2017 Vuosikertomus Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Sisällys 1 Jäsenet... 3 2 Vertaistukitoiminta... 4 2.1 Vertaisohjaajien koulutus ja tuki... 5 2.2 Vertaisvälitys... 6 2.3 Vertaistukiryhmät... 6 2.4 Vertaistuki verkossa... 7 2.5 Verkostot... 8 2.6 SimpukkaParit-parisuhdetoiminta... 9 3 Tapahtumat... 10 3.1 Lapsettomuus ja parisuhde seminaari... 10 3.2 Lapsettomien Lauantai ja Simpukka-viikko... 11 3.3 Isänpäivä/Miesten Viikko... 11 3.4 Tyhjän sylin messut... 12 3.5 Messut ja koulutustapahtumat... 12 3.6 European Fertility Week (EFW)... 12 4 Asiantuntijana toimiminen... 13 5 Vaikuttaminen ja edunvalvonta... 14 6 Tiedotus ja viestintä... 15 6.1 Internetsivut... 15 6.2 Sosiaalinen media... 16 6.3 Jäsenlehti Simpukka... 16 6.4 Media... 17 6.5 Uutiskirjeet... 17 7 Materiaalit... 17 8 Yhteistyö... 18 9 Hallinto ja toimisto... 18 10 Projektit: Kaikkien perheiden Suomi 2017-2019... 19 10.1 Hankevuosi 2017... 19 10.2 Hankkeen hallinto ja talous... 20 11 Talous... 21 1
Simpukka-yhdistys on vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen ja Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden kokemusasiantuntija ja lapsettomien yhteisö, jonka tavoitteena on lisätä tahattomasti lapsettomien hyvinvointia. Simpukka-yhdistyksen toiminnan piiriin kuuluvat kaikki tahatonta lapsettomuutta kokevat. Olennaista on oma kokemus siitä, että ei voi syystä tai toisesta saada lasta tai lisää lapsia, vaikka haluaisi, tai että lapsettomuuskokemus on yhä osa elämää, vaikka olisi lapsen tai lapsia saanutkin. Tahattomasti lapsettomat jakautuvat alaryhmiin, joihin kuuluvat esimerkiksi hedelmöityshoidoissa olevat, kaksin elämiseen päätyneet, lapsettomuuden jälkeen biologisen lapsen saaneet, lapsen adoption tai sijaisvanhemmuuden kautta saaneet, luovutettuja sukusoluja hoidoissa käyttäneet, lapsettomuuden vuoksi eronneet, uusperheet, joista toisella puolisolla on biologisia lapsia, sinkut, lapsensa keskenmenon kautta menettäneet ja sekundäärisesti lapsettomat. Kaikki alaryhmät huomioidaan yhdistyksen toiminnassa. Teema ja painopistealueet vuonna 2017 Yhdistyksen 29. toimintavuoden teemana oli lapsettomuustietoisuus. Lapsettomuus koskettaa noin joka viidettä suomalaista paria, tulevaisuudessa vielä useampaa. Väestöliiton tutkimusten mukaan hedelmällisen iän ohittaneista naisista joka viides nainen ja jopa neljäs mies on jäämässä pysyvästi lapsettomiksi. Seuraavassa sukupolvessa näiden lukujen arvioidaan olevan vielä korkeammat: naisista neljänneksen ja miehistä jopa kolmanneksen arvioidaan jäävän kokonaan lapsettomaksi. Vapaaehtoinen lapsettomuus on kasvussa, mutta se ei selitä koko ilmiötä. Valtaosa on lapsettomia tahtomattaan. Suurimmat syyt THL:n ja Väestöntutkimuslaitoksen mukaan ovat lasten hankinnan lykkääminen sekä se, ettei kumppania ole. Teemavuonna lapsettomuutta tehtiin näkyväksi monin tavoin: kouluttamalla ammattilaisia, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia ja tarjoamalla haastateltavia medialle, näkymällä tapahtumissa, postikorttikampanjalla kansanedustajille, välittämällä ajankohtaista tietoa verkkosivuillamme ja sosiaalisessa mediassa ja monilla muilla tavoin. Ja ennen kaikkea viestimällä tahattomasti lapsettomille siitä, että he eivät ole yksin ja että tukea ja tietoa on tarjolla. Painopistealueet vuonna 2017 olivat 2
Viestintä yksi viidestä (edunvalvonta) ja et ole yksin (vertaistuki) Yhteisöllisyyden vahvistaminen Parisuhdetoiminnan juurruttaminen muuhun vertaistoimintaan Varainhankinnan tehostaminen Yhdistyksessä työskenteli toimintavuonna 3 vakituista työntekijää sekä osa-aikainen projektityöntekijä SimpukkaParit-toiminnassa. Vuonna 2017 valmistauduttiin tulevaan, vuonna 2018 käynnistyvään, strategiakauteen ja viestittiin jäsenille, vapaaehtoisille ja sidosryhmille tulevasta painopisteen siirtämisestä yhä vahvemmin vaikuttamistyöhön. Samalla juurrutettiin SimpukkaParit-projektissa kehitettyä toimintaa osaksi perustoimintaa ja valmisteltiin vuonna 2018 käynnistyvää verkkovertaistuen kehittämistä. 1 Jäsenet Yhdistyksellä on erilaisia jäseniä: varsinaisiin jäseniin kuuluvat yksin liittyneet, perhejäsenet ja ainaisjäsenet. Lapsettomien läheiset voivat liittyä kannatusjäseniksi. Lisäksi yhdistyksellä on kannatusyhteisöjä ja kunniajäseniä. Lapsettomien parissa työskentelevät voivat liittyä ammattilaisjäseniksi. Kaikki lapsettomien alaryhmät huomioidaan niin, että jäsenet löytävät yhdistyksestä apua omaan elämänvaiheeseensa ja heidät sitoutetaan jatkamaan jäsenyyttä myös elämäntilanteen muuttuessa. Jäsenet ja kohderyhmä ovat mukana myös toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä, toteuttamisessa ja arvioinnissa suorien yhteydenottojen lisäksi myös mm. jäsenkyselyn, kotisivujen ja Facebook-sivun kautta. Jäsenmäärä on laskenut viime vuosina. Syitä ovat jäsen- ja kohderyhmäkyselyn perusteella ainakin se, että ilman jäsenyyttäkin saa samat palvelut sekä se, ettei jäsenyyttä ole koettu tarpeelliseksi. Vuonna 2017 etsittiin keinoja saada jäsenmäärä jälleen nousuun. Jäsenyydestä viestimiseen panostettiin. Vuoden aikana tehtiin useita some-kampanjoita jäsenten hankkimiseksi, hankittiin uusia jäsenetuja ja sitoutettiin vertaisohjaajia puhumaan jäsenyydestä ryhmissä ja kursseilla. Tulokset eivät olleet toivottuja, sillä jäsenmäärä ei kasvanut vaan pysyi samana kuin edellisvuonna. 3
2 Vertaistukitoiminta Simpukka-yhdistys tarjoaa vertaistukea erilaisissa elämäntilanteissa oleville lapsettomille. Vertaistukitoimintaan voi osallistua, vaikkei olisi yhdistyksen jäsen. Vertaistuki on yhdistyksen ydintoimintaa. Vertaistukitoimintaa kehitettiin edelleen vuonna 2017. Erityisesti panostettiin parisuhdetoiminnan juurruttamiseen, verkkovertaistuen mahdollisuuksien kartoittamiseen sekä uudenlaisten vertaistuen muotojen kokeilemiseen. Vertaistukitoiminnan haasteena on vapaaehtoisten lyhytaikainen sitoutuminen tehtävään. Elämäntilanteiden muutokset, kuten raskaus ja lapsen syntymä, vaikuttavat siihen kuinka pitkäksi aikaa henkilö sitoutuu toimintaan. Lapsettomuuskriisissä on yleistä, että raskaana olevien kohtaaminen aiheuttaa vaikeita tunteita. Esimerkiksi lasta toivovien ryhmässä on koettu, että raskaaksi tullut ohjaaja tai ryhmän jäsen ei voi jatkaa ryhmässä. Tämän vuoksi vertaistukiryhmien vetäjät vaihtuvat vuoden aikana usein ja ryhmien jatkuvuus vaarantuu. Parisuhdetoiminnasta on muodostunut tärkeä ja yhä enemmän kysytty vertaistuen muoto. SimpukkaParit-toiminta tarjoaa vertaisuuteen perustuvaa tukea parisuhteiden hyvinvointiin osana Simpukan vertaistukitoimintaa. Toimintaa on kehitetty vuosina 2014-2016 SimpukkaParit-projektissa. Vuonna 2017 panostettiin edelleen parisuhdetoiminnan 4
juurruttamiseen ja kehittämiseen sellaiseksi, että sitä voidaan järjestää matalalla kynnyksellä vertaisohjaajien avulla. Viestinnässä korostettiin, että vertaistuki ei ole pelkästään kokemusten jakamista, vaan myös tietoa siitä, miten muut ovat vastaavissa tilanteissa tehneet ratkaisuja ja selviytyneet. Simpukan vertaistukitoiminnan edellytyksenä on, että vapaaehtoisten vertaisohjaajien toimintaedellytykset ovat riittävät ja laadukkaat. Tätä tavoitetta edistettiin vuonna 2017: järjestämällä ja kehittämällä koulutusta tukemalla vertaisohjaajia heidän tehtävässään kehittämällä vertaisohjaajien verkostoa panostamalla vapaaehtoisten rekrytointiin ja sitouttamiseen Paikalliseen vertaistukitoimintaan anottiin rahoitusta Helsingistä, Tampereelta ja Oulusta, joista avustusta myös saatiin. Vertaistuen laatua selvitettiin vuoden 2017 lopussa tehdyllä kyselyllä. Kyselyn perusteella osallistuneet pitävät vertaistukea laadukkaana. He kokivat saaneensa tukea omaan tilanteeseensa ja kokivat hyvinvointinsa edistyneen toimintaan osallistumisen myötä. Toiminnan laajentumista myös pienille paikkakunnille ja eri puolille Suomea toivottiin vielä enemmän. Verkkovertaistuki koettiin pääosin laadukkaana ja eri kohderyhmät huomioivana. Kaksin ja yksin elämiseen päätyvät toivoivat aktiivisempaa toimintaa ja heidän erityistilanteensa huomiointia enemmän kuin muut toiminnan kohderyhmät. Kyselyssä esiin tulleita kehitysehdotuksia käytetään hyödyksi vertaistoiminnan suunnittelussa tulevana vuonna. 2.1 Vertaisohjaajien koulutus ja tuki Vuonna 2017 koulutusta kehitettiin huomioiden vapaaehtoisten ja heidän elämäntilanteidensa muutokset sekä parisuhdetoiminta projektin jälkeen. Toimintavuonna aloitettiin vertaisohjaajien koulutusten paketointi ja kehittäminen, mikä jatkuu ja tarkentuu seuraavana vuonna. Yhdistyksen vertaisohjaajille järjestettiin vuoden aikana kaksi kasvokkaista koulutusta. Kevään koulutuksessa oli ammattilaisen vetämä työnohjaus. Syksyn vertaisohjaajien koulutus oli kaikille avoin, ja kouluttajana oli Simpukan työntekijöiden lisäksi Satu Paasonen Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:ltä. Lisäksi vertaisohjaajien oli mahdollista osallistua SimpukkaParit-päivän ohjaajakoulutukseen tammikuussa. 5
Vertaisohjaajille tuotettiin ja koottiin koulutus- ja tukimateriaalia. Uusille vertaisohjaajille luotiin syksyllä Vertaisohjaajan starttikoulutus -verkkokoulutus. Se on uudenlainen nopea ja matalan kynnyksen peruskoulutus verkossa, jota on mahdollista tarjota eri puolille Suomea. Lisäksi Tietopaketti Simpukan vertaisohjaajille -opasta päivitettiin vuoden 2017 aikana, sekä koottiin Verkkovertaisuus Simpukassa -materiaali verkkovertaisille. Vertaisohjaajille lähetettiin kohdennettu uutiskirje kolme kertaa vuoden aikana. Uutiskirjeissä tiedotettiin yhdistyksen tapahtumista, vertaistukiasioista ja muista ajankohtaisista asioista. Vertaisohjaajien keskinäistä verkostoitumista tuettiin koulutusten ja Facebook-ryhmän avulla. Vertaisohjaajien koulutuksiin osallistui vuoden aikana yhteensä 18 henkilöä. Vertaisohjaajilta pyydettiin palautetta toimintakertomusten yhteydessä kaksi kertaa vuodessa sekä koulutusten jälkeen. Palaute otettiin huomioon toimintaa kehittäessä. 2.2 Vertaisvälitys Vertaisvälitys on Simpukan nettisivuilla toimiva ilmoitustaulu, jossa lapsettomat voivat löytää henkilökohtaista keskustelutukea toiselta samaa kokeneelta sähköpostitse. Vertaisvälitys sopii myös niille, joiden paikkakunnalla ei ole vertaistukiryhmää ja henkilöille, jotka kokevat ryhmätoiminnan itselleen vieraana. Vertaisvälitys on osoittautunut helpoksi, mutta melko hitaaksi vertaistuen muodoksi, jonka avulla voi löytää samanlaisessa tilanteessa olevia matalalla kynnyksellä ja anonyymisti. Vertaisvälitykseen osallistuneille lähetettiin loppuvuodesta 2017 palautekysely, jonka tulokset otetaan huomioon vertaisvälityksen kehittämisessä. Vertaisvälityksessä oli vuonna 2017 voimassaolevia ilmoituksia 40 kpl. Uusia ilmoituksia jätettiin 27 kpl (saman verran kuin vuonna 2016) ja vertaisia välitettiin 51 kertaa (46 % kasvu vuodesta 2016). 2.3 Vertaistukiryhmät Vapaaehtoisten vertaisohjaajien vetämiä ryhmiä on eri puolella Suomea. Vertaistukiryhmätoiminta sopii niille, jotka haluavat tavata kasvokkain muita samassa tilanteessa olevia. Yhdistyksessä toimii omia ryhmiä eri tilanteissa oleville lapsettomille, kuten lasta toivovien lapsettomien lapsitoive-ryhmät, lapselliset lapsettomat, SYKEryhmät yksin ja kaksin eläville sekä Helminauharyhmät lahjasoluhoidoissa oleville ja niillä 6
lapsen saaneille. Vertaistukiryhmien toimintaa avustettiin taloudellisesti (tilavuokrat, asiantuntijavierailut, kriisin käsittelyä tukeva toiminta). Tähän käytettiin myös kaupungeilta anottavia avustuksia. Vuonna 2017 käynnistyi tai jatkui myös vapaaehtoisten ideoimia ja ohjaamia, eri elämäntilanteissa oleville tarkoitettuja teemallisia vertaistukiryhmiä: luovan kirjoittamisen ryhmä taideterapiaryhmä lahjasukusoluhoitoja suunnitteleville, lahjasoluhoidoissa oleville ja niillä lapsen saaneille ensimmäistä lastaan odottavien ryhmä painonhallintaryhmä tulevaisuustyöpaja Vertaistukikoordinaattori vieraili vuoden aikana Turun vertaistukiryhmässä pari-illan merkeissä. Vertaistukiryhmiä vahvistettiin tarjoamalla ryhmien vetäjille säännöllistä koulutusta, materiaalia ryhmänohjaamiseen, tukea käytännön järjestelyissä ja keskustelupaikka verkossa ryhmien vetäjien keskinäiselle tuelle. Vertaistukikoordinaattori tarjosi tukea ja ohjausta uusien vertaistukiryhmien käynnistämiseen sekä uusille vapaaehtoistoimijoille (mm. Starttikoulutuksen muodossa). Vertaistukitoiminnan arvioinnin kehittämistä jatkettiin toimintavuonna. Vuonna 2017 kokoontui 22 ryhmää 10 eri paikkakunnalla. Toimintavuonna perustettiin kahdeksan uutta ryhmää (osa lyhytkestoisempia teemaryhmiä). 2.4 Vertaistuki verkossa Keskustelupalstat mahdollistavat vertaistuen saamisen sielläkin, missä muita tuen muotoja ei ole saatavilla, ja se sopii niille, jotka haluavat pysyä nimettöminä. Simpukan kotisivuilla olevalla keskustelufoorumilla on ollut jonkin verran keskustelua, ja se tarjoaa mahdollisuuden täysin anonyymiin keskusteluun. Kuitenkin Facebook-ryhmät ovat Simpukan keskeisin ja kasvava verkkovertaistuen muoto. Siksi vuonna 2017 on keskitytty Simpukan Facebook-ryhmiin ja muun sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen ja näkyvyyden lisäämiseen. Simpukalla on viisi suljettua keskusteluryhmää Facebookissa: Suljettu Simpukka kaikille tahatonta lapsettomuutta kokeville 7
SYKE-verkosto niille tahattomasti lapsettomille, joiden elämä jatkuu yksin tai kaksin Lapselliset lapsettomat lapsettomuutta kokeneille, jotka tavalla tai toisella ovat saaneet lapsen tai ovat raskaana Helminauha lahjasukusoluhoidoissa oleville ja niiden avulla lapsen saaneille Lapsettomuusblogit lapsettomuusaiheisten blogien pitäjille Vuoden 2017 lopussa ryhmissä oli yhteensä noin 2270 jäsentä: Suljettu Simpukka 1170, SYKE-verkosto 150, Lapselliset lapsettomat 670, Helminauha 250 ja Lapsettomuusblogit 34 jäsentä. Keskustelijoiden määrä on kasvanut huikeasti, se on yli tuplaantunut viime vuoteen verrattuna. Näissä ryhmissä on mahdollista turvallisessa ympäristössä hakea tukea ja tukea muita vertaisia. Facebookin keskusteluryhmien voimavarana ovat nopeat vastaukset ja matala kynnys osallistua keskusteluun. Keskusteluryhmä on suljettu ja ryhmän jäsenyyttä haetaan yhdistyksen moderaattoreilta. Vertaistukikoordinaattori ja vapaaehtoiset moderaattorit seurasivat keskustelua ja kommentoivat tarvittaessa. Simpukan keskusteluryhmien sääntöjä päivitettiin tarpeen mukaan. Ryhmän toimintaa kehitetään jatkuvasti keskustelijoiden toiveiden ja palautteen mukaan. Verkkovertaisia perehdytettiin lukemaan eri keskustelualueita, ylläpitämään laadukasta keskustelua ja tuottamaan keskustelunavauksia. Tavoitteena on myös, että keskustelijat muodostavat keskenään uusia verkostoja ja yhteisöjä ja uutta vertaistukitoimintaa. Tällaisia uusia, Simpukan vertaistukitoiminnasta käynnistyneitä uusia verkostoja ja ryhmiä olivat esimerkiksi hengellinen keskusteluryhmä, ensimmäistä lasta yrittävien ryhmä ja itsellisten naisten ryhmä. Keskustelupalstan seuraamiseen ja keskustelutuen tarjoamiseen haettiin jatkuvasti vapaaehtoisia moderaattoreita. Vuonna 2017 keskustelujen seurantaan rekrytoitiin viisi uutta moderaattoria, yhteensä vapaaehtoisia moderaattoreita on kahdeksan. 2.5 Verkostot Lapsettomien eri alaryhmät jakautuvat omiksi verkostoikseen. Tätä kautta yhdistyksen toiminta laajenee palvelemaan mahdollisimman hyvin ja pitkään eri tilanteissa olevia lapsettomia. Verkostot tarjoavat myös ainutlaatuista kohdennettua vertaistukea eri alaryhmille. Helminauhaverkosto on perustettu vuonna 2009 lahjasukusoluperheille. Kysyntä lahjasoluperheiden tuelle on kasvanut vauhdilla ja tarve vertaistuelle ja kohdennetulle toiminnalle on selkeä. Teetimme keväällä 2016 kyselyn lahjasolujen avulla lapsen saaneille, lahjasoluhoidoissa oleville tai niitä suunnitteleville. Kyselyyn vastasi 84 8
henkilöä, joista kaikki ilmaisivat tarvetta saada vertaistukea esimerkiksi lapselle hänen taustastaan kertomiseen, lapsettomuuden käsittelyyn ja muille lahjasolutaustasta kertomiseen. Tällä hetkellä toiminta on yhdistysvetoista, mutta toiminnan järjestämiseen ei ole resursseja. Lahjasoluperheet-verkosto tapasi vuoden alussa. Vapaaehtoinen järjesti osana opintojaan Taideterapiaryhmän lahjasoluperheille syksyllä 2017 (kts 2.3. Vertaistukiryhmät). Yhteistyössä terapeuttien kanssa järjestettiin Kerro ja puhu lahjasolualkuperästä -työpaja 9.9.2017, mikä sai hyvän vastaanoton ja päivää pidettiin erittäin tärkeänä. Yhteistyötä lahjasoluammattilaisten kanssa vahvistettiin yhteistapaamisella Simpukan toimistolla. Yksin ja kaksin elävien SYKE-verkosto on perustettu vuonna 2013. Lopullisesti lapsettomat kaipaavat tukea erityisesti sopeutumiseen elämään ilman lasta. Verkoston toimintaa vahvistetaan toimintavuonna tukemalla sen omaa aktiivisuutta. Keskusteluryhmätoimintaa on ollut kahdella paikkakunnalla. Verkosto järjesti yhden yhteistapaamisen vuonna 2017. 2.6 SimpukkaParit-parisuhdetoiminta Parisuhdetoiminnan tavoitteena on, että tahattomasti lapsettomat parit saavat vertaistukea ja konkreettisia välineitä parisuhteensa hyvinvoinnista huolehtimiseen. Lisäksi toiminnan tavoitteena on tarjota mielekästä vapaaehtoistyötä vertaisohjaajina. Toiminta on avointa kaikille tahatonta lapsettomuutta kokeneille, elämäntilanteesta riippumatta. Olennainen näkökulma on voimavarakeskeisyys ja parisuhteen vahvistaminen, jotta suhteesta saisi voimaa lapsettomuuden tuomien haasteiden keskelle. Järjestimme SimpukkaParit-projektissa (2014-2016) kehitetyn toimintamallin mukaisesti kolmenlaisia parisuhdetapaamisia eri puolilla Suomea: SimpukkaParit-päivä, -ilta ja Rikasta minua kurssi. Ohjaajine toimivat koulutetut vertaisohjaajat. Rikasta minua -kursseja järjestettiin kaksi, SimpukkaParit-päiviä ja -iltoja kumpiakin yksi. Osallistujilta ja ohjaajilta kerättiin palautetta toiminnasta vaikuttavuuden varmistamiseksi. Tapaamisista aiheutuvat kulut (tilat, ateriat, majoitus, ohjaajien matkakulut) katettiin osallistumismaksujen ja projektiavustuksen turvin. Alkuvuonna kokeiltiin järjestää SimpukkaParit-päiviä ja Rikasta minua -kursseja aiempaa korkeammin osallistujahinnoin, sillä jatkon kannalta näytti siltä, että kurssien hinnat 9
joudutaan suurelta osin kattamaan osallistujamaksuin (mikäli kursseihin ei saada avustusta). Näihin parisuhdepäiviin ja -kursseihin ei kuitenkaan saatu tarpeeksi osallistujia mahdollisesti juuri korkeamman hinnan takia ja ne jouduttiin perumaan. Vuonna 2017 pidettiin SimpukkaParit-projektin päätösseminaari eli Parisuhteen voimalauantai, kts. tarkemmin kohta 3.1. SimpukkaParit-päivän vertaisohjaajien koulutus uusille ohjaajille järjestettiin alkuvuonna. Parisuhdetoiminnan vertaisohjaajille tarjottiin myös kolme jatkokoulutusta: Katajan Parisuhteen palikat -koulutus keväällä, syksyn vertaistukijoiden koulutus ja Katajan Parisuhdepäivät -koulutustapahtuma. Lisäksi SimpukkaParien vertaisohjaamisesta kiinnostunut pari osallistui Katajan Rikasta minua -koulutukseen ja aloitti sen jälkeen kurssien ohjaamisen Simpukalle Projektin materiaaleista koottiin Lapsettomuus ja parisuhde -opasvihkonen, jotta projektin oppimiskokemukset saataisiin palvelemaan kohderyhmää mahdollisimman hyvin projektin jälkeen. Vihkonen sisältää tietoa ja konkreettisia harjoituksia, joilla voi ylläpitää parisuhteen hyvinvointia lapsettomuuden eri vaiheissa. Näin myös he, jotka eivät halua tai pysty osallistumaan kasvokkaisiin tapaamisiin, voivat saada tukea. Vihkosen lisäksi painatettiin vertaisohjaajien oppaita. Vuonna 2017 koottiin myös projektin loppuraportti. 3 Tapahtumat Yhdistys järjestää erilaisia tilaisuuksia eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintaalueena on koko Suomi. Tapahtumia järjestetään tarpeen ja kohderyhmän toivomusten mukaan. Tapahtumat ovat avoimia myös muille lapsettomille kuin jäsenille. Tapahtumat ja tapaamiset ovat tarpeen mukaan kohdennettuja tietyssä lapsettomuuden vaiheessa eläville tai ovat kaikille lapsettomille tarkoitettuja. 3.1 Lapsettomuus ja parisuhde seminaari Alkuvuodesta 2017 järjestettiin SimpukkaParit-projektin päätösseminaari eli Parisuhteen voimalauantai, joka sisälsi asiantuntija- ja kokemuspuheenvuoroja ja palveli niin projektia, kohderyhmää, yhteistyökumppaneita kuin vapaaehtoisiakin. Tiedotimme projektin oppimiskokemuksista ja tarjosimme tätä kautta ajankohtaista tietoa lapsettomuuden vaikutuksista parisuhteeseen sekä parisuhteen tukemisesta. Samalla innostettiin uusia ihmisiä osallistumaan parisuhde- ja vertaistukitoimintaan ja kouluttautumaan itse vertaisohjaajiksi. Osallistujia seminaarissa oli yli 60, ja palautteen perusteella päivä koettiin hyödylliseksi ja voimaa antavaksi. 10
3.2 Lapsettomien Lauantai ja Simpukka-viikko Lapsettomien lauantaita vietettiin toukokuussa äitienpäivän aattona 24. kerran. Simpukka-viikko on järjestetty äitienpäiväviikolla vuodesta 2009. Lapsettomien lauantaina järjestettiin brunssi, jonka jokainen paikka oli täynnä. Brunssilla olivat mukana Odotus-valokuvateoksen tekijä Raisa-Kyllikki Ranta ja kaksi kirjassa tarinansa kertonutta vertaista. Lahdessa järjestettiin pop-up-vertaistapaaminen, Tampereella Lapsitoive-tapaaminen, ja neljällä paikkakunnalla järjestettiin viisi Tyhjän sylin tilaisuutta. Simpukka-viikolla panostettiin tiedotukseen ja lapsettomuustietoisuuden lisäämiseen some-kampanjoinnilla. Viikon aikana viestittiin lapsettomuuden monimuotoisuudesta ja pyrittiin huomioimaan kaikki Simpukan kohderyhmät. Viikolla julkaistiin Youtubessa kuusi erilaista videota, joissa erilaisissa elämäntilanteissa elävät lapsettomat puhuivat kokemuksestaan. Simpukan Helmiä -blogissa julkaistiin kuusi kirjoitusta eri näkökulmilla. Videot ja blogikirjoitukset toimivat yhtenäisenä kokonaisuutena, jolloin jokaisena viikon päivänä painotettiin eri näkökulmia. Viikon alussa julkaistiin tiedote, jonka johdosta Simpukka-viikko ja erityisesti Lapsettomien lauantai huomioitiin mediassa useasti. 16 juttua julkaistiin radiossa, sanomalehdissä ja verkkolehdissä. Yhdessä Kohtuuttomat ry:n kanssa laadittu mielipidekirjoitus sijaissynnytyksen sallimisesta julkaistiin kolmessa suurilevikkisessä sanomalehdessä: Kalevassa, Turun Sanomissa ja Aamulehdessä. Viikolla tehtiin yhteistyötä Väestöliiton Parisuhdekeskuksen kanssa, jossa lisättiin valmiuksia lapsettomien sinkkujen ja parien tukemiseen. Väestöliitto laati viikolla julkaistun Näin puhut kumppanisi kanssa lapsettomuudesta -keskustelupaperin hedelmöityshoitoihin hakeutuneille pareille. 3.3 Isänpäivä/Miesten Viikko Huomioimme vuosittain myös isänpäivän ja sen vaikutukset lapsettomien miesten jaksamiseen. Vuonna 2017 Miesten viikko osui samalle viikolle European Fertility Weekin kanssa, ja näihin liittyvää tiedotusta yhdistettiin. Viikolla julkaistiin kaksi blogikirjoitusta 11
Simpukan Helmiä-blogissa ja isänpäivänä miehille suunnattu kannustava vloggaus. Tampereella järjestettiin Tyhjän sylin messu, jossa oli 10 osallistujaa. 3.4 Tyhjän sylin messut Tyhjän sylin messuja ja hartauksia järjestettiin eri puolilla Suomea yhdessä seurakuntien, Käpy-yhdistyksen ja muiden yhteistyötahojen (esimerkiksi Itu-projektin) kanssa. Keväällä järjestettiin kuusi Tyhjän sylin tapahtumaa viidellä eri paikkakunnalla, syksyllä kuusi tapahtumaa kuudella eri paikkakunnalla. 3.5 Messut ja koulutustapahtumat Simpukka osallistui yhdessä Endometrioosiyhdistyksen kanssa Women of the world Finland (WOW) -festivaaliin 11.-12.3. näytteilleasettajana Tampere-talossa. WOW on kansainvälinen ja valtakunnallisesti toteutettava festivaalikokonaisuus joka koostuu näyttelytorista, keskusteluista, työpajoista, esityksistä, komiikasta, tanssimisesta, teatterista ja elokuvasta. Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden nähdä, kuulla ja kokea tarinoita tasa-arvon teemojen kanssa eläviltä ihmisiltä sekä tilaisuuden ottaa osaa keskusteluun, vaikuttaa ja tehdä yhdessä parempaa tulevaisuutta. Osallistuimme näytteilleasettajana Suomen Fertiliteettiyhdistyksen koulutuspäiville 21.-22.4..Tapahtuma on suunnattu hedelmöityshoitoalan ammattilaisille. Tapahtumassa oli noin 140 osallistujaa. Lisäksi osallistuimme näytteilleasettajana Neuvolapäiville 7.- 8.11. Tapahtumassa panostettiin erityisesti kannustamaan neuvolatyöntekijöitä ottamaan lapsettomuustausta puheeksi ja huomioimaan se raskaana olevan naisen tai parin kohtaamisessa. Tapahtumassa oli noin 300 osallistujaa. Parisuhdepäivillä 17.-18.11. Simpukka oli mukana niin suunnittelemassa päiviä kuin näytteilleasettajana sekä ammattilaisille että pareille suunnatuissa päivissä. Ammattilaisia päivillä kävi noin 140 ja muita kävijöitä noin 150. 3.6 European Fertility Week (EFW) Lapsettomuusyhdistysten eurooppalainen kattojärjestö Fertility Europe, jossa Simpukkakin on jäsen, järjesti 6.-12.11.2017 kaikkia eurooppalaisia järjestöjä yhdistävän lapsettomuustietoisuus -viikon marraskuussa. Viikkoon osallistuttiin tiedottamalla ja kertomalla jäsenistölle Fertility Europen mahdollisesti viikon aikana järjestettävistä tapahtumista. 12
Viikon teemana oli Fertility matters. Kampanja, joka jaettiin kaikkien Fertility Europen 24 jäsenyhdistyksen kanssa, sisälsi 40 englanninkielistä faktaa hedelmällisyydestä ja lapsettomuudesta. Jäsenyhdistykset saivat kääntää faktat omalle kielelleen ja jakaa sosiaalisessa mediassa. Kampanjaan kuului video, joka kuvattiin Brysselissä. Videolle haastateltiin satunnaisia ohikulkijoita ja neljää Euroopan parlamentin jäsentä aiheesta hedelmällisyydellä on väliä. MEP Merja Kyllönen oli yksi videoon osallistujista. Simpukka julkaisi videon suomenkielisellä tekstityksellä Facebookissa ja video on jatkossakin katsottavissa Simpukan Youtube -kanavalla. Viikon alussa julkaistiin lehdistötiedote, jonka pohjalta Iltalehti teki verkkoartikkelin ja Satu Rautakallio-Hokkasta haastateltiin radio-ohjelmaan. Romanialainen MEP Norico Nicolai julkaisi kannanoton, jossa hän kiinnitti huomiota Euroopan maiden syntyvyyden laskuun ja lapsettomuuden moninaiseen vaikutukseen. Kampanja kohdistettiin Euroopan tasolla kahdelle kohderyhmälle: 18-35 vuotiaille sekä Brysselin päättäjille ja siellä työskenteleville virkamiehille. Kaiken kaikkiaan Simpukka julkaisi EFW-materiaalia kymmeniä kertoja viikon aikana. Fertility Europen myönsi Simpukan kampanjaan 500 tukirahaa, jolla painatettiin infokortteja. Toimitimme kortteja toiminnanjohtajan saatetekstillä kansanedustajille Eduskuntaan. Euroopan tasolla kampanja tavoitti viikon aikana yli 700 000 ihmistä ja sosiaalisen media julkaisuja jaettiin tuhansia kertoja. Simpukan sosiaalisessa mediassa julkaisut tavoittivat yhteensä 39 200 ihmistä joka tarkoittaa että jokainen julkaisu tavoitti keskimäärin 1500 ihmistä. 4 Asiantuntijana toimiminen Vuonna 2017 panostettiin erityisesti lapsettomia kohtaavien ammattilaisten osaamisen edistämiseen ja tahattoman lapsettomuuden näkökulman avaamiseen muidenkin ammattilaisten kanssa. Luentoja ja puheenvuoroja yhdistyksellä oli vuonna 2017: SEXPO: seksuaalineuvojien koulutus Helsingissä 13.1. (30 osallistujaa) Suomen syöpäjärjestöjen järjestöpäivät Tampereella 20.1. (110 osallistujaa) Laurea Ammattikorkeakoulu: Parisuhteen tukeminen lapsiperhessä -seminaari 1.3. (95 osallistujaa) Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK: Parisuhteen tukeminen lapsiperheessä - seminaari 13.3. (70 osallistujaa + 20 etäosallistujaa) SEXPO: seksuaalineuvojien koulutus Helsingissä 12.5. (35 osallistujaa) 13
KYS ja PKKS -sairaanhoitopiirien lapsettomuusklinikoiden työntekijöiden koulutus Kuopiossa 19.5. (26 osallistujaa) TAMK: Parisuhteen tukeminen lapsiperheessä -seminaari 14.11. (70 osallistujaa) Dextra Lapsettomuusklinikka - henkilökunnan koulutus 21.11. (20 osallistujaa) Pirkka-Hämeen kätilöyhdistys 30.11. (22 osallistujaa) Felicitas Lapsettomuusklinikka Oulu (12 osallistujaa) 5 Vaikuttaminen ja edunvalvonta Vuonna 2017 käynnistettiin Kohtuuttomat ry:n ja Sateenkaariperheet ry:n kanssa yhteistyössä sijaissynnytystä koskeva vaikuttamistyö. Vuoden aikana laadittiin strategia ja suunnitelma vaikuttamistyölle, alustettiin yhteisen sijaissynnytyskannan muodostamista, laadittiin ja saatiin julkaistuksi mielipidekirjoitusten sarja toukokuussa 2017. Lisäksi Kohtuuttomat järjesti Eduskunnan Kansalaisinfossa seminaarin sijaissynnytystä koskevan keskustelun käynnistämiseksi. Vuoden aikana sijaissynnytyksestä kirjoitettiin Simpukka-lehden jokaisessa numerossa ja sijaissynnytystarinoita saatiin myös muussa mediassa läpi. Loppuvuodesta neuvoteltiin Väestöliiton kanssa käynnistettävästä yhteistyöstä sijaissynnytysvaikuttamisessa ja laadittiin suunnitelma poliittiselle vaikuttamiselle vuonna 2018. Endometrioosiyhdistyksen kanssa tehtiin yhteistyötä lapsettomuus-, keskenmeno- ja gynekologisten leikkauspotilaiden hoitoon liittyvien tilakäytänteiden uudistamiseksi. Julkaisimme kyselyn potilaiden kokemusten kartoittamiseksi ja kyselyn tulokset analysoitiin. Suunniteltiin kysely ko. potilaita kohtaaville ammattilaisille hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi. Kysely toteutetaan vuonna 2018. Tavoitteena on, että sairaaloissa osattaisiin huomioida lapsettomuutta tai keskenmenon kohdanneet ja gynekologisia leikkauksia läpikäyneet potilaat paremmin myös tilakäytänteissä. Vaikuttamistyötä tullaan kehittämään ja panostusta siihen tullaan kasvattamaan Simpukan uudella strategiakaudella. Edunvalvonnan vahvistaminen ja kehittäminen vaatii lisäresursseja ja panostamista viestintään. Simpukan edunvalvontatyötä täydentää vuonna 2013 alkanut Kaikkien perheiden Suomi -hanke, jossa ovat mukana Monimuotoiset perheet -verkoston järjestöt. Hankkeen toimintavuodesta 2017 tarkemmin kohdassa 10.2. Edunvalvonnassa tehtiin kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Fertility Europen (eurooppalaisten lapsettomuusyhdistysten kattojärjestö) kanssa. Simpukan edustaja 14
Satu Rautakallio-Hokkanen toimi Fertility Europen hallituksen puheenjohtajana vuoden 2017. Satu Rautakallio-Hokkanen osallistui Fertility Europen puheenjohtajana vuonna 2017 European Patients Forumin vuosikokoukseen Brysselissä huhtikuussa, sekä Fertility Europen hallituksen kokoukseen marraskuussa Brysselissä. Fertility Europe sai vuoden alussa valmiiksi EPAF -nimisen (European Policy Audit on Fertility) katsauksen, joka on raportti 9 eri Euroopan maan lapsettomuus- ja hedelmällisyystilastoista sekä hedelmöityshoitojen saatavuudesta ja korvattavuudesta. Katsaus julkistettiin Euroopan Parlamentissa pidetyssä kaikille avoimessa julkaisutilaisuudessa maalikuussa. Kesällä Satu Rautakallio-Hokkanen osallistui sekä Simpukan edustajana että Fertility Europen puheenjohtajana ESHRE kongressiin Genevessä. ESHRE -kongressi on merkittävä vuosittainen lisääntymislääketieteen ammattilaisten tapahtuma ja samaan aikaan järjestettiin myös Fertility Europen vuosikokous. Fertility Europella oli kongressissa oma potilasluento, jonka aihe tällä kertaa Genevessä oli Pushing things forward: accelerating change - patient association role in MAR. Yksi neljästä puhujasta oli Satu Rautakallio-Hokkanen Fertility Europen puheenjohtajan roolissa ja esityksen aihe oli 25 million people matter: Patients network as a driving force in Europe. 6 Tiedotus ja viestintä Tarve yhdistyksen tiedotuksen ja viestinnän vahvistamiselle on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tähän ovat vaikuttaneet sosiaalisen median merkityksen kasvu, vertaistuen siirtyminen voimakkaasti verkkoon, internet-sivujemme kävijämäärän kasvu sekä tarve nopealle reagoinnille ja joustavalle viestinnälle. 6.1 Internetsivut Internetsivuja muokattiin palautteen ja käyttökokemusten mukaan. Internet-sivuille tuotetaan laajaa tietopankkia lapsettomuudesta, jotta tahattomasti lapsettomat ja heitä kohtaavat läheiset ja ammattilaiset löytäisivät helposti luotettavaa tietoa ja tukea. 15
Kotisivujen kävijämäärä oli edelleen nousussa vuonna 2017. Uniikit käynnit sivuilla lisääntyivät 35 %, käynnit 32 % ja sivujen lataus 10 %. Kaikkiaan käyntejä kotisivuilla oli vuoden aikana 265 000 joista 133 000 yksittäistä kävijää. 6.2 Sosiaalinen media Simpukan sosiaalisen median viestintäkanavia ovat Instagram, Twitter, Youtube, blogi ja Facebook-sivut sekä Facebook-ryhmät. Simpukan Facebook-sivut (Lapsettomien yhdistys Simpukka ja SimpukkaParit) mahdollistavat nopean tiedottamisen. Sivuilla on myös interaktiivisuutta kuten keskusteluja ja kommentointia, joten sivut tarjoavat aidon tilaisuuden vaikuttaa. Facebook-ryhmät ovat merkittävä vertaistuen kanava. Kaikki sosiaalisen median kanavamme tavoittivat edellistä vuotta enemmän ihmisiä: Facebook-sivulla oli vuoden 2017 lopussa 3089 tykkääjää (2341 vuonna 2016), Twitterissa yhdistyksellä oli 1018 seuraajaa (845 vuonna 2016) ja Instagramissa seuraajia oli 702. Youtube-kanavamme avattiin vuonna 2017 ja julkaisimme 17 videota, joilla oli yhteensä 4134 katsomiskertaa. 6.3 Jäsenlehti Simpukka Simpukka on Suomen ainoa tahattomaan lapsettomuuteen erikoistunut asiantuntijalehti, jossa käsitellään sekä lapsettomuuden fyysisistä, psyykkistä, sosiaalista että kulttuurista puolta. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toiminnanjohtaja on sen päätoimittaja, ja lisäksi lehden toimitukseen osallistuu vapaaehtoisista muodostuva toimituskunta. Kaikki työntekijät osallistuvat lehden tekemiseen. Vuonna 2016 toteuteusta jäsen- ja kohderyhmäkyselystä selvisi, että jäsenet pitävät lehteä laadukkaana ja merkityksellisenä itselleen. Myös lehdestä saatu palaute on ollut lähes poikkeuksetta kiittävää. Lehden tekoon (mm. juttujen kirjoittajiksi ja oikolukuun) rekrytoitiin lisää vapaaehtoistoimijoita. Vuonna 2017 järjestettiin lisäksi koulutus lehden teosta kiinnostuneille yhteistyössä Endometrioosiyhdistyksen ja Crohn ja Colitis ry:n kanssa. Koulutus poiki Simpukalle kaksi uutta jäsentä lehden toimituskuntaan. Lehden toimituskunnan kokous järjestettiin neljä kertaa. 16
6.4 Media Kun tahattoman lapsettomuuden yleisyydestä ja sen aiheuttamista tunteista puhutaan julkisuudessa, tieto ja tietoisuus lapsettomuudesta yleistyvät. Sitä kautta tahattomasti lapsettomat saavat myös vertaistukea. Yhdistyksellä on tiedotusvälineitä varten luettelo haastatteluun suostuvista lapsettomista. Halukkaita etsitään lisää kotisivujen ilmoittautumislomakkeella. Myös vertaistukikoordinaattori rekrytoi haastateltavia. Mediassa huomioitiin lapsettomuus usein, ja yhdistystä haastateltiin tai materiaaliamme käytettiin kymmenissä lehti-, verkko-, tv- ja radiojutuissa. Esimerkiksi Huomenta Suomi - lähetykseen kutsuttiin yhdistyksen edustajia kahdesti vuoden aikana. Tarkkaan mediatilastointiin ei yhdistyksellä ole toistaiseksi ollut mahdollisuutta. 6.5 Uutiskirjeet Lähetämme sähköisiä uutiskirjeitä vertaisohjaajille, ammattilaisille ja jäsenenille/kohderyhmälle. Vertaisohjaajien uutiskirje lähetettiin keväällä ja syksyllä ja yleinen uutiskirje kolmesti vuoden aikana. 7 Materiaalit Simpukka-yhdistys myy ja lainaa lapsettomuusaiheista materiaalia. Osa materiaalista on tuotettu itse, osa on otettu myyntiin. Tarjolla on myös ilmaismateriaalia, jota lähetetään kysynnän mukaan. Vuonna 2017 tuotettiin osana SimpukkaParit -projektia opasvihkonen Lapsettomuus ja parisuhde. Yhdistyksen yleisesitteen ja Lapsen muotoinen unelma -vihkosen tekstit käännettiin ruotsiksi. Käännöstyön teki Simpukan vapaaehtoinen. Muiden opasvihkosten uusimista jatketaan vuonna 2018. Simpukka-viikolle tuotettiin videomateriaalia. Julkaisimme viikon aikana vapaaehtoisten itse kuvaamat viisi erilaista tarinaa lapsettomuudesta. Videot editoitiin toimistolla ja julkaistiin sosiaalisessa mediassa eri päivinä. Aiheina olivat: Elämme kaksin, Äitiys lapsettomuuden jälkeen, Parisuhde ja lapsettomuus, Muita vaihtoehtoja ja Hedelmöityshoidot. Videot ovat nähtävissä jatkossakin Simpukan YouTube -kanavalla. 17
8 Yhteistyö Simpukka-yhdistys tekee yhteistyötä erityisesti sellaisten järjestöjen kanssa, joiden piiriin kuuluu tahattomasti lapsettomia tai jotka työskentelevät lapsettomuuteen liittyvien asioiden parissa. Suomen Fertiliteettiyhdistys ry:n (lisääntymislääketieteen ammattilaisten yhdistyksen) kanssa jatketaan tiivistä ja tuloksekasta yhteistyötä. Parisuhdekeskus Kataja ry on tärkeä yhteistyökumppani erityisesti parisuhdetoiminnassa. Vertaistuen järjestämiseen ja erityisesti verkkovertaistukeen sekä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen liittyen tehdään yhteistyötä Tampereella toimivien valtakunnallisten järjestöjen Crohn & Colitis ry:n ja Endometrioosiyhdistyksen kanssa. Tärkeä yhteistyökumppani on Monimuotoiset perheet -järjestöverkosto. Yhteistyötä tehdään myös muuten kuin Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen muodossa. Verkoston kanssa tehdään yhteisiä hankintoja esimerkiksi ohjelmistojen ja ostettujen palveluiden suhteen. Tärkeää on kokemusten jakaminen ja mm. yhteiset vapaaehtoistoimijoiden koulutukset. Lapsettomuusklinikoiden kanssa tehtiin yhteistyötä erityisesti asiantuntijatiedon vaihdossa ja tiedottamisessa. Lapsettomuusterapeuttien kanssa tehtiin yhteistyötä asiantuntijatiedon vaihtamisen lisäksi erityisesti liittyen lahjasoluperheiden tuen tarpeeseen. Loppuvuodesta järjestettiin terapeuttien kanssa aivoriihi nuorten lahjasolujen avulla syntyneiden tuen tarpeen kartoittamiseksi ja kehittämiseksi. Yhteistyötä tehdään myös muiden tahojen kanssa mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. Yhdistyksessä on vahva usko siihen, että yhteistyöllä ja tiedon jakamisella päästään parempiin tuloksiin. Yhteistyötä kehitetään jatkuvasti. Simpukka-yhdistys on Fertility Europen lisäksi Hyvinvointialan liitto ry:n, Väestöliiton ja Suomen Sosiaali ja Terveys ry:n (Soste ry) jäsen. 9 Hallinto ja toimisto Yhdistyksen toimintaa ja hallintoa ohjaavat strategian, toimintasuunnitelman ja talousarvion lisäksi talous- ja hallinto-ohjesäännöt. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Tampereella. Toimistossa työskenteli vuonna 2017 toiminnanjohtaja, järjestösihteeri, vertaistukikoordinaattori ja projektityöntekijä (SimpukkaParit -projekti). Lisäksi syksyllä 2017 toimistossa työskenteli kolmen kuukauden ajan työkokeilija. Simpukan toimistossa kokoontui useita vertaistukiryhmiä ja 18
tiloissa järjestettiin koulutuksia ja hallituksen, lehden toimituksen ja juhlavuositoimikunnan kokouksia. Tilaa vuokrattiin tai lainattiin myös yhteistyökumppaneiden tilaisuuksia varten. Yhdistyksen hallitus kokoontui 6 kertaa vuoden 2017 aikana. Helmikuussa järjestettiin hallituksen koulutuspäivä ja toukokuussa hallituksen ja toimiston yhteinen toimintasuunnitelmapäivä. Henkilöstön kouluttautumista ja osaamisen päivittämistä pidetään tärkeänä ja siihen kannustetaan. Kehityskeskustelut pidettiin koko henkilöstölle. Käytössä on liikunta- ja kulttuurisetelit sekä yleislääkäritason työterveyshuolto. 10 Projektit: Kaikkien perheiden Suomi 2017-2019 Kaikkien Perheiden Suomi on vuosina 2013 2019 toimiva vaikuttamistyön hanke, jonka takana on Monimuotoiset perheet -verkosto ja sen kymmenen jäsenjärjestöä. Kaikkien perheiden Suomi I -hanke toimi RAY:n rahoittamana vuosina 2013 2017 ja KPS II -hanke jatkaa edeltäjänsä työtä Sosiaali- ja terveysministeriön avustusyksikön rahoittamana vuosina 2017 2019. Hankkeen tehtävä on tuottaa tietoa perheiden monimuotoisuudesta ja viedä tämä tieto perheitä koskevien päätösten taustalle sekä palvelujärjestelmän kehittäjien ja työelämän toimijoiden käytettäväksi. 10.1 Hankevuosi 2017 Teema: Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistus Hankevuonna 2017 verkosto otti teemaksi LAPE-uudistuksen eli lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistuksen. LAPE-kärkihankkeen yksi neljästä peruslähtökohdasta on perheiden monimuotoisuus. Kärkihankkeessa on suuri tiedon tarve koskien sitä, kuinka erilaiset perheet olisi huomioitava palveluissa kautta linjan. Verkosto palkittiin vuoden 2017 marraskuussa Alli Paasikiven säätiön ensimmäisellä Perheteko-palkinnolla. Palkinnon perusteena on innovatiivinen ja luottamukseen perustuva vaikuttava yhteistyö järjestöjen välillä sekä tuloksellinen toiminta perheiden monimuotoisuuden tuomiseksi lapsia, nuoria ja perheitä koskevan keskustelun sekä päätöksenteon keskiöön. 19
Vuonna 2017 hankkeen toiminnassa saavutettiin seuraavia tavoitteita: - Osallistuttiin aktiivisesti Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistuksen maakuntavaiheen työhön. - Osallistuttiin LAPEn ohjausryhmätyöskentelyyn. - Osallistuttiin olennaisiin LAPEn alla toimiviin työryhmiin. - Koulutettiin muutosagentteja kahdesti. - Oltiin mukana perhekeskustoiminnan suunnittelussa ja ollaan osallisena Lastensuojelun keskusliiton vuoden 2017 avustusehdotuksessa rahoituksen saanutta perhekeskustoiminnan koordinaatiohanketta. - Osallistuttiin maakunnallisiin hankkeisiin, erityisenä yhteistyökumppanina EkSote.. - Tehtiin verkoston oma perhevapaamalli, nk. Lapsilähtöinen perhevapaamalli (https://monimuotoisetperheet.fi/perhevapaamalli/). - Osallistuttiin Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämiin perhevapaakuulemisiin. - osallistuttiin lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta kokonaisuudistuksen seurantatyöryhmään, tavattiin varsinaisen työryhmän jäseniä sekä lausuttiin työryhmän mietinnöstä. - Koostettiin järjestöjen olemassa olevaa työelämää koskevaa tietoa. - Toteutettiin monimuotoisille perheille suunnattu työelämän käytäntöjä kartoittava kysely. - Kerättiin tietoa siitä, kuinka järjestöt ovat tähän mennessä pyrkineet vaikuttamaan työelämään. - Osallistuttiin työelämätutkimuksen päiville omalla työryhmällä suru töissä. Aihekokonaisuus oli ensimmäistä kertaa esillä työelämän tutkimuspäivillä. - Koottiin verkoston järjestöjen hallitusten näkemyksiä verkoston vakiinnuttamisen tavoista. - Järjestettiin verkoston järjestöjen työntekijäpäivä Peurungassa syyskuussa 2017. - Perustettiin perheiden monimuotoisuuteen keskittyvä tutkijaverkosto sekä sille Facebook-ryhmä. - Osallistuttiin sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisille messuille sekä koulutettiin ammattilaisia. - Kirjoitettiin artikkeleita perheitä kohtaavien ammattilaisten ammattilehtiin. 10.2 Hankkeen hallinto ja talous Kaikkea hankkeen toimintaa suunnitteli ja ohjasi johtoryhmä, joka koostuu kunkin jäsenjärjestön toiminnanjohtajista. Johtoryhmä kokoontui vuonna 2017 viisi kertaa koko päivän kokoukseen, joista yksi verkoston toiminnan vakiinnuttamista koskeva kokous. 20
Hanketta hallinnoivana järjestönä toimi Sateenkaariperheet ry. Hankkeen kokonaiskustannukset vuoden 2017 aikana olivat 185167,39. Suurin osa kuluista oli henkilöstökuluja 101769,05, toimintakuluja 48247,55, joista painatuskuluja 22108,58 ja ostettuja palveluja 15 247,42, sekä toimitilakuluja 10731,36. 11 Talous STEA:n (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) yleisavustus antaa perusedellytykset yhdistyksen toiminnalle. Helsingin, Tampereen ja Oulun kaupungit ovat myöntäneet yhdistykselle toiminta-avustuksia näillä paikkakunnilla järjestettävään vertaistukitoimintaan. Lisäksi tuloja tulee jäsenmaksuista, jäsenlehden ilmoitusmyynnistä sekä internetsivujen ilmoitusmyynnistä. Yhdistys myy pienimuotoisesti myös esimerkiksi kirjoja ja tuottamiaan vihkosia. Vuonna 2017 lisäksi kerättiin osallistumismaksuja joistakin toiminnoista ja saatiin luentopalkkioita. Vuonna 2017 panostettiin jäsenmainontaan ja jäsenetujen uusimiseen. Useita uusia jäsenetuja saatiinkin. Jäsenmäärää ei pystytty nostamaan kampanjoinnista huolimatta. Vuonna 2017 tapahtui kaksi lapsettomuusklinikan fuusioitumista, mikä merkitsi Simpukalle kahden suuren mainostajan menetystä. Tämä tulee näkymään vuonna 2018 taloudessa. Toimintavuonna uusittiin tilikartta yhteistyössä tilitoimiston kanssa. Uudistus helpottaa sekä arjen talouden seurantaa että sen raportointia. Palveluista kilpailutettiin puhelinoperaattori, ja kilpailutus johti vaihtoon. Yhdistyksen toimintavuoden tulos oli 15824,31 euroa ylijäämäinen ja oma pääoma oli toimintavuoden päätyttyä 44766,40 euroa. 21