 2008/633/YOS. Tämä päätös annettiin ennen Lissabonin sopimusta, ja siinä säädettiin lainvalvontaviranomaisten pääsystä tietoihin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen aikaisemman kolmannen pilarin puitteissa. Koska kolmatta pilaria ei enää ole sellaisenaan olemassa nykyisissä perussopimuksissa, komissio katsoo, että tämä ehdotus tarjoaa mahdollisuuden yhdistää tämän päätöksen sisältö VIS-asetukseen. Koska viisumitietojärjestelmää laajennetaan sisältämään tietoja pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista, järjestelmän tarvittava jatkokehittäminen ja operatiivinen hallinnointi annetaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston (eu-lisa) tehtäväksi. Sen vuoksi on tehtävä muutoksia asetukseen (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö), asetukseen (EY) N:o 767/2008, asetukseen (EU) 2017/2226 (EES-asetus), asetukseen (EU) XX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja asetukseen (EU) 2016/399 (Schengenin rajasäännöstö). Seuraavassa esitetään lyhyesti ehdotuksen keskeiset tavoitteet: Rajaturvallisuutta ja sisäistä turvallisuutta koskevien jäljellä olevien tietovajeiden korjaaminen: pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien sisällyttäminen viisumitietojärjestelmään Korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraportissa 23 todettiin, että EU:n tasolla vallitsee tietovaje niiden asiakirjojen suhteen, joiden perusteella muut kuin EU:n kansalaiset voivat oleskella tietyn jäsenvaltion alueella pidempään kuin 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana 24. Tällä hetkellä näitä asiakirjoja ja niiden haltijoita koskevia tietoja ei kerätä eikä niitä voi tarkistaa yhdestäkään EU:n laajuisen, rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden alaa koskevan laajan tietojärjestelmän kautta (lukuun ottamatta jossain määrin SIS-järjestelmää). Jäsenvaltiot katsovat, että näiden asiakirjojen nykyinen hallinnointi voi aiheuttaa kolmansien maiden kansalaisille 22 Asetuksen (EY) N:o 767/2008 16 artiklan mukaan VISMail-järjestelmä on jäsenvaltioiden keskusviranomaisten välinen tiedonvaihto- ja kuulemismekanismi, joka perustuu viisumitietojärjestelmän infrastruktuuriin. 23 Komissio perusti korkean tason asiantuntijaryhmän kesäkuussa 2017. Se on neuvoa-antava elin, jolla parannetaan rajavalvontaan ja turvallisuuteen liittyvää EU:n tietoarkkitehtuuria. Sen loppuraportti hyväksyttiin 11. toukokuuta 2017. 24 Esim. pitkäaikaiset viisumit ja oleskeluasiakirjat (sekä oleskeluluvat että -kortit). FI 7 FI

vaikeuksia rajanylityksen yhteydessä ja sen jälkeen vapaassa liikkumisessa alueella, jonka sisärajoilla ei suoriteta tarkastuksia. EU:hun pitkäaikaista oleskelua varten tulevat kolmansien maiden kansalaiset muodostavat ainoan kolmansien maiden kansalaisten ryhmän, joka ei kuulu minkään EU:n laajan tietojärjestelmän piiriin (ks. alla oleva kuvio). Sisällyttämällä pitkäaikaiset viisumit ja oleskeluluvat viisumitietojärjestelmään varmistettaisiin, että näitä asiakirjoja ja niiden haltijoita koskevat tiedot sisältyvät johonkin EU:n laajaan tietojärjestelmään ja että niihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin asiakirjoihin, jotka on annettu ilman viisumia (tiedot jo ETIAS- ja EES-järjestelmässä) ja viisumin kanssa (kolmansien maiden kansalaiset, jotka tulevat lyhytaikaista oleskelua varten ja joiden tiedot ovat jo VIS- ja EES-järjestelmässä). Tämä mahdollistaa sen, että muiden jäsenvaltioiden kuin asiakirjan antaneen jäsenvaltion viranomaiset voivat tehdä asiakirjaa ja sen haltijaa koskevan tarkastuksen rajalla tai jäsenvaltioiden alueella. Schengen-alueelle lyhytaikaista oleskelua varten tulevien kolmansien maiden kansalaisten maahantulot ja maastapoistumiset EES Tulevat järjestelmät Lyhytaikaista oleskelua varten viisumivapaasti tulevat kolmansien maiden kansalaiset ETIAS? Kolmansien maiden kansalaiset, jotka asuvat EU:ssa, tulevat pitkäaikaista oleskelua varten tai ylittävät ulkorajat usein Turvapaikanhakijat ja jotkin laittomien maahantulijoiden ryhmät Eurodac SIS VIS Nykyiset järjestelmät Lainvalvontaan liittyvät tarkastukset ja rajatarkastukset Lyhytaikaista oleskelua varten tulevat, viisumipakon piiriin kuuluvat kolmansien maiden kansalaiset Helpottamalla jäsenvaltioiden välistä järjestelmällistä tietojenvaihtoa sellaisista kolmansien maiden kansalaisista, joilla on pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, viisumitietojärjestelmä auttaisi parantamaan Schengen-alueen sisäistä turvallisuutta. Jos pitkäaikaisia viisumeja tai oleskelulupia koskevat tietueet tallennetaan keskusjärjestelmään ja asetetaan kaikkien asiaankuuluvien jäsenvaltioiden viranomaisten saataville, kukin jäsenvaltio voi tehdä turvallisuusriskistä tarkemman ja puolueettomamman arvioinnin järjestelmässä olevien tietueiden perusteella, kun se suorittaa asiakirjan haltijoita koskevia tarkastuksia rajanylityspaikoissa ja jäsenvaltioiden alueella. Näiden asiakirjojen sisällyttäminen keskitettyyn järjestelmään auttaa lisäksi havaitsemaan petoksia, jotka liittyvät virallisten asiakirjojen saamiseen väärien lähdeasiakirjojen perusteella. Jäsenvaltioiden välisen paremman ja järjestelmällisemmän tietojenvaihdon helpottaminen minimoisi myös hallinnollisen rasituksen ja poistaisi kielimuurin, joka on olemassa, kun toiseen jäsenvaltioon otetaan yhteyttä kolmannen maan kansalaisen esittämän asiakirjan aitouden tarkistamiseksi. Kun päätetään pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan myöntämisestä tai pidentämisestä, yhteentoimivuuden osatekijöiden (eurooppalainen hakuportaali (ESP)) avulla käynnistetään useita automaattisia hakuja sen selvittämiseksi, sisältääkö jokin EU:n tai Interpolin tietokanta todisteita siitä, että henkilö voisi muodostaa uhkan jonkin jäsenvaltion turvallisuudelle. Mahdollisten osumien FI 8 FI

tapauksessa asiakirjan antavan jäsenvaltion on toteutettava jatkotoimia voimassa olevan EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Viisumihakemusten käsittelyyn liittyvien tarkastusten lisääminen yhteentoimivuuden avulla Nykyisten sääntöjen mukaan konsulaattien on tarkistettava ainoastaan Schengenin tietojärjestelmästä (SIS), onko viisumipakon alaisella matkustajalla maahantulokielto. Viisuminhakijoista ei ole pakko tehdä hakua missään muussa EU:n tietokannassa (esim. Eurodacissa), Interpolin varastettujen ja kadonneiden matkustusasiakirjojen tietokannassa tai TDAWN-tietokannassa 25. Kun eurooppalainen hakuportaali on käytössä, toimivaltaiset myös viisumien käsittelystä vastaavat viranomaiset voivat tehdä keskitettyjä hakuja kaikkiin järjestelmiin, joita niillä on oikeus käyttää (esim. Eurodac, EES ja ECRIS-TCN), eikä hakuja enää tarvitse tehdä erikseen kussakin järjestelmässä. Eurooppalainen hakuportaali helpottaa turvallisuuteen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvien riskien havaitsemista viisumimenettelyssä, sillä sen ansiosta viisumivirkailijat voivat tehdä viisuminhakijoista nopeita ja tehokkaita taustatarkastuksia. Yhteentoimivuutta koskevan ehdotuksen tavoitteena on myös helpottaa rinnakkaisten henkilöllisyyksien havaitsemista ja henkilöllisyyspetosten torjuntaa. Tämän yhteentoimivuuteen tähtäävän toiminnon avulla hakemusta käsittelevälle viisumiviranomaiselle ilmoitetaan automaattisesti, jos hakija tunnetaan eri henkilöllisyyksillä, jolloin viranomainen voi toteuttaa aiheellisia toimia. Koska viisumitietojärjestelmä on myös osa yhteentoimivuuden oikeudellista kehystä, on avautunut teknisiä mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan varmistaa, että valtuutetut käyttäjät voivat käytännössä viestiä nopeasti, saumattomasti ja järjestelmällisesti eri tietokantojen välityksellä. Mahdollistamalla viisumiviranomaisille automaattisten hakujen tekeminen muista tietokannoista eurooppalaisen hakuportaalin avulla sovelletaan yhteentoimivuuden kehystä käytännössä ensimmäistä kertaa. Kun viisumitietojärjestelmä todentaa ja arvioi hakijoiden toimittamia tietoja, se tekee automaattisesti kustakin hakemuksesta haun kaikissa edellä mainituissa järjestelmissä. 25 Interpolin varastettujen ja kadonneiden matkustusasiakirjojen tietokannassa (SLTD) ja TDAWN-tietokannassa (Travel Documents Associated With Notices) on tietoa sellaisiin henkilöihin liittyvistä matkustusasiakirjoista, joista Interpol on tehnyt kuulutuksen. FI 9 FI

zoom Yhteinen henkilötietorekisteri Lyhytaikaisiin viisumeihin liittyvät henkilöllisyydet Pitkäaikaisiin viisumeihin & oleskelulupiin liittyvät henkilöllisyydet Eurooppalainen hakuportaali VIS Europolin tiedot SIS Interpolin järjestelmät Rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistin Lainvalvontaviranomaiset, osumailmoitus Yhteinen henkilötietorekisteri EES ETIAS VIS Eurodac ECRIS- TCN Yhteinen BMS Muista tietokannoista automaattisesti tehtyjen hakujen lisäksi viisumikäsittelyssä on hyötyä erityisistä riski-indikaattoreista. Nämä indikaattorit sisältävät tietojen analysointisääntöjä sekä tiettyjä jäsenvaltioiden toimittamia numerotietoja ja muista asian kannalta merkityksellisistä rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden alan tietokannoista laadittuja tilastoja. Tämä parantaisi riskinarviointeja ja mahdollistaisi tietojen analysointimenetelmän käytön. Riski-indikaattorit eivät sisältäisi henkilötietoja, ja ne perustuisivat jäsenvaltioiden toimittamiin tilastoihin ja tietoihin, jotka koskevat uhkia, oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden ja sellaisten henkilöiden, joilta on evätty maahanpääsy, tavanomaisesta poikkeavia osuuksia tietyissä kolmansien maiden kansalaisten ryhmissä, sekä kansanterveydellisiä riskejä. Turvallisuusriskien ja maahanmuuttoon liittyvien riskien järjestelmällisen tarkistamisen käyttöönotto viisumitietojärjestelmän tietojen yhteydessä perustuu yhteentoimivuuden kehyksen aikaansaamiin hyötyihin. Kadonneiden henkilöiden tunnistamisen helpottaminen Saattaa syntyä tilanteita, joissa henkilöt on tunnistettava heidän oman etunsa vuoksi, koska he ovat kadonneet tai heidät on tunnistettu ihmiskaupan uhreiksi. Yhteentoimivuuden kehyksessä poliisiviranomaisille annetaan mahdollisuus tunnistaa henkilö henkilöllisyyden selvittämisen yhteydessä saaduilla biometrisillä tiedoilla, jos se sallitaan kansallisessa lainsäädännössä. Tällainen pääsy tietoihin ei kuitenkaan olisi riittävän tuloksellista edellä kuvatuissa erityisolosuhteissa. Tätä varten lainvalvontaviranomaisille olisi annettava nopea pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin, jotta ne voivat tunnistaa henkilön nopeasti ja luotettavasti ilman, että niiden täytyy täyttää kaikki lainvalvontaviranomaisten pääsyä koskevat ennakkoedellytykset ja lisäsuojatoimet. Jäljellä olevien tietovajeiden korjaaminen lyhytaikaisia viisumeita koskevien hakemusten käsittelyssä: hakijoiden sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen ja matkustusasiakirjojen jäljennösten tallentaminen viisumitietojärjestelmään palautusmenettelyjen tukemiseksi Lasten sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen 12 vuodesta 6 vuoteen Tämä toimenpide antaa virkailijoille mahdollisuuden todentaa lapsen henkilöllisyys viisumihakemusmenettelyssä, ja se mahdollistaa tarkistusten tekemisen ulkorajalla. Koska toimenpide mahdollistaa lasten yksiselitteisen tunnistaminen, se myös suojelee lapsia paremmin ja auttaa torjumaan ihmiskauppaa ja laitonta muuttoliikettä samalla kun lapsen etu asetetaan etusijalle. FI 10 FI

Lainsäädännössä säädetään lisätakeista sen varmistamiseksi, että lapsen etu otetaan huomioon koko viisuminkäsittelymenettelyn ajan ja aina kun lapsia koskevia tietoja käytetään myöhemmin. Sormenjäljet otetaan kaikilta vähintään 6-vuotiailta viisuminhakijoilta, mikä suurentaa lyhytaikaisten viisumien hakijoiden ryhmää lisäämällä siihen 6 11-vuotiaiden ikäryhmän. Kun asetus (EY) N:o 810/2009 hyväksyttiin, todettiin, että alle 12-vuotiaiden lasten sormenjälkien riittävää luotettavuutta tunnistamis- ja todentamistarkoituksiin ja erityisesti sormenjälkien kehittymistä iän myötä olisi käsiteltävä myöhemmässä vaiheessa. Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) teki vuonna 2013 tutkimuksen 26, jossa selvitettiin, voidaanko lasten sormenjälkien automaattisella tunnistuksella päästä samoihin tunnistusasteisiin kuin aikuisten tapauksessa. Yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa todettiin, että 6 12-vuotiaiden lasten sormenjälkien tunnistaminen voidaan suorittaa tyydyttävällä tarkkuudella tietyin edellytyksin. Yksi tällainen edellytys olisi esimerkiksi sen varmistaminen, että toimijat saavat riittävän koulutuksen voidakseen ottaa korkealaatuisia sormenjälkikuvia. Tämä tulos sai vahvistuksen toisessa tutkimuksessa 27, jossa saatiin lisätietoa ikääntymisen vaikutuksesta sormenjälkien laatuun. Komissio toteutti lisätutkimuksen 28, jossa tarkasteltiin, olisiko tarpeen ja oikeasuhteista alentaa lasten sormenjälkien ottamista koskevaa ikärajaa viisumimenettelyssä. Tutkimuksessa todettiin, että sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen auttaisi saavuttamaan viisumitietojärjestelmän tavoitteet paremmin, erityisesti henkilöllisyyspetosten torjunnan helpottamisen ja ulkorajojen ylityspaikoilla tehtävien tarkastusten sujuvoittamisen osalta. Siinä myös todettiin, että sormenjälkien ottamista koskevan ikärajan alentaminen voisi tuottaa lisäetuja, sillä se vahvistaisi lasten oikeuksien väärinkäytön ehkäisyä ja torjuntaa, erityisesti mahdollistamalla sellaisten kolmansista maista tulevien lasten henkilöllisyyden selvittämisen tai todentamisen, joiden havaitaan olevan jäsenvaltioiden alueella tilanteessa, jossa heidän oikeuksiaan saatetaan loukata tai on loukattu (esim. ihmiskaupan lapsiuhrit, kadonneet lapset tai turvapaikkaa hakevat ilman huoltajaa olevat alaikäiset). Hakijan matkustusasiakirjan henkilötietosivun jäljennöksen tallentaminen viisumitietojärjestelmään palautusmenettelyjen tukemiseksi Ehdotuksessa otetaan käyttöön uusi tietoryhmä, joka tallennetaan viisumijärjestelmään viisumihakemusta jätettäessä. Nykyisin jäsenvaltiot ottavat jäljennöksen hakijan matkustusasiakirjasta. EU:lla ei kuitenkaan ole sääntöjä, joissa vahvistettaisiin yhdenmukaiset edellytykset näiden tietojen säilyttämiselle tai vaihtamiselle jäsenvaltioiden kesken. Matkustusasiakirjan jäljennöksen säilyttämisen ansiosta on mahdollista tiukentaa näiden asiakirjojen tarkastuksia ja tehostaa palautusmenettelyjä. Viisumitietojärjestelmän käyttö tämän toimenpiteen toteuttamiseksi tukisi EU:n palautuspolitiikkaa. Henkilöllisyyden selvittämisestä (ja/tai todentamisesta jäsenvaltion alueella) vastaavat toimivaltaiset viranomaiset eli maahanmuutto- ja palautusviranomaiset jotka voivat jo tehdä järjestelmässä hakuja kolmannen maan kansalaisen sormenjälkiä käyttämällä, voisivat saada tämän jäljennöksen edellyttäen, että noudatetaan tiukkoja järjestelmään pääsyä koskevia sääntöjä. VIS-asetuksen 2 artiklan e alakohdan mukaan yksi viisumitietojärjestelmän tavoitteista on auttaa tunnistamaan henkilöitä, jotka mahdollisesti eivät tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, 26 JRC (2013). Fingerprint Recognition for Children. 27 Automatic fingerprint recognition: from children to elderly (2018 JRC). 28 Feasibility and implications of lowering the fingerprinting age for children and on storing a scanned copy of the visa applicant's travel document in the Visa Information System (VIS) (2018). FI 11 FI

siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä. VIS-asetuksen 31 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat siirtää kolmansiin maihin tai saattaa niiden saataville rajoitetun määrän näitä tietoja kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden toteamiseksi heidän palauttamistaan varten 29. Viisumitietojärjestelmää on parannettu tällä toimenpiteellä, jotta laittomien maahantulijoiden tunnistaminen ja palauttaminen helpottuisi 30. Viisumitietojärjestelmän muiden teknisten komponenttien parantaminen VISMail-kuulemismekanismi yhdistetään viisumitietojärjestelmään VIS:n keskusjärjestelmän ja kansallisten järjestelmien välisen tiedonvaihdon sujuvoittamiseksi. Keskusjärjestelmän rakennetta on mukautettu vastaamaan paremmin tarvetta varmistaa nopea ja tehokas saatavuus häiriötilanteissa (eli varajärjestelmän muuttaminen konfiguraatioon aktiivinen/aktiivinen). Viisumitietojärjestelmään tallennettujen tietojen laadun parantamiseksi sovellustasolla on otettu käyttöön indikaattoreita, jotka kuvaavat tietojen laatuun liittyviä puutteita. Eu-LISAlle on annettu tehtäväksi hallinnoida tietojen laaduntarkastuksia viisumitietojärjestelmässä. Järjestelmään on sisällytetty toiminto sen varmistamiseksi, että viisumitietojärjestelmä ei käynnistä ennalta kuulemista ennen kuin kaikki tarvittavat tiedot on täytetty asianmukaisesti. Toisella toiminnolla voidaan erottaa toisistaan tapaukset, joissa sormenjälkien antamista ei vaadita oikeudellisista syistä, ja tapaukset, joissa niitä ei voida antaa. Biometristen tietojen keräämiseen liittyvien ongelmien, erityisesti kasvokuvien laatua koskevien ongelmien, käsittelemiseksi otetaan käyttöön vaihtoehtoisia vaatimuksia, kuten valokuvien suora kerääminen (eli reaaliaikaisesti otettu kasvokuva). Ennalta kuulemista, edustusta ja myöhempää ilmoittamista varten suunnitellaan keskitettyä teknistä ratkaisua, jonka avulla jäsenvaltiot voivat hallinnoida ja saattaa ajan tasalle näitä toimintoja koskevia omia tietojaan. Oikeusperusta Tämän asetuksen oikeusperustan muodostavat seuraavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklat: 16 artiklan 2 kohta, 77 artiklan 2 kohdan a, b, d ja e alakohta, 78 artiklan 2 kohdan d, e ja g alakohta, 79 artiklan 2 kohdan c ja d alakohta, 87 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohta. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat säätää SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla toimenpiteitä, jotka koskevat viisumeita ja muita lyhytaikaisia oleskelulupia koskevaa yhteistä politiikkaa, b alakohdan nojalla tarkastuksia, joita tehdään ulkorajoja ylittäville henkilöille, d alakohdan nojalla kaikkia tarvittavia toimenpiteitä, joilla otetaan vaiheittain käyttöön yhdennetty ulkorajojen valvontajärjestelmä, ja e alakohdan nojalla sisärajoja ylittäville henkilöille tehtävien tarkastusten poistamista heidän kansalaisuudestaan riippumatta. Tämä on ehdotetun asetuksen pääasiallinen oikeusperusta. SEUT-sopimuksen 16 artiklan 2 kohdan nojalla unionilla on valtuudet säätää luonnollisten henkilöiden suojaa koskevia toimenpiteitä, jotka koskevat unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden silloin, kun viimeksi mainitut toteuttavat unionin oikeuden soveltamisalaan 29 Nimetyt toimivaltaiset viranomaiset voivat asetuksen mukaan siirtää viisumihakemustiedostosta seuraavat tiedot: etunimi, sukunimi ja entinen sukunimi (jos on); sukupuoli, syntymäaika, -paikka ja -maa; nykyinen kansalaisuus ja kansalaisuus syntymähetkellä; matkustusasiakirjan laji ja numero, asiakirjan myöntänyt viranomainen ja myöntämispäivä sekä voimassaolon päättymispäivä; asuinpaikka; ja alaikäisistä hakijan isän ja äidin suku- ja etunimi tai etunimet. 30 EMN Ad-Hoc Query on COM AHQ on Member States Experiences with the use of the Visa Information System (VIS) for Return Purposes (komision 18. maaliskuuta 2016 tilaama kysely jäsenvaltioiden kokemuksista viisumitietojärjestelmän käytöstä palautustarkoituksiin). Vastauksia saatiin 24. FI 12 FI

kuuluvaa toimintaa, suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, sekä sääntöjä, jotka koskevat näiden tietojen vapaata liikkuvuutta. Tämä perussopimuksen määräys on myös tärkeä oikeusperusta tälle ehdotukselle. Ehdotuksen liitännäistavoitteena on antaa kansallisille lainvalvontaviranomaisille ja Europolille tiukoin edellytyksin pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin lainvalvontatarkoituksia varten. Näin ollen ehdotus perustuu myös SEUT-sopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohtaan ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohtaan. Nämä molemmat lisäoikeusperustat edellyttävät tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämistä, jota sovelletaan 77 artiklan 2 kohdan nojalla. Tällä ehdotuksella on joukko muita liitännäistavoitteita, kuten vaikuttaminen Dublinin menettelyyn ja turvapaikkamenettelyyn, jotka ovat SEUT-sopimuksen 78 artiklan 2 kohdan d, e ja g alakohdan nojalla kehitettyjä toimenpiteitä; kolmansien maiden kansalaisten tunnistamisen ja palauttamisen helpottaminen osana SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla kehitettyjä toimenpiteitä; ja ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja ihmiskaupan torjunnan tukeminen osana SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla kehitettyjä toimenpiteitä. Nämä lisäoikeusperustat ovat myös yhteensopivia pääasiallisten oikeusperustojen kanssa. Toissijaisuusperiaate SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla unioni voi kehittää toimenpiteitä, jotka koskevat viisumeita ja muita lyhytaikaisia oleskelulupia koskevaa yhteistä politiikkaa. Tässä ehdotuksessa pysytellään tämän määräyksen rajoissa. Tavoitteena on edelleen kehittää ja parantaa sääntöjä, jotka koskevat sellaisten hakemusten sähköistä käsittelyä, jotka koskevat enintään 90 päivän pituista suunniteltua oleskelua jäsenvaltioiden alueella minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. Jäsenvaltiot eivät pysty saavuttamaan tätä tavoitetta yksinään, koska ainoastaan unioni voi muuttaa voimassa olevaa unionin säädöstä (VIS-asetus). Vapaa liikkuvuus alueella, jonka sisärajoilla ei tehdä tarkastuksia, edellyttää, että alueen ulkorajoja valvotaan tuloksellisesti turvallisuuden varmistamiseksi. Siksi jäsenvaltiot ovat sopineet ratkaisevansa näitä haasteita yhdessä, erityisesti jakamalla tietoa oikeus- ja sisäasioiden alalla keskitettyjen EU:n järjestelmien avulla. Eurooppa-neuvosto ja neuvosto ovat vuodesta 2015 antaneet asiasta useita päätelmiä. Tarkastusten puuttuminen sisärajoilta edellyttää ulkorajojen vakaata valvontaa, jossa kunkin jäsenvaltion ja Schengenin säännöstöön osallistuvan maan on valvottava ulkorajaa muiden maiden puolesta. Mikään jäsenvaltio ei yksin pysty selviytymään laittomasta muuttoliikkeestä ja rajatylittävästä rikollisuudesta. Kolmansien maiden kansalaiset, jotka tulevat alueelle, jonka sisärajoilla ei tehdä tarkastuksia, voivat matkustaa vapaasti alueen sisällä. Sisärajattomalla alueella yhteiset toimet laittoman maahanmuuton sekä terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi, muun muassa henkilöllisyyspetosten paljastamiseksi, olisi toteutettava EU:n tasolla, sillä niihin on mahdollista puuttua menestyksellisesti ainoastaan EU:n tasolla. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla unionilla on valtuudet säätää toimenpiteistä, jotka koskevat henkilöihin kohdistuvia tarkastuksia sekä tehokasta valvontaa jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämisen yhteydessä. Viisumimenettelyä koskevaa EU:n lainsäädäntöä on muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon lyhytaikaisia viisumeja hakevien kolmansien maiden kansalaisten matkustusmallit. Erityisesti on otettava huomioon hiljattain annetut EES-säännökset, joilla poistetaan leimaamisvelvollisuus sekä otetaan käyttöön maahantulo- ja maastalähtötietue lyhytaikaista oleskelua varten maahan päästettyjen kolmansien maiden kansalaisten osalta, jolloin jäsenvaltioiden viranomaiset voivat arvioida aiempien lyhyiden oleskelujen laillisuutta alueella, jonka sisärajoilla ei suoriteta tarkastuksia. FI 13 FI

Pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta Schengenin yleissopimuksen 21 artiklassa määrätään niiden vastavuoroisesta tunnustamisesta asiakirjoina, jotka oikeuttavat haltijansa liikkumaan vapaasti Schengen-alueella 90 päivän ajan minkä tahansa 180 päivän jakson aikana (eli lyhytaikaista viisumia vastaavasti) edellyttäen, että ne täyttävät asetuksen (EU) 2016/399 (Schengenin rajasäännöstö) 6 artiklan 1 kohdan a, c ja e alakohdassa vahvistetut edellytykset. Useissa neuvoston päätelmissä 31 on vaadittu uusia toimenpiteitä, joilla täytetään pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoiden rajanylityksiin liittyvät tietovajeet rajaturvallisuuden ja lainvalvonnan varmistamiseksi, mahdollisesti perustamalla EU:n rekisteri tällaisille tiedoille. Näitä asiakirjoja koskevien tietojen sisällyttäminen järjestelmään, jotta ne voidaan jakaa jäsenvaltioiden kesken ja jotta muut jäsenvaltiot kuin asiakirjan myöntänyt jäsenvaltio voivat todentaa haltijan asiakirjat jäsenvaltioiden ulkorajoilla tai EU:n sisällä ja jotta voidaan tarkistaa, voisiko henkilö muodostaa uhkan jonkin jäsenvaltion turvallisuudelle, vastaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklassa asetettuja tavoitteita. Näin ollen ehdotuksen tavoitetta ei voida riittävällä tavalla saavuttaa yksistään jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Suhteellisuusperiaate Kuten tähän asetuksen muuttamista koskevaan ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa on selostettu, tässä ehdotuksessa tehtyjen politiikkavalintojen katsotaan olevan oikeasuhteisia. Niillä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaan unionin toiminnassa ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Esillä oleva EU:n toimenpide on toteutettava sellaisessa muodossa, että voidaan taata ehdotuksen tavoitteen toteutuminen ja sen mahdollisimman tehokas täytäntöönpano. Ehdotetulla aloitteella kehitetään säännöksiä, jotka koskevat matkustamista ilman rajamuodollisuuksia, sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenvaltiot, jotka ovat poistaneet tarkastukset sisärajoilla, soveltavat ulkorajoilla yhteisiä sääntöjä samalla tavalla. Se perustuu välineeseen, jonka avulla Euroopan unioni saa tietoa kolmansien maiden kansalaisista. Sillä kodifioidaan ja parannetaan lainvalvontaviranomaisten pääsyä viisumitietojärjestelmän tietoihin, jotka koskevat näitä kolmansien maiden kansalaisten ryhmiä. Tällä tavoin voidaan tunnistaa oikeaan aikaan, virheettömästi, turvallisesti ja kustannustehokkaasti ne kolmansien maiden kansalaiset, joita epäillään terrorismista tai vakavasta rikollisuudesta (tai jotka ovat sen uhreja). Lisäksi viranomaisille annetaan mahdollisuus tutustua tällaisista rikoksesta epäiltyjen (tai niiden uhreina olevien) kolmansien maiden kansalaisten aikaisempiin hakemuksiin. Ehdotuksessa on noudatettu sisäänrakennetun yksityisyyden suojan periaatetta, ja se on oikeasuhteinen henkilötietosuojan osalta, koska siinä ei edellytetä, että tietoja kerättäisiin tai säilytettäisiin määrällisesti enemmän tai pidemmän aikaa kuin on ehdottoman välttämätöntä järjestelmän toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Lisäksi ehdotukseen sisällytetään ja sen myötä pannaan täytäntöön kaikki suojatoimet ja mekanismit, jotka ovat tarpeen matkustajien perusoikeuksien ja erityisesti heidän yksityiselämänsä ja henkilötietojensa suojelemiseksi. EU:n tasolla ei tarvita lisämekanismeja tai yhdenmukaistamista, jotta järjestelmästä tulisi toimiva. Ehdotettu toimenpide on oikeasuhteinen, koska siinä ei toteuteta pidemmälle meneviä EU-tason toimia kuin on tarpeen toimenpiteelle määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. 31 Neuvoston 9. kesäkuuta 2017 antamat päätelmät toimista tietojenvaihdon parantamiseksi ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden takaamiseksi (ST/10151/17); kesäkuussa 2016 annetut päätelmät, joissa vahvistetaan etenemissuunnitelma tietojenvaihdon ja tiedonhallinnan tehostamiseksi (9368/1/16 REV 1). FI 14 FI

Ensisijaiseksi katsottu toimenpidevaihtoehto on oikeasuhteinen myös kustannusten osalta, kun otetaan huomioon, että järjestelmästä koituu hyötyä kaikille jäsenvaltioille yhteisten ulkorajojen valvonnassa ja etenemisessä kohti EU:n yhteistä muuttoliikepolitiikkaa. Ehdotus on tämän vuoksi suhteellisuusperiaatteen mukainen. Toimintatavan valinta Tämä ehdotus perustuu keskitettyyn järjestelmään, jonka välityksellä jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä, mikä edellyttää yhteistä rakennetta ja toimintasääntöjä. Lisäksi ehdotuksessa vahvistetaan kaikille jäsenvaltioille yhdenmukaiset säännöt ulkorajoilla tehtävistä rajatarkastuksista ja pääsystä järjestelmään, myös lainvalvontatarkoituksissa. Tämän vuoksi sääntelytavaksi voidaan valita vain asetus. Perusoikeudet Ehdotetulla asetuksella on vaikutuksia perusoikeuksiin, varsinkin seuraaviin: oikeus ihmisarvoon (EU:n perusoikeuskirjan 1 artikla), oikeus vapauteen ja turvallisuuteen (perusoikeuskirjan 6 artikla), yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen (perusoikeuskirjan 7 artikla), henkilötietojen suoja (perusoikeuskirjan 8 artikla), oikeus turvapaikkaan ja palauttamiskiellon periaatteen suoja (perusoikeuskirjan 18 ja 19 artikla), suoja palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa (perusoikeuskirjan 19 artikla), syrjintäkielto (perusoikeuskirjan 21 artikla), lapsen oikeudet (perusoikeuskirjan 24 artikla) ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin (perusoikeuskirjan 47 artikla). Vuoden 2008 VIS-asetuksessa vahvistetaan tiukat säännöt, jotka koskevat pääsyä viisumitietojärjestelmään, sekä tarvittavat suojatoimet. Siinä säädetään myös yksilön oikeudesta tutustua tietoihinsa ja oikaista ja poistaa niitä sekä muutoksenhakukeinoista (oikaisu, poistaminen ja oikeussuojakeinot yleisessä tietosuoja-asetuksessa 32 ) ja erityisesti oikeudesta oikeussuojakeinoihin samoin kuin riippumattomien viranomaisten toteuttamasta tietojenkäsittelyn valvonnasta. Tällä asetuksella otetaan käyttöön lisäsuojatoimia, jotka kattavat viisumitietojärjestelmän piiriin kuuluvien uusien tietoluokkien, tietojenkäsittelytoimien ja rekisteröityjen erityistarpeet. Näistä syistä ehdotus on täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukainen, varsinkin siltä osin kuin on kyse oikeudesta henkilötietojen suojaan. Se on sopusoinnussa myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan kanssa, joka takaa jokaiselle oikeuden henkilötietojensa suojaan. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Eu-LISAn vuonna 2016 viisumitietojärjestelmän teknisestä muuttamisesta REFIT-arvioinnin perusteella tekemän selvityksen ja vaikutustenarvioinnin mukaisesti tässä ehdotuksessa noudatetaan vaihtoehtoa, jonka mukaan viisumitietojärjestelmä laajennetaan käsittämään tiedot pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista, EU:n ja Interpolin tietokannoista tehdään automaattisia tarkistuksia turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaessa laitonta muuttoliikettä koskevia tarkistuksia ja lasten sormenjälkien ottamiseen sovellettavaa ikärajaa alennetaan ja hakijoiden matkustusasiakirjan henkilötietosivusta tallennetaan jäljennös viisumitietojärjestelmään. Arvioinnin mukaan tämä edellyttää 182 miljoonan euron määrärahoja. Kehittämisvaiheen odotetaan kattavan vuodet 2021 2023, joten tarvittavat varat katetaan EU:n seuraavan talousarvion määrärahoista. Jos ehdotus 32 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). FI 15 FI