KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017

KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 1

2 SISÄLLYS VUOSI 2017 3 TOIMITILAT 6 MUSEORAKENNUS 6 KOKOELMAKESKUS 6 VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO 7 ERILLISMUSEOT 7 PALVELUT JA AUKIOLO 10 NÄYTTELYT 11 UUDEN PERUSNÄYTTELYN SUUNNITTELU 12 VAIHTUVAT NÄYTTELYT 12 TILAUSNÄYTTELYT 13 KIERTONÄYTTELYTOIMINTA 13 MUSEOKASVATUS 14 OPETUS- JA TAPAHTUMATUOTANTO 16 MUU YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMISTOIMINTA 16 MUSEOKASVATUS 17 HANKKEET 18 MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ 17 MUSEOKÄYNNIT 17 YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT 18 OPASTUKSET JA YLEISÖTYÖ 21 TIEDOTUS- JA MARKKINOINTI 21 KOKOELMATOIMINTA 23 TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTI 24 ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT 26 ERILLISMUSEOIDEN KOKOELMA- JA KONSERVOINTITYÖ 31 KUVA- JA TUTKIMUSARKISTO 33 YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ 38 ALUEELLINEN TOIMINTA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ 44 MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ 44 KULTTUURIYMPÄRISTÖTOIMINTA 52 HALLINTO 59 MUSEON HENKILÖKUNTA 61 Toimitus Virpi Mäkinen Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Grano Oy 2018

3 VUOSI 2017 Kertomusvuonna vietettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa ja Jyväskylän kaupungin 185-vuotisjuhlaa. Keski-Suomen museolle vuosi oli kuitenkin poikkeuksellinen. Museo suljettiin vuoden 2016 lopussa ja heti vuoden 2017 alussa käynnistyi kahden pitkään esillä olleen ja pidetyn perusnäyttelyn purkaminen, museoesineiden ja koko talon kalusteiden pakkaaminen ja kuljetus Kokoelmakeskukseen ja väistötiloihin. Museorakennuksen ollessa kiinni Keski-Suomen museo tuotti juhlavuoden näyttelyjä museon yhteistyötahoille. Yritys- ja laitosmuseotoiminnassa Sairaalamuseon työjaksolla tehtiin Terveydeksi keskisuomalaisen terveydenhoidon 100 vuotta -näyttely ja Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut tilasi Keski-Suomen museolta Vesiliikuntakeskus AaltoAlvariin Altaasta ja altaan reunoilta -näyttelyn, joka on pysyvästi esillä uimahallin sisääntuloaulassa. Museon kiinni oleminen vaikutti myös museopedagogiseen toimintaan. Jyväskylän kaupungin 5.-luokkalaisten museokäynnit suunniteltiin uudestaan, ja oppilaat tutustuivat Jyväskylän kaupungin historiaan Toivolan Vanhalla Pihalla Keski-Suomen museon käsityöläismuseon Kuparisepän talossa ja Puusepän talossa, joissa opastusten ohella järjestettiin työpajoja. Marraskuussa pihapiirissä avattiin viimein myös täysin korjattuna ja uudistettuna Sparvinin talo, johon perustettiin pieni Keski-Suomen museon museokauppa ja avattiin kodikas pieni työpajatila, joka on niin ohjattujen ryhmien kuin yksittäisten kävijöidenkin käytössä. Toivolan Vanhan Pihan Joulupiha -tapahtuma osoitti heti, miten tärkeä osa museon toimintaa uusi kohde on. Museokauppa Sparvinissa vieraili loppuvuonna hieman yli kuukauden aikana 4 443 asiakasta. Keski-Suomen museon muista erilliskohteista Pienmäen talomuseo oli päärakennuksen mittavan, pelastavan peruskorjauksen vuoksi suljettuna. Sitä vastoin Heiskan taiteilijakoti, Jyväskylän lyseon museo, Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo ja Niitynpään työläiskotimuseo houkuttelivat mukavasti kävijöitä rajoitetuista aukioloajoista huolimatta. Uuden perusnäyttelyn suunnittelu käynnistyi välittömästi museorakennuksen tyhjentämisen jälkeen. Näyttelyn punaisena lankana on ajatus antaa eväitä niin keskisuomalaisille kuin muualta tulevillekin pohtia ja muodostaa oma käsitys siitä, mistä keskisuomalaisuus rakentuu. Yhdessä asiakkaidemme kanssa olemme etsimässä keskisuomalaisuutta. Paitsi että vuoden aikana paneuduttiin näyttelyn sisällön suunnitteluun, käynnistyi myös esine- ja arkistokokoelmien kartoitus näyt-

4 telyä varten. Museoviraston innovatiivisella avustuksella toteutettu kaksivuotinen, yleisöä osallistava Puutarhatarinoita-hanke valmistui, mutta tarinoiden tallennus jatkuu edelleen. Museon Murut-asiakasraati toimi tässäkin hankkeessa aktiivisena yhteistyökumppanina. Pitkään vireillä ollut kokoelmahallintajärjestelmän muutos eteni esiselvitysvaiheeseen ja vaatimusmäärittelyyn. Järjestelmähankintaa varten kartoitettiin olemassa olevia vaihtoehtoisia järjestelmiä ja selvitettiin nykyjärjestelmän kenttärakennetta, jotta migraatio valittavaan järjestelmään olisi mahdollisimman sujuva. Järjestelmämuutos koskee kaikkia Keski-Suomen ammattimuseoita. Järjestelmävalinta tullaan tekemään vuoden 2018 aikana. Maakunnassa tiivis yhteistyö kotiseutuyhdistysten kanssa jatkui. Venekoskella dokumentoitiin kesäteatteritoimintaa ja Pihtiputaalla Pihtiputaan mummon kutsusta kokoontuneita keskisuomalaisia kuntahahmoja (18). Hahmoja ovat Pihtiputaan mummon lisäksi muun muassa Jämsän Äijä, Saarijärven Paavo ja Karstulan Kopes. Kulttuuriympäristötyössä keskeiseksi nousi Keski-Suomen strategisen maakuntakaavan viimeistely ja kohdeluetteloiden laatiminen. Keski-Suomen museon esitys kulttuuriympäristön vetovoima-alueista toteutui kaavassa. Lisäksi Keski- Suomen museolla oli edustus maakuntauudistuksen valmistelussa kulttuuriympäristötehtävien osalta. Kulttuuriympäristöön liittyviä viranomaislausuntoja annettiin kertomusvuonna 278. Jyväskylän kaupungin uusi strategia ja Jyväskylän kaupungin kulttuurisuunnitelma valmistuivat kertomusvuonna. Myös Keski-Suomen museon strategisen toimintasuunnitelman ja brändistrategian laatiminen edistyivät jalkauttamisvaiheeseen. Strategiatytön tavoitteiden mukaan Keski-Suomen museon tulee olla 1) NÄKYVÄ Museon palveluiden täytyy erottua, profiloitua ja olla näkyvillä oikeissa paikoissa, 2) RELEVANTTI Museon täytyy palvella tunnistettua asiakastarvetta ja tarjota tässä hetkessä kiinnostavia palveluita ja 3) LÄHESTYTTÄVÄ Museon palveluiden täytyy olla helposti saavutettavia ja helposti lähestyttäviä. Loppuvuodesta visioitiin Alvar Aalto -museon henkilökunnan kanssa museoiden yhteistyötä ja toimintakonseptia tulevassa Ruusupuiston museokeskuksessa siitä huolimatta, ettei museoiden välisen nivelosan toteuttaminen käynnistynyt Keski- Suomen museon peruskorjauksen yhteydessä, vaan sen toteutus kytkettiin Alvar Aalto -museon peruskorjaukseen. Kulttuurisuunnitelmassa merkittävään osaan nousivat muun muassa museoiden tilakysymykset: Ruusupuiston tuleva museokeskus, keskustan museoiden sijainti, mutta myös museoiden yhteisen Kokoelmakeskuksen laajentaminen. Jyväskylän Tilapalvelu käynnisti laajennuksen tarveselvityksen laatimisen.

5 Vuosi oli poikkeuksellinen, työntäyteinen ja toiveikas. Yhdessä edistettiin museotoiminnan suurhankkeita, mittavaa peruskorjausta, laajan perusnäyttelyn toteuttamista ja uuteen kokoelmahallintajärjestelmään siirtymistä. Keski-Suomen museon toiminta näkyi poikkeusolosuhteista huolimatta mukavasti niin osallistumisessa museon järjestämiin tapahtumiin kuin median nostoissa. Kiitos koko henkilökunnalle, Keski-Suomen museon asiakkaille ja hyville yhteistyökumppaneille. Heli-Maija Voutilainen museotoimenjohtaja

6 TOIMITILAT Keski-Suomen museo toimii kolmessa yksikössä Jyväskylän Ruusupuistossa, Vapaudenkatu 28:ssa ja Kokoelmakeskuksessa Salmirannassa. Lisäksi ympäri vuoden ovat avoinna Käsityöläismuseot Toivolan Vanhalla Pihalla. Tilojen ylläpidosta vastaa Jyväskylän Tilapalvelu. MUSEORAKENNUS Keski-Suomen museon museorakennus sijaitsee Ruusupuistossa. Vuonna 1960 valmistuneen, funktionalistista tyyliä edustavan museorakennuksen suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Rakennuksen laajennusosa valmistui vuonna 1990. Museorakennuksen pinta-ala on 2 531,5 m², josta näyttelytilaa on 1 328,5 m². Kahden perusnäyttelyille varatun näyttelysalin lisäksi rakennuksessa on kaksi vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Lisäksi rakennukseen kuuluu 84-paikkainen auditorio, luentosali, kokoushuone (entinen kahvio), kolme työhuonetta sekä noin 300 m² muuta käyttötilaa. Museorakennukseen sijoittuvat Keski-Suomen museon näyttelytoiminta, museokasvatus ja yleisötyö. Toimintavuonna museorakennus oli suljettu peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjauksen pääsuunnittelijaksi valittiin Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy. Suunnittelutyöstä ovat vastanneet arkkitehdit Jyrki Iso-Aho ja Päivi Vaheri. KOKOELMAKESKUS Jyväskylän museopalveluiden yhteinen Kokoelmakeskus (Salmirannantie 3) valmistui Salmirannan alueelle vuonna 2009. Kokoelmakeskuksessa on esine- ja taidekokoelmien säilytystilojen lisäksi näyttelynrakennustilat, konservointitilat ja kokoelma-aineistojen käsittelytiloja. Rakennuksessa on museotoimintoihin varattua tilaa kaikkiaan 2 927 m². Keski-Suomen museon käytössä siitä on 1 753 m². Kokoelmakeskuksen yhteydessä sijaitsevat myös kokoelmista vastaavan amanuenssin ja konservaattorin työtilat. Kokoelmakeskuksen yhteyteen B-rakennukseen valmistui vuonna 2013 Keski- Suomen museon lepovarasto. Tilassa on vakioilmastoitua säilytystilaa kuva- ja arkistoaineistoille yhteensä 62 m². Keski-Suomen museon käytössä B-rakennuksessa ovat lisäksi kiertonäyttelyvarasto, kaupungintalon rakennusosavarasto sekä näyttelytarvikevarasto. Myös Keski-Suomen museon valokuvaajan studiotilat (47 m²) on sijoitettu Kokoelmakeskuksen B-rakennukseen.

7 Toimintavuonna Kokoelmakeskuksen käyttöön vuokrattiin lisätilaa B-rakennuksesta ja Salmirannan väistökoulusta museorakennuksesta tyhjennettyjen näyttelyesineiden ja kalusteiden välivarastointiin (534 m²). VAPAUDENKATU 28 TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO Keski-Suomen museon hallinto, maakunnallinen museotyö, kulttuuriympäristön hoidon (rakennustutkimus ja arkeologia) palvelut sekä arkistopalvelut toimivat Vapaudenkatu 28:ssa. Toimitilat sijaitsevat rakennuksen 1. kerroksessa yhdessä Jyväskylän taidemuseon toimistotilojen kanssa. Keski-Suomen museon käytössä on yhteensä 461 m². Vapaudenkatu 28 kokonaisuuteen kuuluu työhuonetilojen lisäksi kaksi kokoushuonetta, rakennustutkimuksen ja arkistojen yhteinen asiakaspalvelutila, käsikirjasto sekä aineistojen käsittely- ja varastotiloja. Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston käyttöarkistotilat sijaitsevat Jyväskylän kaupunginkirjasto-kansalaisopisto -rakennuksen kellarikerroksessa (Vapaudenkatu 39-41). Käyttöarkistoon sijoittuvat Keski-Suomen museon kuva-arkiston ja tutkimusarkiston kokoelmat. Arkistotilan lisäksi käyttöarkistoon kuuluu kylmäsäilytystila ja työtila. Käyttöarkistossa on yhteensä 206 m². ERILLISMUSEOT Keski-Suomen museon Käsityöläismuseo (Cygnaeuksenkatu 2) on osa Toivolan Vanhaa Pihaa. Käsityöläismuseokohteeseen kuuluvat vuonna 1842 rakennettu ja vuonna 1850 laajennettu kupariseppä Sjöblomin talo sekä vuonna 1844 valmistunut, hattumaakari Fagerlundin rakennuttama puusepäntalo. Rakennukset siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 2010 ja ne avattiin yleisölle Keski-Suomen museon Käsityöläismuseona vuonna 2012 osana Toivolan Vanhan Pihan matkailukohdetta. Toimintavuoden marraskuussa otettiin käyttöön vanhan mallin mukaan rakennettu Sparvinin talo, johon sijoittuvat Museokauppa Sparvin ja työpajatilat. Heiskan taiteilijakoti (Kramsunkatu 8) tuli Keski-Suomen museon hoitoon vuonna 1993. Vuonna 1912 valmistunut ja 1926 laajennettu huvilatyyppinen, kaksikerroksinen ateljeetalo on taidemaalari Jonas Heiskan ja pianonsoiton opettajana toimineen Maikki Heiskan sekä heidän tyttärensä kuvataiteilija Vappu Heiskan koti, joka avattiin yleisölle museona vuonna 1998. Jyväskylän Lyseon museo toimii Jyväskylän Lyseon rakennuksessa (Yliopistonkatu 13). Vuonna 1902 valmistuneeseen koulurakennuksen suunniteltu, ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun historiaa esittelevä museo avattiin vuonna 1979. Ly-

8 Museokauppa Sparvin Toivolan Vanhalla Pihalla avattiin yleisölle marraskuussa 2017. Kuvassa museonvalvojat Sirpa Tuhkala ja Maria Oksanen. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo. seon museoon kuuluu vuonna 2008 uudistettu perusnäyttely ja vaihtuvien näyttelyiden tila. Näyttelyiden käytössä on 346 m² tilaa rakennuksen kellarikerroksessa. Jyväskylän Lyseon koulurakennuksen tyhjennyksen yhteydessä Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokoelmat tulivat Keski-Suomen museon hoitoon vuoden 2014 alussa ja liitettiin kokoelmiin vuonna 2016. Lyseon kokoelma-aineistoille valmistui uusi säilytystila Savelan Onkapannuun syksyllä 2014. Käytössä on 250 m² vakioilmastoitua säilytystilaa. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo sijaitsee Könkkölässä Köhniöjärven rannalla. Vuonna 1984 avattuun museoon kuuluu kuusi rakennusta, joissa on näyttelytilaa 329 m². Rakennuksiin on sijoitettu Jyväskylän kaupungin katurakentamiseen, viemäröintiin ja julkisiin työmaihin liittyvää esineistöä. Piha-alue on varattu museoitaville puistoleikkivälineille. Pienmäen talomuseo sijaitsee Hankasalmen Niemisjärvellä. Pihapiirissä on 20 alkuperäisillä paikoillaan sijaitsevaa rakennusta, joista suurin osa on rakennettu 1700- ja 1800-luvulla. Pienmäen talomuseo on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009).

9 Pienmäen talomuseon päärakennuksen vuoden 2016 lopulla alkanut peruskorjaus jatkui koko toimintavuoden ajan. Jyväskylän Tilapalvelun tilaaman rakennusurakan toteutti Rakennusliike Pekka Hämäläinen. Niitynpään työläiskotimuseo (Museopolku) Vaajakoskella siirtyi Keski-Suomen museon hoitoon kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009. Niitynpään työläiskotimuseoon kuuluu kaksihuoneinen asuinrakennus ja ulkorakennus, jotka esittelevät työväen asumisoloja 1920- ja 1930-luvulla. Nojosniemen veneverstas Laukaan Nojosniemessä luovutettiin Keski-Suomen museon hoitoon vuonna 1997. Venemestari Otto Niemisen lahjoittamaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu asuinrakennus-veneverstas, paja, sauna ja liiteri. Pihapiirin rakennukset ovat valmistuneet vuosien 1950 1966 aikana. Majuri C. C. Rosenbröijerin perheen hautakappeli sijaitsee Jääskelän tilan mailla Oravasaaressa. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla vaikuttaneen Rosenbröijerin puurakenteinen kappeli on ympäröity hirsiaidalla. Hautakappeli on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Vaajakosken eläkeläisten Kunnon Äijät tutustuivat Nojosniemen veneverstaaseen syysretkellään. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.

10 PALVELUT JA AUKIOLO Museokohteet Keski-Suomen museo: suljettu peruskorjauksen vuoksi koko vuoden. Heiskan taiteilijakoti: avoinna tammikuussa perjantaisin klo 13-14. Pääsymaksu aikuisilta kuusi euroa. Lapset, koululaisryhmät ja opiskelijat opintokäynteinä ilmaiseksi. Kesäkaudella 30.6.-25.8. perjantaisin klo 11-12 ja 13-15, muina aikoina sopimuksesta. Museon avoinna pidosta vastasi kesäkaudella museonvalvoja Vilja Jurvelin. Ilmainen sisäänpääsy. Käsityöläismuseo Toivolan Vanhalla Pihalla: avoinna ma-pe klo 11-16 ja lauantaisin klo 10-15. Joulupiha-tapahtuman aikaan 25.11.-23.12. museo oli avoinna myös sunnuntaisin klo 10-15. Ilmainen sisäänpääsy. Museonvalvojina työskentelivät Tarja Ketola, Sirpa Tuhkala, Maria Oksanen, Jaana Tähtinen, Alisa Murtolahti ja Kirsi Sokka. Pienmäen talomuseo Hankasalmen Niemisjärvellä: suljettu päärakennuksen peruskorjauksen vuoksi. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Könkkölässä: avoinna 27.6.- 10.8. tiistaisin ja torstaisin klo 13-16. Ilmainen sisäänpääsy. Museon avoinna pidosta vastasi museonvalvoja Vilja Jurvelin. Lyseon museo oli avoinna 14.6.-4.8. keskiviikkoisin klo 12-17, muina aikoina sopimuksesta. Ilmainen sisäänpääsy. Avoinna pidosta huolehtivat Jyväskylän Lyseon lukion opastuskurssilaiset. Niitynpään työläiskoti Vaajakoskella oli avoinna 29.6.-31.8. torstaisin klo 12.30-15. Ilmainen sisäänpääsy. Kohteen avoinna pito ostettiin Naissaaren Näyttämöyhdistys ry:ltä. Muut palvelut Keski-Suomen museon kuva-arkisto ja tutkimusarkisto sekä kulttuuriympäristön palvelut olivat suljettuina vuosilomien ja järjestelytöiden vuoksi kesä-elokuussa.

11 NÄYTTELYT Keski-Suomen museon museorakennus suljettiin vuoden 2017 alussa peruskorjauksen valmistelujen vuoksi. Samalla museon vaihtuvien näyttelyjen ohjelma jäi peruskorjauksen mittaiselle tauolle. Näyttelytoiminnasta vastaavan henkilökunnan työpanos kohdistettiin museorakennuksen tyhjentämiseen sekä uuden vuonna 2019 avattavan perusnäyttelyn käsikirjoituksen tekoon ja suunnitteluun. Keski-Suomen museon perusnäyttelyt, vuonna 1996 valmistunut Keski-Suomi maakuntako sekin on? ja vuonna 1994 avautunut Jyväskylä kaupunkiko sekin on? purettiin toimintavuoden alussa. Näyttelyissä esillä olleet kokoelmat pakattiin, puhdistettiin ja sijoitettiin museon Kokoelmakeskukseen tai palautettiin lainaajille. Perusnäyttelyissä esillä olleet pienoismallit siirrettiin säilytykseen. Museon flyygeli kunnostettiin ja sijoitettiin peruskorjauksen ajaksi Jyväskylän kaupunginteatterin lämpiöön. Osa näyttelyrakenteista varastoitiin jatkokäyttöä varten ja osa kierrätettiin. Näyttelyrakenteiden purkamisesta vastasivat museomestari Tuukka Eskola ja museoapulainen Jari Harju apunaan museon kokoelmatiimi, muuta henkilökuntaa sekä Jyväskylän kaupungin Kunnon työt -palvelun työllistettyjä. Näyttelyrakennuksen siisteydestä huolehtivat vahtimestari-siivooja Pirkko Wirlander-Ojala ja siistijä Minna Laurikainen. Keski-Suomen museon perusnäyttelyt purettiin museorakennuksen peruskorjauksen tieltä alkuvuonna. Viimeisimpinä esineinä rakennuksesta siirrettiin Keski-Suomi maakuntako sekin on? -näyttelyssä esillä ollut Valmet-traktori. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo.

12 UUDEN PERUSNÄYTTELYN SUUNNITTELU Toimintavuoden alussa käynnistyi uuden perusnäyttelyn käsikirjoittaminen. Perusnäyttelytiimiin kuuluivat intendentti Ilja Koivisto, museolehtori Tuula Vuolio- Vallenius sekä amanuenssit Anna Muittari ja Johanna Puhakka. Koko henkilökunnan ideoita näyttelyihin kerättiin työpajassa, jossa valmisteltiin museon strategista suunnitelmaa. Lisäksi amanuenssipalavereissa haettiin käsikirjoitustyöhön aikalaisnäkökulmaa ja aistikokemuksia ideapapereiden pohjalta. Käsikirjoituksen sekä pedagogisen käsikirjoituksen ensimmäiset versiot valmistuivat joulukuussa 2017. Perusnäyttelytyöryhmä teki tutustumismatkoja vastikään valmistuneisiin museoiden perusnäyttelyihin. Koko työryhmä vieraili Helsingin kaupunginmuseossa, Kansallismuseon esihistorianäyttelyssä ja Maatalousmuseo Sarkassa. Lisäksi yksittäiset työryhmän jäsenet vierailivat itsenäisesti useissa eri museoissa Suomessa. Näyttelyteknisiin mahdollisuuksiin tutustuttiin alan messuilla ja koulutuksissa. Toimintavuoden aikana aloitettiin omien kokoelmien kartoitus. Tarkoituksena oli löytää näyttelykäsikirjoitusta ohjaavia keskeisiä esineitä, valokuvia ja arkistoaineistoja sekä kartoittaa kokoelmien mahdolliset täydennystä vaativat aihepiirit perusnäyttelyn käsikirjoittamisen kannalta. Työtä tehtiin yhteistyössä museon kokoelmatiimin kanssa. Työ oli haastavaa kokoelmien laajuuden ja näyttelyn pitkän aikaperspektiivin vuoksi. Tiimien välisen yhteistyön kehittämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Vuoden aikana työ eteni ensimmäisiin esinevalintoihin asti, mutta pääosa perusnäyttelyyn tulevasta aineistosta valitaan vuoden 2018 aikana. Syksyllä 2017 käynnistettiin perusnäyttelyn arkkitehtuurisuunnittelun kilpailutus. Tarjouspyyntöä edelsivät yhteydenotot muihin museoihin palvelukentän kartoittamiseksi. Sen jälkeen käynnistettiin tekninen vuoropuhelu, johon osallistui seitsemän palveluntarjoajaa. Tarjouspyyntö julkaistiin joulukuun alussa ja näyttelyarkkitehti valitaan vuoden 2018 tammikuussa. VAIHTUVAT NÄYTTELYT Toimintavuonna Keski-Suomen museossa ei järjestetty vaihtuvia näyttelyitä peruskorjauksen vuoksi.

13 TILAUSNÄYTTELYT Toimintavuonna Keski-Suomen museo tuotti kaksi tilausnäyttelyä. Keski-Suomen museo osallistui Kauko Sorjosen säätiön tuottaman valokuvanäyttelyn Tirehtöörin pytingistä Kuokkalan kartanoon toteuttamiseen. Intendentti Ilja Koivisto kirjoitti näyttelyn kuvatekstit ja museomestari Tuukka Eskola vastasi näyttelyn ripustuksesta ja valaistuksesta. Näyttelyn kuratoi kulttuuriluotsi Marita Riikonen. Näyttely avattiin Kuokkalan kartanossa toukokuussa 2017. Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarissa avattiin elokuussa uimahallin historiasta kertova Altaasta ja altaan reunoilta -näyttely, jonka tilaajana oli Jyväskylän liikuntapalvelut/aaltoalvari. Näyttelyn taustatutkimuksesta vastasi projektitutkija Nina Moilanen. Käsikirjoitustyöhön ja suunnitteluun osallistuivat hänen lisäkseen Keski- Suomen museon amanuenssit Susanna Terho, Sanna Tarnanen, Suvi Hänninen, museomestari Tuukka Eskola ja intendentti Ilja Koivisto. Näyttelyvitriinit tilattiin Artosta Oy:ltä ja muu näyttelytekniikka ohjelmistoineen Mango Solutions Oy:ltä. Näyttelygrafiikasta vastasi Nina Huisman. Näyttely oli osa Jyväskylän kaupungin 185-vuotisjuhlavuotta ja Suomi100-juhlavuotta. KIERTONÄYTTELYTOIMINTA Keski-Suomen museon lainanäyttelytoiminnasta vastasi intendentti Ilja Koivisto. Toimintavuonna esillä oli kolme näyttelyä. Näyttelylainat: 1. 28.2. 6. 9.3. 4. 15.8. Tahdon keskisuomalaista hääperinnettä sadan vuoden ajalta, Joutsan kirjasto Näin syntyi Keiteleen kanava, Tupaswilla, Laukaa 1000 vuotta Suomessa, Hoivakoti Sylvi, Laukaa

14 MUSEOKASVATUS Keski-Suomen museon opetuksesta, museokasvatuksesta ja viestinnästä vastasi museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Museokasvatustyöhön osallistui myös Keski-Suomen museon Käsityöläismuseon henkilökunta. Keski-Suomen museon museokasvatus on kulttuuriperintökasvatusta, jossa on tärkeää ihmisen elämään ja elinympäristöön liittyvät tyypilliset, harvinaiset ja katoavat ilmiöt. Painopistealueena on kaikenikäisille suunnattu kulttuuriympäristöön liittyvä opetus, joka lisää tietoa ja ymmärrystä keskisuomalaisesta kulttuurimaisemasta, rakennetusta kulttuuriympäristöstä, arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sekä vahvistaa ympäristölukutaitoa. Keski-Suomen museon museokasvatus perustuu Jyväskylän museopalveluiden yhteiseen museopedagogiseen strategiaan ja Jyväskylän kaupungin kulttuuriopetussuunnitelma Kompassiin. Keski-Suomen museossa museokasvatus on koko organisaation läpäisevää toimintaa, joka tuottaa monipuolisia opetuspalveluja ja -materiaaleja, työpajoja, tapahtumia, luentoja, opastuksia ja esittelyjä tavoitteellisesti, kestävästi ja laajasti verkottuneesti. Museokasvatuksen avulla tarjotaan elinikäisen oppimisen ja tasa-arvon periaatteita noudattaen oppijalle mahdollisuus aktiiviseen, vuorovaikutteiseen ja kokemukselliseen oppimiseen sekä helposti saavutettavaan oppimisympäristöön. Puutarhatarinoita-hanke Keski-Suomen museo jatkoi edellisvuonna käynnistynyttä Puutarhatarinoita-hanketta. Museoviraston innovatiivisella avustuksella hankkeessa työskenteli kesäkaudella projektitutkija, FM Tiina Martin. Kesä-heinäkuussa hankkeessa avusti myös kesätyöntekijä Taru Korhonen. Yksityisten pihojen ja puutarhojen historiaa tallentanut hanke toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän Puutarhaseuran, Halssilan asukasyhdistyksen ja Keski-Suomen museon Murut-asiakasraadin kanssa. Kohdealueena oli Jyväskylän Halssilan kaupunginosa. Toimintavuonna Puutarhatarinoita-hanke painottui yleisötapahtumiin ja inventoinnin perusteella valittujen kohdepuutarhojen dokumentointiin. Myös avointen tarinoiden keräämistä jatkettiin. Puutarhatarinoita-hankkeen verkkosivut toimivat aktiivisesti blogitekstien, kyselyiden, tapahtumatietojen ja aineistokeruun välineinä. Puutarhatarinoita-hanke osallistui talven ja kevään aikana Jyväskylän Puutarhaseuran yleisötilaisuuksiin Viherlandiassa sekä Jyväskylässä järjestetyille Rakennusmessuille yhdessä Puutarhaseuran kanssa. Avointen tarinoiden kirjoituspaja järjestettiin Sulku-

15 rannan siirtolapuutarhan asukkaille. Kevään mittaan tietoa yksityisistä puutarhoista kerättiin myös sähköisillä kyselyillä eri teemoista. Alkukesän aikana tarkennettiin Halssilan alueen puutarhojen inventointia museon työryhmän ja asiakasraatilaisten katselmuksilla, joiden pohjalta tarkemman dokumentoinnin kohteeksi valittiin 11 eri-ikäistä pihaa ja puutarhaa. Dokumentoinnit toteutettiin puutarhojen omistajien haastattelulla, valo-kuvaamalla, havainnoimalla ja inventoimalla kohdepuutarhojen kasvillisuutta. Puutarhoja tallennettiin valokuvaamalla useilla käyntikerroilla. Kasvien inventoinnin pohjalta laadittiin pohjakartat kustakin puutarhasta. Tallentamisessa kokeiltiin myös videokuvausta. Dokumentoiduista puutarhoista laadittiin esittelyt Puutarhatarinoita-hankkeen verkkosivuille. Puutarhatarinoiden satoa esiteltiin yleisötilaisuuksissa Euroopan kulttuuriympäristöpäivänä (10.9.) järjestetyssä päätösseminaarissa Viherlandiassa sekä Jyväskylän kansalaisopiston Kylä tutuksi -luentosarjassa (19.9.). Loppuvuonna puutarhojen dokumentointivideoista työstettiin videoesitys, joka julkaistiin TAKO:n Pooli 3:n Arjen tallentajat Youtube-kanavalla. Puutarhatarinoita-hankkeen dokumentoinneissa päästiin tutustumaan 11 halssilalaiseen puutarhaan Vanhan Halssilan, Halssilanrinteen ja Tuohimutkan alueella. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo.

16 OPETUSTOIMINTA JA TAPAHTUMATUOTANTO Keski-Suomen museon museokasvatus ja opetus keskittyi toimintakertomusvuonna Käsityöläismuseoon Toivolan Vanhalle Pihalle. Käsityöläismuseon oppaat ohjasivat viidesluokkalaisten Kompassikäyntien lisäksi päiväkodeille ja perusopetuksen alaluokille suunnattuja Vanhan arkun tarinoita sekä Lystiä ja puuhaa Kuparisepän talossa -työpajoja. Vaajakosken viidesluokkalaisten opintokäynnit toteutettiin Niitynpään työläiskotimuseossa. MUU YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMISTOIMINTA Vuonna 2015 alkanut Murut-museoraatiraatitoiminta jatkui. Museoraati kokoontui kevätkaudella kerran ja syyskaudella kaksi kertaa. Puutarhamurut-työryhmä osallistui toimintavuoden aikana Puutarhatarinoita-hankkeen ideointiin ja toteutukseen. Lisäksi Muruille järjestettiin Yläkaupungin moderni rakennusperintö -kävelykierros. Myös yhteistyötä kulttuuriluotsitoiminnan kanssa jatkettiin. Jyväskylä Seura ry:n kanssa järjestettiin Kylä tutuksi -luentosarjassa Puutarhatarinoita-luento. Lyseon museon avoinna pito ja opastukset toteutettiin kesällä 2017 yhteistyössä Jyväskylän Lyseon lukion opetustoiminnan kanssa.

17 MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ MUSEOKÄYNNIT Keski-Suomen museon ja Pienmäen talomuseon ollessa suljettuina museon erilliskohteissa ja museon tapahtumissa vieraili toimintavuonna 16 922 kävijää. Kävijämääriltään suosituin kohde oli Keski-Suomen museon Käsityöläismuseo Toivolan Vanhalla Pihalla. Toimintavuonna kaikki kävijät olivat ilmaiskävijöitä. Kohde Maksaneet Ilmaiskävijät Kävijät kävijät yhteensä Keski-Suomen museo 50 50 (museorakennus) Heiskan taiteilijakoti 368 368 Keski-Suomen museon Käsityöläismuseo 11 015 11 015 Museokauppa Sparvin 4 443 4 443 Jyväskylän kunnallistekniikan museo (Könkkölä) 165 165 Jyväskylän Lyseon museo 346 346 Pienmäen talomuseo - Niitynpään työläiskotimuseo 505 505 Nojosniemen veneverstas 30 30 Yhteensä 16 922 16 922 Keski-Suomen museon yritys- ja laitosmuseoyhteistyön kohteiden (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo, Valmetin Rautpohjan tehdasmuseo ja sanomalehti Keskisuomalaisen museo) kävijämäärää ei arvioitu, koska niiden näyttelyt sijaitsevat julkisissa tiloissa vapaasti saavutettavina tai suljetuissa laitos- ja toimitilaympäristöissä. Muut käynnit museon tiloissa Keski-Suomen museon toimistossa, arkistossa, kulttuuriympäristöpalveluissa ja Kokoelmakeskuksessa vieraili vuoden aikana 167 kävijää.

18 YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT Yleisötapahtumat Keski-Suomen museossa Kylä tutuksi -luentosarja Luentosarjassa pohdittiin Jyväskylän kaupungin ja seudun menneisyyttä ja tulevaisuutta eri näkökulmista. Sarjan toteuttivat yhteistyössä Keski-Suomen museo, Jyväskylä-Seura ry ja Jyväskylän kansalaisopisto. Luennoille oli ilmainen sisäänpääsy. 17.1. Mallikoulusta peruskouluun Jyväskylän normaalikoulu 150 vuotta Haikari, Janne FT. Osallistujia 30. Keski-Suomen museon auditorio. Muut museon yleisöluennot ja tapahtumat 22. 24.3. Heiskan taiteilijakodin ilmaiset yleisökierrokset Jyväskylän päivinä. Oppaana museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Opastuksia toteutui kolme, yhteensä 43 kävijää. Vapaa pääsy. 20.5. Yläkaupungin Yö Käsityöläismuseo avoinna klo 10-20, kävijöitä 185. 10. 12.8. Valtakunnalliset kotiseutupäivät (osa Jyväskylän museoiden Kaikki kotona -teemaa) Heiskan taiteilijakodin avoimet ovet klo 11-12 ja 13-15, ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 47 (yhteensä 12 opastusta). Oppaana Vilja Jurvelin, valvojina Johanna Puhakka ja Anna Muittari. Keski-Suomen museo osallistui Kävelykadun Kotiseututorille Jyväskylän museoiden yhteisessä teltassa. Keski-Suomen museon työntekijät opastivat perinteisen hyrrän valmistusta ja kertoivat samalla museon kuulumisia. Paikalla Johanna Puhakka, Anna Muittari ja Tuula Vuolio-Vallenius, osallistujia noin 20. Käsityöläismuseon avoimet ovet klo 11-16, la 12.8. klo 11-17. Opas paikalla, ilmainen sisäänpääsy. Kävijöitä yhteensä 151. 19.9. Puutarhatarinoiden satoa. Yleisöluento Pääkirjastossa osana Kylä tutuksi -luentosarjaa. Virpi Mäkinen ja Päivi Andersson. Osallistujia 30. 19.9. Keski-Suomen korjausneuvonnan aluetapaaminen, Keski-Suomen museo, rakennustutkimus.

19 Käsityöläismuseon tapahtumat 8. 9.4. Pääsiäispiha Yhteensä 241 kävijää. 20.5. Yläkaupungin Yö Avoinna klo 11-20. Yhteensä 185 kävijää. 25.11. 23.12. Joulupiha Käsityöläismuseossa yhteensä 1 130 kävijää, Museokauppa Sparvinissa yhteensä 3 944 kävijää. 25.11. Museokauppa Sparvinin avajaiset Museokaupassa yhteensä 691 kävijää. Käsityöläismuseoiden työpajat Lystiä ja puuhaa Kuparisepän talossa Päiväkoti- ja perhepäivähoitoryhmille suunnatussa työpajassa tuumailtiin yhdessä, miten ennen vanhaan leikittiin. Kotiin viemiseksi valmistettiin oma lelu. Työpajoja järjestettiin yhteensä 35 ja niihin osallistui 362 kävijää. Vanhan arkun tarinoita Kuparisepän talossa Työpajassa kuultiin vanhan arkun tarinoita kuparisepän, puusepän ja suutarin elämästä. Työpaja oli suunnattu päiväkoti- ja perhepäivähoitoryhmille. Työpajoja järjestettiin yhteensä 17 ja niihin osallistui 251 kävijää. 16. 19.5. Onko kaikki kotona? -työpajat Miten ihmeessä Kuparisepän taloon mahtui kuparisepän monilapsisen perheen lisäksi kisälli, oppipoika, hyyryläinen ja talossa vierailleet asiakkaat? Sopu antoi sijaa! Työpajassa kuultiin myös, mitä vanhalla arkulla on kerrottavaa kupari-sepän, puusepän ja suutarin elämästä. Ja mitä esineitä arkusta löytyykään? Työpajoihin osallistui kahdeksan luokkaa, 243 osallistujaa (225 oppilasta + 18 aikuista). Muut yleisötilaisuudet 15.1. Puutarhatarinoita-hankkeen esittely Jyväskylän Puutarhaseuran siemenvaihtotilaisuudessa. Järjestäjä Jyväskylän Puutarhaseura. Virpi Mäkinen ja Pirjo Sojakka. Viherlandia. 9.2. Pekka Salojärven taidekokoelman esittely Jyväskylän kaupungin vastaanotolla (osana Kansantaloustieteiden päivien ohjelmaa). Järjestäjä Jyväskylän kaupunki. Heli-Maija Voutilainen. Osallistujia 136. 5.3. Puutarhatarinoita-hankkeen esittely Jyväskylän Puutarhaseuran jäsenille Viherlandiassa. Järjestäjät Keski-Suomen museo ja Jyväskylän Puutarhaseura. Päivi Andersson. Osallistujia 60.

20 7.3. Avustusinfo. Järjestäjä Keski-Suomen ELY-keskus. Päivi Andersson. 10. 12.3. Puutarhatarinoita-hankkeen esittely Rakennusmessuilla Paviljongissa. Pirjo Sojakka, Virpi Mäkinen ja Päivi Andersson. 21.3. Arkeologinen näkökulma kulttuuriympäristön analyysiin Kuhmoisten Isojärvellä. Järjestäjä Jyväskylän yliopisto/kulttuuriympäristön tutkimuksen maisterikoulutus. Jyväskylän yliopisto. Miikka Kumpulainen. Osallistujia 25. 27.3. Keski-Suomen museon verkkoaineistojen esittely Kulttuuriluotseille. Pirjo Sojakka. Jyväskylän pääkirjasto. 5.4. Rakennukset kuntoon -avustusinfo. Tietopaketti rakennusten entisöintiin, kunnostukseen ja korjaukseen liittyvistä avustuksista. Järjestäjät Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen museo, Jyväskylän kaupungin asunto-toimi, Vanhustyön keskusliitto ja KYNÄ Kulttuuriympäristö näkyväksi -hanke. Päivi Andersson ja Saija Silen. Osallistujia 25. 11.4. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon esittelytilaisuus Kulttuuriluotseille. Keski-Suomen museo. Virpi Mäkinen ja Pirjo Sojakka. 12.4. Luento arkeologin työstä ja Keski-Suomen esihistoriallisista ja keskiajan kulttuureista. Voionmaan lukio. Miikka Kumpulainen. Osallistujia 22. 21.4. Luento Kohti Ruusupuiston museokeskusta Katsaus Keski-Suomen museon peruskorjaus- ja laajennushankkeeseen. 21. Museologian seminaari Kiertoon, korjaukseen vai poistoon. Jyväskylän yliopisto, Seminarium, vanha luentosali. Heli-Maija Voutilainen. Järjestäjät Jyväskylän yliopisto/ museologian oppiaine, Museoalan ammattiliitto, ICOM:in Suomen komitea sekä Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry. Osallistujia 86. 3.5. Avoimet ovet Könkkölän kunnallistekniikan museossa. Osana Könkkölän tapahtumapäivän ohjelmaa. Järjestäjät Green Care ja Keski-Suomen museo. Virpi Mäkinen. Osallistujia 40. 20.5. Puutarhatarinoita-hankkeen esittely Sulkurannan siirtolapuutarha-yhdistyksen Kerhomajalla. Järjestäjät Keski-Suomen museo (Puutarha-tarinoita-hanke) ja Sulkurannan siirtolapuutarhayhdistys. Päivi Andersson ja Pirjo Sojakka. Osallistujia 40. 21.5. Keski-Suomen museon tervehdys (historian esittelyä) Sankarihautausmaan peruskorjausjuhlassa Kaatuneiden muistopäivänä. Pirjo Sojakka. Osallistujia 60. 22.5. Kulttuuritoimijoiden infotilaisuus, Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansali. Järjestäjät Jyväskylän museot ja kulttuuritoimijat. Tuula Vuolio-Vallenius. Osallistujia 25. 22.5. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon esittely Kulttuuriluotseille Könkkölässä. Virpi Mäkinen, Pirjo Sojakka ja Olli Lampinen.

21 10.9. Puutarhatarinoita-hankkeen päätösseminaari, Viherlandia. Järjestäjä Keski-Suomen museo. Tiina Martin, Virpi Mäkinen ja Pirjo Sojakka. Osallistujia 48. 13.9. Rakennukset kuntoon -avustusinfo. Viitasaari, Kymönkosken nuorisoseurantalo. Järjestäjät Keski-Suomen ELY-keskus, Keski- Suomen museo, KYNÄ Kulttuuriympäristö näkyväksi -hanke/ Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Viitasaaren kaupunki ja Kymönkosken nuorisoseura, Pihtiputaan kunta, Vanhustyön keskusliitto ja VIISARI ry. Päivi Andersson ja Miikka Kumpulainen. Osallistujia 29. 21.9. Opastettu kävelykierros Yläkaupungin moderniin rakennusperintöön. Järjestäjä Keski-Suomen museo. Päivi Andersson ja Saija Silen. Osallistujia kahdeksan. 28.9. Pecha Kucha -esitys teemasta Case Jyväskylä kampus, seuraava vuosisata: Jyväskylän yliopiston kampusten rakennetun ympäristön historialliset kerrokset (Vuosisadan kampukset -seminaari). Jyväskylän yliopisto / Ruusupuisto. Järjestäjät Suomen yliopistokiinteistöt Oy ja Museovirasto. Heli-Maija Voutilainen. Osallistujia 40. 26.10. Keski-Suomen museo- ja kotiseutupäivä Joutsassa. Järjestäjät Keski-Suomen museo, Keski-Suomen Museoyhdistys, Joutsan kotiseutuyhdistys, Leivomäki-seura ja Luhangan kotiseutuyhdistys. Pirjo Sojakka, Anna Muittari ja Johanna Puhakka. OPASTUKSET JA YLEISÖTYÖ Keski-Suomen museon erilliskohteissa järjestettiin toimintavuonna 3 306 opastuskertaa, joihin osallistui yhteensä 9 103 kävijää. Suurin osa opastuksista kohdistui Keski-Suomen museon Käsityöläismuseoon Toivolan Vanhalla Pihalla, missä opastettuja käyntejä järjestettiin kaikkiaan 3 047 ja joihin osallistui 7 299 kävijää. Keski-Suomen museon yleisötilaisuuksiin osallistui toimintavuonna 2 350 henkilöä. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Keski-Suomen museon toiminnasta tiedotettiin museon omilla nettisivuilla, Facebook-, Twitter- sekä Instagram-tileillä, lehdistötiedottein, Jyväskylän matkailun neuvonnan kautta, eri nettitapahtumakalentereissa sekä esitteissä. Keski-Suomen museon uutiskirje ilmestyi kesäkuussa. Jyväskeskuksen medianäytössä pyöri kesän ajan mainos Käsityöläismuseosta. Myös Jyväskylän

22 kulttuurilehden Aaltoja!-lehden toimittamiseen osallistuttiin aiempien vuosien tavoin. Facebook-markkinoinnissa nostettiin erityisesti esille erillismuseoiden kesän aukioloa. Museokauppa Sparvinin avautumista (25.11.) mainostettiin Facebookissa ja Kottiin!-lehdessä. IhanNaiset, naisille kohdistettu facebook-kampanja, toteutettiin touko-heinäkuussa yhdessä VisitJyväskylän, Jyväskylän taidemuseon, Suomen käsityön museon, Jyväskylän kaupunginteatterin ja Viherlandian kanssa. Markkinoinnissa tehtiin yhteistyötä myös Toivolan Vanhan Pihan markkinoinnin kanssa. Ajankohtaisista museoasioista lähetettiin tiedotekirjeitä sekä tarjottiin aineistoa tiedotusvälineille. Toiminnasta kerrottiin aktiivisesti Jyväskylän kaupungin tiedottajien ja tiedotuslehden välityksellä. Tiedotuksellista yhteistyötä jatkettiin Jyväskylän museoiden viestintävastaavien kanssa. Kulttuuriluotsit tutustuivat Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museoon Könkkölässä toukokuussa. Oppaana kohteessa oli Olli Lampinen. Vierailun yhteydessä pohdittiin vapaaehtoistyön mahdollisuuksia Keski-Suomen museon erilliskohteissa. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.

23 KOKOELMATOIMINTA Keski-Suomen museon kokoelmatyötä sekä erillismuseoihin liittyvää toimintaa kehitettiin toimintavuonna intendentti Virpi Mäkisen koordinoimassa kokoelmatiimissä. Kokoelmatyön asioita käsiteltiin myös arkistopalavereissa sekä Puutarhatarinoita-hankkeen työryhmässä. Maakuntamuseoiden kokoelmavastaavien yhteistyötä ajankohtaisissa kokoelma-asioissa edistettiin valtakunnallisessa KOVA- MAAKUMU-työryhmässä. Kokoelmanhallintajärjestelmät Keski-Suomen museon esine-, taide-, mitali- ja arkistokokoelmien luetteloinnin käytössä on Polydoc-tietokantakohjelma. Vuodesta 1986 tuotannossa ollutta Polydoc-järjestelmää ei aktiivisesti kehitetä, vaan kartunta luetteloitiin olemassa oleviin tietokantapohjiin. Museon ylläpitämän järjestelmän tiedot tullaan aikanaan siirtämään uuteen kokoelmanhallintajärjestelmään. Keski-Suomen museon kuva-arkiston digitoidut kuvakokoelmat ja digitaalisena syntynyt kuva-aineisto luetteloitiin vuonna 2010 käyttöön otettuun Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään, joka pohjautuu Profium Sense -tuotteeseen. Kuvienhallintajärjestelmää ylläpitää Jyväskylän kaupungin tietohallinto. Toimintavuonna jatkettiin Keski-Suomen museon kokoelmien kuvien julkaisemista Finna-tietokantaan kuvienhallintajärjestelmän kautta. Kokoelmatoiminnan kehittäminen Keski-Suomen museon kokoelmatiimin jäsenet osallistuivat Jyväskylän museopalveluiden yhteisen kokoelmatiimin toimintaan yhteisiä tiloja ja kokoelman-hallinnan hankkeita koskevissa kysymyksissä. Jyväskylän museopalveluiden käytössä olevan Kokoelmakeskuksen laajennushanketta työstettiin toimintavuonna yhteistyössä Jyväskylän Tilapalvelun kanssa. Vuoden aikana kartoitettiin käyttäjien tilatarpeita sekä tehtiin tutustumismatka Tampereen museoiden Kokoelmakeskukseen Ruskoon ja Serlachius-museoon Mänttään. Arkkitehti Antti Nyyssönen (Arkkitehtuuritoimisto AT) laati laskelmien pohjalta alustavan huonetilaohjelman kokoelmakeskuksen laajennukselle tarveselvitystä varten. Laajennushankkeen yhteydessä selvitettiin myös Keski-Suomen museon käytössä olevan Onkapannun säilytystilan laajennusmahdollisuuksia.

24 Toimintavuoden syksyllä käynnistettiin uuden kokoelmanhallintajärjestelmän hankinnan ja kilpailutuksen valmistelu. Jyväskylän museopalveluiden yhteiseen työryhmään kuuluivat Keski-Suomen museon edustajina intendentti Virpi Mäkinen sekä amanuenssit Sirpa Suhonen ja Sanna Tarnanen. Työryhmä käynnisti vaatimusmäärittelyn ja palvelunkuvauksen työstämisen sekä järjesti kolme järjestelmäesittelyä maakunnan Polydoc-museoille. Työryhmän jäsenet tekivät kaksi vierailua Kuopion kulttuurihistorialliseen museoon MuseumPlus RIA-järjestelmän käyttöön tutustumiseksi. Järjestelmähankinnan valmistelu ja kilpailutus jatkuu vuonna 2018 yhteistyössä Jyväskylän kaupungin tietohallinnon sekä laki- ja kilpailuttamispalveluiden kanssa. TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTI Valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Keski-Suomen museon kokoelmatoiminnassa jatkettiin vuonna 2010 käynnistynyttä valtakunnallista tallennus- ja kokoelmayhteistyötä (TAKO). Toimintavuonna museon edustajat osallistuivat hankkeen seminaareihin, koulutuksiin ja poolityöskentelyyn. Keski-Suomen museon TAKO-toiminnasta vastasi työryhmä, jonka jäseniä olivat intendentti Virpi Mäkinen ja amanuenssit Suvi Hänninen, Pirjo Sojakka, Sirpa Suhonen, Sanna Tarnanen ja Susanna Terho. Keski-Suomen museon valtakunnallisena tallennusvastuualueena arki-teemaisessa pooli 3:ssa oli opiskelijan arki ja kulttuuriympäristö. Keski-Suomen museo osallistui poolin järjestämään Tulevaisuustyöpajaan sekä oli mukana Arjen haasteet -hankkeessa. Pooli 3:n pääasiallisena työmuotona olivat etäpalaverit. Toimintavuonna Keski-Suomen museo osallistui Trendit, vaikuttajat ja poikkeustilanteet -teemaisen Pooli 7:n yhteistyöhön ja toiminnan suunnitteluun. Sisällöllistä yhteistyötä tehdään etenkin taiteilija- ja kotimuseoiden tallennus- ja kokoelmatyön kehittämiseksi. Keski-Suomen museo osallistuu pooli 7:n toimintaan etenkin Heiskan taiteilijakodin kokoelmien osalta sekä Jonas, Maikki ja Vappu Heiskaan sekä taiteilija Urho Lehtiseen liittyvän tallennusvastuun osalta. Pooli 7 kokouksiin osallistuttiin TAKO-seminaarien yhteydessä. Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön kautta Keski-Suomen museo osallistui TAKO:n pooli 4:n metalliteollisuutta tallentavan alapoolin toimintaan. Keski-Suomen museo osallistui TAKO-toiminnan kehittämiseen myös tuottamalla sisältöjä museoiden erilliskokoelmia esittelevään TakoWikiin. Vuosittaisesta TA- KO-tallennustyöstä raportoidaan Museovirastolle.

25 Keskisuomalaisen kuntahahmot kokoontuivat Pihtiputaalle Keski-Suomen päivänä 18.4. Keski-Suomen museo dokumentoi tilaisuutta ja hahmoja osana maakunnallista nykyajan dokumentointityötä. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo. Nykyajan dokumentointi Keski-Suomen museon nykyajan dokumentointi -toimintaa kehitettiin toimintavuonna Nykyajan dokumentointi -verkkosivujen kautta, omissa dokumentointihankkeissa sekä yhteistyössä museon maakunnallisen toiminnan kanssa. Toimintavuonna toteutui kaksi maakunnallista nykyajan dokumentointiprojektia. Keski-Suomen päivänä 18.4. dokumentointiin keskisuomalaisia kuntahahmoja Pihtiputaalla järjestetyssä kuntahahmotapaamisessa. Kevään ja alkukesän aikana tehtiin taustatyötä Hankasalmen Venekosken kesäteatterin toiminnan tallennukseen. Kesäteatterin Elmo voittaa -esitys dokumentoitiin heinäkuussa. Keski-Suomen museo dokumentoi myös tekstiilitaiteilija ja yrittäjä Annikki Karvisen kotia ja tuotantoa laajan aineistolahjoituksen yhteydessä. Puutarhatarinoita hankkeen yhteydessä tuotettiin valokuva-, haastattelu- ja havainnointi-aineistoa 11 halssilalaisesta puutarhasta.

26 Muu dokumentointitoiminta Yhteistyötä Jyväskylän yliopiston museologian oppiaineen Tallennus- ja dokumentointi -kurssin opetuksessa jatkettiin toimintavuonna. Keski-Suomen museon kokoelmatyöstä vastaavat amanuenssit ja intendentti ohjasivat opiskelijoiden tallennusharjoituksia. Tallennusharjoitusten suunnittelua ja luettelointia varten osallistuttiin kurssin luennoille ja järjestettiin lähiopetustilaisuuksia museossa. Museologian tallennusharjoitusten aiheena olivat Jyväskylän kaupunginpuutarhurin haastattelu, Kukkatalon toiminta sekä Grilli 21:n toiminta. ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT Keski-Suomen museon esinekokoelmista vastasi amanuenssi Sirpa Suhonen ja kokoelmien konservoinnista konservaattori Esko Ahola. Esinekokoelmien luettelointiin osallistui myös amanuenssi Susanna Terho. Esinekokoelmien kartunta ja kokoelmapoistot Keski-Suomen museon esinekokoelmat karttuivat vuoden aikana 18 päänumerolla, jotka kaikki olivat lahjoituksia. Hankintaehdotusten kriittisen arvioinnin ansiosta esinekokoelmien kartuntamäärät ovat kääntyneet laskuun. Keski-Suomen museo tutustui tekstiilitaiteilija ja yrittäjä Annikki Karvisen tuotantotiloihin laajan Karvisen tuotantoon liittyvän aineistolahjoituksen yhteydessä. Kuva: Pirjo Sojakka / Keski-Suomen museo.

27 Toimintavuonna museon kokoelmiin lahjoitettiin muun muassa seuraavia esineitä: Pohjois-Pohjanmaan museosta saatiin Kultakeramiikan aamiaissetti, ja Antti Kolu toimitti museolle Varonin talosta aikoinaan löytyneen valokuva-albumin. Helena Helteen lahjoitus sisälsi 1970 1980-lukujen esineistöä ja taloustavaroita. Risto ja Seppo Höylä lahjoittivat Hankasalmella kiertävänä puuseppänä toimineen Aleksanteri Höylän työkaluja. Education Facilities/Esko Eriksson lahjoitti Mankolan koulun alkuperäisiä kalusteita. JAO:n Kauppa ja palvelut osaston lahjoitus sisälsi Jyväskylän Kauppakoulun käytössä olleita opetusvälineitä, valokuvia ja palkintoja. Esinekokoelmien kartunta 2015 2017 Vuosi Kartunta Esinemäärä 2015 355 73 003 2016 782 73 785 2017 209 74 024 Toimintavuonna aloitettiin vanhojen deponointien muuttaminen lahjoituksiksi. Vuoden aikana käytiin läpi yhdeksän deponoitua kokoelmaa. Saarijärvi-seuran deponointi purettiin ja esineet päätettiin palauttaa Saarijärven museoon. Kansallismuseosta näyttelylainassa olleet rahat palautettiin Rahakammioon. Kuusaan Nuorisoseuran esiintymisasuna käytetty puku muutettiin lahjoitukseksi. Muuramen kunnan kokoelmiin tallettama, laaja Ines Nisulan testamentin nojalla deponoitu aineisto muutettiin lahjoitukseksi Muuramen Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunnan päätöksellä. Museotoimenjohtajan poistopäätöksia tehtiin 12 esineestä. Kokoelmista poistettiin orsipöydän osat, rohka, arkku, tuolin selkänojan osa, keinutuoli, kaksi kattolampun runkoa, pöytälampun jalan osa ja tukiteline sekä tuhkalapio. Poistojen perusteina olivat muun muassa esineiden huono kunto, osien vaillinaisuus ja kontekstitietojen puute. Poistoina käsiteltiin myös öljylampun sydämenpidike ja lampun kupu, jotka kierrätettiin varaosiksi konservaattorin käyttöön. Esinekokoelmien luettelointi- ja järjestelytyö Esinekokoelmissa on toimintavuoden päättyessä yli 74 024 esinettä, joista hakukelpoisessa tietokannassa on 69 442 päivitettyä esinekorttia. Keski-Suomen museon esinekokoelmien luettelointia jatkettiin. Toimintavuoden kartunnasta luet teloitiin kaksi lahjoitusta. Kokoelmien luettelointiin osallistui amanuenssi Susanna Terho, joka luetteloi Helteen lahjoituksen ja aloitti Annikki Karvisen laajan tekstiilikokoelman luettelointia. Karvisen lahjoituksen tekstiilinäytteiden käsittelyssä ja kokoelmien järjestämisessä avusti myös vahtimestari-siivooja Pirkko Wirlander-Ojala.

28 Vanhempien hankintaerien luetteloinnin painopisteenä olivat tulevan perusnäyttelyn esinevalinnat. Alustavien esinekartoitusten pohjalta Susanna Terho luetteloi muutamia perusnäyttelyaineiston esinekokoelmia. Aiemmin aloitetuista kokoelmista Urho Lehtisen ex-libris- ja julisteaineistoa jäi vielä jonkin verran luetteloimatta. Mitalikokoelman täydennysluettelointia jatkettiin. Museorakennuksesta puretun Jyväskylä-perusnäyttelyn esineet saatiin täydennysluetteloitua, valokuvattua ja sijoitettua säilytystiloihin. Vuosien 2008 2017 aikana karttuneista 398 kokoelmasta oli vuoden lopussa luetteloimatta 154 kokoelmaa. Esinekokoelmiin kuuluvista esineistä on digi-kuvattu 29 619 esinettä. Kuvat on liitetty luettelointitietojen yhteyteen. Keski-Suomen museon erilliskokoelmista Luomaan radiomuseokokoelmaan kuuluu yli 520 luetteloitua esinettä. Kokoelmaan kuuluvia esineitä ei ole siirretty tietokantaan. Kokoelmakeskuksen tiloissa esineiden sijaintipaikkojen kirjaaminen jatkui. D-tilan laatikoissa ja rullilla säilytettävien tekstiilien järjestely on viimeistelyä vaille valmis ja niiden sijaintipaikkatiedot odottavat tietokantaan siirtoa. Myös edellisvuonna järjesteltyjen G-tilan lasi- ja posliiniesineiden sekä C- ja H-tilojen taiteen sijaintipaikkojen merkintää tietokantaan jatkettiin. Esineiden kuntokartoitusta ehdittiin tehdä vain näyttelylainojen yhteydessä. Taidekokoelman kartunta Keski-Suomen museon taidekokoelmat karttuivat toimintavuonna kuudella teoksella. Viitaniemen koululta lahjoitettiin Pauli Koskisen tekemä Jyväskylän kansakoulujen sotavuosien muistoreliefi. Osmo Rinta-Tassin lahjoitus sisälsi kaksi Kaarina Kataisen grafiikan vedosta ja Onni Kososen maalauksen sekä mitaleita. Museon taidekokoelmiin kuuluu yhteensä 6 663 teosta, joista on luetteloitu 4 145 teosta. Taidekokoelmista on digikuvattu 2 693 teosta. Deponoitujen taideteosten tilannetta kokoelmissa kartoitettiin ja osa muutettiin lahjotuksiksi. Osa on jo aikaisemmin siirretty Jyväskylän taidemuseon kokoelmiin ja tiedot päivitettiin tietokantaan. Kokoelmien käyttö ja lainaus Keski-Suomen museon esinekokoelmia käyttivät hyväkseen seuraavat tutkijat ja yksityiset henkilöt: Konservointikeskus lainasi kaikki Keski-Suomen museon kokoelmissa olevat täkänät tutkimusta varten. Valokuvaaja Jussi Jäppinen kuvasi pölyimurin Paloniemi-kirjan kuvitusta varten. Otto Minkkiselle Äänekoskelle toimitettiin valokuvia jakoraudasta, karstasta ja keritsimistä omakustanteisen kirjan kuviksi. Valtakunnallisen kalastusmuseotoiminnan järjestämistä varten tehtiin

29 kalastusaiheisten esineiden listaus ja lähetettiin Ari Lappalaiselle. Jyväskylän Ortodoksinen seurakunta lainasi viisi mallinukkea kirkollisten asujen esittelyyn Paviljonkiin. Kimmo Kiljunen kävi tutustumassa museon lippuihin Lappeenrantaan Etelä-Karjalan museon vuonna 2018 avautuvaa lippunäyttelyä varten. Museon kokoelmia oli esillä muun muassa seuraavissa Keski-Suomen museon omissa ja muiden museoiden näyttelyissä ja tapahtumissa: Alvar Aalto -museo lainasi Lasten mittakaava -näyttelyyn neuvola-aiheista esineistöä sekä uuteen perusnäyttelyyn leluvanteen. Suomen käsityön museolle lainattiin Paula - hyvän tahdon lähettiläs -näyttelyyn Paula-tyttö -aineistoa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalamuseolle lainattiin terveydenhoitoon liittyviä diakuvia näyttelykäyttöön. Tampereen taidemuseo lainasi viisi taideteosta Kansan asialla -näyttelyyn. Saarijärvelle toimitettiin Paavon polku -näyttelyyn Jyväskylän ralleihin liittyvää esineistöä. Petäjäveden kirkon pienoismalli oli lainassa Petäjäveden kunnan kirjastossa. Telkänhoiva Oy/Telkänsiipeen sijoitettiin Anja Penttisen taidekokoelman 15 teosta ja 32 Osuuskunta Tradekan kokoelmaan kuuluvaa teosta. Kaikkiaan vuoden aikana lainattiin sata museon kokoelmaesinettä. Toivolan Vanhan Pihan kahvila Muistossa ollut pienoisvitriinissä esillä olleet esineet palautettiin Salmirantaan. Toivolan Vanhan Pihan joulua varten Käsityöläismuseo ja Museokauppa Sparvin sisustettiin jouluiseen asuun. Jyväskylän kaupunginjohtajan asunnosta Kramsunkadulta siirrettiin Keski-Suomen museon kokoelmiin kuuluva flyygeli Keljon pitkäaikaishoito-osaston ruokasaliin. Käsikirjasto ja leikekokoelma Keski-Suomen museon käsikirjaston kartunta oli kertomusvuonna 68 nidettä. Kirjaston kartunta luetteloidaan tietokantaan, jossa oli vuoden 2017 lopussa 10 703 teosta. Toimiston kirjastoa Vapaudenkatu 28:n toimitiloissa järjestettiin ja osa kirjoista siirrettiin kellarivarastoon. Tilattuina lehtinä museoon tulivat Keskisuomalainen, Helsingin Sanomat ja Muinaistutkija. Joitakin maakunnan alueella julkaistavia paikallislehtiä saadaan museoon ilmaiskappaleena. Leikekokoelman lehtileikkeitä on aikaisemmin kartutettu kolmeen leikekirja-sarjaan: Maakunta, Yleistä ja Jyväskylä. Vuoden 1990 alusta siirryttiin käyttämään vain yhtä leikekirjaa. Leikekokoelmaa kartutettiin vuoden 2013 loppuun saakka keräämällä leikkeitä museoon tulleista Keski-Suomen alueella ilmestyneistä lehdistä. Kokoelma luetteloidaan lehtileiketietokantaan ja haku on käytössä seuraaviin leikekirjoihin: Maakunta I XII, Jyväskylä I VIII, Leikekirja 1990 1994, Arkkitehti-lehden leikkeet (osa) vuodesta 1926 ja Jyväskylään liittyviä artikkeleita

30 Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Vuoden 2017 lopussa haun piirissä on 20 729 lehtileikettä. Kaikki tietokantaan syötetyt lehtileiketiedot on päivitetty hakukelpoiseen tietokantaan. Kokoelmien konservointi Keski-Suomen museon esinekonservaattorin työ kohdistui museon omiin kokoelmiin sekä erillismuseoiden kokoelmiin. Museorakennuksesta purettujen perusnäyttelyiden esineiden puhdistaminen, suojaaminen ja siirto Kokoelma-keskukseen ja Salmirannan väistökoulun tiloihin ajoittui toimintavuoden alkuun. Perusnäyttelyissä esillä olleen yli 2 000 esineen puhdistaminen ja kunnostaminen työllisti kovien materiaalien konservaattorin syksyyn asti. Perusnäyttelyiden tekstiilejä toimitettiin huollettavaksi Konservointikeskukseen. Esinekonservaattori osallistui myös Sparvinin talon kalusteiden valmistamiseen ja asentamiseen yhdessä museomestarin kanssa. Taideteoskokoelmissa teoskunnostaja Kirsi Nousiainen puhdisti ja kunnosti Telkänhoiva Oy /Telkänsiipeen sijoitetut Osuuskunta Tradekan kokoelman teokset. Osuusliike Tradekan teoskokoelma sijoitettiin esille hoivakoti Telkänpesän tiloihin. Sijoitettuihin teoksiin kuuluu myös Erkki Heikkilän (1933 1996) teos Vihertävä metsä vuodelta 1967.

31 ERILLISMUSEOIDEN KOKOELMA- JA KONSERVOINTITYÖ Keski-Suomen museon erillismuseoiden kokoelmiin liittyvää toimintaa kehitettiin toimintavuonna osana museon kokoelmatyötä. Toiminnan painopiste oli Pienmäen talomuseon päärakennuksen kunnostustöissä. Keski-Suomen museon kokoelmatiimi vastasi erillismuseoiden kunnossapidosta. Osa toimintaa oli kohteiden kuntokartoitukset sekä kokoelmiin kohdistuvat puhdistus- ja järjestelytyöt sekä kokoelmien huolto. Erillismuseoiden tapahtumat ja opastukset toteutettiin yhteistyössä museon yleisötyön ja yhteistyö-kumppaneiden kanssa. Erillismuseoiden toimintaan palkattuina työskentelivät Pienmäen talomuseon päärakennuksen peruskorjauksen dokumentoinnista vastannut konservaattori Janne Syrjänen, Lyseon museon kirjaston kirjojen luetteloinnista vastannut amanuenssi Hanna Hassinen sekä Heiskan taiteilijakodin ja Jyväskylän kunnallistekniikan museossa museonvalvojana työskennellyt Vilja Jurvelin. Lyseon museon kokoelmat Keski-Suomen museon toiminta Jyväskylän Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävien kokoelma-aineistojen säilyttämiseksi ja luetteloimiseksi jatkui toimintavuonna. Amanuenssi Hanna Hassinen työsti kesän aikana loppuun Jyväskylän Lyseon kirjaston kirjojen luetteloinnin. Kirjoista laadittiin myös aiheenmukainen luettelo hakujen helpottamiseksi. Jyväskylän Lyseon museon vanhassa kokoelmassa on yli 2 200 esinettä, oin 700 valokuvaa ja 645 arkistoyksikköä. Kokoelmat on siirretty digitaaliseen muotoon, mutta niitä ei ole päivitetty tietokantaan. Uudemmasta esinekokoelmasta luetteloituna Excel-muotoon on 550 esinettä. Jyväskylän Lyseon lukion ja Jyly ry:n digitoidusta kuvakokoelmasta on luetteloitu Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään 476 kuvaa. Pienmäen talomuseo Pienmäen talomuseon päärakennuksen peruskorjaus jatkui toimintavuonna. Talomuseo oli koko kesän suljettu yleisöltä. Päärakennuksen perustusten uudistaminen saatettiin loppuun syksyyn mennessä. Maaperä rakennuksen alla tyhjennettiin kivistä ja eloperäisestä maa-aineksesta ja korvattiin soralla. Luonnonkivistä ladotut perustukset rakennettiin uudelleen Museoviraston korjauskortin ohjeiden mukaisesti. Osa päärakennuksen seinähirsistä vaihdettiin laho- ja sienivaurioiden takia. Ellin kamari rakennettiin kokonaan uudelleen alkuperäisen mallin mukaisesti. Myös lattioiden kannattimet ja osa lattialankuista uusittiin. Päärakennus sai loppukesällä uuden pärekaton ja sähköistykset uudistettiin. Rakennustyöstä

32 Pienmäen talomuseon päärakennuksen peruskorjaus jatkui koko vuoden. Korjauksessa uusittiin päärakennuksen alapohjarakenne, osa seinähirsistä sekä pärekatto. Kuva: Janne Syrjänen / Keski-Suomen museo. vastasi Jyväskylän Tilapalvelun tilaamana Rakennusliike Pekka Hämäläinen. Pärekattotyön toteutti Karin Päre ja puu, sähkötyöt teki Are Oy. Keski-Suomen museo osallistui rakennuksen työmaakatselmuksiin ja vastasi korjaustöiden dokumentoinnista. Dokumentointityön lisäksi rakennuskonservaattori Janne Syrjänen otti talteen rakennenäytteitä ja teki maalikokeiluja väentuvan uudistettaviin seiniin. Muut erillismuseot Heiskan taiteilijakodin irtaimistosta on luetteloitu 2 092 esinettä ja teosta. Kokoelman luettelointi on kesken. Valokuva- ja arkistoaineisto on järjestetty, mutta se odottaa luettelointia. Kohteen kokoelmatyötä kehitetään osana TAKO:n pooli 7:n taiteilija- ja kotimuseoiden yhteistyötä. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon kokoelmiin kuuluu 991 esinettä. Vuodesta 1989 lähtien esineistö on luetteloimatta eikä kokoelmaa kartuteta edelleen. Könkkölän päärakennuksen kellarista löytyneen ruoppauslaitteen osat siirrettiin kunnallistekniikan museon tiloihin. Kunnallistekniikan museoalueen kehittämistä ideoitiin yhdessä Könkkölän tilan toimijoiden ja Jyväskylän Tilapalvelun katselmuksessa. Toimintavuonna korjattiin Sillanpään aitan kattorakenteita ja näyttelytilojen turvallisuutta parannettiin lisäämällä museoon kaiteita.

33 Niitynpään työläiskotimuseon uuni maalattiin uudelleen ja ulkoportaikkoon lisättiin kaide. Nojosniemen veneverstaan ikkunat siirrettiin Kokoelmakeskukseen kunnostuksen ajaksi. Huoltomaalaukset, korjaukset ja paikalleen asennus valmistui toimintavuonna. Nojosniemessä kunnostettiin myös veneverstaan pihaan sijoitettu Kala-Mopo -mallinen vene, jonka säilymistä turvattiin valmistamalla veneelle teline. Nojosniemen veneverstaaseen liittyvät kuva- ja arkistokokoelmat karttuivat muun muassa Otto Niemisen valmistamien puisten moottoriveneiden kuvilla. Kuva: tuntematon / Keski-Suomen museo. KUVA- JA TUTKIMUSARKISTO Kuva-arkiston ja tutkimusarkiston toiminta Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston toiminnasta vastasivat amanuenssit Suvi Hänninen ja Sanna Tarnanen sekä valokuvaaja Pekka Helin. Amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi valmisteli museon vanhimpien valokuvakokoelmien julkaisemista siirtämällä niiden luettelointitietoja Polydoc-tietokannasta Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään. Projektitutkija Nina Moilanen luetteloi valokuvaaja Matti Salmen kuvalahjoituksen kuvia. Paperikonservaattori Tuija Kantell osallistui työjaksollaan luetteloimattomien kuva-aineistojen sisältö- ja

34 kuntokartoitukseen. Lisäksi hän puhdisti ja pakkasi aineistoja konservointimenetelmien mukaisesti. Vuoden aikana julkaistiin Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään uusia kuvakokonaisuuksia vuosittaisen julkaisuohjelman mukaisesti. Julkaistut yli 1 200 kuvaa sisälsivät otoksia muun muassa 1900-luvun alun Jyväskylästä ja Keski-Suomesta. Selailtavaksi julkaistiin myös valokuvaamo Päijänteen ja Hellaksen digitoituja lasinegatiiveja 1920- ja 1930-luvulta. Julkaistuista kuvakokonaisuuksista tiedotettiin museon somekanavien kautta. Vuoden lopussa kuvienhallintajärjestelmän kautta oli julkisesti haettavissa 2 000 kuva-arkiston kuvaa. Kuvienhallintajärjestelmässä julkaistut kuvat siirtyvät aineiston haravoinnin yhteydessä selailtaviksi Finna-palveluun. Keski-Suomen museon selailukuvatiedostot ovat Finnassa kaikkien käytettävissä kansainvälisen CC BY-ND 4.0. -lisenssin ehtojen mukaisesti. Kuvatiedostoja saa kopioida, välittää, levittää ja esittää, mutta niitä ei saa muokata. Lisäksi kuvaajatiedot on mainittava kuvan yhteydessä. Kuvakokoelmien kartunta Toimintavuoden aikana Keski-Suomen museon kuva-arkiston kokoelmat karttuivat yhdellä ostolla, useilla lahjoituksilla sekä oman dokumentointikuvauksen kautta. Kokoelmiin hankittiin yhteensä 18 uutta kuvakokonaisuutta sekä täydennettiin yhtä aiempaa hankintaa. Vuoden kokoelmakartunta oli yhteensä 40 241 kuvaa. Keski-Suomen museon kuva-arkistossa on kaikkiaan 2 469 kuvakokoelmaa, joihin sisältyy 672 622 kuvaa. Keski-Suomen museon kuvakokoelmat 2015 2017 vuosi kartunta valokuvamäärä 2015 25 184 625 601 2016 6 780 632 381 2017 40 241 672 622 Keski-Suomen museon kokoelmaohjelman mukaisesti yksi kartunnan painopiste kytkeytyy kouluihin ja opiskeluun. Aihepiiriin liittyen saatiin Keski-Suomen keskusammattikoulun ruokatalouden linjan opetukseen liittyviä kuvia 1950 1970-luvuilta. Jyväskyläläisten yritysten historiasta kertovia kokonaisuuksia hankittiin useita, ja niiden aiheina ovat tekstiilitaiteilija Annikki Karvisen perheyritys, Tavaratalo Tyynelä, Jyväskylän Seurahuone ja Jykes Oy. Valokuvaaja Matti Salmen kokoelmassa on kuvia Jyväskylästä sekä muualta Keski-Suomesta vuosien 1960 2010 ajalta, aiheina muun muassa kaupunkinäkymät, työelämä, tapahtumat ja perhe-elämä.

35 Valokuvaaja Matti Salmen kuva-aineisto kartutti Keski-Suomen museon kuvakokoelmia 1970 1990-luvun tapahtumakuvilla. Pompius Nautilus -yhtye keikalla Ilokivessä vuonna 1988. Kuva: Matti Salmi / Keski-Suomen museo. Jyväskylän kaupungin yksiköistä kokoelmiin vastaanotettiin kulttuuripalveluihin ja nuorisopalveluihin liittyviä kuvia. Kaupunginarkisto luovutti Taito Mörkin mv-kuvia ja negatiiveja 1950-luvun Jyväskylästä. Vaajakoskelaisen Foto-Antti -valokuvaamon ja Jyväskylässä toimineen Valokuvaamo Kuvaportin negatiivikokonaisuudet täydensivät ammattivalokuvaajien kokoelmia. Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoiden tallennusharjoitusryhmät dokumentoivat Pitkäkadulla sijaitsevan kukkakioski Kukkatalon ja Puistokadun Grilli 21:n toimintaa. Keski-Suomen museon oman toiminnan kautta kuvakokoelmat karttuivat muun muassa nykyajan dokumentoinneilla Hankasalmen Venekosken kesäteatterista, keskisuomalaisista kuntahahmoista sekä Pienmäen talomuseon peruskorjauksen dokumentoinnin kuvilla. Puutarhatarinoita-hankkeen dokumentointivalokuvat tallennettiin myös museon kokoelmiin. Kuvakokoelmiin liitettiin Keski-Suomen museon projekteissa vuosina 2003 2006 eri seurakunnissa tehtyjen kirkollisten esineinventointien kuvatiedostot sekä Keski-Suomen museon asenäyttelytoimintaan Tikka-Mannilan kiinteistössä vuosina 1998 2002 liittyvät kuvat.

36 Tutkimusarkiston kartunta Keski-Suomen museon tutkimusarkiston kokoelmat karttuivat toimintavuoden aikana 12 kokoelmalla. Tutkimusarkistoon kuuluu yhteensä 1 464 arkistokokoelmaa, ja arkistokokoelmien laajuus on 208 hyllymetriä. Vuoden aikana vastaanotettiin vuonna 2017 toimintansa lopettaneen Jykes Oy:n vaiheisiin liittyvä arkistokokonaisuus, Jyväskylän Seurahuoneen toiminnasta kertova leikekirja sekä Tavaratalo Tyynelän mainoksia. Arkistokokoelmiin vastaanotettiin Keski-Suomen Keskusammattikouluun liittyviä nauhoitteita sekä venemestari Otto Niemiseen liittyvää aineistoa. Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoiden tallennusharjoitusryhmät tallensivat tutkimusarkistoon Pitkäkadulla sijaitsevan kukkakioski Kukkataloon ja Puistokadun Grilli 21:een liittyvää aineistoa sekä kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtisen haastattelun. Arkistokokoelmat karttuivat myös Keski-Suomen oman toiminnan kautta. Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarin historiaan liittyvän näyttelyprojektin myötä kokoelmiin saatiin arkistoaineistoa pääosin haastatteluina ja muisteluina. Arkistokokoelmiin liitettiin myös Puutarhatarinoita-hankkeen haastatteluja, havainnointipäiväkirjoja ja kasvikarttoja. Keski-Suomen museon asenäyttelytoimintaan Tikka-Mannilassa liittyvä arkistokokonaisuus on vuosilta 1998 2002. Arkistokokoelmiin liitettiin myös Keski-Suomen museon projekteissa vuosina 2003 2006 eri seurakunnissa tehtyjen kirkollisten arvoesineinventointien Access-tiedostot. Kuva- ja arkistopalvelut Keski-Suomen museon kuva- ja arkistopalvelut toimivat perusnäyttelyiden aineistokartoitusten takia rajoitetusti, ja asiakaspalvelun piirissä olivat pääsääntöisesti vain sähköiset tietokannat. Asiakkaita ohjattiin julkaistujen kuva-aineistojen pariin Finna-palvelujen ja Jyväskylän kaupungin kuvienhallinta-järjestelmän kautta. Vuoden aikana Keski-Suomen museosta tehtiin 57 kuvatilausta, joissa tilattuja kuvia oli yhteensä 573. Lähes puolet näistä kuvista tilattiin museon sisäiseen käyttöön, hankkeisiin, opetukseen tai yhteistyöprojekteihin, joissa museo oli mukana. Kuvia käytettiin erityisesti museon omilla Facebook-, Instagram- ja Twitter-sivustoilla. Ulkopuolisista asiakkaista suurimmat tilaajaryhmät olivat yritykset ja yhteisöt. Kuvia tilattiin henkilö- ja paikallishistoriallisiin julkaisuihin, yhdistyshistoriikkeihin, oppikirjoihin, tutkimus-, näyttely-, sisustus- ja viranomaiskäyttöön, tuote-pakkausten etikettikäyttöön sekä nettijulkaisuja varten. Toimintavuonna monet laajoista kuvatilauksista liittyivät kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin ja niiden korjaamishankkeisiin. Jyväskylän kaupungin 180-vuotisjuhlallisuuksissa hyödynnettiin kuva-arkiston aineistoa. Arkistokuvien suurennoksia tilattiin si-

37 sustuskäyttöön muun muassa Jyväskylän Paviljongin messuhalliin, hoivakoti Villa Tauluhoviin, Kuokkalan kartanoon sekä Liikenne- ja viestintäministeriön ravintolatilaan. Kuvia toimitettiin tiedotusvälineiden käyttöön muun muassa Sanomalehti Keskisuomalaiselle, Suur-Jyväskylän lehdelle ja Helsingin Sanomille. Yksi näkyvimmistä kuvatilauksista oli Jussi Jäppisen Hauskanlainen katuperspektiivi -julkaisuun pohjautuva artikkelisarja Sanomalehti Keskisuomalaisessa. Yksityishenkilöt tilasivat kuvia pääosin yksityiseen käyttöön ja sukututkimukseen, mutta myös historiikkeihin ja omakustannejulkaisuihin. Tutkimusarkiston aineistoihin kohdistuneita digitointitilauksia oli kolme. Rajoitetusta asiakaspalvelusta johtuen tutkimusarkistojen ulkopuolinen käyttö oli vähäistä ja kohdistui lähinnä Keski-Suomen opiston aineisiin, Suomalaisen Naisliiton Jyväskylän osaston toimintaan, kauppaneuvos Julius Johnsoniin sekä Yrjö Soiniin ja Sillan Patteristoon (Raskas Patteristo 27) liittyviin arkistokokonaisuuksiin. Kokoelmien digitointi ja luettelointi Toimintavuonna digitoitiin ja luetteloitiin Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään 3 412 Keski-Suomen museon kokoelmiin kuuluvaa kuvaa. Vanhasta Polydoc-tietokannasta siirrettiin Jyväskylän kaupungin kuvienhallinta-järjestelmään Johan Rafael Hårdin henkilökuvakokoelman (K0002), Keski-Suomi kuvissa -kokoelman (K0003), Kuvia vanhasta Jyväskylästä -kokoelman (K0011) sekä osittain Gustaf Albert Stooren kuvakokoelman (K0026) kuvien luettelointitietoja. Vuoden 2017 kuvakartunnasta digitoitiin ja luetteloitiin kokonaan viisi kokoelmaa, muun muassa kertomusvuonna kuvakokoelmiin liitetyt Haloo, minä täällä -verkkonäyttelyn esinekuvat vuosilta 2001 2003. Lisäksi valokuvaaja Matti Salmen noin 700 kuvan kokoelma luetteloitiin lähes kokonaan. Muu kuvienhallintajärjestelmään luetteloitu aineisto liittyi pääosin kuvatilauksiin, museon projekteihin tai uuden perusnäyttelyn suunnitteluun. Vuoden loppuun mennessä kuvienhallintajärjestelmään oli syötetty kaikkiaan 16 041 Keski-Suomen museon arkistokuvaa. Vanhempaan Polydoc-järjestelmään oli vuoden lopussa päivitetty yhteensä 9 375 tietuetta. Lukuun sisältyvät 2 451 kuvakokoelman kokoelmatasontiedot. Kaikkiaan tietokantoihin on luetteloitu 22 965 yksittäistä kuvaa. Äänitearkiston digitointia jatkettiin kertomusvuonna. Laboratorioteknikko, äänisuunnittelija Seppo Niemi digitoi tutkimusarkiston c-kasetteja. Äänitedigitointi painottui Matti Kivinoron 1980-luvun alussa tekemiin työväenliikkeen veteraanien haastatteluihin. Digitoidusta aineistosta tehtiin käyttökopiot audio-cd-levyinä sekä varmuuskopiot. Vuoden loppuun mennessä Keski-Suomen museon äänite-

38 arkiston nauhoitteita oli digitoitu yhteensä noin 340 tuntia. Lisäksi tutkimusarkiston kokoelmista digitoitiin aineistotilausten yhteydessä yksittäisiä asiakirjoja. YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön koordinointi Keski-Suomen museon koordinoimassa yritys- ja laitosmuseoyhteistyössä oli vuonna 2017 mukana kolme museota: Sanomalehti Keskisuomalaisen museo, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo sekä Valmetin omistama Rautpohjan tehdasmuseo. Keski-Suomen museo tarjoaa yhteistyökumppaneille ostopalveluna amanuenssin työpanoksen sekä muuta asiantuntija-apua yrityksen tai laitoksen historiaan ja toimialan kulttuuriperintöön liittyen. Vuoden aikana yritys- ja laitosmuseoiden toimintaa leimasivat eläkkeelle jäämisten aiheuttamat jäsenistövaihdokset museotoimikunnissa. Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön museoiden kokoelmat 2017 Esinemäärä Valokuvamäärä Muut kokoelmaaineistot Keski-Suomen sairaanhoito- 5 528 12 778 tallenteet piirin sairaalamuseo Sanomalehti Keskisuoma- 440 3 320 tallenteet ja laisen museo arkistoaineistot Valmetin Rautpohjan 899 200 000 tallenteet tehdasmuseo 300 000 (luetteloimaton) Osakasmuseoiden työjaksot jakautuivat kertomusvuonna seuraavasti: 1.1. 31.3. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo 6.2. 10.3. Sanomalehti Keskisuomalaisen museo 1.4. 30.6. Valmet Rautpohjan tehdasmuseo 1.7. 30.9. Keski-Suomen museo 1.10. 31.12. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo Yritys- ja laitosmuseoiden toiminnasta vastasivat amanuenssit Susanna Terho ja amanuenssi Sanna Tarnanen. He työskentelivät kohdemuseossa kaksi tai kol-

39 me päivää viikossa ja muun ajan Keski-Suomen museon kokoelmatyössä. Museoviraston harkinnanvaraisella avustuksella palkattiin sairaalamuseolle lisätyövoimaksi Marja-Liisa Rajaniemi 14.8.-31.10. Hänen tehtävänään oli Keski-Suomen keskussairaalan nykydokumentointisuunnitelman laatiminen. Marja-Liisa Rajaniemi jatkoi amanuenssin sijaisena sairaalamuseolla vuoden loppuun amanuenssi Susanna Terhon työskennellessä Keski-Suomen museon perusnäyttelyaineistojen kartoituksissa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo Sairaalamuseon työjakso jakautui keväälle ja syksylle. Kevään työjaksolla valmistui Suomi 100 vuotta -teemanäyttely Terveydeksi keskisuomalaisen terveydenhoidon 100 vuotta. Postereina toteutettu näyttely esitteli potilaan näkökulmasta keskisuomalaisen terveydenhuollon kehittymistä Suomen itsenäisyyden eri vuosikymmeninä. Näyttely oli kahteen otteeseen esillä Keski-Suomen keskussairaalan Kahvio Paussin näyttelytilassa huhti-toukokuussa sekä marras-joulukuussa. Keväällä jatkettiin keskussairaalan osastonsihteerien työn sekä sairaanhoito-piirin terveyden edistämisen toimialan dokumentointia. Keski-Suomeen vuonna 2020 valmistuvan uuden Sairaala Novan myötä osastonsihteerien määrä ja toimenkuva tulevat muuttumaan merkittävästi. Dokumentoinnissa tallennettiin osastonsihteerien ammattikunnan työnkuvaa 1970-luvulta nykypäivään. Tähän liittyen tehtiin neljä haastattelua, joista kaksi oli ryhmähaastattelua. Kokoelmiin saatiin myös työhön liittyviä kuvia sekä arkistoaineistoa. Terveyden edistämisen dokumentointi liittyi 1990-luvulta asti virkaa hoitaneen ylihoitajan työkaudella toimikentässä tapahtuneisiin muutoksiin. Dokumentointi toteutettiin haastatteluna. Vuonna 2016 kokoelmiin oli jo tallennettu keskeisiä terveyden edistämisen toimintavaiheita, projekteja ja hankkeita taustoittavia arkisto- ja valokuva-aineistoja sekä yksittäisiä esineitä. Sairaalamuseon kokoelmat karttuivat työjaksoilla maltillisesti. Isoimpia kokonaisuuksia olivat henkilöstölehden uusimmat kuvat, Sairaala Novan peruskiven muuraustilaisuuden kuvat sekä vuosina 1958 2016 toimineen psykiatrisen Juurikkaniemen sairaalan kuva-aineistot. Toimintavuonna edistettiin muun työn ohessa myös esine- ja kuvaluettelointia. Museotoimikunnan jäsenistössä tapahtui vaihdoksia, kun puheenjohtaja, yleiskirurgian professori Jukka-Pekka Mecklin siirtyi eläkkeelle ja hänen seuraajakseen valittiin ylilääkäri Teuvo Antikainen. Sairaanhoitopiirin museotoimikunta kokoontui toimintavuonna kahdesti 24.1. ja 8.11. Lisäksi tehtiin kevätretki Tampereen museoihin 1.6.

40 Kaikki Keski-Suomen keskussairaalassa vuonna 2017 syntyneet vauvat saivat muistoksi Suomi 100 -juhlavuoden villasukat. Kaksi paria vapaaehtoisten käsityöharrastajien toimesta neulottuja sukkia saatiin myös sairaalamuseon kokoelmiin. Kuva Susanna Terho / KSSHP sairaalamuseo. Erikoissairaanhoidon nykydokumentointihanke Toimintavuoden syksyllä käynnistettiin Keski-Suomen keskussairaalan toiminnan dokumentointisuunnitelman laatiminen. Työstä vastasi amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi. Erikoissairaanhoidon toimintamallit murroksessa Keski-Suomen keskussairaalan hallinnon ja erikoissairaanhoidon analyysi -hankkeessa analysoidaan Keski-Suomen keskussairaalan erikoissairaanhoidon toimintaorganisaation muutosta Sote-uudistuksen yhteydessä. Samalla dokumentoidaan hoitotyön nykypäivää ja lähihistoriaa tulevan tutkimuksen, museotyön ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin käyttöön. Hanke liittyy vuonna 2020 Jyväskylään valmistuvaan Keski-Suomen Sairaala Novaan, jonka käyttöönoton yhteydessä monet toiminnot organisoidaan uudelleen. Erikoissairaanhoidon toiminta järjestetään osaamiskeskuksiin sekä kiireelliseen ja kiireettömään hoitolinjaan. Perinteisestä erikoisaloihin perustavasta klinikkajärjestelmästä, erillisistä poliklinikoista ja osastoista luovutaan. Toiminnat kootaan osaamiskes-

41 Keski-Suomen Sairaala Novan rakentaminen aloitettiin sairaalan keskeltä, lohkoista D ja K, jotka ovat syyskuussa 2017 otetussa kuvassa jo lähes harjakorkeudessa. Sairaala valmistuu vuonna 2020, jolloin taustalla näkyvän, vuonna 1954 avautuneen Keski-Suomen keskussairaalan toiminta päättyy. Kuva: Röni-Kuva Oy / KSSHP sairaalamuseo. kuksiin ja tilojen yhteiskäyttöä laajennetaan. Samalla nykyisen Keski-Suomen keskussairaalan toiminta päättyy. Museotyön näkökulmasta kyseessä on pelastusdokumentointi, koska aikaa tallennukseen on vuodet 2018 2019. Hankkeen toteutuminen vaatii vielä rahoitusjärjestelyjä, mutta tavoitteena on aloittaa dokumentointityö vuoden 2018 aikana. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo on tallentanut pitkäjänteisesti erikoissairaanhoidon kehitystä aiemmissa dokumentoinneissaan. Meneillään oleva hanke on jatke vuosina 2012 2014 toteutetulle Keski-Suomen keskus-sairaalan tilojen dokumentoinnille. Nykyisen keskussairaalan toiminnan dokumentoinnin jälkeen tavoitteena on tallentaa erikoissairaanhoidon uusi toimintamalli vuonna 2020 käyttöön otettavassa uudessa sairaalassa. Erikois-sairaanhoito on nopeasti kehittyvä ja muuttuva ala, joka edellyttää aktiivista nykyajan tallennusta kulttuuriperinnön ja sen ilmiöiden tallentamiseksi. Sote-tallennus on ajankohtainen teema ammatillisissa museoissa. Tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO:ssa alue ei kuulu kenenkään tallennusvastuulle. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on edelläkävijä erikoissairaanhoidon kehityksen dokumentoimisessa. Vastaavaa tallennustyötä ei tehdä edes yliopistosairaaloissa.

42 Sanomalehti Keskisuomalaisen museo Sanomalehti Keskisuomalaisen työjaksolla päätehtävänä oli toimittaa taustaaineistoa Keskisuomalaisen Suomi 100 -teemalehden historialliseen aikajanaan. Amanuenssit keräsivät tietoja Suomen, Keski-Suomen ja Jyväskylän merkittävistä tapahtumista ja ilmiöistä 1900-luvun alusta nykypäivään. Toimittajat ja graafikko työstivät aineistosta sekä valokuvista kaksi aukeamaa kattaneen aikajanan, jossa käytiin läpi sekä valtiollista historiaa että tavallisen kansalaisen elämään vaikuttaneita tapahtumia. Lehti ilmestyi Keski-Suomen päivänä 18.4. Kuukauden mittainen työjakso tehtiin lomittain sairaalamuseon jakson kanssa. Museotoimikunta kokoontui kertomusvuonna 17.1. ja 6.9. Toimikunnasta eläkkeelle jäi markkinointiassistentti Heli Friman. Rautpohjan tehdasmuseo Rautpohjan tehdasmuseon työjaksolla päätehtävänä oli aloittaa kesällä 2018 vietettävien Rautpohjan 80-vuotisjuhlien suunnittelu museotoiminnan osalta. Työjaksolla täydennettiin jo edellisvuonna aloitettuja haastatteluja, joilla kerättiin tietoa Rautpohjan lähihistoriasta. Haastatteluissa ilmi tulleita merkittäviä tapahtumia taustoitettiin etsimällä faktatietoa kirjallisuudesta. Lisäksi keskityttiin henkilöstötalo Wanhan Saunan yleisilmeen kohentamisen ja tilaan sijoittuvien museonäyttelyiden suunnitteluun. Valmetin valokuvakokoelman digitointi jatkui Wanhalla Saunalla esillä olevin kuvasuurennusten osalta. Tehdasmuseon kokoelmat karttuivat kertomusvuonna vain vähän. Kokoelmiin saatiin muun muassa Rautpohjan juhlavuosiin liittyviä kutsukortteja, koelaitoksen laajennuksen vihkiäisjuhlien kutsuja, tehdaspalokunnan paloauton lisävalo, varaosaverstaan kyltti ja varoituskyltti verstaalta sekä Valmet t-paita. Kokoelmiin otettiin myös tehtaan sosiaalitoimiston leikekirja vuosilta 1948 1967 sekä Valmetin vuonna 1953 Puolaan toimittamien ensimmäisten paperikoneiden asennuspiirustukset. TAKO:n pooli 4:n alla toimiva metalliteollisuuteen keskittyvä työryhmä kokoontui huhtikuussa Rautpohjassa. Jäsenet tutustuivat Rautpohjan tehdasmuseon toimintaan kevätkokouksen yhteydessä. Museotoimikunnan kokoonpanossa tapahtui muutoksia, kun viestintäpäällikkö Elisa Lomperi jäi eläkkeelle. Uudeksi museoyhdyshenkilöksi valikoitui Pirjo Koponen. Museotoimikunta kokoontui työjaksolla kaksi kertaa 12.5. ja 21.6.

43 Keski-Suomen museo Keski-Suomen museon omalla työjaksolla amanuenssien tehtävät liittyivät lähinnä esine- ja arkistokokoelmien luettelointiin sekä perusnäyttelyn suunnittelun taustatyöhön. Amanuenssi Susanna Terho irrotettiin kokonaan yritys- ja laitosmuseotyöstä loka-joulukuun ajaksi, jolloin hän keskittyi perusnäyttelyyn liittyvään aineistokartoitukseen esinekokoelmien parissa. Amanuenssi Sanna Tarnanen vastasi muun työnsä ohessa arkistopuolen aineistokartoituksista. Keski-Suomen museon uuden perusnäyttelyyn tulevien esineiden ja kuvien etsintä käynnistyi toimintavuonna. Museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius, amanuenssi Anna Muittari ja intendentti Ilja Koivisto perusnäyttelytiimistä tutustuivat lasi- ja metallikokoelmiin Kokoelmakeskuksessa amanuenssi Sirpa Suhosen johdolla. Kuva: Johanna Puhakka / Keski-Suomen museo.

44 ALUEELLINEN TOIMINTA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ Maakunnallinen museotyö perustuu Museoviraston ja Keski-Suomen museon vuosien 2014 2017 alueellisen toiminnan nelivuotissuunnitelmaan. Paikallismuseotoimintaa ja maakunnallista museotyötä hoiti amanuenssi Pirjo Sojakka. Museorakennusten kunnostuskohteissa, esineistöä ja arkistoja sekä museoiden kehittämistä koskevissa kysymyksissä asiantuntijoina toimivat lisäksi konservaattorit Esko Ahola ja Janne Syrjänen, amanuenssit Päivi Andersson ja Saija Silen, museomestari Tuukka Eskola, intendentti Virpi Mäkinen, amanuenssi Sirpa Suhonen ja museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Paikallismuseoiden neuvontatyö Keski-Suomen museo tarjoaa museoammatillista asiantuntija-apua maakunnan alueella toimiville paikallismuseoille. Maakunnallisesta museotyöstä vastaava amanuenssi neuvoo paikallismuseoita museorakennusten hoitoon ja kunnostukseen sekä museoiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa annetaan myös kokoelmien hoitoon, esilläpitoon ja yleisötyöhön liittyvissä asioissa sekä avustuskysymyksissä. Keski-Suomen alueen yhdeksän paikallismuseota (Hankasalmen museokylä, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo, Jämsän Pälämäen kotiseutumuseo, Karstulan kotiseutumuseo, Keuruun Pihlajaveden kotiseutumuseo, Korpilahden kotiseutumuseo, Laukaan Museokylä Kalluntalo, Multian Uitamonkosken myllymuseo ja Äänekosken Konginkankaan kotiseutumuseo) saivat kertomusvuonna Museoviraston harkinnanvaraista avustusta, joiden käyttöä Keski-Suomen museo valvoi ja ohjasi. Neuvonnan sisällöt on luettavissa neuvontataulukosta. Toimintavuonna ja muutaman viime vuoden aikana useissa paikallismuseossa on toteutettu tai on ollut suunnitteilla perusnäyttelyjen uudistaminen. Hankasalmen esinemuseossa saatiin monen vuoden työ päätökseen. Leivonmäen kotiseutumuseossa, Ilmasotakoulun perinnehuoneessa, Karstulan kotiseutumuseossa, Laukaan kirkkomuseossa, Uuraisten kotiseutumuseossa ja Viitasaaren metsätyömuseossa on meneillään uudistushanke. Lisäksi Toivakan Pitäjäseura on suunnitellut Varikko-näyttelyä ja Laukaan Kalluntuvan säilytystiloista on annettu pitkäaikaislainaksi suuria esineitä Matkailuyritys Tupaswillaan, jossa järjestetään vuosittain Laukaan perinnepäiviä.

Maakunnallisen museotyön paikkakuntakohtainen neuvontataulukko 45

46

47

48 Toivakka Paikallismuseoiden kokoelmatyön esimerkkinä on Korpilahden kotiseutumuseon majuri Pistolekorsin kaksikolkkahatun konservointi Jyväskylän konservointikeskuksessa. Majurin hattu ja miekka sijoitetaan Korpilahden remontoidun kirkon vitriineihin. Keski-Suomen museo ja Wanhan Laukaan kotiseutuyhdistys aloitti-

49 vat kotiseutumuseon esineistöinventointeihin pohjautuvan esineistön poistoprosessikäytänteiden testauksen. Maakunnan museo- ja kotiseutuväelle tiedotettiin ajankohtaisista museo- ja kotiseutuasioista. Paikallismuseoita ohjattiin Museoviraston uudistetun avustusten hakujärjestelmän käytössä. Keski-Suomen museon Facebook-sivuilla esiteltiin avustuksen saaneiden paikallismuseoiden avustuskohteita ja avustusten käyttöä. Vuoden aikana tarkastettiin yhdistysten ja seurojen säännöt museotoiminnan ja lakkautuspykälän osalta niiltä osin, kun ne koskevat paikallismuseoiden kokoelmia. Museovirastolle laadittiin paikallismuseoiden käyntiosoitelistaus tilastotietokantaa varten. Tapahtumia ja merkkipäiviä Keski-Suomen museo järjesti 26.10. Joutsassa Keski-Suomen museo- ja kotiseutupäivän Suomi 100 Museopäivät 50 -teeman merkeissä. Yhteistyökumppaneina olivat Keski-Suomen Museoyhdistys, Joutsan kotiseutuyhdistys, Leivonmäki seura ja Luhangan kotiseutuyhdistys. Tilaisuutta tuki Keski-Suomen liitto. Yhdistysten toiminnan esittelyt olivat erityisasemassa. Pääpuhujana luennoi leivonmäkinen FT Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopistosta aiheenaan Sotilaan vaimo? Naisten työstä ja väsymyksestä talvi- ja jatkosotien aikana. Museopalveluiden alueellisen työn esittelynä kuultiin muun muassa Jyväskylän taidemuseon amanuenssi Jaana Oikarin puheenvuoro alueellisesta taidekokoelmien kokoelmapolitiikasta ja Suomen käsityön museon kansallispukukonsultti Taina Kankaan esitys kansallispuvun tarkastusprosessista. Suomen kantelemuseota kohtasi suru-uutinen, kun museon perustaja, kanteleasiantuntija ja kanteleensoittaja Kari Dahlblom menehtyi. Kantelemuseo jatkaa toimintaansa Palokan pelimannitalon yhteydessä. Tasavallan presidentti myönsi Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Kolehmaiselle kotiseutuneuvoksen arvonimen. Muu toiminta Keski-Suomen museon alueellisessa nykyajan tallennustoiminnassa jatkettiin edellisvuonna aloitettua keskisuomalaisten tapahtumien dokumentointi ja tallennustyötä, jossa painotettiin osallistavaa yhteistyötä maakunnan yhdistysten kanssa. Toimintavuoden keväällä aloitettiin Keuruu Multia -laturetken doku-

50 Hankasalmelaisen Venekosken kesäteatterin toiminta ja Elmo voittaa -näytelmän valmistelu olivat Keski-Suomen museon maakunnallisen nykyajan dokumentointi -toiminnan kohteena kesäkaudella. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo. mentointisuunnitelman laadinta ja taustatietojen keruu. Vuoden huonon lumitilanteen vuoksi järjestäjät kuitenkin peruivat laturetken ja dokumentointi siirrettiin seuraavalle vuodelle. Maakunnallinen tapahtumatallennus toteutettiin Keski-Suomen päivänä 18.4. Pihtiputaalla, jonne olivat Pihtiputaan mummon kutsumana kokoontuneet keskisuomalaiset kuntahahmot. Tilaisuudessa kuvattiin 18 kuntahahmoa, muun muassa Jämsän Äijä, Saarijärven Paavo ja Karstulan Kopes. Kuntahahmoille laadittiin myös taustatietojen keruukysely. Toinen dokumentointi kohdistui Hankasalmen Venekosken nuorisoseuran kesäteatteritoimintaan. Kevään ja kesän aikana tehtiin haastatteluja ja dokumentoitiin harjoituksia, kesäteatteriympäristöä ja yksi esityskerta. Toivakan Pitäjäseura ja Toivakan Lions klubi dokumentoivat itsenäisesti Miesten iltaa Toivakassa. Tapahtumadokumentointien valmistelu vuodelle 2018 käynnistettiin hevosurheilu- ja ravitoimintaan liittyvän taustatiedon keruulla. Aikaisempien dokumentointien jälkitöistä valmistui Yläkaupungin yön kuvien luettelointi kuvienhallintajärjestelmään.

51 Keski-Suomen museon uuden perusnäyttelyn suunnittelun osallistamistyön yhteydessä toteutettiin kotiseutuyhdistyksille kysely, jossa pyydettiin ehdotuksia omalta paikkakunnalta perusnäyttelyssä esille nostettavista aiheista. Näyttelyn käsikirjoituksessa huomioidaan myös paikallismuseoiden esineistö. Keski-Suomen kestävän elämäntavan kehittämisverkosto (KETO) laati toiminnalleen viisivuotissuunnitelman. Keski-Suomen museon edustaja verkostossa on amanuenssi Pirjo Sojakka, joka osallistui myös Puutarhatarinoita-hankkeen suunnitteluun ja yleisötyöhön. Pihlajaveden kotiseutumuseo Keuruulla sai Museoviraston harkinnanvaraisen avustuksen. Sen avulla toteutettiin museon kunnostussuunnitelma, ratkottiin sisäongelmaongelmia ja selvitettiin huonetilojen pintavaurioita. Suunnitelman laati rakennuskonservaattori Hedda Ohls. Kuvassa on kotiseutumuseon kouluopetuksen esineistöä. Kuva: Pirjo Sojakka / Keski-Suomen museo.

52 KULTTUURIYMPÄRISTÖTOIMINTA Keski-Suomen museon asiantuntijuus ja viranomaistoiminta kulttuuriympäristötyössä pohjautuu sopimukseen Museoviraston kanssa sekä pitkään jatkuneeseen alueelliseen yhteistyöhön aluehallintoviranomaisten, kuntien ja muiden maakuntamuseoiden toimijoiden kanssa. Keski-Suomen museo antaa asiantuntijaviranomaisena lausuntoja kaavoitus- ja muista kulttuuriympäristöä koskevista suunnitelmista tai hankkeista. Lisäksi valvotaan ja ohjataan muun muassa kulttuuriympäristön tutkimusta, inventointeja ja tarkastuksia. Museo osallistuu tarpeen mukaan myös suojelukohteiden peruskorjaus- ja dokumentointihankkeisiin. Keski-Suomen museossa on kaksi rakennustutkijaa: amanuenssi Saija Silenin vastuualueena on Jyväskylä ja amanuenssi Päivi Anderssonin muu maakunta. Kulttuuriympäristön viranomaistyöhön osallistuu myös museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Keski-Suomen museon arkeologisesta toiminnasta vastaa amanuenssi Miikka Kumpulainen. Museoviraston entistämisavustusten valvonnasta vastasi toimintavuonna konservaattori Esko Ahola. Keski-Suomen museon kulttuuriympäristötiimin jäsenet osallistuvat asiantuntijoina ja viranomaisroolissa eri ohjaus- ja yhteistyöryhmiin, kuten Keski-Suomen maakunnalliseen kulttuuriympäristöryhmään, MAKU-ryhmään, jonka puheenjohtajana toimi museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Kulttuuriympäristön viranomaistyö Toimintavuonna kulttuuriympäristöön liittyvä viranomaistoiminta keskittyi maankäytön neuvotteluihin osallistumiseen, viranomaislausuntojen antamiseen sekä maakuntakaavatyöhön. Keski-Suomen maakuntakaavan viimeistelytyötä jatkettiin maakuntakaavan maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alue- ja kohdetietojen tarkistuksilla sekä osallistumalla neuvotteluihin. Kaavan työn osana suunniteltiin seututilaisuuksien järjestämistä eri kulttuuriympäristön vetovoima-alueille. Kuntakierrokset aloitetaan vuonna 2018 yhdessä muiden aluehallintoviranomaisten kanssa. Keski-Suomen museo osallistui aiempien vuosien tapaan Jyväskylän kaupungin ja maakunnan eri kuntien alueiden kaavoituksen viranomaisneuvotteluihin. Kaavojen viranomaisneuvotteluja maakunnallisella rakennustutkijalla oli kahdeksan sekä lisäksi muutama työneuvottelu rakennussuojelukysymyksistä, kuten Laukaan Kuhankosken alueen, Muuramen Vitapoliksen alueen, Keuruun keskustan, Äänekosken Hiskin mökin siirtoon liittyen ja Saarijärven Tarvaalan biokampuksen ra-

53 kennussuojelukysymykset meneillään olevissa kaavahankkeissa. Jyväskylässä rakennustutkimuksen toimialueena on nykyinen Jyväskylän alue, johon kuuluu Jyväskylän, entisen Jyväskylän maalaiskunnan, Säynätsalon ja Korpilahden alueet. Kuohun osayleiskaava-alue inventoitiin sekä tehtiin muutama virtavesikunnostuskatselmus. Työt jatkuivat edelleen Kankaan tehdasalueen ja Tourujoen kanssa. Myös Älylän sekä Mäki-Matin ja Nisulan alueet olivat edelleen aktiivisesti esillä vuoden aikana tehdyssä viranomaistyössä. Lisäksi tehtiin lausuntojen valmisteluun liittyviä kohdekäyntejä. Jyväskylän alueella toteutettiin pieniä inventointihankkeita lähinnä yksittäiskohteissa, täydennettiin KIOSKI-tietokannassa olevia inventointiaineistoja sekä selkeytettiin maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kuvaustekstejä ja paikkatietoaineistoja. Keskimäärin erilaisia kaavoihin ja rakennus-, purku- ja toimenpidelupiin liittyviä neuvotteluita oli yhdestä kolmeen viikossa. Niihin liittyviä kohdekatselmuksia vuoden aikana pidettiin yhteensä 39, joista seitsemään osallistuttiin yhdessä Museoviraston tai Alvar Aalto -säätiön edustajien kanssa. Arkeologisessa viranomaistyössä kenttätyöt painottuivat muinaisjäännösten tarkastuksiin ja arkeologian alan konsulttien tekemien arkeologisten tutkimusten valvontoihin. Arkeologiset neuvonta- ja asiantuntijatehtävät liittyivät kaavoitusasioihin ja yksityisten mailla olevien muinaisjäännösten rajaamiseen. Tarkastuksia tunnetuille ja uusille muinaisjäännöskohteille tehtiin tasaisesti ympäri Keski- Suomea yhteensä 41 kenttäpäivänä. Omia kaivauksia tai isompia inventointeja ei Lausunnot 2017 Hankasalmi 2 Joutsa 5 Jyväskylä 55 * ent. mlk 22 * Korpilahti 5 * Säynätsalo 1 Jämsä 33 Kannonkoski 4 Karstula 5 Keuruu 12 Kinnula 2 Kivijärvi 2 Konnevesi 5 Kuhmoinen 8 Kyyjärvi 4 Laukaa 28 Luhanka 0 Multia 3 Muurame 9 Petäjävesi 10 Pihtipudas 6 Saarijärvi 11 Toivakka 4 Uurainen 9 Viitasaari 11 Äänekoski 15 Muut 7 Yhteensä 278

54 toteutettu kuluneena vuonna. Kaikki kenttätyöt liittyivät viranomaistoimintaan. Viranomaislausuntojen valmistelua varten pidettiin viikoittain museon sisäiset lausuntopalaverit, joihin osallistuivat museotoimenjohtaja, rakennustutkijat ja arkeologi. Kaavoitukseen ja korjausrakentamiseen liittyviä viranomaislausuntoja annettiin 278. Rakennusperinnön neuvontatyö Keski-Suomen museon rakennustutkijat neuvovat kiinteistöjen omistajia ja arkkitehti- ja suunnittelutoimistoja rakennus- ja restaurointihankkeiden toteuttamisessa. Jyväskylä-rakennustutkijan tehtäviin kuului vuodesta 2017 alkaen myös Museoviraston korjausavustuskohteiden valvonta. Maakunnalliseen rakennusperintöön ja maailmaperintökohteisiin liittyvänä Petäjäveden vanhan kirkon hoitokunta kokoontui katselmukseen ja sen jälkeiseen neuvotteluun Petäjäveden vanhalla kirkolla 16.5. ja 6.11. Muita katselmuksia restaurointi- ja korjausneuvontaan, avustuksiin, purkulupiin tai rakennuslupiin ja kaavasuojeluesityksiin liittyen maakunnallisella rakennus-tutkijalla oli eri puolilla Keski-Suomea yhteensä 31. Korjausneuvonnan aluetapaamisia järjestettiin 24.1. ja 19.9. Jyväskylässä. Niihin osallistuivat museon rakennustutkijoiden lisäksi Keski-Suomen ELY-keskuksen, Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan ja Jyväskylän kaupungin ikääntyneille suunnattujen asuntojen korjausavustusten ja hissiavustusten neuvojat. Keskusteluissa korostui huoli siitä, että vastaavaa yleishyödyllistä neuvontaa pitäisi pystyä tarjoamaan myös maakuntauudistuksen jälkeen kunnissa ja maakunnan tasolla. Museo toi esiin restaurointineuvonnan kokemukset ja vaikuttavuuden historiallisesti merkittävien rakennusten korjausmenetelmiin ja säilyttämiseen. Lisäksi rakennustutkijat osallistuivat Keski-Suomen ELY-keskuksessa rakennusperinnön hoidon avustusten arviointiin ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Kulttuuriympäristö näkyväksi hankkeessa (KYNÄ-hanke) kokoontumisia oli avustusinfojen suunnittelun merkeissä. Kevään infoa suunniteltiin ELY-keskuksessa 16.1. ja varsinainen tilaisuus pidettiin ELY-keskuksen tiloissa Jyväskylässä 7.3. Avustusinfoa Viitasaarelle suunniteltiin yhdessä 23.5. ja 24.8. ja varsinainen Avustusinfo pidettiin Kymönkosken nuorisoseurantalolla 13.9. Keski-Suomen museon rakennustutkijat ja konservaattori tutustuivat Museoviraston entistämisavustusten sähköiseen hakujärjestelmään ja arvioivat Museoviraston kanssa Keski-Suomen entistämisavustuksen hakemuksia. Lisäksi rakennustutkijat osallistuivat Keski- Suomen ELY-keskuksessa rakennusperinnön hoidon avustusten arviointiin ELY-

55 keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Jyväskylän alueen rakennustutkijaa työllisti toimintavuonna myös Keski-Suomen museon käyttöön tulevan, Toivolan Vanhalla Pihalla sijaitsevan Sparvinin rakennuksen sisätilojen rekonstruointiin liittyvä taustatutkimus ja dokumentointiyhteyshenkilönä toimiminen kohteen luovutukseen saakka. Muu arkeologinen toiminta Metallinilmaisinharrastuksen suosio jatkui toimintavuonna myös Keski-Suomessa. Keski-Suomen museolle tuotiin Kansallismuseon kokoelmiin toimitettavaksi metallinilmaisinlöytöjä loppusyksystä yhteensä noin parikymmentä esinettä tai niiden katkelmaa. Löytöpaikkojen mukaan vuoden 2017 metallinilmaisinharrastus on keskittynyt Keski-Suomessa Jyväskylä seudulle. Hienoimpana löytönä oli Jyväskylästä löytynyt rautakauden lopun hevosriipus. Kulttuuriympäristön hanke- ja sidosryhmäyhteistyö Keski-Suomen museo osallistui maakunnalliseen kehittämistyöhön suunnittelemalla uutta hanketta, jolla avattaisiin erityisesti kunnille maakunta-kaavassa uutena olevaa kulttuuriympäristön vetovoimavyöhykemerkintää. Hanke nimettiin KULHO-hankkeeksi (Kulttuuriympäristö, Liiketoiminta, Hoito ja osaaminen). Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli, joka onnistuneiden esimerkkien avulla auttaa ymmärtämään kulttuuriympäristön vetovoimaa ja sen hyödyntämistä paikallista elinvoimaa lisäävällä tavalla. Keskeisenä teemana on kulttuuriympäristön vaikuttavuuden lisääminen seuraavilla sektoreilla: työllisyys, hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut, liiketoiminta ja kuntatoiminta. KULHO-hanke toimii paikallisuuden ja identiteetin lisäksi kulttuuriympäristön hoidon edistämisessä kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen yhdyskohtia selvittäen sekä edistäen erityisesti kulttuuriympäristön hoidon resurssiviisautta. Hanke käynnistyy vuonna 2018. Hankkeelle haettiin Museoviraston innovatiivista avustusta. Keski-Suomen liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmän kokouksia oli viisi, ja ne liittyivät maakuntasuunnitelmaan, toteuttamissuunnitelmaan ja maakuntakaavan etenemiseen. Vaikutuksia arvioitiin laajapohjaisessa asiantuntijaryhmässä. Keski-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä (MAKU) kokoontui neljä kertaa ja sen lisäksi järjestettiin Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnon jakotilaisuus Jyväskylän taidemuseon Taika-tilassa 13.12. Kulttuuriympäristötyössä osallistuttiin Kulttuuriympäristö voimavarana -hankkeen neuvotteluihin ja työpajoihin. Ympäristöministeriön käynnistämä hanke liittyy alue-

56 hallinnon uudistukseen ja kulttuuriympäristöpalveluiden kehittämiseen maakuntauudistuksen yhteydessä. Maailmanperinnöstä voimaa -hanke järjesti toimintavuoden aikana muun muassa Struven ketjuun liittyvän työpajan sekä tutustumismatkan Kymenlaakson kulttuurimatkailukohteisiin (esim. Verlan tehdasmuseo). Lisäksi hanke osallistui Maailmanperintö päivän tapahtumaan Korpilahdella ja Petäjävedellä. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Keski-Suomen museosta ohjausryhmään kuului amanuenssi Päivi Andersson. Syksyllä käynnistyi näyttely-yhteistyö Alvar Aalto -museon kanssa vuonna 2018 avattavasta Keski-Suomen moderni rakennusperintö -näyttelystä. Keski-Suomen museo laati näyttelyn käsikirjoituksen ja kuvakäsikirjoituksen. Lisäksi Jyväskylärakennustutkimus käynnisti Suojelun Kustannukset -kehittämiskokonaisuuden suojelun estevaikutuksien tunnistamiseksi ja poistamiseksi kutsuen koolle yhteistapaamisen Jyväskylän eri viranomaistoimijoiden kesken. Keski-Suomen museon kulttuuriympäristötyön henkilöstö osallistui Jyväskylän museopalveluiden alueellisen työn (ALMU-tiimi) kokouksiin sekä Jyväskylän yliopiston taiteen, kulttuurin ja musiikin tutkimuksen Kulttuuriympäristön tutkimuksen maisterikoulutuksen ohjelman (KUOMA) suunnitteluun ja opetukseen pitämällä luentoja niin arkeologiasta kuin rakennetusta kulttuuriympäristöstäkin. Li- Kankaan alueen rakentaminen ja sen aiheuttamat muutokset rakennettuun ympäristöön olivat vuoden aikana Jyväskylän alueen rakennustutkimuksen kohteena. Kuva: Saija Silen / Keski-Suomen museo.

57 Kioski-rakennukset olivat museologian opiskelijoiden tallennusharjoitusten kohteena osana rakennettua kulttuuriympäristöä. Dokumentoinnin kohteena oli muun muassa Grilli 21:n kioski Puistokadulla. Kuva: Risto-Matti Matero / Keski-Suomen museo. säksi toimitettiin aineistoja tutkijoiden käyttöön Kuhmoisten Isojärven kansallispuiston alueelta inventoiduista rakennuksista. Kulttuuriympäristötoiminnan yleisötyö Arkeologisen toiminnan osallistavassa työssä jatkettiin vuonna 2015 aloitettua Adoptoi monumentti -toimintaa esittelemällä toimintamuotoa Jämsän Kankarisveden koululle. Mahdolliseksi adoptiokohteeksi valikoitui Kissankallion rautakautinen kalmisto ja sen ympäristö. Adoption suunnittelu jatkuu vuoden 2018 aikana. Keski-Suomen museon rakennustutkijat osallistuivat museon Murut-asiakasraadin toimintaan tapaamisissa ja järjestämällä kaupunkikävelyn Yläkaupungin alueella. Päivi Andersson oli mukana myös Keski-Suomen museon Puutarhatarinoita-hankkeessa, jonka dokumentointiaineistoilla täydennetään Halssilan alueen rakennetun ympäristön tietovarantoja. Päivi Andersson osallistui hankkeen yleisötyöhön, sisällöntuotantoon ja haastatteli Jyväskylän kaupungin entistä rakennuttajahortonomia Eila Korpiahoa ja puutarhaneuvos Esko Almia.

58 Saija Silen osallistuu vuosittain myös museologian tallennusharjoitusten ohjaamiseen rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvien tallennusteemojen osalta. Toimintavuonna hän ohjasi kahta tallennusharjoitusta, jotka kohdistuivat kioskirakennuksiin. Rakennustutkimuksen tietoaineistojen kehittäminen Keski-Suomen museon rakennustutkimuksen alue-, kohde- ja rakennuskohtaiset tiedot tallennetaan Kioski-tietokantaan kunnittain. Annetut lausunnot arkistoidaan vuosittain museon lähteneiden kirjeiden sarjaan. Keski-Suomen museon maakunnallisen rakennustutkimuksen restaurointineuvontaan ja rakennussuojelutyöhön liittyviä digitaalisessa muodossa olevia luetteloimattomia aineistoja säilytetään Keski-Suomen museon rakennustutkijoiden työkokoelmassa. Museoviraston KIRA-digi -hanke käynnistyi toimintavuonna. Museoviraston koordinoiman hankkeen tavoitteena on kulttuuriympäristötietojen yhteiskäyttöisyyden parantaminen. Hankkeen pilotissa ovat Keski-Suomen museon lisäksi mukana Satakunnan museon kulttuuriympäristön aineistot.

59 HALLINTO Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo, joka toimii maakuntamuseona ja Jyväskylän kaupungin museona. Keski-Suomen museo on yksi Jyväskylän kaupungin museopalveluiden kolmesta museosta Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon lisäksi. Museopalveluiden yhteisiä asioita käsiteltiin museoiden johtoryhmässä, johon kuuluivat museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen, museonjohtaja Simo Kotilainen, intendentti Jukka Partanen sekä henkilöstön edustajana amanuenssi Pirjo Sojakka Keski-Suomen museosta. Johtoryhmä kokoontui 11 kertaa. Keski-Suomen museo toimii kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alaisuudessa ja kuuluu kulttuuri- ja liikuntapalveluiden palvelukokonaisuuteen osana sivistyksen toimialaa. Jyväskylän kaupunki Sivistyksen toimiala Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Pj. Antti Saleva Toimialajohtaja Eino Leisimo Hallintopäällikkö Anja Lehtonen Kulttuuri- ja liikunta Palvelujohtaja Ari Karimäki KIRJASTOPALVELUT, kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma, sij. Hanna Martikainen LIIKUNTAPALVELUT, palvelujohtaja Ari Karimäki MUSEOPALVELUT, Heli-Maija Voutilainen KANSALAISOPISTO, rehtori Sini Louhivuori KAUPUNGINTEATTERI, teatterinjohtaja Hilkka Hyttinen JYVÄSKYLÄN SINFONIA, intendentti Emma Anttila KULTTUURIPALVELUT, kulttuuri- ja kehittämispäällikkö Marita Kajander

60 Keski-Suomen museon hallintoon, talouteen ja henkilöstöön liittyvistä asioista vastasivat toimintavuonna museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen ja toimistosihteeri Mirja-Liisa Norontaus. Maakunnallisesta museotyöstä vastaava amanuenssi Pirjo Sojakka hoiti Keski-Suomen museon tilapäisten työntekijöiden työhönoton ja perehdyttämisen. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 2017-2021 pj Antti Saleva, KOK hvj Pekka Louniala, KOK vpj Ari-Pekka Liukkonen, VIHR hvj Joonas Koponen, VIHR Iida Asikainen, VIHR hvj Annimaria Valli, VIHR Jani Närhi, SDP hvj Katja Mäkelä, SDP Sanna Laakso, SDP hvj Janne Rummakko, SDP Katja Isomöttönen, KOK hvj Sonja Aukee, KOK Jyri Ylönen, KESK hvj Jesse Holm, KESK Marita Tynkkynen, KESK hvj Annina Pihlajamäki, KESK Vesa Plath, VAS hvj Heidi Elmgren, VAS Kaupunginhallituksen edustaja 2017-2021 Eila Tiainen, VAS Nuorisovaltuuston edustaja Ella Eloranta, varalla Jonna Könkkölä Sihteeri Elvi Saarola Keski-Suomen museon menot ja tulot vuosina 2015 2017 2015 2016 2017 TALOUSARVIO Menot 2 186 937 2 098 033 2 104 926 Tulot 118 600 118 600 73 600 TOTEUTUNUT Menot 2 231 054 2 088 616 2 125 889 Tulot 183 914 124 138 123 113 Valtion osuus 603 989 577 325 552 268

61 MUSEON HENKILÖKUNTA VAKINAINEN HENKILÖKUNTA museontoimenjohtaja intendentti amanuenssi (rakennustutkimus) amanuenssi (arkistot) amanuenssi (arkeologia) amanuenssi (perusnäyttelyt) amanuenssi (perusnäyttelyt) amanuenssi (rakennustutkimus) amanuenssi (maakunta) amanuenssi (kokoelmat) amanuenssi (luettelointi) amanuenssi (yritys- ja laitosmuseot) intendentti (näyttelyt) FM Voutilainen Heli-Maija FM Mäkinen Virpi FK Andersson Päivi FM Hänninen Suvi FM Kumpulainen Miikka FM Muittari Anna FM Puhakka Johanna FM Silen Saija FM Sojakka Pirjo FM Suhonen Sirpa FM Tarnanen Sanna FM Terho Susanna FM Koivisto Ilja

62 konservaattori museolehtori (opetus, tiedotus) museomestari museonvalvoja museonvalvoja rakennusmestari Ahola Esko FM Vuolio-Vallenius Tuula puuseppä Eskola Tuukka lastentarhanopettaja Ketola Tarja (poissa) ts. FM Oksanen Maria lastentarhanopettaja Tuhkala Sirpa siistijä toimistosihteeri vahtimestari-siivooja valokuvaaja yo-merkonomi Norontaus Mirja-Liisa siivousteknikko Wirlander-Ojala Pirkko HuK Helin Pekka TILAPÄINEN HENKILÖKUNTA amanuenssi Hassinen Hanna 12.6.-11.8. Rajaniemi Marja-Liisa 13.3.-24.5., 14.8.-29.12. konservaattori Kantell Tuija 1.1.-31.12. Syrjänen Janne 8.5.-13.10. museoapulainen Harju Jari 16.1.-13.4. Korhonen Taru 7.-8.9. museonvalvoja Jurvelin Vilja 26.6.-25.8. Murtolahti Alisa 20.5., 17.6., 26.6.-29.7., 12.8., 26.8., 7.-8.9. Sokka Kirsi 20.11.-31.12. Tähtinen Jaana 7.3., 8.-9.4., 22.4., 20.5., 23.5., 20.11., 25.-26.11., 3.12., 9.-10.12., 17.12. ja 30.12. projektitutkija Martin Tiina 15.5.-15.9. Moilanen Nina 15.2.-30.6., 24.7.-11.8. ja 2.10.-29.12.

63 puisto- ja puutarha- Korhonen Taru 19.6.-21.7. työntekijä siistijä Laurikainen Minna 1.1.-31.3. Toiminnan kehittäminen ja työhyvinvointi Keski-Suomen museon henkilöstöpalaverit järjestettiin joka toinen tiistai. Amanuenssipalavereja pidettiin kerran kuussa maanantaisin. Kokoelma-, näyttely- ja yleisötyön tiimit kokoontuivat säännöllisesti. Keski-Suomen museon henkilökunta osallistui myös museon yleisötyön tapahtumiin sekä Murut-asiakasraadin toimintaan. Keski-Suomen museon toimintaa kehitettiin Museoviraston itsearviointimallin pilottiprojektissa. Museo testasi uutta itsearviointimallia kahden osa-alueen kohdalta. Aiheena olivat Museo tänään ja Pitkän tähtäimen museo. Itse-arvioinnin tulosten mukaisesti käynnistettiin strategisen toimintasuunnitelman laatiminen. Keski-Suomen museon visiota, missiota ja arvoja työstettiin henkilökunnan kanssa kehittämispäivinä ja amanuenssipalavereissa. Museotoimen-johtaja, intenden- Keski-Suomen museon henkilökunnan tyhy-päivää vietettiin elokuussa Laajavuoren frisbeegolf-radalla. Kuva: Johanna Puhakka / Keski-Suomen museo.