Putkilinjan rakentaminen Nord Stream 2 AG marraskuu 2018
Sisältö Johdanto... 3 Merenpohjatutkimukset... 4 Kulttuuriperintö... 5 Venäjä... 6 Suomi... 6 Ruotsi... 6 Tanska... 7 Saksa... 7 Logistiikka... 8 Rakentaminen... 10 Valmistelevat toimenpiteet avomerellä... 10 Ammusten raivaaminen... 10 Kaivannot... 11 Kiviaineksen sijoittaminen... 12 Kaapelien risteyskohdat... 12 Venäjän rantautumispaikka... 13 Rantautumispaikan alue... 13 Putkilinjan asentaminen maalla... 13 Putkilinjan asentaminen avomerellä... 14 Putkilinjan asentaminen avomerellä... 15 Putkilinjan laskuprosessi... 15 Putkenlaskualukset... 17 Rantautumispaikan laitokset... 18 Mikrotunnelointi... 18 Ympäristövaikutusten seuranta... 20 2
Johdanto EU:n kotoperäinen kaasuntuotanto vähenee nopeasti. Vastatakseen kysyntään EU tarvitsee uusia, luotettavia, kohtuuhintaisia ja kestävän kehityksen mukaisia kaasutoimituksia. Nord Stream 2 -putkilinja vastaa tähän kysyntään tuomalla kaasua maailman suurimmista kaasuvarannoista Venäjältä EU:n sisämarkkinoille. Se parantaa maakaasun saatavuutta ja tukee Euroopan energiapolitiikan tavoitteita. Edistyksellisen teknologiansa ansiosta Nord Stream 2 tarjoaa maakaasua luotettavasti, taloudellisesti ja ympäristön huomioon ottaen seuraavien vuosikymmenten aikana, hyödyntäen Nord Stream -putkilinjajärjestelmästä sekä EU:n ja Venäjän välisestä pitkäaikaisesta energiayhteistyöstä saatuja kokemuksia. Kaksoisputkilinja on yli 1 230 kilometrin pituinen ja ylittää Itämeren Venäjän rannikolta Saksan rannikolle asti. Se kulkee rinnakkain olemassa olevan Nord Stream -putkilinjajärjestelmän kanssa. Putkilinjojen päihin rakennettavat rantautumispaikat liitetään Venäjän ja Euroopan kaasuputkiverkostoihin, joiden välille putkilinja asennetaan Itämeren pohjaan. Nord Stream 2 työskentelee maailman johtavien urakoitsijoiden kanssa ja noudattaa tiukkoja terveys-, ympäristö- ja sosiaalisia standardeja suojellakseen Itämerta valmistelevien töiden ja rakentamisen jokaisessa vaiheessa. Kaikki työ toteutetaan kansallisten lupaehtojen mukaisesti, ja mahdollisia ympäristöön tai mereen kohdistuvia vaikutuksia tarkkaillaan. 3
Merenpohjatutkimukset Ennen rakennustöiden aloittamista Nord Stream 2 on tutkinut kattavasti merenpohjaa. Tutkimukset ovat suurten kansainvälisten infrastruktuurihankkeiden, kuten merenalaisten putkilinjojen kulmakiviä. Tutkimuksissa kerätyt tiedot ovat avainasemassa hankkeen edistämisessä turvallisesti, sillä ne antavat tärkeää tietoa suunnitteluun, reittien optimointiin, ympäristövaikutusten arviointeihin (YVA) ja luvitukseen, ympäristönhallintaan ja -tarkkailuun, rahoitukseen ja vakuutuksiin, laadunvalvontaan sekä putkilinjan käyttöön. Koko Itämeren reitti Venäjältä Saksaan kartoitettiin rannikolta yli 200 metrin syvyyteen asti noin 55 000 linjakilometrin suuruisella alueella. Turvallisen reitin takaamiseksi kaikki merenpohjan yksityiskohdat oli tunnistettava: jyrkät rinteet, sedimenttityypit ja siirtolohkareet, ympäristön kannalta herkät alueet, veden syvyys ja kaikki kohteet, jotka voivat vaikuttaa putkilinjan asentamiseen ja käyttöön olemassa olevasta infrastruktuurista laivahylkyihin ja räjähtämättömiin ammuksiin. Hyödyntämällä nykyaikaista teknologiaa ja korkealaatuista 3D-dataa Nord Stream 2 on 41 tutkimusaluksellaan kartoittanut reitin, joka minimoi ympäristövaikutukset ja takaa uuden maakaasuputkilinjan turvallisen käytön. 4
Kulttuuriperintö Itämeren fyysisten ominaisuuksien ansiosta aiempaa ja nykyistä ihmisten toimintaa todistavien kulttuuriperintökohteiden säilyminen on poikkeuksellista, ja niiden arvo sekä tieteelliset mahdollisuudet ovat merkittävät. Merenpohjan häiritseminen fyysisesti voi vahingoittaa arvokkaita kulttuuriperintökohteita tai estää niiden tieteellisen tutkimuksen tulevaisuudessa. Siten putkilinjan reitti optimoitiin minimoimalla negatiiviset vaikutukset arvokkaisiin kulttuuriperintökohteisiin aina kun mahdollista. Niissä viidessä maassa, joiden vesillä Nord Stream -putkilinjat kulkevat, lainsäädäntö suojaa kulttuuriperintöä. Olemme huomioineet jo putkilinjojen suunnittelussa Nord Stream 2:n mahdolliset vaikutukset kulttuuriperintöön ja tehneet läheistä yhteistyötä vastaavien kulttuuriperintöviranomaisten ja -asiantuntijoiden kanssa jokaisessa putkilinjan kauttakulkumaassa. Näin noudatamme myös Nord Streamin parhaiden käytäntöjen esimerkkiä. Itämeren pohjassa on suuri määrä laivahylkyjä, jotka edustavat monenlaisia aluksia. Osa hylyistä ei enää ole arkeologisessa mielessä kiinnostavia, kun taas toiset ovat ainutlaatuisia rakennusmenetelmänsä, kuntonsa tai poikkeuksellisten historiallisten tekijöiden ansiosta. Lainsäädäntö suojaa yli 100 vuotta vanhoja kohteita Itämeren rantavaltioissa. Kunkin maan viranomaiset voivat lisäksi päättää suojella uudempia hylkyjä (esimerkiksi lentokoneita tai laivoja ensimmäisestä tai toisesta maailmansodasta). Kulttuuriperinnön kannalta tärkeiden kohteiden ja alueiden tunnistamiseksi on tehty perusteellisia selvityksiä muun muassa hylyistä, joita tulee välttää tai suojella. Nord Stream 2 käyttää kulttuuriperinnön suojelemiseksi monenlaisia lieventämistoimenpiteitä: välttämistä, varovaisuutta ja kohteiden pelastamista. Jotta kulttuuriperintökohteet eivät häiriintyisi, putkilinjakäytävän ja kohteiden välille suositellaan jätettäväksi muun muassa Suomen ja Ruotsin asiantuntijoiden mukaan vähintään 50 metrin väli. Putkilinjojen sijoittaminen tarpeeksi kauas kulttuuriperintökohteista esimerkiksi tarkistamalla asennuskäytävä ennen asennusta vähentää vaikutuksia. Jos tietyt toimenpiteet kuten kiviainespenkereiden rakentaminen koetaan tarpeellisiksi, nämä tehdään varovaisesti ja minimietäisyyksiä noudattaen. Jos artefakteja on tarpeen siirtää, Nord Stream 2 päättää 5
sopivasta toimenpiteestä yhdessä asiantuntijoiden kanssa: löydetyt artefaktit voidaan nostaa ja luovuttaa viranomaisille tai siirtää turvalliselle etäisyydelle rakennusalueelta. Venäjä Nord Stream 2:n suosima reitti Narvanlahden kohdalla kulkee alueen läpi, joka oli aikanaan Venäjän ja Länsi-Baltian välisen merikaupan kannalta tärkeä. Tästä ovat todisteena useat Narvanlahdella uponneet kauppa- ja sotilaslaivat. Nord Stream 2 -hankkeessa toteutettiin geofysikaalinen merenpohjatutkimus vuosina 2015 2016 ihmisperäisten esineiden kartoittamiseksi merenpohjassa. 1,5-kilometrin levyisessä käytävässä tunnistettiin noin 10 kulttuuriperinnön kannalta potentiaalisesti kiinnostavaa kohdetta, kuten hylkyjä tai niiden osia. Kohteiden yleisten kuvausten jälkeen kesällä 2017 toteutettiin yksityiskohtaisempia merenalaisia tutkimuksia tulevan putkilinjan käytävässä. Kyseisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko kohteet osa kulttuuriperintöä. Viisi kohdetta todettiin liikutettavissa oleviksi merikalastukseen ja merenkulkuun liittyviksi arkeologisiksi kohteiksi. Kolme kohdetta nostettiin ja kuljetettiin Kingiseppin historiamuseoon (Museum of History and Local Lore) konservoinnin jälkeen. Näitä olivat prässitaonnassa muokkautuneet kaksikärkiankkurit sekä koukku, jotka ovat molemmat oletettavasti peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Yksi esineistä oli veden varastoimiseen tarkoitettu 12 40 litran vesinakkari todennäköisesti 1700- ja 1900-luvun alun väliseltä ajalta. Kaksi muuta esinettä, vuoden 1862 aikainen meriministeriön ankkuri sekä 1700 1800-luvun puinen vetoakseli siirrettiin ulos putkilinjan käytävästä. Suomi Suomessa tunnistettiin kaksi kulttuuriperinnön kannalta merkittävää kohdetta: kauppalaiva 1700-luvulta ja tykkiproomu 1700-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta. Kulttuurihistoriallisesti kiinnostavien kohteiden listaan on myös lisätty kaksi tarkastettua toisen maailmansodan aikaista kohdetta, rahtilaivatyyppinen kuljetusalus ja sukellusveneiden torjuntaverkko, vaikka ne eivät täytäkään 100 vuoden kriteeriä. Yllä mainittujen kohteiden lisäksi 1000 metrin säteellä putkilinjan reitistä sijaitsee yhteensä 32 kulttuurihistoriallisesti mahdollisesti kiinnostavaa kohdetta. Suomen reitin osuudella käytetään dynaamisesti asemoitua alusta, jolloin putkilinjan asentaminen ei vaikuta kyseisiin kohteisiin. Putkilinjan ja kohteiden välisestä etäisyydestä johtuen kohteita ei tutkita tai arvioida enempää. Ruotsi Ruotsin talousvyöhykkeellä putkilinjan reitin läheisyydessä ei ole havaittu kulttuuriperintökohteita. Kuusi mahdollista arkeologista hylkyä on kuitenkin havaittu 550 250 metrin etäisyydellä putkilinjan reitistä. Tästä johtuen kauko-ohjattavalla kameralla (ROV, remotedly operated vehicle) tehdään yksityiskohtaiset tutkimukset ennen rakennustöitä ja niiden aloittamisen jälkeen, sen varmistamiseksi, että kohteisiin ei ole aiheutunut negatiivisia vaikutuksia. Asiantuntijat ovat arvioineet, että suunnitelluilla lieventämistoimenpiteillä Nord Stream 2 - putkilinjan rakentamisen ja käytön vaikutukset kulttuuriperintökohteisiin ovat vähäisiä tai olemattomia Ruotsissa. 6
Todennäköisyys uponneiden asumuksien sijaintiin Nord Stream 2:n reitillä Ruotsin talousvyöhykkeellä on erittäin alhainen, sillä kyseisillä alueilla on oletettavasti tapahtunut eroosiota uppoamisesta. Ruotsin kulttuuriperintöviranomainen, Kansallinen Merimuseo (SMM) ei suositellut tutkimusten jatkamista. Tanska Tanskan aluevesillä sijaitsevalla ensisijaisella reitillä tunnistettiin seitsemän potentiaalista hylkyä, jotka sijaitsevat noin 100 1 200 metrin etäisyydellä. Näistä kaksi hylkyä löydettiin jo käytössä olevaa Nord Stream -putkilinjaa varten tehdyissä kartoituksissa, ja ne on merkitty kansalliseen hylkyrekisteriin. Bornholmista luoteeseen ulottuvalla vaihtoehtoisella reitillä on löydetty kahdeksan 200 2 600 metrin etäisyydellä sijaitsevaa potentiaalista hylkyä. Kaikki kohteet tutkittiin visuaalisesti ja meriarkeologit arvioivat ne yhteistyössä Tanskan kulttuuriperintöä suojelevan Tanskan kulttuurit ja palatsit -viraston kanssa. Kulttuuriperinnön kannalta merkittäviksi varmistuneet kohteet eristettiin turva-alueilla ja reittiä kehitettiin niin, että putkilinja kiertää kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet. Nord Stream 2 -putkilinjan rakentamisella ja käytöllä odotetaan täten olevan vähäiset ja merkityksettömät vaikutukset Tanskan vesillä sijaitseviin kulttuuriperintökohteisiin. Tanskan viranomaiset eivät ole suositelleet kulttuurihistoriallisten kohteiden tarkkailua tai lieventämistoimenpiteitä. Saksa Saksan aluevesillä Greifswaldin lahden reunalla sijaitsee useita arkeologisia hylkyjä. Vuonna 1715 ruotsalaiset sotilaat upottivat sinne lähes 20 laivaa estääkseen vihollislaivaston pääsyn lahdelle. Olemassa olevan Nord Stream -putkilinjan rakennuksessa ammattilaiset irrottivat ja konservoivat yhden hylyn historiallisesta löydöksestä tieteellisiin ja historiallisiin tarkoituksiin. Parhaillaan selvitetään, pitääkö muita hylkyjä pelastaa ennen kuin uusi putkilinja asennetaan. Tarkat toimenpiteet kulttuuriperintökohteiden turvaamiseksi sovitaan yhteistyössä Saksan kulttuuriperintöä suojelevan viraston kanssa. 7
Logistiikka Nord Stream 2:n logistiikkakonseptin tarkoituksena on toimittaa tarvitut materiaalit tehokkaasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti minimoiden vaikutukset Itämeren herkälle ekosysteemille. Hankkeessa käytetään vähäpäästöisiä kuljetusmenetelmiä kuten laivoja ja junia, ja kuljetusreitit suunnitellaan mahdollisimman lyhyiksi. Hankkeessa käytetään Itämeren alueen paikallista työvoimaa, palveluja ja palveluntarjoajia aina kuin mahdollista. Noin 200 000 putken valmistukseen sisältyy useita vaiheita: levyjen tuotanto, putkenvalssaus, hitsaus, venytys, putkien päiden käsittely (viistäminen), sekä laadunvarmistus. Laadunvarmistuksen jälkeen kaikki putket pinnoitetaan sisäpuolelta kitkaa vähentävällä pinnoituksella ja ulkopuolelta ruosteenestopinnoituksella. Molempien putkilinjojen putket valmistivat saksalainen EUROPIPE GmbH (41 prosenttia) sekä venäläiset United Metallurgical Company JSC/OMK (31 prosenttia) ja Chelyabinsk Pipe-Rolling Plant JSC/ChelPipe (28 prosenttia). Nord Stream 2 solmi sopimuksen Wasco Coatings Bv:n kanssa, joka on osa malesialaista energiakonserni Wasco Energya, hankkeessa tarvittavien yli 2 400 putkikilometrin betonipinnoituksesta, varastoinnista ja logistiikkapalveluista. Jotta putkilinja voidaan asentaa mahdollisimman tehokkaasti, neljä satamaa valittiin hankkeen logistiikkakeskuksiksi. Suomen Kotka ja Rügenin saarella Saksassa sijaitseva Mukran valittiin betonipinnoitus- ja välivarastointipaikoiksi. Koverharin satama Hangossa ja Karlshamnin satama Ruotsissa valittiin välivarastoiksi, jotta kuljetusmatkat putkilinjan reitille voitiin pitää lyhempinä. DB Cargo Deutschland AG, Venäjän rautatiet ja suomalainen VR Transport kuljettivat teräsputket putkilinjalta raiteita pitkin pinnoitustehtaille Saksan Mukraniin ja Kotkaan. Pieni määrä putkia pinnoittiin ChelPipen alihankkijatehtaalla Venäjän Volžskissa ja kuljettiin suoraan Koverharin varastoon Hankoon. Pinnoitustehtailla tehtävä betonipinnoitus nostaa jokaisen putkikappaleen painon 12 tonnista noin 24 tonniin. Lisäpaino varmistaa putkilinjan vakauden merenpohjassa ja suojaa sitä vaurioilta, joita sen käsittely, kuljettaminen ja asentaminen voivat aiheuttaa. Pinnoitus myös suojaa putkea ulkoisilta vaurioilta merenpohjassa. 8
Wasco betonipinnoittaa yli 100 000 putkea pinnoitustehtaallaan Kotkassa ja noin 83 500 putkea Mukranissa. Pinnoituksen jälkeen osa putkista kuljetetaan Koverharin ja Karlshamnin välivarastoihin. Karlshamniin varastoidaan yhteensä 52 600 putkea, ja 61 300 putkea sijoitetaan Koverhariin ennen kuljetusta putkenlaskualukseen rakennustöiden alkaessa. Putkien käsittelystä ja kuljetuksesta välivarastoihin Koverharissa ja Karlshamnissa vastaa Wascon tanskalainen putkenkuljetusalihankkija, Blue Water Shipping A/S, joka huolehtii myös varastoinnista. Kolme putkenlasku-urakoitsijaa asentaa kahta putkilinjaa logistiikkaketjun loppupäässä. Nord Stream 2 on allekirjoittanut sopimukset putkenlaskusta merellä Allseasin, Saipemin ja MRTS JSC:n kanssa. Putkenkuljetusalukset kuljettavat putkikappaleet putkenlaskualuksille. Putkenlaskualuksilla putket hitsataan kiinni putkilinjaan ja lasketaan niille määrättyyn kohtaan merenpohjassa. 9
Rakentaminen Valmistelevat toimenpiteet avomerellä Ammusten raivaaminen Maailmansotien jälkeen Itämereen hylättiin miinalinjoja ja upotettiin useita perinteisiä ja kemikaalisia ammuksia. Nord Stream 2 on tehnyt kattavia ja yksityiskohtaisia tutkimuksia varmistaakseen, että merenpohja on turvallinen putkilinjojen rakentamiselle ja käytölle. Vuoden 2018 huhtikuuhun mennessä oli tutkittu yli 55 000 linjakilometriä, mikä täydentää jo aiemmin käytössä olevan Nord Stream -putkilinjan rakentamista varten kerättyä dataa. Edellisestä hankkeesta saatua tietoa ja kokemuksia hyödynnettiin myös raivaamismenetelmien suunnittelussa, lieventämistoimenpiteissä sekä ympäristövaikutusten arvioinnissa korkeimpien standardien mukaisesti. Nord Stream 2 on optimoinut putkilinjan reitin välttääkseen ammuksia aina kun mahdollista. Perinteiset ammukset, joita ei voi välttää uudelleen reitityksen avulla, piti raivata merenpohjasta, jos tämä oli mahdollista tehdä turvallisesti ja vastaavien viranomaisten kanssa sovitun mukaisesti. Kansainväliset raivausasiantuntijat toteuttivat ammusten raivauksen. Raivauksessa tehtiin kattavia lievennystoimenpiteitä ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Ammustenraivausmenetelmässä tunnistetun miinan viereen merenpohjaan asetettiin pieni panos käyttämällä kauko-ohjattua laitetta (ROV) tai sukeltajia. Nämä panokset räjäytetään tukialuksesta, joka sijaitsee turvallisen välimatkan päässä kohteesta. Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream 2 raivasi ammuksia kauko-ohjatuilla laitteilla, mikä vähensi vaaraa aluksissa olleelle raivaukseen osallistuneelle henkilökunnalle. Saksan matalammissa vesissä hyödynnettiin myös sukeltajia. Suomessa N-Sea/Bodac ja MMT/Ramora toteuttivat ammusten raivaukset. Jokaiselle kohteelle laadittiin yksityiskohtainen ammuskohtainen raivaussuunnitelma. Yritykset käyttivät neljää alusta, joista kaksi keskittyi samanaikaisesti yhteen ammukseen: pääraivausalus ja kuplaverhoalus, joka lievensi vedenalaisten räjähdysten meluvaikutuksia merieliöihin. Pääaluksella oli henkilöitä, jotka tarkkailivat merinisäkkäitä ja muuta vedenalaista elämää. Akustisessa tarkkailussa ja kalojen skannauksessa keskityttiin merinisäkkäiden ja/tai kalojen havaitsemiseen. Kahden kilometrin säteellä havaittu merinisäkäs olisi johtanut toimenpiteiden lykkäämiseen. Hylkeitä tai muita merinisäkkäitä ei kuitenkaan havaittu alueella. Esimerkiksi 10
hylkeitä varten otettiin käyttöön akustiset karkottimet, jotka karkottivat nisäkkäät ja kalat raivausalueelta 1 2 kilometrin kokoisella lievennysalueella. Saksassa tunnistettiin ja raivattiin noin 79 räjähtämätöntä sotatarviketta yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Tanskan parhaaksi katsottu reitti on suunniteltu välttämään perinteisiä ja kemikaalisia aseita. Ruotsin talousvyöhykkeellä reitti ohjattiin uudelleen paikallisesti löydettyjen kohteiden välttämiseksi, kun Kuplaverhot vähentävät vedenalaisten räjähdysten meluvaikutuksia merieliöihin. taas Suomen talousvyöhykkeellä raivattiin yhteensä 74 ammusta. Venäjän vesillä Itämeren laivasto suoritti tarvittavat raivaustoimenpiteet. Nord Stream -hankkeessa tehdyn seurannan tulokset osoittivat, että ammusten raivausten vaikutukset olivat arvioitua pienempiä. Nord Stream 2:n osalta ensimmäiset tulokset Suomen ammusten raivauksista toimitettiin viranomaisille syyskuun lopussa. Tulosten mukaan ympäristövaikutukset ammusten raivauksesta olivat lupahakemuksissa arvioidun mukaiset tai pienemmät. Kaivannot Vaikka Nord Stream 2:n reitti on optimoitu, merenpohjaa on valmisteltava paikoitellen putkilinjojen turvallisen asentamisen takaamiseksi. Valmistelevia toimenpiteitä tarvitaan eri paikoissa ennen putkilinjojen laskua ja sen jälkeen niiden vakauttamiseksi, tukemiseksi ja suojaamiseksi risteyskohdissa sekä paikoitellen vakaan perustan luomiseksi. Toiminnan aikana putki voi liikkua merenpohjassa. Pinnanmuotojen mahdolliset muutokset havaitaan huoltokartoituksissa ja merenpohjatöitä tehdään tarvittaessa. Putkilinjoien asentaminen merelle tietyissä kohdissa reittiä, erityisesti matalissa vesissä, edellyttää erityistä vakauttamista ja/tai suojaa esimerkiksi aaltoja ja vuorovesivaihtelua vastaan. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kaivamalla putkilinja merenpohjaan, jos kiviaineksen sijoitus on epäkäytännöllistä. Putkilinjan asentaminen ruoppaamalla valmiiksi kaivettuun väylään on paras menetelmä matalissa vesissä. Syvemmissä vesistöissä hyödynnetään jälkiojitusta, jolloin kaivanto tehdään putken laskun jälkeen. Vankat tukialukset vetävät laskun jälkeen auroja, jotka synnyttävät määrätyn pituisen, syvyisen ja levyisen kaivannon. Ajan mittaan merenpohjan lähellä tapahtuu osittaista luonnollista täyttöä merivirtausten myötä. Kaivausta Lubminin rannikolla Saksan rantautumispaikan läheisyydessä. 11
Venäjän ja Saksan rantautumispaikoissa putket haudataan merenpohjaan vakauden varmistamiseksi. Kaivettu materiaali poistetaan, säilötään väliaikaisesti ja on käytettävissä jälkitäyttöön. Kiviaineksen sijoittaminen Itämeren pohjan epätasaisuuden vuoksi tiettyihin kohtiin reitin varrella täytyy sijoittaa kiviä putkilinjajärjestelmän kestävyyden takaamiseksi sen 50-vuotisen elinkaaren aikana. Ennen putkilinjan asentamista koko sen reitti tutkittiin tarkkaan. Kiviaines toimii pohjarakenteena ja suojana putkien risteyskohdissa sekä vakauttaa merenpohjaa tarvittaessa. Kiviaineksen sijoitustyöt kattavat esimerkiksi kivipenkereiden täsmäasentamisen (ennen putken laskua sekä sen jälkeen) sekä kivipeitteen asentamisen (putken laskun jälkeen) tiettyihin kohtiin reitin varrella. Kiviaineksena käytetään suomalaista graniittia, joka on kooltaan keskimäärin 60 millimetriä. Ympäristövaikutusten minimoimiseksi käytetään vain puhdasta ja vasta murskattua kiviainesta. Se ei saa sisältää epäpuhtauksia kuten raskasmetallia, joka voisi liueta veteen, tai savea, lietettä, kalkkia tai kasvillisuutta. Merenpohjan paikoittaisen epätasaisuuden vuoksi putkilinja saattaa kulkea notkojen tai laaksojen läpi, jolloin se muodostaa sillan, jonka alla on tyhjää tilaa. Kiviaineksen sijoittaminen ennen putken laskua on pääasiallinen tapa vähentää tällaisia paikkoja. Kiviaineksen sijoituksesta vastaava yhteisyritys Boskalis-Van Oord aloitti työt huhtikuun lopussa 2018 Suomen talousvyöhykkeellä. Yritys käyttää dynaamisesti asemoituja laskuputkialuksia. Alukset kuljettavat kiviaineksen tarkoin ennalta määritettyihin paikkoihin, joissa kiviaineksen sijoitus on tarpeellista. Laskuputki kulkee vesipatsaan läpi ja sijoittaa kiviaineksen tarkasti ennalta sovittuihin penkereisiin merenpohjassa. Laskuputken alaosaan on asennettu kaukoohjattava kamera (ROV, Remotedly operated vehicle), joka ohjaa alusta kiviaineksen sijoituksen aikana ja varmistaa, että kiviaines asetetaan suunnitelmien mukaisesti. Valtaosa kivistä sijoitetaan Suomenlahdelle sen epätasaisen merenpohjan vuoksi. Hieman yli puolet hankkeen kiviaineksen kokonaismäärästä käytetään Suomen vesillä, kolmasosa Venäjällä ja noin 10 prosenttia Ruotsin vesillä. Kiviaineksen sijoitustarpeet Saksan ja Tanskan vesistöissä ovat vähäisiä. Kaapelien risteyskohdat Nord Stream 2 -putkilinjan reitti kulkee sähkö- ja verkkokaapeleiden, kahden olemassa olevan Nord Stream - putkilinjan sekä Itämerelle suunnitellun infrastruktuurin poikki. Kaapeliristeämissä käytetään yleensä betonipatjoja. Risteyksiin muiden putkilinjojen kanssa niihin käytetään betonipatjoja sekä kivipenkereitä. Betonipatjat erottavat putken kaapelista (musta viiva). 12
Venäjän rantautumispaikka Rantautumispaikan alue Nord Stream 2 -putkilinjan Venäjän osuus jakautuu 3,7 kilometrin pituiseen rannikko-osaan sekä 114 kilometrin pituiseen avomeriosaan. Putkilinjan alkupää sijaitsee Narvanlahden rannikolla Leningradin alueen Kingiseppin piirissä. Nord Stream 2 -putkilinjaan tuleva kaasu toimitetaan Venäjän kaasuverkoston pohjoisesta käytävästä Slavyanskayan kompressoriasemalle noin 5 kilometrin päähän rantautumispaikasta. Täällä kaasu paineistetaan kuljetuksen turvaamiseksi, sillä reitillä ei ole välikompressoriasemia. Neljä Gazpromin operoimaa maanalaista putkilinjaa yhdistää kompressoriaseman ja Nord Stream 2 -putkilinjan. Rantautumispaikan fasiliteetit sijaitsevat 3,8 kilometrin päässä rannasta. Tiloissa on kaikki kaasun seurannan ja turvallisuuden edellyttämät järjestelmät, kuten Putkilinjan tarkastuslaitteiden (Pipeline Inspection Gauge, PIG) vastaanotin ja sulkuventtiilit sekä kaasuvirran seurantajärjestelmät. Putkilinja kulkee Venäjän rannikkoalueella Kurkolanniemen luonnonsuojelualueen läpi. Ympäristövaikutusten minimoimiseksi tämä osio rakennetaan käyttämällä innovatiivista, avointa kaivantomenetelmää. Rakennuskäytävässä käytetään kaivantolaatikkoja, jotka pienentävät rakennuskäytävän leveyttä sekä vähentävät käytävään liittyviä vaikutuksia noin 50 prosenttia. Tekniikka auttaa myös säilyttämään paikalliset vesiolosuhteet, sillä putkilinjan asentaminen ei edellytä kaivannon kuivattamista. Rakennustöiden valmistuessa koko alue saatetaan entiselleen. 30 metrin levyinen väylä putkilinjan yläpuolella pidetään puuttomana Venäjän turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Kasvillisuuden annetaan palata alueelle luonnonmukaisesti. Putkilinjan asentaminen maalla Putkilinjan alkupäässä putkilinjan reitti kulkee suojellun Kurkolanniemen niemimaan läpi noin 6,2 kilometriä, josta noin 3,7 kilometriä maalla ja 2,5 avomerellä. 13
Nord Stream 2 tekee yhteistyötä maailman johtavan urakoitsijan kanssa hyödyntääkseen teknistä suunnitelmaa, jossa minimoidaan käytävän koko ja muut rakennustöiden vaikutukset ympäristöön. Urakoitsija kehitti kattavien tutkimusten pohjalta menetelmän, joka aiheuttaa huomattavasti vähemmän ympäristövaikutuksia kuin perinteinen rakennustapa. Menetelmässä hyödynnetään kaivantolaatikoita pystysuorien kaivannon seinämien rakentamiseen ja kaivannon leveyden pienentämiseen. Tämä mahdollistaa putkilinjojen asentamisen 30 metriä leveälle väylälle myös kaikkein herkimpien alueiden läpi. Ympäristövaikutusten pienentämisen lisäksi menetelmä vähentää myös louhitun materiaalin määrää noin 70 prosentilla verrattuna perinteiseen menetelmään, jossa kaivantoa ei tueta. Asennuksen voi tehdä myös veden täyttämään kaivantoon, mikä vähentää kuivattamisen tarvetta rakentamisvaiheessa. Tämä varmistaa, että pohjavesien taso ennen rakentamista ja sen jälkeen pysyy ennallaan, mikä säilyttää pintavesien alkuperäiset olosuhteet ja turvaa luontotyypit, jotka vaativat korkeaa pohjaveden tasoa. Kaivantolaatikkomenetelmä edellyttää, että putket valmistetaan kaivannon vierustan sijasta kahdessa paikassa: sekä putkenlaskualuksella että kaasun vastaanottoterminaalissa. Putkirivit vedetään putkenlaskualuksesta, joka on ankkuroitu lähelle rantaa, ja hitsataan väliaikaisella hitsausasemalla, joka sijaitsee vastaanottoterminaalin lähellä. Kaksi osaa hitsataan yhteen hiekkasärkän itäisessä osassa. Tämä asentamismenetelmä mahdollistaa sen, että raskaiden laitteiden käyttöä ja kulkuneuvojen määrää paikan päällä voidaan rajoittaa minimiin putkilinjan asentamisen aikana. Näillä toimenpiteillä tarvittavan käytävän leveyttä voidaan pienentää merkittävästi, samoin myös melupäästöjä ja muita häiriötekijöitä putkilinjan asennuksen aikana. Putkilinjojen asentamisen jälkeen laatikot nostetaan pois, kaivanto täytetään ja kasvillisuus saatetaan entiselleen. Edistyksellisten rakennusmenetelmien soveltaminen ovat auttaneet meitä löytämään turvallisen, luotettavan ja ympäristön kannalta hyväksyttävän suunnitteluratkaisun. Se minimoi vahingot luonnolle, vähentää pysyvien luontotyyppien katkoksia ja säilyttää alueen hydrologiset olosuhteet. Putkilinjan asentaminen avomerellä Merenpohja on valmisteltava ennen putkilinjan asentamisen aloittamista. Venäjän rantautumispaikalla rannikon läheisyydessä tämä tarkoittaa ruoppaamista ja jälkitäyttöä. Putkilinjat haudataan merenpohjaan, jotta veden ja hiekan liikkeet eivät vaikuta niiden vakauteen. Tämä edellyttää kaivantojen kaivamista ruoppausaluksilla. Kaivetut materiaalit poistetaan, säilötään väliaikaisesti ja käytetään jälkitäyttöön aina kun mahdollista. Rannikon läheisyydessä sekä avomerellä rakentamiseen käytetään kahta putkenlaskualusta, ja putkilinjan kaksi osaa liitetään myöhemmin yhteen veden yläpuolella. Ympäristön tilaa seurataan koko rakennusvaiheen ajan sekä maalla että avomerellä, jotta ympäristövaikutukset eivät ylitä YVA-raportin asettamia rajoja. Vastaavat viranomaiset valvovat toimintaa. 14
Putkilinjan asentaminen avomerellä Putkilinjan laskuprosessi Merenalaisen putkilinjan rakentaminen on mittava hanke, sillä Nord Stream 2:n putkilinjoihin tarvitaan yli 200 000 putkea. Putkenlasku alkoi vuonna 2018 Suomenlahdella Solitairealuksella. Yksityiskohtaisesti suunnitellun ja tarkasti hallitun prosessin ansiosta yksittäiset putkenlaskualukset voivat rakentaa putkilinjaa noin 3 kilometriä päivässä. Vaikutuksia vilkkaasti liikennöidyn Itämeren herkkään ympäristöön, jossa sijaitsee myös historiallisia merimiinoja, minimoidaan useilla eri toimenpiteillä Turvallisuus ja ympäristönsuojelu ovat rakentamisessa etusijalla koko prosessin ajan. 12- metriset ja 12-tonniset teräsputket valmistetaan Saksan ja Venäjän tehtailla. Niiden sisähalkaisija on 1 153 mm ja seinämän paksuus jopa 41 mm. Putkien sisäpuoli pinnoitetaan kitkan vähentämiseksi ja ulkopuoli syöpymisen ehkäisemiseksi. Ulkoinen betonipinnoitus suojaa putkea ja lisää sen painoa, mikä lisää putkilinjan vakautta meren pohjassa. Nord Stream 2:lla on sopimukset maailman johtavien urakoitsijoiden, Allseasin, Saipemin ja MRTS JSC:n kanssa putkilinjojen asentamisesta Itämeren poikki. Allseasin putkenlaskualukset, Solitaire, Audacia ja Pioneering Spirit, asentavat yli 96 prosenttia kahdesta putkilinjasta. Saipemin Castoro Dieci on vetänyt putkilinjan viimeisen osion rantaan ja yhdistää sen Saksan rantautumispaikkaan. Se myös yhdistää putkilinjan veden yläpuolella olevat osiot Saksan vesillä. MRTS:n Fortuna laskee kaksoisputkilinjan alkuosion Venäjän matalissa vesissä ja asentaa kaksi vedenpinnan yläpuolista liitoskohtaa lähellä Venäjän rantautumispaikkaa. Jokainen putkenlaskualus on kelluva tehdas, jossa putket otetaan vastaan kuljetusaluksilta, hitsataan yhteen putkilinjaksi kokoonpanolinjalla ja lopuksi lasketaan merenpohjaan. Ensimmäisessä vaiheessa putkien kuljetusalukset toimittavat putkia säännöllisesti laskualuksille. Putket valmistellaan hitsausta varten viistoamalla niiden päät siten, että ne sopivat tarkasti yhteen. Putket puhdistetaan sisältä paineilmalla ennen siirtämistä ensimmäiselle hitsausasemalle, jossa kaksi putkea hitsataan yhteen. Tässä vaiheessa 12- metriset putket asetetaan peräkkäin ja hitsataan yhteen, jolloin ne muodostavat 24-metrisen putkikappaleparin. Putkikappalepari siirretään ainetta rikkomatonta testausta varten testiasemalle, jossa hitsaussauman jokainen millimetri tutkitaan automatisoidulla ultraäänitestillä (AUT) virheiden havaitsemiseksi. Mahdolliset viat korjataan ja hitsaussauma tutkitaan uudelleen, jotta se 15
täyttää kansainvälisten standardien vaatimukset. AUT-testauksen jälkeen putkikappalepari siirretään putkihissillä keskuskokoonpanolinjalle. Siellä tarkistetaan, että putket ovat sisältä puhtaita ennen hitsausta. Valmistetut putkikappaleparit liitetään nyt puoliautomaattisen hitsausprosessin avulla putkilinjan päähän. Kokeneet hitsaajat valvovat jokaista työvaihetta varmistaakseen, että hitsaus toteutetaan viranomaisten hyväksymien hitsausprosessien mukaisesti. Hitsauksen jälkeen hitsaussauma testataan automatisoidulla ultraäänitestauksella ennen kuin hitsausalue eristetään kumieristeellä korroosion estämiseksi. Mahdolliset havaitut viat korjataan ja sauma tutkitaan uudelleen, millä varmistetaan, että se täyttää kansainvälisten standardien vaatimukset. Kun on varmistettu, että hitsaussauma voidaan hyväksyä, hitsausalue eristetään kumieristeellä korroosion estämiseksi. Tämän jälkeen hitsausalue suojataan paksulla polyuretaanivaahtokerroksella, joka kovettuessaan suojaa liitosta. Itsenäinen sertifiointiyhtiö testaa ja arvioi yksittäiset putkiosat ja koko putkilinjan perusteellisesti. Kun putkilinjan turvallisuus on varmistettu, kaasu voi virrata suoraan maailman suurimmista maakaasuvarannoista EU:n energian sisämarkkinoille. 16
Putkenlaskualukset Solitaire Dynaamisesti asemoitu putkenlaskualus, Allseasin operoima Tekee valtaosan putkenlaskusta avomerellä 2 kaksoisliitostehdasta, (kussakin 3 hitsausasemaa ja 1 NDT-asema/Non-Destructive Testing), 5 hitsausasemaa kaksoisliitoksiin, 1 NDT-asema ja 4 pinnoitusasemaa Solitaire voi laskea putkia 18 2 775 metrin syvyyteen Laskunopeus noin 3 km päivässä Majoituskapasiteetti: 420 henkilöä Koko: 300 x 41 metriä Pioneering Spirit Maailman suurin putkenlaskualus, dynaamisesti asemoitu, Allseasin operoima Käytetään rakentamiseen avomerellä Kaksoisliitostehdas, 5 kokoonpanoasemaa, 2 ulkoisen ja sisäisen hitsauksen asemaa Tuotantolinja, jossa 6 (kaksoisliitos-)hitsausasemaa, 1 NDT-asema ja 6 pinnoitusasemaa Voi laskea putkia jopa 4 000 metrin syvyydessä Laskunopeus noin 3 km päivässä Majoituskapasiteetti: 571 henkilöä Koko: 382 x 124 metriä Audacia Dynaamisesti asemoitu putkenlaskualus, Allseasin operoima Käytetään ankkuroituna putkenlaskualuksena (10 ankkuria) Saksan vesillä Tuotantolinja, jossa 7 (yhden liitoksen) hitsausasemaa, 1 NDT-asema ja 3 pinnoitusasemaa Voi laskea putkia 18 2 775 metrin syvyyteen Laskunopeus noin 1,2 km päivässä Majoituskapasiteetti: 270 henkilöä Koko: 225 x 32 metriä Castoro Dieci (C10) Ankkureilla asemoitu avomeren putkenlaskuproomu, jossa matala kulkusyvyys eikä omaa käyttövoimaa, Saipemin operoima Käytetään valmistelutöissä Saksassa ja asentamiseen rantautumispaikalla Pääkannelle voi sijoittaa jopa 6 nosturia, jotka nostavat putket ja auttavat putkilinjojen päiden yhdistämisessä veden yläpuolella Majoituskapasiteetti: 168 henkilöä Koko: 164,62 (asennusrampilla) x 36,57 metriä Fortuna Monikäyttöinen litteäpohjainen putkenlaskuproomu, 12 ankkurin proomu, MRTS:n operoima Käytetään putkenlaskuun Venäjän alueella, voi laskea putkia 200 metrin syvyydessä 6 hitsausasemaa, 1 korjausasema, 2 pinnoitusasemaa, anodin asentamisasema ja NDTasema sekä 47-metrinen asennusramppi 6 nosturia osien yhdistämiseen veden yläpuolella Majoituskapasiteetti: 310 henkilöä Koko: 169 x 46 metriä 17
Saksan rantautumispaikka Rantautumispaikan laitokset Putkilinjojen tarkastuslaitteiden vastaanottoasema Putkilinjan tarkastuslaitteiden (Pipeline Inspection Gauge, PIG) vastaanottoasema sijaitsee Nord Stream 2 -putkilinjan rantautumispaikassa Saksan Lubminissa. Se yhdistää Nord Stream 2 -putkilinjan Euroopan putkilinjaverkostoon. Vastaanottoasemalla sijaitsevat huoltorakennukset, tarkastuslaitteiden vastaanottimet sekä tärkeät turvasulkuventtiilit. Toimintahäiriön aikana nämä venttiilit erottavat luotettavasti putkilinjan merenpuoleisen osan aseman maa-alueesta. Kun Nord Stream 2 -putkilinja otetaan käyttöön, kaasun kuljetusta putkilinjajärjestelmässä seurataan ja ohjataan vuorokauden ympäri valvontakeskuksesta Sveitsin Zugissa, missä myös projektiyhtiön toimisto sijaitsee. Lukuisista muun muassa painetta, lämpötilaa, kaasun laatua ja virtausta valvovista antureista saadut tiedot välitetään ohjauskeskukseen. Lisäksi Lubminiin asennetaan ohjauspäätteitä, jotka mahdollistavat putkilinjan komponenttien käytön paikan päällä kohteessa. Kaasun vastaanottoasema Maakaasu virtaa Nord Stream 2 -putkilinjan tarkastuslaitteiden vastaanottoasemalta sen vieressä sijaitsevalle Gascaden kaasun vastaanottoasemalle ja sieltä mantereelle NEL- ja EUGAL-yhdysputkilinjoihin. Kaksi toisiinsa liitettyä turvasulkuventtiiliä erottavat rantautumispaikan aseman alavirran mittaus- ja ohjausalueelta. Aseman tässä osassa tarkastellaan saapuvien ja lähtevien kaasuvirtojen laatua, mitataan kaasu sekä säädetään sen paine ja määrä sopiviksi alavirran putkiin siirtoa varten. Turvaventtiilit suojaavat kahta putkilinjaa suurimman sallitun paineen ylittämiseltä. Mikrotunnelointi Kaksoisputkilinjat asennetaan Greifswaldin lahdella noin 1,5 metriä merenpohjan alapuolelle. Noin 350 metriä ennen Lubminin rantaa putkilinjat vedetään kahteen mikrotunneliin, jossa ne kulkevat tarkastuslaitteiden vastaanottoasemalle saakka. Mikrotunnelit alittavat rannikkovyöhykkeen ja vastaanottoaseman pohjoispuolella sijaitsevan infrastruktuurin: matalan veden alueen, rannan, dyynin, rannikkometsät, syöttölinjat, tien ja rautatiekiskot. Tämä rakennusvaihtoehto pienentää merkittävästi putkilinjojen rakennustöiden ympäristövaikutuksia. 18
Molemmat mikrotunnelit rakennetaan menetelmällä, jossa ei käytetä kaivantoa. Sen sijaan, putkilinjat vedetään tunneleihin, jotka ovat kumpikin noin 700 metriä pitkiä ja koostuvat yli 200 betoniputkesta. Niiden ulkohalkaisija on 2,5 metriä, seinämän paksuus on 225 millimetriä ja pituus kolme metriä. Betoniputkiosat on esivalmistettu erikoistehtaalla ja kuljetettu rakennustyömaalle. Tunnelinporauskone (TBM) lähtee liikkeelle tarkoitusta varten kaivetusta aloituskaivannosta ja louhii mikrotunneleita jopa 10 metrin syvyydessä vedenpinnan alapuolella edeten kohti lopetussijaintia, putkilinjan päätepistettä merellä. Louhinnan edetessä betoniputket lasketaan peräkkäin aloituskaivantoon. Porauskoneen irrottama maa-aines erotetaan porausnesteestä ja hävitetään asianmukaisesti. Puhdistettu porausneste käytetään uudelleen porausprosessissa. Kun TBM-koneet ovat saavuttaneet päätepisteen, kaikki mikrotunneleiden rakentamiseen käytetyt laitteet ja rakennelmat puretaan ja poistetaan. Merellä sijaitsevassa lopetuspisteessä TBM-koneet siirretään tarkoitukseen soveltuvaan alukseen, minkä jälkeen tunnelit valmistellaan putkilinjojen asennusta varten. Kun ne asennetaan, rengasmainen rako tunnelin seinämän ja kaasuputkilinjan välillä eristetään ja täytetään erityislaastilla. Mikrotunnelin rakennuslaitteistoa 19
Ympäristövaikutusten seuranta Itsenäiset urakoitsijat seuraavat vaikutuksia ympäristöön ja meren eliöstöön putkilinjan reitin varrella ennen rakennustöiden aloittamista, niiden aikana ja jälkeen yhdeksässä eri kategoriassa. Tavoitteena on varmistaa, että rakentamisen aiheuttamat vaikutukset pysyvät hyväksyttyjen lupien rajoissa. Ympäristövaikutuksia seurataan monella eri osa-alueella: veden laatu, vedenalainen melu, linnut, merinisäkkäät, kasvi- ja eläinlajisto, kalat ja kalastus, kulttuuriperintö, ammukset sekä ympäristö maalla. Hyväksytyt kansalliset seurantaohjelmat maissa, joiden vesialueiden läpi putkilinja kulkee, varmistavat, että hanke noudattaa lupien asettamia ehtoja. Tulokset toimitetaan kansallisille viranomaisille ja niiden yhteenvedot julkaistaan Nord Stream 2:n verkkosivuilta. Veden laatua mitataan merenpohjasta vapautuneen sedimentin aiheuttaman sameuden perusteella, jotta varmistetaan, että raja-arvoja ei ylitetä. Sameutta seurataan mittaamalla sedimentin tasoja alueilla, joilla suoritetaan merenpohjan muokkaustoimenpiteitä. Vesinäytteiden kemiallinen analyysi osoittaa, onko veden laadussa tapahtunut muutoksia. Vedenalaista melua aiheuttavia toimenpiteitä, kuten ammusten raivausta ja kiviaineksen sijoitusta, valvotaan hydrofonien avulla. Ammusten raivauksen aiheuttamaa melua vähennettiin käyttämällä tarvittaessa ääntä vaimentavia kuplaverhoja. Merilintuja seurataan maasta, mereltä ja ilmasta käsin Venäjän ja Saksan rantautumispaikkojen läheisyydessä olevilla rannikoilla ja merialueilla. Nämä alueet ovat erityisen tärkeitä lintujen muutto-, pesimis- ja saalistusalueita. Tuloksia käytetään rakentamisen vaikutusten arviointiin. Rakentamisen vaikutuksia merinisäkkäiden populaatioihin selvitetään monenlaisilla seurantamenetelmillä. Hydrofonien avulla arvioidaan, onko vedenalainen melu mahdollisesti vaikuttanut alueen populaatioihin, kun taas näköhavaintoja ja -seurantaa tehdään mahdollisten käyttäytymismuutosten arvioimiseksi. Meren pohjan kasvistoa ja eläimistöä seurataan ja muutokset rakentamisen aikana ja myöhempi palautuminen dokumentoidaan. Pohjaeläinten odotetaan kolonisoivan valmis kaksoisputkilinja alueilla, joissa on suotuisat olosuhteet, ja lisääntymistä seurataan osana rakentamisen jälkeistä palautumista. Alueilla, joilla ruoppaus tai kaivaminen ovat häirinneet 20
merenpohjaa, tarkkaillaan pohjakerroksen alla elävää eliöstöä (infauna) sen palautumisen dokumentoimiseksi. Mahdollisia muutoksia kalastustavoissa, kalansaaliissa tai kalastuskäyttäytymisessä arvioidaan putkilinjojen asennuksen aikana ja sen jälkeen. Pohjatroolauskäytäntöjä on joillakin alueilla muutettava uusien putkilinjojen vuoksi, mutta näistä voi mahdollisesti tulla kalojen uusi elinympäristö. Reitin varrella olevia kulttuuriperintökohteita seurataan videokuvauksilla ennen rakentamista ja sen jälkeen. Kansallisten kulttuuriperintöviranomaisten kanssa käydään myös jatkuvia neuvotteluja sen varmistamiseksi, että artefaktit arvioidaan ja suojellaan. Putkilinjan reittiä optimoitiin miinojen ja ammusten välttämiseksi aina kun mahdollista, tosin useita tavanomaisia ammuksia jouduttiin raivaamaan. Raivauksen vaikutuksia vähennettiin erilaisilla lieventämistoimenpiteillä. Lisäksi merenpohjan sedimenteissä olevien kemiallisten aseiden valvonta varmistaa, että haitta-aineet eivät leviä rakentamisen aikana. Biologisten ja fysikaalis-kemiallisten muuttujien laajamittainen seuranta maalla toteutetaan Venäjän ja Saksan rantautumispaikoilla. Päästöjä ja melutasoja mitataan lähellä asuinalueita häiriöiden minimoimiseksi ja säädösten mukaisten raja-arvojen noudattamisen varmistamiseksi. Kasviston ja eläimistön perusseuranta kattaa myös paikallisten populaatioiden tilan ja monimuotoisuuden seurannan. Venäjän rantautumispaikan herkillä alueilla kasvistoa ja eläimistöä seurataan koko putkilinjan rakentamisen ja käytön ajan. 21
Minna Sundelin Sidosryhmäsuhdepäällikkö Suomi ja Viro P. +358 40 582 2750, +41 79 321 37 00 Press@nord-stream2.com Baarerstrasse 52, 6300 Zug, Sveitsi info@nord-stream2.com P: +41 41 414 54 54 F: +41 41 414 54 55 Moskovan haarakonttori ul. Znamenka, 7/3, 119019 Moskova, Venäjä info@nord-stream2.com P: +7 495 229 65 85 F: +7 495 229 65 80 Pietarin haarakonttori ul. Reshetnikova 14a, 196105 Pietari, Venäjä info@nord-stream2.com P: +7 812 331 16 71 F: +7 812 331 16 70 Nord Stream 2 on Itämeren poikki suunniteltu putkilinja, joka tulee kuljettamaan maakaasua yli 1 230 kilometrin matkan maailman suurimmista kaasuesiintymistä Venäjältä tehokkainta reittiä pitkin kuluttajille Eurooppaan. Nord Stream 2 on teknologialtaan vastaava kuin käytössä oleva Nord Stream-putkilinja, jonka reittiä se pitkälti seuraa. Uudella putkilinjalla on kapasiteetti kuljettaa 55 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa, joka vastaa 26 miljoonan eurooppalaisen kotitalouden energiatarpeisiin. Turvallinen ja matalapäästöinen maakaasun toimitusreitti tukee myös Euroopan tavoitetta ilmastoystävällisemmästä energiavalikoimasta kaasun korvatessa hiilen sähkön tuotannossa. Maakaasu toimii myös varavoimana ajoittain saatavilla oleville uusiutuville energiamuodoille, kuten tuuli- ja aurinkovoimalle. www.nord-stream2.com 22