PÄÄTÖS Helsinki 19.10.2007 Annettu julkipanon jälkeen No YS 1353 Dnro 0196Y0347 119 UUS 2001 Y 1106 119 UUS 2005 Y 323 119 ASIA Päätös Helsingin Arabianrannan pilaantuneen maaperän kunnostamista koskeviin ympäristölupiin No YS 630/1.10.1999 (muutettu päätöksellä No YS 560/20.6.2001), No YS 608/5.6.2002 ja No YS 207/18.2.2005 liittyvän orsiveden tarkkailusuunnitelman johdosta. LUVAN HAKIJA HKR Ympäristötuotanto Pilaantuneiden maiden kunnostusyksikkö PL 1570 00099 Helsingin kaupunki KOHTEEN SIJAINTI JA MAANOMISTAJA Kunnostettu alue, jonka orsiveden tarkkailua suunnitelma koskee, sijaitsee Helsingissä Arabianrannassa. Alue käsittää Arabianrannan kunnostuksen osa alueet 1 8 Kokkosaarenkadusta pohjoiseen. Lisäksi kunnostettuun alueeseen kuuluvat osa alueisiin 1 8 liittyvät kadut, puisto ja muut yleiset alueet. Kunnostettujen alueiden maanomistaja on Helsingin kaupunki. TOIMINTA TARKKAILTAVALLA ALUEELLA Alue on täyttöaluetta, jota on täytetty 1930 luvulta lähtien mm. posliini, paperi ja rakennusjätteellä ja pilaantuneilla maa aineksilla. Alueelle on rakennettu asuinkerrostaloja ja puisto ja urheilualueita. Alueen pohjoisosassa asuin ja puistorakentaminen on edelleen käynnissä. ASIAN VIREILLE TULO HKR Ympäristuotanto toimitti 13.6.2007 Uudenmaan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi Arabianrannan alueiden 1 8 orsiveden jälkitarkkailusuunnitelman (WSP Environmental Oy, 31.5.2007). Suunnitelmaa täydennettiin 24.9.2007. MAKSU 440 A13 119 AT114 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Växel +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus
2 (10) ASIAAN LIITTYVÄT AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET Uudenmaan ympäristökeskus on antanut Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ympäristölupapäätöksen No YS 630/1.10.1999 koskien Arabianrannan aloitusalueen ja siihen liittyvän puisto, urheilu ja virkistysalueen pilaantuneen maaperän kunnostamista. Päätöksessä edellytettiin alueen kunnostuksen jälkeistä orsiveden tarkkailua. Päätöksen määräyksen 18. mukaan tarkkailuputket tuli asentaa Maa ja Vesi Oy:n 21.9.1999 päivätyssä kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti täydennettynä määräyksessä 21.4. edellytetyillä asiatiedoilla. Määräyksen 21.4. mukaan kunnostuksen jälkitarkkailusuunnitelmaa tuli täydentää mm. esittämällä perusteet orsivesiputkien sijoittamiselle. Uudenmaan ympäristökeskus antoi päätöksen No YS 560/20.6.2001 päätöksen No YS 630/1.10.1999 muuttamisesta puisto, urheilu ja virkistysalueen kunnostustavoitteiden osalta. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ympäristölupapäätöksen No YS 608/5.6.2002, joka koski Kaj Franckin kadun alueen pilaantuneen maaperän kunnostamista. Päätöksessä ei annettu varsinaisia määräyksiä koskien kunnostuksen jälkeistä orsivesitarkkailua, mutta ympäristölupahakemuksessa todettiin, että koko Arabianrannan pohjoisten alueiden orsivettä koskeva seuranta tulee kattamaan myös Kaj Franckin kadun alueen seurantatarpeen. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle ympäristölupapäätöksen No YS 207/18.2.2005 koskien Arabianrannan pohjoisen osa alueen pilaantuneen maaperän kunnostamista. Ympäristölupa on siirretty ranta alueen osalta Helsingin kaupungin rakennusvirastolle. Päätöksen määräyksessä 15.2. on edellytetty toimitettavaksi hyväksyttäväksi suunnitelma alueen kunnostuksen jälkeisestä orsiveden tarkkailusta. ALUEEN MAAPERÄ, PINTA JA POHJAVESIOLOSUHTEET Alueet 1 8 ovat pääosin entistä merenpohjaa, jota on täytetty louheella ja täyttömailla. Täytön joukossa on myös mm. posliinia ja rakennusjätettä. Täyttökerroksen paksuus on keskimäärin 2 5 metriä. Alueille 1 8 on rakentamisen yhteydessä valettu betoninen paalulaatta rakennusten ulkopuolisille alueille. Paalulaatan perustus rakennettiin tasolle + 0,5 metriä ja täyttö poistettiin paalulaatan alapinnan tasolle, jos ympäristölupa ei toisin edellyttänyt. Täytön alapuolisen tiiviin savikerroksen paksuus on noin 5 20 metriä. Alue paalutettiin tiiviin savikerroksen alapuoliseen kovaan maahan tai kallioon asti. Alueilla 1 8 pohjavesi virtaa savikerroksen alapuolella noin 5 20 metrin syvyydessä. Alueen täytön yhteydessä on tiiviin savikerroksen päälle muodostunut jätetäytön sisäinen orsivesikerros, joka ei tutkimusten perusteella ole yhteydessä pohjaveteen. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueella tai sen läheisyydessä ole kaivoja. Osa alueet rajautuvat idässä mereen. Alueella ei ole muita pintavesiä.
3 (10) ALUEELLA TEHDYT MAAPERÄN KUNNOSTUSTOIMENPITEET Alueilta 1 3 ja niihin liittyviltä puisto ja urheilualueilta poistettiin pilaantuneita maita useaan eri otteeseen vuosina 2000 2002. Alue 4 kunnostettiin kevään 2004 ja vuoden 2005 tammikuun välisenä aikana. Alueelta poistettiin yhteensä 35 835 m 3 itd pilaantuneita massoja. Maa ainekset olivat metalleilla lievästi tai voimakkaasti pilaantuneita sekä osittain myös öljyllä pilaantuneita. Alueen 5 kunnostus tehtiin vuonna 2005 touko syyskuun välisenä aikana. Alueella poistettiin pilaantuneita massoja yhteensä 18 428 tonnia. Massat olivat lievästi tai voimakkaasti öljyllä ja/tai raskasmetalleilla pilaantuneita. Alueiden 6 8 kunnostuksen yhteydessä huhtikuun 2006 ja tammikuun 2007 välisenä aikana alueilta poistettiin lievästi metalleilla ja/tai öljyllä ja PAH yhdisteillä pilaantuneita massoja 56 490 tonnia ja voimakkaasti pilaantuneita massoja 10 390 tonnia. Lisäksi alueelta poistettiin mm. rakennusjätettä. Alueelle jääneet pilaantuneet maa ainekset on peitetty tai tullaan peittämään ympäristölupapäätöksissä edellytetyn mukaisesti puhtailla maaaineksilla, betonilaatalla tai rakennusten alapohjarakenteilla. TARKKAILUOHJELMA (31.5.2007, täydennetty 24.9.2007) Tarkkailuputkien sijainnit Alueille 1 3 esitetään asennettavaksi yhteensä 6 orsiveden tarkkailuputkea. Putkien suunnitellut sijaintipaikat on esitetty liitteessä 1. Alueilla 4 8 tarkkailua esitetään tehtäväksi yhteensä viidestä tarkkailuputkesta. Näistä kaksi (GAP3 ja GAP5) on alueella jo olevia putkia. Lisäksi asennettaisiin kolme lisäputkea. Putkien sijaintipaikat on esitetty liitteessä 2. Alueilla 5 8 rakennustyöt jatkuvat edelleen ja putkien sijaintia voidaan joutua jonkin verran siirtämään suunnitelmasta esitetyistä kohdista toteutuneiden kaapeleiden, viemäröintien ym. takia. Tutkittavat haitta aineet Seurannan toteutus Orsivesiputkista otettavista vesinäytteistä esitetään analysoitavaksi metallit (As, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, Hg), öljyhiilivetyjakeet C 10 C 40, PAH yhdisteet, TVOC sekä ph. Näytteenotossa noudatetaan voimassa olevia standardeja ja julkaisussa Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät (Vesi ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja B, nro 10/1992) esitettyjä yleisiä ohjeita. Tarkkailunäytteet esitetään otettavaksi puolivuosittain, keväällä huhtitoukokuussa ja syksyllä loka marraskuussa.
4 (10) Näytteenoton yhteydessä mitataan vesikorkeus orsivesiputkissa. Näytteet otetaan kertakäyttönoutimella, pohjavesipumpulla tai muulla pohjavesinäytteenottoon tarkoitetulla välineellä. Orsivesiputkien vesi vaihdetaan ennen näytteenottoa. Mikäli putken antoisuus on heikko eikä veden vaihto onnistu näytteenoton yhteydessä, orsivesiputkien vesi vaihdetaan vähintään päivää ennen näytteenottoa. Näytteet tulee suodattaa kentällä ja analyysipalveluna tulisi suosia samaa laboratoriota virheiden eliminoimiseksi. Alueille 1 3 orsivesiputket asennetaan kesän 2007 aikana. Alueille 4 8 putket esitetään asennettavaksi vasta rakennustöiden päätyttyä vuonna 2010. Alueilla 6 8 tällä hetkellä olevia toimivia putkia (GAP3 ja GAP5) esitetään käytettäväksi seurannassa jo ennen kuin rakentaminen alueella on saatu päätökseen. Putkien rikkoontuminen rakennustöiden yhteydessä on todennäköistä ja esitetään, että putkia ei korvata uusilla vaan mahdollisesti rikkoutuneet putket asennetaan uudelleen vasta rakennustöiden loputtua vuonna 2010. Orsivesiputkien asentaminen Putket asennetaan syvyyteen 1 metriä merenpinnasta niin, että putken siiviläosuuden korkeus on yhteensä 2 metriä ja siiviläosuuden keskikohta on korkeudella + 0 metriä merenpinnasta. Putket asennetaan niin, että ne eivät maisemallisesti tule häiritsemään alueen asukkaita. Pintavesien pääsy putkeen estetään tiiviillä korkilla ja putket lukitaan. Putket voidaan asentaa myös mataliin kaivoihin, kuitenkin niin, että putken pää on maanpintaa korkeammalla, jotta pintavedet eivät pääse putkeen. Seurannan päättyminen Raportointi Osa alueilla 1 3 seurantaa ehdotetaan jatkettavaksi vuodesta 2007 vuoteen 2009. Tämän jälkeen seurantatarve arvioidaan uudelleen ja tarvittaessa tarkkailuohjelma päivitetään. Osa alueilla 4 8 seurantaa ehdotetaan aloitettavaksi heti alueilla jo olevista kahdesta orsivesiputkesta. Putkia rakennetaan alueella lisää heti rakennustoiminnan päätyttyä vuonna 2010. Seurantaa ehdotetaan jatkettavan vuodesta 2010 vuoteen 2012, jolloin seurantatarve arvioidaan uudelleen. Tarkkailuraportit toimitetaan vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle maaliskuun loppuun mennessä. Tarkkailusuunnitelman perustelut Alueilta 1 8 on kunnostuksien yhteydessä poistettu ympäristölupapäätöksissä asetetut haitta aineiden pitoisuudet ylittävä maa aines. Orsivesitarkkailun tarkoituksena on saada tietoa maahan jääneiden haitta
5 (10) aineiden mahdollisesta liikkumisesta ja täyttää alueen ympäristöluvissa asetetut tarkkailuvelvoitteet. Orsivesiputket esitetään asennettavaksi huomioiden orsiveden liikesuunta kohti itää ja merta. Putket asennetaan kunnostettujen alueiden orsiveden virtaussuunnassa yläpuolelle tai meren rantaan oletetun orsivesivirtauksen purkautumispaikan läheisyyteen. Putket on suunnitelmassa sijoitettu siten, että ne kattavat mahdollisimman hyvin koko seuranta alueen. Alueen orsiveden liikkeiden voi tulevaisuudessa olettaa hidastuvan, koska talojen väliin rakennettu paalulaatta ja piha alueille rakennettavat viemäröinnit estävät pintavesien imeytymistä ja orsiveden muodostumista täyttömaakerrokseen. Alueella todettujen haitta aineiden liikkuvuus veden mukana Orgaanisista haitta aineista PCDD/PCDF yhdisteet ja PCB yhdisteet ovat erittäin stabiileja, niukkaliukoisia ja sitoutuvat voimakkaasti hienoainekseen. Niiden liikkuminen maaperässä on erittäin hidasta. Kyseiset yhdisteet on poistettu alueelta asetettuihin tavoitepitoisuuksiin. PCB ja PCDD/PCDF yhdisteitä ei esitetä otettavaksi mukaan orsivesiseurantaan. PAH yhdisteet ja öljyhiilivedyt on pyritty poistamaan kunnostuksien yhteydessä asetettuihin tavoitepitoisuuksiin. PAH yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen liikkuvuudesta johtuen kyseiset haitta aineet esitetään otettavaksi mukaan seurantaohjelmaan. Metallit sitoutuvat voimakkaasti täytön kiintoaineeseen ja täytön lähes neutraali ph estää metallien liukenemista. Metallit ovat niukkaliukoisia alueen olosuhteissa. Maaperään jäi paikoin korkeitakin pitoisuuksia metalleja ja metallit esitetään otettavaksi mukaan seurantaohjelmaan. Esitutkimuksissa ja kunnostuksen jäännöspitoisuusnäytteissä ei todettu Samase ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia vanadiinia. Tinaa on löydetty esitutkimusten yhteydessä vain kolmesta pisteestä, joista kyseiset kerrokset kaivettiin pois kunnostuksen yhteydessä. Jäännöspitoisuusnäytteissä ei todettu tinaa. Tinaa ja vanadiinia ei esitetä otettavaksi mukaan tarkkailuun. Perustelut poikkeamisille Maa ja Vesi Oy:n 21.9.1999 päivätystä jälkitarkkailusuunnitelmasta Arabianrannan aloitusaluetta ja siihen liittyviä puisto urheilu ja virkistysalueita koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 630/1.10.1999 määräyksessä 18. edellytetään, että orsivesiputket asennetaan Maa ja Vesi Oy:n 21.9.1999 päivätyssä kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti täydennettynä määräyksessä 21.4. edellytetyillä asiatiedoilla. Maa ja Vesi Oy:n tarkkailusuunnitelman mukaan alueille 1 3 asennetaan yhteensä seitsemän orsivesiputkea. Pohjoisosan putket 1, 3 ja 5 on sijoitettu voimakkaimmin pilaantuneelle alueelle. Putket 2 ja 4 sijaitsisivat orsiveden virtaussuuntaan jätetäyttöalueesta ja jätetäytön ulkopuoli
6 (10) sella alueella, putki 6 jätetäytön merenpuoleisessa reunassa ja putki 7 entisellä paperinkeräyksen alueella. WSP Environmental Oy:n suunnitelmassa 31.5.2007 on jätetty pois keskimmäinen Maa ja Vesi Oy:n pohjoisosaan suunnittelemista orsivesiputkista. Keskimmäinen putki ei tuo lisätietoa haitta aineiden liikkeestä alueella, koska orsivettä ei muodostu lisää betonilaatan alueella. Vesi suotautuu maaperään ennen laattaa ja purkautuu laatan alapuolelta täytön lävitse lopulta mereen. Osaa Maa ja Vesi Oy:n suunnittelemista putkista on lisäksi siirretty laatta alueen ulkopuolelle. Laatan alue on tiheästi paalutettu ja sinne on asennettu kaapeli ja viemärilinjoja. Putkien paikkoja on muutettu myös haittaamasta asutusta sekä pois kaapelien ja viemäröintien päältä. WSP Environmental Oy:n suunnitelmassa on lisätty tutkittavien haittaaineiden määrää verrattuna Maa ja Vesi Oy:n suunnitelmaan. WSP Environmental Oy:n suunnitelmassa esitetään näytteistä analysoitavaksi myös sinkki, kadmium ja elohopea. Ympäristöluvan No YS 630/ 1.10.1999 mukaisesti sinkki on otettava mukaan orsivesiseurantaan. Kadmiumia ja elohopeaa on löydetty osa alueilta 1 8 maaperästä samase ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Kadmium ja elohopea ovat vesiluonnossa myrkyllisiä jo pieninäkin pitoisuuksina ja siksi nämä aineet on esitetty otettavaksi mukaan seurantaan. ASIAN KÄSITTELY Tarkkailusuunnitelmasta on pyydetty sähköpostitse kommentit Helsingin kaupungin ympäristökeskukselta. Varsinaisia lausuntoja ei tarkkailusuunnitelmasta ole erikseen pyydetty. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut HKR Ympäristötuotannon esittämän Arabianrannan alueiden 1 8 orsiveden jälkitarkkailusuunnitelman. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyy tarkkailusuunnitelman seuraavasti täydennettynä: Orsivesiputkien asentaminen (YSL 46, 108 ) 1. Orsivesiputket PV 1 PV 6 on asennettava vuoden 2007 aikana. Orsivesiputket PV 7 PV 9 on asennettava, kun rakennustoiminta kyseisillä alueilla on siinä vaiheessa, että se mahdollistaa putkien asentamisen ja säilymisen alueella, kuitenkin viimeistään vuonna 2010. Orsivesiputket ja niiden siiviläosuus on asennettava siten, että putkista otettavilla vesinäytteillä voidaan seurata haittaainepitoisuuksia koko orsivesikerroksessa. Siiviläosuuden on oltava niin pitkä, että se ulottuu koko orsivesikerroksen syvyydelle. Orsivesiputkien asentamiselle on oltava kyseisen kiinteistön maanomistajan ja haltijan suostumus.
7 (10) Näytteenotto (YSL 46, 108, JL 51 ) 2. Alueella jo olevista orsivesiputkista GAP 3 ja GAP 5 sekä vuonna 2007 asennettavista orsivesiputkista PV 1 PV 6 on otettava ensimmäiset vesinäytteet vuoden 2007 aikana. Tämän jälkeen vesinäytteet on otettava kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Myöhemmin asennettavista orsivesiputkista PV 7 PV 9 on otettava vesinäytteet kuukauden kuluessa putkien asentamisesta ja sen jälkeen kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. 3. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 4. Vesinäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään arseenin, kadmiumin, kromin, kuparin, nikkelin, lyijyn, sinkin, elohopean, öljyhiilivetyjakeiden C 10 C 40 ja PAH yhdisteiden pitoisuudet, helposti haihtuvien hiilivetyjen (TVOC) kokonaispitoisuus sekä ph. Raportointi (YSL 46, 108, JL 51 ) 5. Vesinäytteenottotulokset ja orsiveden pinnankorkeustiedot on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille kuukauden kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta. Ensimmäisten vesinäytteenottotulosten yhteydessä on toimitettava myös orsivesiputkien ns. putkikortit. 6. Tarkkailusta on tehtävä vuosittain yhteenvetoraportti ja selvitys veden laadussa ja muissa ominaisuuksissa tapahtuneista muutoksista. Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailuohjelman muuttaminen (YSL 46, 108, JL 51 ) 7. Ohjelma on tarvittaessa tarkistettava ja tarkkailusta on tehtävä päivitetty suunnitelma. Suunnitelmassa on esittävä tarkkailupisteet ja tarkkailutiheys perusteluineen, näytteenotto ja näytteiden analyysimenetelmät sekä esitys tarkkailuohjelmajakson pituudesta ja seuraavasta ohjelman tarkistusajankohdasta. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua tarkkailutulosten tai muiden syiden perusteella.
8 (10) RATKAISUN PERUSTELUT Päätös koskee Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämiin ympäristölupiin No YS 630/1.10.1999 (muutettu päätöksellä No YS 560/ 20.6.2001), No YS 608/5.6.2002 ja No YS 207/18.2.2005 liittyvää orsiveden tarkkailusuunnitelmaa. Kyseisiin ympäristölupiin liittyvä tarkkailu on perusteltua esittää yhdessä suunnitelmassa ja käsitellä yhdellä kertaa, koska ympäristölupien mukaiset kunnostusalueet sijaitsevat vierekkäin ja kunnostusalueiden maaperän mahdolliset vaikutukset orsiveteen ja orsiveden kautta ympäristöön kohdistuvat samoille alueille. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan tarkkailusuunnitelmasta on tehtävä päätös. Päätöstä tehtäessä on huomioitava hallintolain säädökset. Orsivesiputkien asentaminen Näytteenotto Orsivesiputket PV 1 PV 6 on edellytetty asennettaviksi vuoden 2007 aikana koska kyseisten alueiden rakentaminen on valmis. Putket PV 7 PV 9 on edellytetty asennettaviksi heti, kun alueiden rakentaminen on siinä vaiheessa, että se mahdollistaa putkien asentamisen ja säilymisen alueella. Suunnitelman mukaan alueen rakentaminen on valmis vuonna 2010. (Määräys 1.) Tarkkailusuunnitelmassa esitetään orsivesiputket asennettavaksi tasoon 1 metriä merenpinnasta siten, että putken siiviläosuuden pituus olisi kaksi metriä ja siiviläosuuden keskikohta merenpinnan tasolla. Orsiveden pinnankorkeus on alueella lähellä merenpinnan tasoa. Täyttökerroksen alapinta on kuitenkin alueella paikoin alempana kuin taso 1metriä ja orsivesikerros syvyys on paikoin yli kaksi metriä. Päätöksessä edellytetään, että orsivesiputket ulotetaan täyttökerroksen alapuoliseen savikerrokseen asti ja että siiviläosuus kattaa koko orsivesikerroksen, jotta putkista otettavilla vesinäytteillä voidaan seurata haitta ainepitoisuuksia koko orsivesikerroksen syvyydeltä, eikä vain sen pintaosasta. (Määräys 1.) Vesinäytteitä on edellytetty otettavaksi tarkkailusuunnitelmassa esitetyn mukaisesti kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tarkkailu aloitetaan vuonna 2007, paitsi putkista PV 7 PV 9, joista tarkkailu aloitetaan putkien asentamisen jälkeen. Vesinäytteistä on edellytetty analysoitavaksi tarkkailusuunnitelmassa esitetyt haitta aineet ja ominaisuudet. (Määräykset 2. ja 4.) Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan ympäristönsuojelulain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (Määräys 3.) Kirjanpito ja raportointi Vesinäytteenottotulokset on edellytetty toimitettavaksi ympäristöviranomaisille niiden valmistuttua, jotta voidaan tarvittaessa arvioida uudelleen tarkkailutiheyttä ja tarvittavia muita toimenpiteitä. Tarkkailutulok
9 (10) sista on edellytetty tehtäväksi vuosittain yhteenveto tarkkailusuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. (Määräys 5.) Tarkkailuohjelman muuttaminen Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että orsivesitarkkailun kestoa ei ole syytä tässä vaiheessa sitoa määräaikaan, vaan tarkkailua on jatkettava toistaiseksi. Jos orsivesitarkkailussa todetaan merkittävästi kohonneita haitta ainepitoisuuksia useammalla näytteenottokerralla tai jos tarkkailussa ilmenee muuta odottamatonta, on vesitarkkailusta tehtävä päivitetty tarkkailuohjelma. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa tarkkailutulosten tai muiden syiden, esim. päätöksen haltijan esityksen, johdosta. (Määräys 6.) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Korvautuvat määräykset Tämä päätös korvaa Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 630/1.10.1999 tarkkailua koskevat määräykset 18. ja 21.4. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen kolmantenakymmenentenäensimmäisenä päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuunottamatta, jos päätökseen ei haeta muutosta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 46, 54, 56, 96, 97, 108 Jätelaki (1072/1993) 6, 51 Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelystä perittävä maksu on 440 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/3006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Päätöksen mukaan tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätös maksaa 440 euroa.
10 (10) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä HKR Ympäristötuotanto Pilaantuneiden maiden kunnostusyksikkö PL 1570 00099 Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristölautakunta Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tonttiosasto, PL 2214, 00099 Helsingin kaupunki Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Yli insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Liitteet Liite 1. Orsivesiputkien PV 1 PV 6 sijainti Liite 2. Orsivesiputkien PV 7 PV 9, GAP 3 ja GAP 5 sijainti Liite 3. Valitusosoitus