HANKESUUNNITELMA vuosille 2004-2005 Hankekoodi 1 JÄRJESTÖ: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) (UM täyttää) 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 1.1 HANKKEEN NIMI SUOMEKSI: Tuki Itä-Sambian naisjärjestöille: 2. vaihe 1.2 HANKKEEN NIMI ENGLANNIKSI: Support to the District Women s Development Associations in Zambia: part II 1.3 HANKKEEN SIJAINTI: Sambian itäinen maakunta: Chadizan, Chaman, Chipatan ja Kateten piirikunnat 1.4 YHTEISTYÖKUMPPANI KOHDEMAASSA JA HEIDÄN YHTEYSTIETONSA: 4 naisjärjestöä: Chadiza District Women s Development Association (DWDA), Chama DWDA, Chipata DWDA ja Katete DWDA. vastuuhenkilöt: Chadiza DWDA:ssa pääsihteeri Misozi Zulu, Chama DWDA:ssa pääsihteeri Catherine Mphande, Chipata DWDA:ssa pääsihteeri Tangu Nyirenda, Katete DWDA:ssa pääsihteeri Vainess Phiri. sähköpostiosoite: epwda@zamtel.zm postiosoite: Chadiza/Chama/Chipata/Katete DWDA c/o EPWDA, P.O. Box 510236 Chipata, Eastern Province, Zambia 1.5 HANKKEEN ALKAMISVUOSI JA ARVIOITU KOKONAISKESTO: 2004 (2 vuotta) 1.6 HANKETIIVISTELMÄ: Kaksivuotisen jatkohankkeen tavoitteena on kehittää uusia tulonhankintamuotoja, vahvistaa omavaraisuutta sekä vähentää köyhyyttä ja ruokaturvattomuutta kohdealueen maaseutuväestön keskuudessa Sambian itäisessä maakunnassa. Itä-Sambian naisjärjestöjen ideoimien projektien ja koulutustoiminnan avulla pyritään parantamaan ruokaturvaa ja toimeentuloa erityisesti naisten kohdalla. Omavaraisuuden kasvaessa vähenee naisjärjestöjen riippuvaisuus ulkopuolisesta rahoituksesta, mikä tuo järjestöille enemmän määräysvaltaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ruohonjuuritason toimintaa tukemalla vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja kannustetaan maaseudun asukkaita yhteistoimintaan omien elinolosuhteidensa parantamiseksi. Hanke pyrkii näin kohentamaan maaseudun köyhimmän ja haavoittuvimman väestönosan ja erityisesti naisten - hyvinvointia kohdealueella sekä vähentämään maaltamuuttoa kaupunkeihin.
2 Hankkeen hyödynsaajia ovat naisjärjestötoimintaan osallistuvat pienviljelijänaiset ja heidän perheensä sekä projektien kautta työllistyvät ihmiset Chadizan, Chaman, Chipatan ja Kateten piirikuntien alueella Sambian itäisessä maakunnassa. Jäseniä näissä neljässä järjestössä on noin 12 000. Kaksivuotisen hankkeen aikana (2004-2005) toteutetaan erilaisia koulutus- ja tulonhankkimisprojekteja sekä tuetaan naisjärjestöjen hallintoa. Naisjärjestöjen oman tulonmuodostuksen kehittämiseksi hankitaan maissimyllyjä, öljynpuristamo ja sekatavarakauppa, viljellään maissia ja laajennetaan vierasmajaa. Naisryhmissä perustetaan yhteisiä sikaloita, mehiläistarhoja, kanaloita, kalalammikoita ja hedelmätarhoja sekä järjestetään projekteihin liittyvää koulutusta. Lisäksi järjestetään peltometsäviljelykursseja, lukutaito-opetusta ja hiv/aids-valistusta sekä tuetaan aids-orpoja. Yhteistyö Itä-Sambian naisjärjestöjen kanssa jatkuu pääpiirteiltään samalla tavalla ja periaatteella kuin vuosina 2001-2003. Naisjärjestöt suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen toiminnot itsenäisesti sekä raportoivat toiminnan edistymisestä säännöllisesti HYY:lle. HYY kerää varoja hankkeelle, seuraa toimintojen edistymistä, valvoo varojen käyttöä, raportoi ja tiedottaa hankkeen kulusta jäsenistölleen sekä ulkoministeriölle. Myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) osallistuu varainkeruuseen, seurantaan ja tiedotustyöhön omassa ylioppilaskunnassaan. 1.7 BUDJETTITIIVISTELMÄ Vuosi 2004 2005 Järjestön omarahoitus 10 274,20 8 143,40 Haettava kehitysyhteistyötuki 41 096,80 32 573,60 Muu rahoitus - - Kustannukset yhteensä ( ) 51 371,00 40 717,00
3 2. YHTEISTYÖKUMPPANIT 2.1 PERUSTELUT YHTEISTYÖKUMPPANIN VALINNALLE: Itä-Sambian naisliike eli Eastern Province Women s Development Association (EPWDA) on ruohonjuuritasolla toimiva kansalaisjärjestö, joka pyrkii vahvistamaan maaseudun naisten asemaa ja kohottamaan heidän ja perheidensä elintasoa. Liike perustuu maaseudun naisten perustamien ryhmien toimintaan. Kumppaninamme ovat naisliikkeen piirikuntatason neljä järjestöä - Chadiza, Chama, Chipata ja Katete District Women s Development Association (DWDA) jotka toimivat kattojärjestöinä aluetason järjestöille, joiden alla puolestaan toimivat kylätason naisryhmät. Piirikuntatason järjestöt on perustettu 80-luvun loppupuolella koordinoimaan ja tukemaan aluejärjestöjen ja naisryhmien toimintaa. Jäseniä Chadiza, Chipata, Chama ja Katete DWDA:n alaisissa naisryhmissä on nykyään noin 12 000. Jäsenmäärä on kasvussa ja toiminnassa on mukana myös monia miehiä. Naisliikkeen toimintaan osallistuvien ja/tai siitä hyötyvien kyläläisten määrä on oletettavasti jopa suurempi kuin järjestöjen varsinainen jäsenmäärä. Useat koulutus- ja valistustilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Jatkohanke (vuosina 2004-2005) toteutetaan siis samojen järjestöjen kanssa, joita ylioppilaskunta on tukenut vuosina 2001-2003. Kuluneen kolmen vuoden aikana HYY ja kyseiset naisjärjestöt ovat rakentaneet avoimen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen, muun muassa molemminpuolisten vierailujen avulla. Ylioppilaskunnalla on hyviä kokemuksia näiden järjestöjen kanssa toimimisesta. Varojen käytössä, järjestöjen toimintatavassa, hallinnointi- tai suunnittelukyvyssä ei ole ilmennyt ongelmia. Toiminnot ovat toteutuneet suunnitelmien mukaan, myös aikataulullisesti. Koska yhteistyö on sujunut hyvin ja rakentavasti, halutaan yhteisiä kokemuksia ja matkan varrella opittua hyödyntää myös tulevina vuosina. Näin voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia sekä tehdä vastuuntuntoista ja pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä. Vaikka kumppanijärjestö säilyy samana, eroaa jatkohanke edeltävästä hankkeesta sekä tavoitteeltaan että toiminnaltaan. 2.2 MITEN OLETTE SUUNNITELLEET HANKETTA YHTEISTYÖSSÄ KUMPPANIN KANSSA? Ehdotuksen jatkohankkeesta tekivät mainitut Itä-Sambian naisjärjestöt joulukuussa 2002. Tammikuussa 2003 järjestöt toimittivat alustavat hankesuunnitelmat ja kustannusarviot HYY:lle. Suunnitelmista keskusteltiin Kepa Sambian yhteystoimitsijan ja HYY:n kehitysyhteistyövaliokuntalaisten kanssa. Heinäkuussa 2003 vieraili kaksi HYY:n edustajaa Itä-Sambiassa monitoroimassa parhaillaan tuettavia projekteja sekä valmistelemassa uutta hanketta. Hankesuunnitelmista ja budjeteista keskusteltiin neljän DWDA:n pääsihteerien ja hallitusten jäsenten kanssa. Vierailujen aikana tavattiin myös kylien naisryhmien jäseniä, sekä naisia että miehiä. Sambiassa HYY:n edustajat tapasivat myös muita Itä- Sambian naisjärjestöjä tukevia tahoja, kuten saksalaisen GDS:n ja Kepa Sambian edustajia. Tapaamisten ja keskustelujen pohjalta naisjärjestöt valmistelivat uudet yksityiskohtaisemmat hankesuunnitelmat ja vuosibudjetit. Yleisesti ottaen projekti-ideat ovat siis naisjärjestöiltä, hankkeen yleisehdot ja toiminnan puitteet ulkoministeriöltä ja HYY:ltä.
4 2.3 JÄRJESTÖN JA SEN YHTEISTYÖKUMPPANIN TEHTÄVÄT JA VASTUUT HANKKEESSA: Naisjärjestöt ovat vastanneet hankkeen suunnittelusta. HYY on kommentoinut suunnitelmia ja vaikuttanut osaltaan lopullisen hankesuunnitelman muotoutumiseen. Naisjärjestöt toteuttavat hankkeen toiminnot itsenäisesti. Järjestöjen pääsihteerit raportoivat toiminnan edistymisestä ja varojen käytöstä säännöllisesti HYY:lle. HYY:n kehitysyhteistyövaliokunta valvoo varojen käyttöä, seuraa toimintojen edistymistä ja tiedottaa hankkeesta ylioppilaskunnan jäsenistölle sekä ulkoministeriölle. HYY myös kerää varoja hankkeelle omassa ylioppilaskunnassaan sekä suorittaa seurantamatkan Itä-Sambian naisjärjestöihin hankkeen toisena vuonna (2005). Liitteenä avustuspyyntö ( ), yhteistyösopimus ( ), toimintalupa ( ), ei aiheeseen liittyviä liitteitä (x ) 2.4 MUUT YHTEISTYÖTAHOT JA HEIDÄN ROOLINSA HANKKEESSA: Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa Sambia) yhteystoimitsijat Lusakassa osallistuvat hankkeen seurantaan sekä avustavat varojen siirrossa, HYY:n ja naisjärjestöjen välisessä yhteydenpidossa sekä vuosittaisen tilintarkastuksen järjestämisessä. Kepa Sambian yhteystoimitsija tekee seurantamatkan naisjärjestöihin hankkeen ensimmäisenä vuonna (2004). Kepa Sambia tukee Itä-Sambian naisjärjestöjä myös oman ohjelmansa puitteissa, esim. kouluttamalla naisjärjestöaktiiveja raportoinnissa ja kirjanpidossa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) kerää varoja hankkeelle, osallistuu seurantaan sekä tiedottaa hankkeen edistymisestä Jyväskylän yliopistolla.
5 3. HANKKEEN TAUSTA 3.1 HANKEALOITTEEN TEKIJÄ: Hankealoitteen ovat tehneet Chadizan, Chaman, Chipatan ja Kateten naisjärjestöt joulukuussa 2002. Järjestöt toimittivat alustavat hankesuunnitelmat ja kustannusarviot HYY:lle tammikuussa 2003. Hanketta valmisteltiin naisjärjestöjen pääsihteerien, hallitusten ja naisryhmien jäsenten kanssa heinäkuussa 2003. 3.2 HANKKEEN SUUNNITTELIJAT: Hankkeen ovat suunnitelleet Chadizan, Chaman, Chipatan ja Kateten naisjärjestöjen jäsenet. Järjestöjen pääsihteerit ja hallitusten jäsenet ovat koonneet eri alueiden ja ryhmien suunnitelmat ja budjetit yhteen. HYY:n kehitysyhteistyövaliokunta sekä Kepa Sambia ovat kommentoineet suunnitelmia sekä vaikuttaneet osaltaan lopullisten hankesuunnitelmien muotoutumiseen. 3.3 TAUSTATIETOJEN HANKINTA: Hanketta valmisteltaessa on tutustuttu Sambiaa ja Itäisen maakunnan naisjärjestöjä koskevaan kirjallisuuteen, internet-materiaaliin, aikaisempiin raportteihin ja muihin hankedokumentteihin. Tietoja paikallisista olosuhteista ja naisjärjestöistä on hankittu Kehitysyhteistyön palvelukeskukselta, joka on toiminut yhteistyössä Itä-Sambian naisjärjestöjen kanssa vuodesta 1987. Sambiaan kesällä 2003 tehdyn seuranta- ja valmistelumatkan aikana informaatiota kerättiin myös suoraan hankkeen hyödynsaajilta haastattelujen, keskustelujen ja kyläkäyntien avulla. Matkan aikana tietoa saatiin myös Suomen suurlähetystöltä ja Kepa Sambian kenttätoimistolta sekä muilta Itä-Sambian naisjärjestöjen kanssa toimivilta tahoilta, kuten saksalaiselta German Development Service -kehitysjärjestöltä. 3.4 HANKKEEN LÄHTÖKOHTA: Ruokaturva, toimeentulo ja köyhyys: Sambiassa yli 80 % maan väestöstä elää kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella. Köyhyys koskettaa erityisesti maaseutua, ja siellä etenkin naisia. Maaseudulla pääasiallisin elinkeino on maanviljely, mikä ei aina kuitenkaan takaa perheille riittävää ja turvattua toimeentuloa. Infrastruktuuri on rappeutunut, lannoitteet kalliita, myös siemenistä ja markkinoista on puutetta. Hiv/aids, jonka levinneisyys on nykyään korkea myös maaseudulla, verottaa työvoimaa. Maantuottavuus on heikko ja maaperä köyhtynyt. Myös kuivuus ja rankkasateet pienentävät satoja entisestään ja heikentävät maataloustuotantoa. Paitsi että ruokaa ei aina ole riittävästi, on ruokavalio hyvin yksipuolista. Aliravitsemuksesta kärsivät erityisesti naiset ja lapset. Jatkohankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on puuttua maaseudun köyhyyden ja ruoka-turvattomuuden ongelmiin. Ratkaisuksi ovat naisjärjestöjen jäsenet ideoineet järjestöjen eri tasoilla toteutettavia tulonhankkimis- ja koulutusprojekteja. Monilla projekteilla kuten siankasvatus, kalanviljely, mehiläistenhoito ja hunajantuotanto sekä hedelmätarhat parannetaan sekä perhekohtaista että alueellista ruokaturvaa. Toimeentulomahdollisuuksien
6 monipuolistaminen auttaa viljelijöitä selviytymään vaikeista ja muuttuvista olosuhteista, ja tarjoaa näin uusia vaihtoehtoja ja turvatumman tulevaisuuden. Naisjärjestöjen taloudellinen ja institutionaalinen vahvistaminen: Tukemamme naisjärjestöt tekevät ainutlaatuista ja arvokasta työtä maaseudun naisten aseman vahvistamiseksi ja alueen asukkaiden elinolojen parantamiseksi Sambian itäisessä maakunnassa. Naisjärjestötoiminta ei ole kuitenkaan taloudellisesti kestävällä pohjalla, vaan vahvasti riippuvaista ulkopuolisesta rahoituksesta. Ulkopuolisen tuen varaan rakentuvalla toiminnalla on riskejä. Omien hyödynsaajien tarpeista saattaa huomio siirtyä donoreiden intresseihin ja vaatimuksiin. Kun kehityksen suuntaviivat määritellään ulkoapäin, voi toiminnasta tulla kestämätöntä, lyhytnäköistä ja hajanaista. Naisjärjestöjen omaa tulonmuodostusta on siksi syytä kehittää. Omavaraisuuden kasvaessa vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja omaehtoista ruohonjuuritason kansalaisjärjestötoimintaa sekä turvataan toiminnan jatkuvuus ja mahdollinen laajeneminen myös tulevaisuudessa. Vuosina 2004 2005 käynnistetään projekteja, joiden on määrä tuoda tuloja piirikuntatason naisjärjestöille (DWDA). Tulonhankkimisprojektien lisäksi hankerahoituksella tuetaan naisjärjestöjen hallintoa eli palkka-, kokous-, toimisto- ja kunnossapitokuluja sekä seurantaa. (Mahdollisen tarkemman ongelma-analyysin voi liittää suunnitelman liitteeksi.) 4. LÄHESTYMISTAPA 4.1 PERUSTELUT HANKKEEN TOTEUTTAMISTAVALLE: Itä-Sambian naisjärjestöt ovat erinomainen väylä levittää tietoa maaseudulle. Järjestöjen yhteydessä toimivien naisryhmien jäsenet perheineen ovat köyhintä ja haavoittuvinta väestönosaa, joita olisi vaikea tavoittaa ilman tätä valmista organisaatiota. Tämän hankkeen toiminta-alueet ovat naisjärjestöjen jäsenet rajanneet itse ja pitävät ratkaisumalleja parhaina. Tarjottavan koulutuksen tarkoituksena ei ole ainoastaan informaation levittäminen ja tulonhankkiminen, vaan myös osallistujien henkinen vahvistaminen ( empowerment ). Tavoitteena on, että tämän kansalaistoiminnan välityksellä ihmiset saisivat valmiuksia tehdä päätöksiä ja aktivoitua toimintaan elinolojensa parantamiseksi. Ehdotukset vuosina 2004-2005 toteutettavista projekteista ovat tehneet Itä-Sambian naisjärjestöt ja niiden alaiset naisryhmät. Koska kunkin alueen naisryhmät ovat suunnitelleet projektit itsenäisesti, vaihtelevat toiminnot sekä piirikunnittain että alueittain. Ehdotukset on valittu siten, että kukin ryhmä on määritellyt itselleen tärkeimmän, sopivimman ja toteuttamiskelpoisimman projektin. Koska vastaavanlaisia paikallisprojekteja on naisjärjestöjen toimesta toteutettu menestyksekkäästi aikaisemminkin, voidaan nytkin olettaa, että valitut ratkaisumallit ja projektiehdotukset ovat huolellisesti valmisteltuja, kannattavia, kulttuuriseen kontekstiin ja toimintaympäristöönsä sopivia. Se, että ryhmän jäsenet suunnittelevat ja toteuttavat hankkeet itse, vahvistaa hankkeeseen sitoutumista ja omistajuutta sekä toiminnan jatkuvuutta. Toiminta: tulonhankkimisprojekteja ja koulutustoimintaa
Vuosille 2004 2005 suunnitelluista hankkeista maissimyllyt, auringonkukkaöljynpuristamo (paikallisen ruokaöljyn valmistukseen), sekatavarakauppa, Chipatan maataloustuotanto ja Chaman vierasmajan laajennus tuovat tuloja piirikuntatason naisjärjestölle (DWDA). DWDA:ssa on edustajia jokaisen aluetason naisryhmistä, myös päätöksenteko ja toiminta on DWDA:ssa avointa ja demokraattista. Tukemiemme neljän DWDA:n järjestämän koulutuksen, kurssien sekä suoran projektituen avulla kanavoituvat hyödyt laajalle alueiden ja kylien naisryhmiin. 7 Alue- tai kylätason naisryhmillä on myös omia projekteja. Ryhmien yhteisiä projekteja ovat mm. mehiläisten hoito ja hunajan valmistus, siankasvatus, kalanviljely, karjanhoito ja hedelmätarhat. Lisäksi järjestetään peltometsäviljelykoulutusta, hiv/aids-valistusta sekä lukutaito-opetusta. Nämä projektit hyödyttävät kaikkia kyseisen naisryhmän jäseniä, heidän perheitään ja yhteisöä laajemmin. Naisryhmän yhteisessä sikalaprojektissa jokainen ryhmän jäsen on vuorollaan töissä; sianliha tai sen mahdolliset myyntitulot jaetaan ryhmän jäsenten kesken. Näin kaikki ryhmän jäsenet voivat osallistua ja hyötyä hankkeesta ilman että hanke kuormittaisi yhtä ihmistä kohtuuttomasti. Projekteilla parannetaan kohdealueen asukkaiden erityisesti naisten - toimeentuloa. Toimeentulomahdollisuuksien monipuolistaminen tarjoaa vi ljelijöille uusia vaihtoehtoja ja turvatumman tulevaisuuden, joka ei ole ainoastaan maissinviljelyn varassa. Naisten ansaitsemilla lisätuloilla voidaan perheelle hankkia ruokaa, saippuaa, sokeria, lääkkeitä ja lapsille koulupuvut. Taloudellisen hyödyn lisäksi projekteilla parannetaan sekä perhekohtaista että alueellista ruokaturvaa. Maataloustuotteet - kuten sianliha, kala, kana, hunaja ja kasvikset myydään yleensä paikallisesti. Edellä mainittujen projektien ja seurannan lisäksi tuetaan naisjärjestöjen hallintoa. Näin on menetelty myös nykyisessä kehyhankkeessa vuosina 2001-2003. Järjestöjen pääsihteereille, toimistoapulaisille ja vartijoille maksetaan palkat. Pääsihteerit vastaavat hankkeiden hallinnosta, seurannasta ja raportoinnista sekä toimivat usein myös kouluttajina koulutustilaisuuksissa. Palkkojen lisäksi hanketuella rahoitetaan naisjärjestöjen neljännesvuosi- ja vuosikokouksia. Kokouskuluihin sisältyy lähinnä osanottajien matka-, majoitus- ja ruokailukuluja. Muita kuluja voivat olla majoitustilan vuokra, mahdollisten ulkopuolisten kouluttajien palkkiot, materiaali- ja kopiointikulut, jne. Etäisyydet maaseudulla ovat usein pitkät ja kulkuyhteydet huonot. Matkakuluavustusten myötä tarjoutuu syrjäisempienkin maaseutukylien naisille mahdollisuus osallistua naisliikkeen toimintaan ja koulutustilaisuuksiin. Lisäksi hanketuella katetaan naisjärjestöjen toimistokuluja (sähkö-, vesi-, puhelinlaskut, toimistotarvikkeet, kopiointikulut, jne) sekä erilaisia käyttö- ja kunnossapitokuluja. Näitä ovat esim. seurantamatkoihin käytettävien moottoripyörien bensa- ja varaosakulut. Tukemalla hallintoa vahvistetaan naisjärjestöjen institutionaalista kapasiteettia. Hallinnon tuki on naisjärjestötoiminnan kannalta vielä toistaiseksi välttämätöntä. Tuen tarpeen voi olettaa vähentyvän hankkeen myötä. 4.2 HANKKEEN KOKONAISKESTO JA VAIHEISTUS: Hankkeen kokonaiskesto on kaksi vuotta (2004-2005). Hankkeen ensimmäisenä vuonna hankitaan laitteita ja materiaaleja, järjestetään koulutusta, toteutetaan seurantaa ja tuetaan hallintoa. Hankkeen toisena vuonna tehdään joitain laite- ja/tai materiaalihankintoja, järjestetään koulutusta ja seurantaa sekä
8 tuetaan hallintoa. Suurin osa naisjärjestöjen piirikuntatason tulonhankintaprojekteista käynnistetään ensimmäisenä vuonna. Myös suurin osa laitehankinnoista tehdään hankkeen ensimmäisenä vuonna, minkä takia ensimmäisen vuoden vuosibudjetti on toista vuotta suurempi. Ensimmäisenä vuonna toteutettavia projekteja ovat: Katete DWDA - maissimyllyn hankinta, talon rakentaminen, koulutusta - siankasvatusta 4 alueella: koulutusta, porsaiden hankinta ja sikaloiden rakentaminen Chama DWDA - peltometsäviljelykoulutusta 11 alueella - hiv/aids-valistusta 11 alueella - lukutaito-opettajien koulutus, lukutaito-opetusta 11 alueella - vierasmajan laajennus Chadiza DWDA - siankasvatusta 5 alueella: koulutusta, porsaiden hankinta ja sikaloiden rakentaminen - auringonkukkaöljynpuristamo (ruokaöljyn valmistukseen) - aids-orpojen päiväkeskuksen rakentaminen Chipata DWDA - maissimyllyn hankinta, talon rakentaminen maissimyllylle - maataloustuotantoa: maissinviljelyä ja karjanhoitoa Toisena vuonna toteutettavia projekteja ovat: Katete DWDA - kalanviljelyä 6 alueella: koulutusta, kalalammikoiden perustaminen, tarvikkeiden hankinta - siankasvatusta 3 alueella: koulutusta, porsaiden hankinta ja sikaloiden rakentaminen - mehiläistenhoitoa 5 alueella: koulutusta, tarvikehankintoja, mehiläistarhojen perustaminen - sekatavarakauppa: myytävien tuotteiden hankinta Chama DWDA - peltometsäviljelykoulutusta 11 alueella - hiv/aids-valistusta 11 alueella - lukutaito-opetusta 11 alueella - porsaiden hankinta - sekatavarakaupan perustaminen - maissimyllyn hankinta Chadiza DWDA - maatiaiskanojen hankinta - hedelmätarhojen perustaminen 2 alueelle, hedelmäpuiden taimien hankinta Chipata DWDA - maataloustuotantoa: maissinviljelyä ja karjanhoitoa 5. HYÖDYNSAAJAT 5.1 HYÖDYNSAAJAT:
9 Hankkeen lopullisia hyödynsaajia ovat naisjärjestötoimintaan osallistuvat pienviljelijänaiset ja heidän perheensä Chadizan, Chaman, Chipatan ja Kateten piirikuntien alueella Sambian itäisessä maakunnassa sekä laajemmin näiden neljän naisjärjestön vaikutuspiirissä elävät ihmiset (parantunut ruokaturva, monipuolisempi toimeentulo, vahvistunut kansalaisyhteiskunta). Erityisryhmiä ovat Chadizaan suunnitellusta päiväkeskuksesta hyötyvät aids-orvot ja heidän läheisensä sekä Chaman lukutaitoopetuksen kautta tavoitettavat lukutaidottomat. Hankkeen välittömiä hyödynsaajia ovat projektien myötä työllistyneet kyläläiset sekä ne naisjärjestöjen jäsenet, jotka toimivat kouluttajina. Yleisesti hankkeesta hyötyvät erityisesti naiset. Tämä hanke sekä naisjärjestötoiminta yleisestikin tähtää naisten taloudellisen, poliittisen, kulttuurisen ja sosiaalisen aseman vahvistamiseen. Miehiä ei ole kuitenkaan unohdettu: miehet on huomioitu projekteissa, ja heitä on aktiivisesti mukana niin hankkeen toiminnoissa kuin ryhmien jäseninäkin. 5.2 HYÖDYNSAAJIEN SITOUTUMINEN HANKKEESEEN: Jatkohankkeen aloite ja idea on tullut Itä-Sambian naisjärjestöjen jäseniltä, eli hankkeen hyödynsaajilta. Hyödynsaajat suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen toiminnot itsenäisesti, mikä vahvistaa hankkeeseen sitoutumista, toiminnan jatkuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Sitoutumista vahvistaa myös hyödynsaajien hankkeen hyväksi tekemä vapaaehtoistyö. Esimerkiksi sikalaprojekteissa ryhmän naiset valmistavat sikalarakennukseen tarvittavat savitiilet, kun taas miehet hoitavat varsinaisen rakennustyön. 6. HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUMISEN SEURANTA 6.1 TAVOITTEET: Hankkeen kehitystavoite: - tukea omaehtoista ja omavaraisempaa ruohonjuuritason kansalaisjärjestötoimintaa sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä maaseudulla - parantaa toimeentuloa ja ruokaturvaa kohdealueen maaseutuväestön keskuudessa - vahvistaa naisten asemaa perheessä ja yhteisössä Hankkeen tarkoitus: - käynnistää tuottavia naisjärjestöjen ja ryhmien yhteisiä tulonhankkimis- ja ruokaturvaprojekteja - laajentaa peltometsäviljelyä, vähentää lukutaidottomuutta ja uusien hiv-tartuntojen leviämistä Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia tulonhankintamenetelmiä, vahvistaa omavaraisuutta sekä vähentää köyhyyttä ja ruokaturvattomuutta kohdealueen maaseutuväestön keskuudessa. Hankkeen avulla tuetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää maaseutukehitystä, jonka suuntaviivat määrittelevät paikalliset ihmiset itse. Maaseudun naisten ideoimien projektien ja koulutustoiminnan tavoitteena on kohdealueen asukkaiden monipuolisempi ja turvatumpi toimeentulo sekä parantunut ruokaturva. Tarkoituksena on käynnistää kannattavia ja tuottavia naisryhmien yhteisiä projekteja, joiden avulla voidaan ansaita lisätuloja, parantaa
ravitsemuksen tasoa ja ruokaturvaa kylissä. Koulutusprojektien avulla levitetään tietoa ja osaamista mm. ekologisesta peltometsäviljelymenetelmästä sekä hiv/aidsista. Lisäksi järjestetään lukutaito-opetusta. Jatkohanke pyrkii näin kohentamaan maaseudun köyhimmän ja haavoittuvimman väestönosan hyvinvointia kohdealueella Sambian itäisessä maakunnassa. 10 Omavaraisuuden ja taloudellisen itsenäisyyden kasvaessa vähenee naisjärjestöjen riippuvaisuus ulkopuolisista rahoittajista, mikä tuo järjestöille enemmän määräysvaltaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tukemalla ruohonjuuritason omaehtoista toimintaa vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa. Samalla kannustetaan maaseudun asukkaita - erityisesti naisia - aktivoitumaan omien elinolojensa parantamiseksi. Naisjärjestöjen hallinnon tuen kautta vahvistetaan ruohonjuuritason kansalaistoimintaa, institutionaalista kapasiteettia sekä toiminnan jatkuvuutta. Yleisempänä tavoitteena on naisten aseman taloudellinen, poliittinen, kulttuurinen ja sosiaalinen vahvistaminen perheessä ja yhteisössä. Suurin osa hankkeen toiminnoista sekä naisjärjestöjen tukeminen yleisestikin tukee tämän tavoitteen saavuttamista. 6.2 TOTEUTUMISEN SEURANTA: Hankkeen seurantaa toteutetaan HYY:n kehitysyhteistyövaliokunnan, naisjärjestöjen sekä Kepa Sambian toimesta. Naisjärjestöjen pääsihteerit raportoivat toiminnan edistymisestä erillisten neljännesvuosiraporttien, tilikertomusten ja laajemman vuosiraportin avulla. Seuraavan vuosineljänneksen maksatus naisjärjestölle on sidottu järjestön velvollisuuteen raportoida edellisen neljänneksen toiminnoista ja varojen käytöstä. Kepa Sambia toimittaa raportit HYY:n kehy-valiokunnalle, joka välittää tietoa edelleen ylioppilaskunnan jäsenistölle sekä ulkoministeriölle. Neljännesvuosiraporteilla pyritään keräämään ensisijaisesti määrällistä tietoa toimintojen edistymisestä sekä informaatiota mahdollisista ongelmista ja muutostarpeista. Vuosiraportissa pyritään laadulliseen tietoon ja analyyttisempaan tarkasteluun. Vuosiraportointia varten valmistelemme yksityiskohtaisemman laadullisia kysymyksiä sisältävän raportointilomakkeen. Uutena vaatimuksena olemme pyytäneet järjestöjä tuottamaan sukupuolittain eriteltyä tietoa toimintojen edistymisestä, jotta sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista voidaan tehokkaammin seurata hankkeen aikana. Raporttien ja tilikertomusten lisäksi varojen käyttöä valvotaan vuosittaisen tilintarkastuksen avulla. Tilintarkastuksen suorittaa paikallinen kirjanpitoyhtiö, joka vierailee jokaisessa DWDA:ssa, tarkastaa järjestön kuitit ja kirjanpidon, sekä toimittaa tilintarkastusraportin ja lausunnon varojen käytöstä HYY:lle. Kepa Sambia avustaa tilintarkastuksen järjestämisessä. Tilintarkastus suoritetaan nyt edellisvuosia edullisemmin. Kahden vuoden aikana tehdään kaksi seurantamatkaa Itä-Sambian naisjärjestöihin: ensimmäisen suorittaa Kepa Sambian yhteystoimitsija (2004), toisen kaksi ylioppilaskuntien edustajaa (2005). Seurantamatkojen aikana vieraillaan jokaisessa neljässä kuntatason naisjärjestössä sekä kylissä, joissa paikallisprojekteja toteutetaan. Matkojen aikana on tarkoitus keskustella hankkeen etenemisestä, mahdollisista muutostarpeista, ongelmista, vaikutuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Seurantamatkan avulla voidaan saada suoraa palautetta hankkeen hyödynsaajilta sekä kerätä erityisesti
11 laadullista informaatiota hankkeen edistymisestä. Seurantamatkoilta valmistellaan seurantamatkaraportti. Matkaa dokumentoidaan lisäksi dia- ja valokuvien sekä mahdollisesti myös videon avulla. Materiaalia hyödynnetään yliopistolla tehtävässä tiedotustyössä. Hankkeen toteutumista seurataan sekä määrällisin että laadullisin indikaattorein. - naisjärjestön taloudellisen omavaraisuuden kasvu (+ % vuodessa, vrt budjettiin ja kokonaisrahoitukseen, erityisesti hallintokulujen kohdalla. Esimerkiksi Chipatassa tavoitteena on saavuttaa kahdessa vuodessa + 60% omavaraisuusaste) - uusien tulonhankkimisprojektien kannattavuus ja tuottavuus (tuotot > kustannukset) - naisryhmien jäsenten (naiset/miehet) tulotason kasvu (naisryhmien jäsenten mielipide oman taloudellisen tilanteensa muutoksesta, naisten kohdalla naisten mainitsemien ylellisyystuotteiden hankinta esim. saippua, lasten koulupuvut ja sokeri) - alueiden/perheiden ruokaturvan kohentuminen, erityisesti naisten ja lasten kohdalla (naisryhmien jäsenten mielipide ravitsemuksellisen tilanteen ja ruokaturvan muutoksesta, aliravitsemukseen liittyvien sairauksien väheneminen erityisesti lasten kohdalla.) - naisten taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurinen vahvistuminen (naisryhmien jäsenten mielipide oman aseman vahvistumisesta/muutoksesta, naisten osallistuminen järjestötoimintaan, jäsenmäärän kasvu, jne.) - koulutuksiin osallistuvien määrä (miehiä/naisia) - koulutuksen laatu (koulutuksen sisältö, kouluttajien ja koulutettavien tietotaidon kasvu, koulutuksiin osallistuvien mielipiteet koulutuksen laadusta, tarkoituksenmukaisuudesta jne,) - rakennettujen sikaloiden, mehiläistarhojen, kalalammikoiden ym. määrä - peltometsäviljelyyn/lukutaito-opetukseen/aids-valistukseen osallistuvien kyläläisten määrä (naiset/miehet) - uusien hiv-tartuntojen määrän väheneminen (miesten ja naisten hiv/aids- ja ehkäisytietoisuuden kasvu, muutokset asenteissa ja käyttäytymisessä), kondomin käytön yleistyminen (valistustilaisuuksissa jaettujen kondomien määrä, terveysklinikoilta haettujen kondomien määrä) Indikaattoreista on keskusteltu myös hankkeen hyödynsaajien kanssa. Seurantaa ja indikaattoreita tarkennetaan ja kehitetään hankkeen kuluessa. Pyrkimyksenä on kerätä sukupuolittain ja muutenkin mahdollisimman tarkkaan eriteltyä tietoa. Tietoa kerätään naisjärjestöjen HYY:lle toimittamista raporteista sekä seurantamatkan aikana haastattelujen ja havainnoinnin avulla suoraan hankkeen hyödynsaajilta. 7. TOTEUTUSSUUNNITELMA 7.1 TULOKSET: Kahden vuoden aikana saavutettavat tulokset ovat seuraavat: - käynnistetty 3 maissimyllyä, jotka toimivat tuottavasti ja tuovat tuloja naisjärjestötoimintaan - käynnistetty aurinkoöljynpuristamo, joka toimii tuottavasti ja tuo tuloja naisjärjestötoimintaan
12 - laajennettu vierasmaja toimii tuottavasti ja tuo tuloja naisjärjestötoimintaan - maissinviljelyä ja karjanhoitoa harjoitetaan tuottavasti, tuoden tuloja naisjärjestötoimintaan - sekatavarakauppa toimii kannattavasti ja tuo tuloja naisjärjestötoimintaan - siankasvatusta harjoitetaan tuottavasti 12 alueen naisryhmissä, parantaen alueen asukkaiden toimeentuloa ja ruokaturvaa - kalanviljelyä harjoitetaan tuottavasti 11 alueen naisryhmissä, parantaen alueen asukkaiden toimeentuloa ja ruokaturvaa - mehiläistenhoitoa harjoitetaan tuottavasti 7 alueen naisryhmissä, parantaen alueen asukkaiden toimeentuloa ja ruokaturvaa - kanankasvatusta harjoitetaan tuottavasti 5 alueen naisryhmissä, parantaen alueen asukkaiden toimeentuloa ja ruokaturvaa - hedelmänviljelyä harjoitetaan tuottavasti 2 alueen naisryhmissä, parantaen alueen asukkaiden toimeentuloa ja ruokaturvaa - karjanhoitoa harjoitetaan tuottavasti 4 alueen naisryhmissä, parantaen alueen asukkaiden toimeentuloa ja ruokaturvaa - tietoa ja osaamista levitetty siankasvatuksessa, mehiläistenhoidossa, kalanviljelyssä, karjanhoidossa - päteviä lukutaito-opettajia 11 alueella, lukutaito-opetusta järjestetty jokaisella alueella - tietoa ja osaamista peltometsäviljelystä levitetty 11 alueella, viljelyä harjoitetaan tuottavasti jokaisella alueella - tietoa levitetty hiv/aidsista 11 alueella, tietoa sovellettu käytäntöön jokaisella alueella - käynnistetty toimiva ja hyödyllinen aids-orpojen informaatio ja päiväkeskus - hankkeita suunniteltu, hallinnoitu, koordinoitu ja seurattu 7.2 TOIMENPITEET: - hankitaan ja asennetaan 3 maissimyllyä, pystytetään niille rakennukset, koulutetaan myllynkäytössä - hankitaan ja asennetaan 1 öljynpuristamo - raivataan 15 hehtaaria maata maissinviljelyyn, kynnetään pelto, hankitaan tarvikkeita (2 auraa, 50 kg maissinsiemeniä, 20 kg lannoitteita, 2 lypsylehmää, 2 härkää, härkävankkurit), viljellään maissia, kuljetetaan myytäväksi markkinoille - laajennetaan Chaman vierasmajaa - hankitaan sekatavarakaupassa myytävät tavarat kaupungista - rakennetaan sikaloita 12 alueelle, järjestetään koulutusta siankasvatuksessa, hankitaan porsaita - rakennetaan kalalammikoita 11 alueelle, järjestetään koulutusta kalanviljelyssä, hankitaan tarvikkeita - rakennetaan mehiläistarhoja 7 alueelle, järjestetään koulutusta mehiläistenhoidossa, hankitaan materiaaleja - hankitaan maatiaiskanoja kanaloihin 5 alueelle - raivataan pellot hedelmätarhoille 2 alueelle, istutetaan puiden taimia, hoidetaan tarhoja
13 - hankitaan lypsylehmiä 4 alueelle, järjestetään koulutusta karjanhoidossa - koulutetaan lukutaito-opettajia, jotka järjestävät lukutaito-opetusta oman alueensa kylissä yhteensä 11 alueella - järjestetään kursseja peltometsäviljelystä yhteensä 11 alueella, rekrytoidaan viljelijöitä, hankitaan puiden siemeniä ja jaetaan niitä viljelijöille, perustetaan mallipeltoja, seurataan viljelyn edistymistä - järjestetään hiv/aids-valistusta 11 alueella - perustetaan aids-orpojen informaatio- ja päiväkeskus (kyse ei ole orpokodista vaan keskuksesta, jossa lapset ja heidän läheisensä voivat käydä päivällä ja saada tietoa esim. orpojen oikeuksista) - maksetaan palkat pääsihteereille, toimistoapulaisille ja vartijoille - maksetaan palkkiot kouluttajille sekä rakennustyöhön ym. osallistuville kyläläisille - naisjärjestöissä pidetään neljännesvuosi- ja vuosikokouksia - hankkeiden edistymistä seurataan ja arvioidaan 8. KESTÄVÄ KEHITYS - katetaan naisjärjestöjen toimisto-, käyttö- ja kunnossapitokuluja 8.1 Mitä Suomen kehitysyhteistyön yleisiä periaatteita hankkeen tavoitteet tukevat? (Kts. Hanketuen Käsikirja osa I, s.6) Hankkeen tavoitteet ovat yhdensuuntaiset Suomen kehitysyhteistyön tavoitteiden kanssa. Hankkeella pyritään parantamaan maaseudun köyhimpien väestönosien toimeentuloa ja ruokaturvaa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään naisen asemaa parantamalla. Hankkeella vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja tuetaan omaehtoista ruohonjuuritason kansalaistoimintaa maaseudulla. Toiminta tähtää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen. 8.2 Miten hanke tukee kansalaistoiminnan kehittymistä kohdemaassa? Hankkeen suunnittelee ja toteuttaa paikallinen kansalaisjärjestö, joka rohkaisee jäseniään omaehtoiseen toimintaan yhteistyön ja verkostoitumisen avulla. Järjestön kokouksissa käytetään demokraattista päätöksentekoa. Järjestö toimii ruohonjuuritasolla ja sen jäsenet ja toimihenkilöt ovat maaseudun tavallisia ihmisiä. Naisliike edistää pienryhmien verkostoitumista ja tietoisuutta toisistaan. Kansalaistoiminnan tukeminen maaseudulla on Sambiassa erityisen tärkeää, koska useimmat maan kansalaisjärjestöistä keskittyvät toimintoineen kaupunkeihin. Hankkeessa tuetaan projektien lisäksi naisjärjestöjen hallintoa. Näin vahvistetaan naisjärjestöjen institutionaalista kapasiteettia eli kykyä hallinnoida, suunnitella, toteuttaa, seurata ja arvioida hankkeita, mitkä ovat kaikki tärkeitä taitoja kansalaistoiminnan kehittämisen kannalta. Itä-Sambian naisliike on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu toimija Sambian kansalaisjärjestökentässä. Liikkeen toiminta on innostanut muiden maakuntien naisia vastaavaan
14 toimintaan. Itä-Sambian naisjärjestöjen tukeminen voi näin vahvistaa kansalaistoimintaa myös maakunnan rajojen ulkopuolella. 8.3 Voivatko kohdemaan lainsäädäntö, hallinto ja kehittämissuunnitelmat vaikuttaa hankkeen onnistumiseen? Miten ne on otettu huomioon? Naisjärjestöt ovat virallisesti rekisteröityneitä yhdistyksiä ja ne noudattavat hallituksen kehityslinjoja. Kaikilla DWDA:oilla on läheiset yhteydet maan virkamieskuntaan ja toisinaan valtion virkamiehiä osallistuu hankkeiden suunnitteluun. Myös Itä-Sambian naisliikkeen edustajia on ollut suunnittelemassa ja kommentoimassa esimerkiksi valtion köyhyydenvähentämisohjelmaa. Valtio ei tue naisjärjestöjä rahallisesti, mutta jokaisessa DWDA:ssa työskentelee valtion palkkaama kehitystyöntekijä. Valtion kehityssuunnitelmat esimerkiksi edellä mainitun Sambian köyhyydenvähentämisstrategian tavoitteet ovat yhdenmukaisia hankkeen tavoitteiden kanssa. 8.4 Miten sukupuoliroolit vaikuttavat ongelmiin ja/tai hyödynsaajien mahdollisuuksiin hyötyä hankkeen tuloksista? Perinteisesti sambialainen nainen ei ole voinut hankkia omia tuloja tai osallistua tasavertaisesti päätöksentekoon. Itä-Sambiassa on naisten yhteistoiminnalla pitkät perinteet: ensimmäiset viralliset naisryhmät on maakuntaan perustettu jo 60 luvulla. Naisten asema on maaseudulla vahvistunut sekä perheessä että yhteisössä laajemminkin. Naiset voivat nykyään ansaita omia tuloja sekä päättää miten ansaitsemansa kwachat käyttävät, mikä onkin tärkeää uuden hankkeen onnistumisen kannalta. Perinteisesti naisten vastuulla on kotitöiden lisäksi ollut lastenhoito, sairaista huolehtiminen ja suurin osa maataloustöistä. Vaikka naisten työmäärä on maaseudulla edelleen miesten vastaavaa suurempi, näyttää naisilla olevan aikaa ja motivaatiota osallistua tulonhankinta- ja koulutusprojekteihin. Ryhmässä toimittaessa tämä mahdollistuu hyvin. Toiminta naisryhmän yhteisessä projektissa ei muodostu liian raskaaksi, kun työvuorot ja vastuut jaetaan kaikkien ryhmän jäsenten kesken. Lisäksi suunnittelluista projekteista esimerkiksi maissimyllyt helpottavat naisten arkea ja vähentävät työmäärää myös ajallisesti. Sukupuolirooleihin liittyvien riskien kannalta tärkeää on myös se, että miehet hyväksyvät naisten vahvistumisen ja järjestötoiminnan. Nykyään suuri osa miehistä kannustaa vaimojaan ja tukee heidän osallistumistaan naisjärjestötoimintaan nähtyään että projektit hyödyttävät koko perhettä. Miehet ovat usein itsekin mukana toiminnassa. Miehiä on myös palkattu vartijoiksi, rakennus- ja kuljetustöihin sekä työskentelemään esimerkiksi maissimyllyllä. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei kuitenkaan toteudu kaikkialla. Edelleen on miehiä, jotka eivät päästä vaimojaan naisryhmien kokoontumisiin ja kursseille. Myönteisten kokemusten ja saavutusten myötä kielteisten asenteiden ja ennakkoluulojen voi olettaa vähentyvän.
15 Miten hanke vähentää sukupuolten välistä eriarvoisuutta? (tutustu lisämateriaaliin http://global.finland.fi, kohdassa tietopankki / teemat, alakohta 'naiset, gender') Sekä hanke että naisjärjestötoiminta yleisestikin tähtää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen naisen asemaa parantamalla. Projektit tuovat naisille lisätuloja, ruokaa, uusia taitoja ja tietoa, sosiaalista statusta ja arvostusta yhteisössä. Toiminnan myötä naiset vahvistuvat taloudellisesti, poliittisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Itsetunnon ja -luottamuksen kohentuessa vahvistumista tapahtuu myös henkisesti, mikä myös on tärkeä, joskin vaikeammin mitattavissa oleva asia. Hankkeen avulla puututaan sekä käytännöllisiin että strategisiin gender-tarpeisiin. 90-luvulta lähtien on naisjärjestötoiminnassa korostuneet erityisesti strategiset tarpeet. Tärkeänä vaikuttimena tähän naisjärjestötoiminnan laadulliseen ja sisällölliseenkin muutokseen oli Kepa Sambian tuella käynnistetty Training for Transformation muutosprosessikoulutus. 8.5. Sosiaaliset, kulttuuriset ja ihmisten tasa-arvoon vaikuttavat tekijät Miten hanke vaikuttaa köyhyyteen, yhteiskunnalliseen tasa-arvoon ja erityisesti heikoimpien väestöryhmien kuten vammaisten asemaan? Miten hankkeessa taataan heidän yhdenvertaiset mahdollisuutensa hyödyntää hankkeen tuloksia? Sambiassa köyhyydestä kärsivät erityisesti maaseudun naiset. Toimittaessa ruohonjuuritason naisjärjestön kanssa voidaan tavoittaa tuhansia maaseudun naisia. Naisjärjestöjen jäsenmaksut ovat pieniä, mikä mahdollistaa pienituloisempien osallistumisen toimintaan. Köyhimmät voivat hyötyä hankkeesta erityisesti naisryhmien yhteisten ryhmäprojektien myötä. Vaikka koulutus kohdistuu ensisijaisesti naisryhmiin, ovat useat koulutus- ja valistustilaisuudet avoimia myös niille, jotka eivät ole ryhmien varsinaisia jäseniä. Etniset ryhmät, joita itäisessä maakunnassa on noin kymmenkunta, ovat Itä-Sambian naisliikkeen toiminnassa hyvin edustettuina. Naisryhmissä on jäseniä eri etnisistä ryhmistä, myös avioliitot eri ryhmien välillä ovat yleisiä. Koulutukset pidetään nyanjan kielellä, jota kaikki idässä ymmärtävät, vaikkei kieli olisikaan oma äidinkieli. Myös lesket ja yksihuoltajanaiset, joita itäisessä maakunnassa on runsaasti, osallistuvat aktiivisesti projekteihin. Yksinhuoltajanaiset voivat itse päättää osallistumisestaan, mikä ei ihan aina ole mahdollista muissa kotitalouksissa. Yksinäisten naisten kohdalla ryhmän tuki on usein tärkeää jo itsessään, samoin ryhmäprojektien myötä saadut lisätulot ja muut edut. Eri alueita pyritään naisjärjestötoiminnassa kohtelemaan tasapuolisesti. DWDA:n järjestämiin koulutustilaisuuksiin kutsutaan edustajia piirikunnan jokaiselta alueelta. Matkakuluavustusten myötä helpotetaan syrjäisemmillä seuduilla asuvien osallistumista. Myös vammaiset voivat osallistua, joskaan erillisiä vammaisprojekteja ei järjestetä. Onko hankkeen hyödynsaajissa vähemmistöjä? Miten heidän roolinsa on otettu huomioon?
16 Alueella on useita eri etnisiä ryhmiä. Eri ryhmät osallistuvat toimintaan aktiivisesti ja tasavertaisesti. Kokouskieli on nyanja, jota kaikki idässä ymmärtävät, vaikkei kieli olisikaan oma äidinkieli. Leskiä ja yksinhuoltajanaisia on järjestön kaikilla tasoilla ja monenlaisissa tehtävissä. Leskille on myös omia ryhmiä. Vammaiset voivat myös osallistua, joskaan heitä ei toistaiseksi ole moniakaan mukana eikä erillisiä vammaisprojekteja vielä järjestetä. Myöskään ihan nuoria naisia ei toiminnassa ole mukana, mutta erillisiä nuorten ryhmiä ollaan perustamassa esim. Chadizassa. Mistä muista kulttuurisista tekijöistä hankkeen onnistuminen riippuu? Miten ne on otettu huomioon? Oletettavasti ei ole muita kulttuurisia tekijöitä, jotka merkittävästi uhkaisivat hankkeen onnistumista. Naisjärjestöjen jäsenet ovat suunnitelleet hankkeen itse. He ovat siis samasta kulttuuripiiristä kuin kohderyhmä ja ovat voineet ottaa kulttuuriset tekijät huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. 8.6 Minkälaisia lyhyen tai pitkän aikavälin vaikutuksia hankkeella on alueen ympäristöön? Vuosille 2004 2005 suunniteltu hanke ei ole erityinen ympäristöhanke. Toiminnan ympäristövaikutukset ovat muutenkin pieniä. Myönteisiä ympäristövaikutuksia on kuitenkin esimerkiksi Chamassa toteutettavalla peltometsäviljelyohjelmalla. Peltometsäviljelyssä puita istuttamalla maahan palautetaan luonnonmukaisesti siitä maanviljelyksellä viedyt ravinteet. Puiden istuttaminen hillitsee myös eroosiota. Miten ympäristövaikutukset on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa (jätehuolto, luonnonvarojen käyttö, rakentaminen, yhteistyökumppanin näkemys hankkeen ympäristövaikutuksista jne.)? Rakentamisessa käytetään paikallisia materiaaleja. Laitteet ja varaosat hankitaan paikan päältä, jolloin myös kuljetuskustannukset jäävät pieniksi. 8.7 Hankkeen kestävyys Miten hankkeen institutionaalinen kestävyys on varmistettu (vastuuorganisaation kyky vastata hankkeen jälkeisestä toiminnasta, henkilöstön riittävyys ja taidot jne.)? Naisjärjestöt ovat olleet nykyisen kaltaisessa toiminnassa kohta kymmenen vuotta ja toteuttaneet sinä aikana useita onnistuneita projekteja. Jokaisessa järjestössä toimii palkattu pääsihteeri, jonka tehtävänä on huolehtia hankkeiden toteutuksesta ja niiden vaikutusten jatkuvuudesta. Pääsihteerit ovat kokeneita naisjärjestöjen aktiiveja. Kepa Sambia on useiden vuosien ajan tehnyt yhteistyötä naisjärjestöjen kanssa ja tukenut järjestöjen institutionaalista kehitystä järjestämällä järjestöjen toimihenkilöille ns capacity building koulutusta esimerkiksi hankkeiden hallinnossa, seurannassa ja kirjanpidossa. Naisjärjestöjä kannustetaan lähettämään koulutustilaisuuksiin uusia ihmisiä, jottei toiminta ja tietotaito keskittyisi yhden ihmisen esim. pääsihteerin harteille. Hankkeessa tuetaan naisjärjestöjen hallintoa, mikä myös tukee järjestöjen institutionaalisen kapasiteetin vahvistumista ja toiminnan jatkuvuutta. Institutionaalista kestävyyttä tukee myös se, että hankkeessa
17 käytetään paikallista työvoimaa. Kun hankkeita suunnittelevat ja koordinoivat suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden sijasta paikalliset, säästetään myös toiminnan henkilökustannuksissa. Miten hankkeen taloudellinen kestävyys on varmistettu? Kuinka suuria ovat hankkeella kehitettävän toiminnan pitkän ajan käyttökustannukset ja miten ne katetaan? Vuosille 2004-2005 suunnitellut tulonmuodostushankkeet ovat kannattavia ja perusteltuja, hyödynsaajien itsensä suunnittelemia ja valitsemia. Vastaavia projekteja on toteutettu naisjärjestöjen toimesta pienimuotoisesti aikaisemminkin. Maataloustuotteille on kysyntää ja markkinoita, mikä onkin erityisen tärkeää hankkeen onnistumisen kannalta. Hankkeeseen liittyvät riskit ovat mahdollisiin hyötyihin nähden melko pieniä eikä niiden pitäisi vaarantaa hankkeen toteuttamista. Näitä naisten itsensä identifioimia riskejä ovat satunnaiset sähkökatkokset, hintojen kallistuminen, lannoitteiden kalleus, eläintaudit ja varkaat. Projektien pitkän ajan käyttökustannukset katetaan tulonhankkimisprojekteista saaduilla tuotoilla. Varaosat hankitaan edullisesti paikan päältä. Koska naisjärjestöissä on toteutettu kyseisiä hankkeita aikaisemminkin, vaikuttavat suunnitelmat realistisilta myös näiltä osin. Miten hankkeeseen liittyvien investointien ja laitehankintojen pitkän ajan käyttö ja kunnossapito sekä varaosahuolto on varmistettu? Laitteet hankitaan Sambiasta, missä niihin löytyy myös varaosia ja asiantuntevaa korjausapua. Laitteiden pitkän ajan käyttö- ja kunnossapitokulut katetaan tulonhankintaprojektien myötä saaduilla tuloilla. Miten hankkeen sosiaalinen kestävyys on varmistettu? Onko oikeuksien, panostusten ja hyötyjen tasavertainen jakautuminen varmistettu? Sosiaalista kestävyyttä parantaa se, että hankkeen ovat suunnitelleet ja sen toteuttavat hyödynsaajat itse. Sosio-kulttuuriset tekijät on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Yksinhuoltajanaiset, lesket, naimattomat sekä naimisissa olevat naiset, etniset ryhmät ja miehet voivat osallistua toimintaan. DWDA:oiden järjestämään koulutukseen kutsutaan osanottajia ja edustajia jokaiselta alueelta. Monet kylissä pidettävät koulutus- ja valistustilaisuudet ovat avoimia kaikille. Tasa-arvon toteutumista on kuitenkin syytä tarkkailla tiiviisti koko yhteistyön ajan. Liitteenä kestävän kehityksen laajempi kuvaus ( )
9. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA EUROINA 9.1 KUSTANNUSARVIO 18 KUSTANNUKSET Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi.. Henkilökulut (liitteestä A1) Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut - - Suomalaisten asuminen ja matkakulut - - Paikallisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut 8 851 8378 Muut henkilökulut (lähinnä kokouskulut) 5 197 4 514 Välisumma yhteensä 14 048 12 892 Koulutus ja valistus (liitteestä A4) Henkilökulut 3 141 6 641 Materiaalit, tilat ja muut kulut 910 2 584 Välisumma yhteensä 4 051 9 225 Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (liitteestä A5) Laite- ja materiaalihankinnat 10 717 1956 Rakentaminen 8 574 - Muut hankinnat - - Välisumma yhteensä 19 291 1956 Käyttö ja kunnossapito Käyttökulut 1 497 1478 Kunnossapitokulut 1 284 1183 Välisumma yhteensä 2 781 2661 Seuranta ja arviointikulut yhteensä (liitteestä A2) 6 500 10 783 TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 46 671 37 517 Hallintokulut (liitteestä A3) Hallintohenkilöstön palkka- ja sosiaalikulut 1 700 1 700 Toimistokulut - - Varainhankinta ja tiedottaminen 3 000 1 500 Välisumma yhteensä 4 700 3 200 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 51 371 40 717 Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 9.15 7.86
19 9.2. RAHOITUSSUUNNITELMA EUROINA Kohdassa 9.1. määritellyt kustannukset katetaan seuraavasti: RAHOITUSSUUNNITELMA Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi.. Omarahoitus (liitteestä B) Rahallinen osuus 7 274,20 5 143,40 Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset 3 000,00 3 000,00 Omarahoitus yhteensä 10 274,20 8 143,40 Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 20 % 20 % Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki Aiempi kehitysyhteistyötuen varaus - - HAETTAVA KEHITYSYHTEISTYÖTUKI 41 096,80 32 573,60 Muu rahoitus Rahoituslähteet: - - RAHOITUS YHTEENSÄ 51 371,00 40 717,00 9.3. KUSTANNUSERITTELY Selvitä hankkeen kustannukset eriteltynä kustannuslajeittain. Erittelyssä tulee ilmoittaa kustannuslajit (esim. henkilötyön laatu, koulutusmateriaali, rakennustarvikkeet, matkoja), hankintojen määrä (esim. henkilötyön määrä ja työskentelyaika, kappaletta hankittuja välineitä, m 2 rakennettu toimitilaa, kpl matkoja), yksikköhinta (esim. /kuukausi, /kappale, / m 2 ) sekä hankintalähde. Kustannuserittelyn voi tarvittaessa esittää erillisillä liitteillä. Oheisia kustannustaulukoita on käytettävä (Liite A). Lahjoitukset ja vapaaehtoistyön arvo sisällytetään kustannuserittelyn asianmukaisiin kohtiin (henkilökulut, laite- ja materiaalihankinnat jne.), lisämerkinnällä suluissa 'vapaaehtoistyö'/'tavaralahjoitukset'. Käyttö- ja kunnossapitokulut (vuoden 2004 osalta) Käyttökulut (sis. toimistokulut): Katete 480 Chadiza 417 Chama - Chipata 600 yhteensä: 1497 Kunnossapitokulut (sis. moottoripyörän bensa- ja varaosakulut): Katete 433 Chadiza 518 Chama - Chipata 333 yhteensä: 1284 Yhteensä: 2781 Lisätietoja: Chamassa käyttö- ja kunnossapitokulut katetaan tulonhankkimisprojektien tuotoilla.
20 10. ALLEKIRJOITUS Paikka: Päivämäärä: Allekirjoitus: Nimen selvennys: Asema/tehtävä: Paikka: Päivämäärä: Allekirjoitus: Nimen selvennys: Asema/tehtävä: LIITTEET: Hakemukseen liitetään järjestön viimeisin toimintakertomus ja tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio Selvitys muista liitteistä: 1. HYY:n tilinpäätös ja toimintakertomus 2. HYY:n toimintasuunnitelma ja talousarvio 3. Hankesuunnitelman Liite A, Liite B ja Kestävän kehityksen laajempi kuvaus
LIITE A: KULUERITTELYT EUROINA (Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset tulee ilmoittaa, lisämerkinnällä suluissa 'vapaaehtoistyö'/'tavaralahjoitukset'). Kts myös Liite B1) 21 Kulut eritellään tarkasti haettavan vuoden osalta. Seuraavien vuosien osalta liitetaulukoita ei tarvitse liittää hakemukseen, joskin niitä voi käyttää apuna arvioitaessa ko. vuosien kustannuksia. A1: Projektin toteuttamisen henkilökulut (ei sisällä hallintokuluja eikä seuranta- ja arviointimatkoja) Tehtävä / työntekijä Työn kesto (kk) Palkka- ja sosiaalikulut / kk Matka- ja majoituskulut Muut henkilökulut Henkilökulut yhteensä Suomesta palkattava henkilöstö - Kehitysmaassa palkattava henkilöstö
22 Chadiza DWDA: pääsihteeri 12 kk 83.30 / kk Kokouskulut ja muut henkilökulut: yhteensä: toimistoapulainen 12 kk 50.00 / kk vartija 12 kk 25.00 / kk yht. 1900 922 2 822 Chama DWDA: pääsihteeri 12 kk 83.30 / kk toimistoapulainen 12 kk 50.00 / kk vartija 12 kk 33.30 / kk Chipata DWDA: yht. 2000 1463 3 463 pääsihteeri 12 kk 92.90 /kk toimistoapulainen 12 kk 57.90 / kk vartija 12 kk 44.50 / kk maanviljelyohjelma-avustaja 12 kk 44.50 / kk karjanhoitaja 12 kk 6.70 / kk yht. 2951 Katete DWDA: pääsihteeri 12 kk 12 kk 83.30 / kk 1109 4 060 toimistoapulainen 12 kk 50.00 / kk vartija 33.30 / kk yht. 2000 Henkilökustannukset yhteensä 8851 5197 1703 3 703 14 048
23 Lisätietoja: Kokouskulut ovat eri suuruisia, koska joissain järjestöissä pidetään vain neljännesvuosikokoukset, toisissa pidetään niiden lisäksi myös esim. vuosikokoukset. Palkat ovat edellisvuosia hieman suuremmat. Niihin on nyt budjetoitu sosiaalivakuutus- ja muut lakisääteiset maksut. Myös elinkustannukset ovat nousseet, erityisesti Chipatassa. Chipata on itäisen maakunnan hallinnollinen keskus, ja elinkustannukset ovat siellä korkeammat kuin itäisen maakunnan muissa osissa...
A2: Seuranta- ja arviointimatkat: 24 Matkan aihe Osallistujat Matkan ajankohta Päivärahat Matka- ja majoituskulut Paikallinen tilintarkastus Chadiza, Chama, Chipata ja Katete DWDAssa (suoritetaan vuosittain) sambialaisen kirjanpitoyhtiön tilintarkastaja tammikuu 2005 (max 14 vrk) ks. viereinen kohta yht. max 3 500 Seurantamatka naisjärjestöihin Kepa Sambian yhteystoimitsija kesä/heinäkuu 2004 (14 vrk) ks. viereinen kohta yht. max 1 000 Vapaaehtoistyönä tehtävä seuranta ( vapaaehtoistyö ) HYY:n ja JYY:n kehitysyhteistyövaliokuntien jäsenet ( 5 x 400 h) vuosi 2004 2 000 Matkakulut yhteensä 6 500 Lisätietoja: Paikallinen tilintarkastus suoritetaan nyt edullisemmin kuin edellisvuosina. Tilintarkastaja käy jokaisessa tukemassamme naisjärjestössä tarkastamassa järjestön kirjanpidon ja kuitit, tarjoaa mahdollisesti myös opastusta kirjanpidossa ja taloushallinnossa sekä valmistaa tilintarkastusraportit, jotka toimitetaan HYY:hyn ja ministeriölle. Vuoden 2004 seurantamatkan suorittaa Kepa Sambian yhteystoimitsija. Matkaa valmistellaan yhdessä kehy-valiokunnan ja naisjärjestöjen kanssa......... A3: Hallintokulut Kululaji Yksiköiden määrä Yksikkökustannus Yhteensä