48 1. K au c un ;i nv a i t uut o 8. OPETCJS- JA SIVISTYSTOINTA KOSKEVAT ASIAT Opetustoimi KMsakoululaitoks^nphjesääntö^ Kaupunginvaltuusto oli v. 1951 (ks. s. 45) käsitellyt ehdotusta kansakoululaitoksen ohjesäännöksi, koska kouluhallitus oli tehnyt eräitä muistutuksia v. 1949 hyväksyttyyn ohjesääntöön. Kaupunginvaltuusto oli muuttanut ohjesääntöä kouluhallituksen toivomalla tavalla ja lähettänyt sen kouluhallituksen vahvistettavaksi. Kouluhallitus oli sittemmin ilmoittanut, että uusi ehdotus oli ollut tammikuun 18 p:nä annetun apukouluasetuksen vastainen, minkä vuoksi kouluhallitus ei ollut vahvistanut ohjesääntöä, vaan palauttanut sen kaupunginvaltuuston uudelleen käsiteltäväksi. Samalla oli kouluhallitus tehnyt eräitä muitakin ohje sääntöehdotusta koskevia muistutuksia. Kun kouluhallitus oli tehnyt aloitteen kansakoululainsäädännön kodifioimisesta ja osittaisesta uudistamisesta oli kaupunginhallituksen mielestä odotettava mainittua uudistusta (28. 5. 357 ). Suo^me^iel^im_ka^nsakoulmMn_ päätettiin perustaa seuraavat uudet virat: elokuun 1 p:s.tä lukien Herttoniemen kansakouluun vahtimestarin ja talonmieslämmittäjän virka sekä Pukinmäen kansakouluun talonmies-lämmittäjä-vahtimestarin virka molemmat 21. palkkaluokan palkalla (11.6. 399 ); suomenkielisiin kansakouluihin syyskuun 1 p:stä lukien kaksi 25. palkkaluokan kouluhoitajattaren virkaa (23.4. 281 ); v:n 1953 alusta 31. palkkaluokan koulupsykologin virka (3. 9. 536 ); Munkkiniemen alakansakouluun talonmieslämmittäjä-vahtimestarin virka 21. palkkaluokan mukaisella palkalla (3.9. 537 ); kaksi 22. palkkaluokkaan kuuluvaa veistokalustonhoitajan virkaa (12. 11. 717 ) ja 18. palkkaluokan toimistoapulaisen virka (1. 10. 626 ). Filosofian maisteri U. Somerkivi määrättiin hoitamaan tarkastaja P. Kuosmasen virkaa elokuun 1 p:stä alkaen niin kauaksi aikaa kuin tarkastaja Kuosmasen virkavapaus kestää, kuitenkin enintään heinäkuun 31 p:ään 1953 saakka. Päätös alistettiin kouluhallituksen vahvistettavaksi (3. 9. 548 ). Suomenkielisten kansakoulujen johtokunnan sihteerin virka päätettiin elokuun 1 p:stä alkaen siirtää 37. palkkaluokkaan. Sosiaaliministeriö oli kesäkuun 27 p:nä hyväksynyt ko. päätöksen (11.6. 401, 3.9. 522 )., Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä muutospiirustukset Meilahden kansakoulurakennusta varten sekä perustaa ko. kouluun uuden aluehammasklinikan (17. 12. 813 ). Edelleen kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Lauttasaaren ja Myllykallion tien väliselle puistoalueelle kortteliin n:o 31113 rakennettavan Lauttasaaren uuden kansakoulut aion pääpiirustukset professori J. S. Sirenin laatimassa muodossa huomioon ottaen ne huomautukset ja lisäykset, jotka oli esitetty kansakoulurakennuskomitean, yleisten töiden lautakunnan ja palolautakunnan lausunnoissa. Yleisten töiden lautakuntaa kehotettiin uudelleen tutkituttamaan äitiysneuvolan piirustukset (17. 9. 603 ). Kaupunginvaltuusto päätti, että suomenkielisten kansakoulujen luokkakirjastojen hankkimista varten v:n 1951 talousarvioon merkityn määrärahan säästö 205 250 mk saatiin siirtää kertomusvuonna käytettäväksi (5. 3. 189 ). Yleisten töiden lautakunnalle myönnettiin oikeus ylittää tuloa tuottamattomien pääomamenojen pääluokan lukuun Kansakoulurakennukset Töölön kansakoulun lisärakennuksen rakentamista varten merkittyä määrärahaa 2. 08 milj. mk: 11a (26.11. 778 ).
1 Kaupunkinvai tuusto 49 Suomenkielisiä kansakouluja varten v:n 1951 talousarvioon merkittyjä eri määrärahoja sallittiin ylittää yhteensä 44: 870 515 mk (20.2. 159 ). Ruotsinkieliset Jc^sjikoulut. Munkkiniemen ruotsinkieliseen kansakouluun päätettiin elokuun 1 p:stä lähtien perustaa 21. palkkaluokan vahtimestarilämmittäjä-talonmiehen virka. Palkan maksamista varten kertomusvuonna myönnettiin 128 500 mk erinäisiin hallintomenoihin kuuluvista ao. määrärahoista (11.6. 400 ). Tuloa tuottamattomien pääomamenojen pääluokan lukuun Kansakoulurakennukset Munkkiniemen ruotsinkielistä kansakoulua varten merkittyä määrärahaa päätettiin sallia ylittää enintään 12.809 milj. mk (26.11. 777 ). Ruotsinkielisiä kansakouluja varten v:n 1951 talousarvioon merkittyjä eri määrärahoja saatiin ylittää yhteensä 3 863 883 mk (20. 2. 159 ). K^j^toulujen^ ^htei et_ m enot. Kaupunginvaltuusto päätti, että elokuvatoiminnan kehittämistä varten v:n 1951 talousarvioon merkityn määrärahan säästö, 330 000 mk, saatiin siirtää kertomusvuonna käytettäväksi (20.2. 155 ). Kansakoulujen yhteisiin menoihin kuuluvia v:n 1951 talousarvioon merkittyjä määrärahoja sallittiin ylittää yhteensä 69 415 mk (20.2. 159 ). Eläkkeelle ^siirtyneiden kansak u^^pettajien ^eläkkeiden _ta_rmstamista_ koskeva aloite, ks. s. 14. N^spu l^t n_kan akoulim^^taj{mlkkali^kitukeen tarkistamista koskeva vt Vilkemaan ym. aloite päätettiin lähettää kaupunginhallituksen valmisteltavaksi (11.6. 432 ). HeJ-smgii^^riälä^iser^ ^n^a^oulun_^i^taminen^ Kaupunginvaltuusto oikeutti kaupunginhallituksen ylittämään opetustoimen pääluokan lukuun Avustukset kuuluvia määrärahoja: Helsingin venäläinen N.J. Tabunoffin nimeä kantava alkeiskoulu 220 600 mk:lla ja määrärahoja Turkkilaisen kansakoulun kannatusyhdistys 125 000 mk: 11a (26.11. 766 ). Kaupungissa vani^^^^^^cmlupulapi^poistamista koskeva vt Saukkosen ym. aloite päätettiin lähettää kaupunginhallituksen valmisteltavaksi (12. 11. 747 ). Työväenopistot. Vt Ahde ym. olivat aloitteessaan ehdottaneet, että kaupunginvaltuusto kehottaisi kaupunginhallitusta kiireellisesti laatimaan ehdotuksen työväenopistotalon laajentamiseksi aikaisempien suunnitelmien pohjalla ja merkitsemään jo v:n 1953 talousarvioehdotukseensa 50 milj. mk rakennustöiden aloittamista varten sekä laatimaan suunnitelman ja ehdotuksen ruotsinkielistä työväenopistoa varten tarvittavan opistotalon rakentamiseksi. Aloite lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi (15. 10. 678 ). Suomenkielisen työväenopiston v:n 1951 talousarvion eri tileillä olevia määrärahoja saatiin ylittää yhteensä. 1 042 538 mk (6.2. 115, 20.2. 159, 5.3. 190 ). Ruotsinkielisen työväenopiston v:n 1951 talousarvioon kuuluvia eri määrärahoja saatiin ylittää yhteensä 295 672 mk (6.2. 115, 20.2. 159,5.3. 190 ). Ammatti op etus la ito sten johtokunta. Kaupunginvaltuusto päätti siirtää johtokunnan v:n 1950 talousarvioon elokuvakoneen hankkimista varten merkityn määrärahan säästöstä 32 430 mk kertomusvuonna käytettäväksi (6. 2. 113 ). Kirj^^i^l^iilun v:n 1950 ja 1951 talousarviossa kaluston hankintaa varten merkityn määrärahan säästöt 173 750 mk ja 535 000 mk päätettiin siirtää kertomusvuonna käytettäväksi (6.2. 113 ).
50 1 Kaupunki nvaltuust o K^e^täj^oulun^ eräitä v:n 1951 talousarvioon kuuluvia määrärahoja päätettiin sallia ylittää yhteensä 44 993 mk (20.2. 159 ). V ai mi s_tavaan_poi ki e_n amnlattiko^luun_ päätettiin huhtikuun 1 p:stä lukien perustaa 36. palkkaluokan tietopuolisten aineiden opettajan virka, jonka palkan maksamista varten kertomusvuonna myönnettiin erinäisiin hallintomenoihin kuuluvista ao. määrärahoista 409 860 mk (20. 2. 129 ). Valmistavan poikien ammattikoulun laajentamisen vuoksi kaupunginvaltuusto päätti 1) että poikien ammattikouluun perustetaan kertomusvuoden syksystä alkaen uusi sähkötyöosasto, joka aluksi toimii kahdessa vuorossa, kummassakin kaksi I luokkaa, jotka jakautuvat kolmeen työryhmään ja yksi II luokan heikkovirtatyöryhmä, 2) oikeuttaa ammattiopetuslaitosten johtokunnan ylittämään ko. koulun kaluston hankintamäärärahoja enintään 11. 6 milj. mk:lla perushankintojen suorittamista varten em. osaston tarpeisiin, 3) oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään opetustoimen pääluokkaan kuuluvia käyttövarojaan enintään 2. 9 milj. mk: 11a ko. osaston kertomusvuoden syyslukukauden aiheuttamien palkka- ym. käyttömenojen peittämiseksi, 4) myöntää yleisten töiden lautakunnan käytettäväksi 3. 6 milj. mk tuloa tuottamattomien pääomamenojen pääluokkaan edeltä arvaamattomia pääomamenoja varten kaupunginvaltuuston käytettäväksi merkityistä määrärahoista uutta sähkötyöosastoa varten talossa Alppikatu 1 luovutettavan huoneiston muutos- ja korjaustöihin käytettäväksi (3. 9. 557 ). Myöhemmin kaupunginvaltuusto vielä päätti myöntää em. määrärahoista 2 milj. mk talon Alppikatu 1 korjaamista varten poikien ammattikoulun huonetiloiksi. Määrärahoista saatiin tarpeellinen osa käyttää v. 1953 (17. 12. 811 ). Valmistavan poikien ammattikoulun eri tileillä olevia määrärahoja sallittiin ylittää 2 261 987 mk (20.2. 159 ). Uuden ^mm^ttitoi^utalon_ rakentamiskysymys. Vt Laine ym. olivat tehneet aloitteen, jossa kiinnitettiin huomiota ammattiopetuslaitosten tilanahtauden aiheuttamaan kestämättömään tilanteeseen ja kehoitettiin valtuustoa kiirehtimään uuden ammattioppilaitoksen rakentamista. Ammattiopetuslaitosten johtokunta selosti antamassaan lausunnossa ko. rakennusvaiheita mainiten mm., että ensi kerran koulun piirustukset olivat valmistuneet v. 1938. Sotien päätyttyä oli v. 1946 asetettu komitea suunnittelemaan ammattiopetuslaitosten kehittämistä ja v. 1948 rakennustoimikunta mainittua suunnitelmaa toteuttamaan. Uudet piirustukset koulua varten olivat jo valmiina ja ammattiopetuslaitosten johtokunta oli sen rakentamisen esittänyt sisällytettäväksi seuraavan kolmen vuoden rakennusohjelmaan. Kaupunginhallitus huomautti, että kun rakennussuunnitelman toteuttamista aikaisemmin kohdanneet vaikeudet jo oli voitettu, voitiin ilmeisesti rakennustöihin ryhtyä ensi tilassa. Näin ollen kaupunginvaltuusto päätti, ettei aloite antanut aihetta toimenpiteisiin (2. 7. 509, 1. 10. 633 ). V^mis_tavan tyttöjen_ ajmnattj_k ulun_ v:n 1951 talousarvion eri tileillä olevia määrärahoja päätettiin sallia ylittää yhteensä 5 465 676 mk (20.2. 159, 5.3. 190 ). A m n^tti oppilas laut akunna v: n 1951 talousarvion määrärahaa Sääntöpalkkaiset virat päätettiin sallia ylittää 44 340 mk (5.3. 190 ).
1 Kaupunkinvai tuusto 51 oli huomauttanut, että kaupunginvaltuuston v. 1949 vahvistaman lautakunnan johtosäännön 7, joka koski henkilökunnan pätevyysvaatimuksia, oli käytännössä havaittu epätarkaksi. Lautakunnan ehdotuksen mukaisesti kaupunginvaltuusto päätti muuttaa 7 :n (9.1. 16, kunn. as. kok. s. 17). Opetus- ja neuvolatoiminnan lisäämiseksi kaupunginvaltuusto päätti perustaa syyskuun 1 p:stä lukien Kisakylän opetushuoneistossa järjestettävää toimintaa varten 29. palkkaluokkaan kuuluvan talousopettajan viran, talousopettajan-kodinhoidonopettajan viran ja käsityönopettajan viran sekä 14. palkkaluokkaan kuuluvan vahtimestari-siivoojan viran. Palkkauksen suorittamista varten kertomusvuonna myönnettiin 426 060 mk erinäisiin hallintomenoihin kuuluvista ao. määrärahoista (3. 9. 534 ). Kotitalouslautakunnan v:n 1951 talousarvioon kuuluvia eri määrärahoja sallittiin ylittää 1 350 449 mk (23.1. 78, 6.2. 115, 20.2. 159, 5.3. 190 ). Lastentarhat. Merkittiin tiedoksi, että sosiaaliministeriö oli tammikuun 3 p:nä vahvistanut kaupunginvaltuuston v. 1951 hyväksymän Helsingin kaupungin lastentarhain lautakunnan ja sen alaisten laitosten ohjesäännön noudatettavaksi mainitusta päivästä lukien (23.1. 39, kunn. as. kok. s. 1). Lastentarhoihin päätettiin perustaa seuraavat uudet virat: v:n 1953 alusta Meripirtin lastentarhaan 26. palkkaluokan lastentarhanopettajan virka (1.10. 623 ); Tapanilan lastentarhaan kaksi 26. palkkaluokan lastentarhanopettajan virkaa ja 12. palkkaluokan talousapulaisen virka (3. 9. 531 ). Edelleen kaupunginvaltuusto päätti, että Kotikallion lastenseimen pikkulastenosaston 15. palkkaluokkaan kuuluva lastenhoitajan virka, jota hoiti lastenhoitaja A. Salmesto, muutetaan vastaavan lastenhoitajan viraksi ja siirretään 18. palkkaluokkaan syyskuun 1 p:stä lukien (3. 9. 545 ). Pasilan lastentarhaan perustettu 26. palkkaluokan lastentarhanopettajan virka päätettiin syyskuun 1 p:stä lukien siirtää Ahtolan lastentarha-osastoon (3. 9. 541 ). Vielä kaupunginvaltuusto päätti, että Fylgia-nimisen koululasten päiväkodin toiminta muutetaan lastentarhan kokopäiväosastoksi, että kaksi 26. palkkaluokan päiväkodin opettajan virkaa ja 13. palkkaluokan lastenhoitajan virka lakkautetaan v:n 1953 alusta lukien, että samasta ajankohdasta perustetaan kaksi 26. palkkaluokan lastentarhanopettajan virkaa ja 11. palkkaluokan lastentarha-apulaisen virka ja että lakkautettujen virkojen haltijat saavat, mikäli siirtyvät hoitamaan vastaavia uusia virkoja, säilyttää entiset palkka-ja muut etunsa (11.6. 404 ). Tukholman päiväkoti -niminen yhdistys oli heikkojen raha-asioidensa takia ehdottanut, että kaupunki ottaisi haltuunsa mainitun päiväkodin, jota nykyisin hoidettiin yksinomaan kaupungin myöntämien avustusten avulla. Yhdistyksen v. 1920 vahvistettujen sääntöjen mukaan on varat yhdistystä purettaessa luovutettava sellaiselle kaupungissa toimivalle yhdistykselle, joka työskentelee sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten lasten hyväksi. Kun tällaista yhdistystä ei kaupungissa ole, luovuttaisi yhdistys myös varansa kaupungille. Kaupunginvaltuusto päätti, että Tukholman Päiväkoti - Stockholms daghem för barn -nimisen yhdistyksen Siltasaarenkatu 13:ssa sijaitseva päiväkoti ja lastentarha irtaimistoineen saadaan v:n 1953 alusta alkaen ottaa kaupungin omistukseen ja hallintaan. Lastentarhain lautakunta oikeutetaan toistaiseksi jatkamaan laitoksen toimintaa entisessä muodossaan Tukholman päi-
52 1 Kaupunki nvaltuust o väkoti -nimisenä. Kaupunginhallitusta kehotettiin merkitsemään v:n 1953 talousarvioehdotukseensa Tukholman päiväkodin toimintaa varten tarvittavat määrärahat. Lastentarhain lautakunnalle myönnettiin oikeus palkata päiväkodin henkilökunta toistaiseksi sellaisilla sopimuspalkoilla, jotka vastaavat lastentarhain lautakunnan esittämien palkkaluokkien mukaisia palkkoja. Ne Tukholman päiväkodin palveluksessa olleet henkilöt, jotka välittömästi siirtyvät kaupungin palvelukseen, saavat ikälisiä ja eläkettä varten lukea hyväkseen Tukholman päiväkodissa palvelemansa ajan (26. 11. 761 ). Lastentarha Päivölän muuttamisesta uuteen huoneistoon aiheutuvia kaluston lisähankintoja varten saatiin käyttää enintään 400 000 mk opetustoimen pääluokkaan Herttoniemen lastentarhan ja -seimen perustamista varten merkitystä määrärahasta (17. 9. 597 ). V:n 1951 talousarvioon kuuluvia eri tarkoituksiin lastentarhoja varten myönnettyjä määrärahoja saatiin ylittää yhteensä 1 484 266 mk (23. 1. 78, 6.2. 115, 20.2. 159 ). Opetustoimen pääluokkaan kuuluvia kaupunginhallituksen käyttövaroja päätettiin sallia ylittää 291 836 mk (5.3. 190 ). Lastentarhan perustaminen Katajanokalle ja Tapanilaan, ks. s. 56, 59. Lastentarhojen ja -seimien rakentamiseksi tai sopivien huoneistojen hankkimiseksi tarvittavien määrärahojen merkitsemistä v:n 1953 talousarvioon tarkoittava vt Koskisen ym. aloite päätettiin lähettää kaupunginhallituksen valmisteltavaksi (2.7. 511 ). Lastentarhoj en varten^ Vt Fernström ym. olivat v. 1951 tekemässään aloitteessa ehdottaneet, että "Lauttasaaren, Munkkiniemen, Haagan ja Oulunkylän ruotsinkielisiä lapsia varten perustettaisiin lastentarhoja ja päiväkoteja. Lastentarhain lautakunta mainitsi, että kaupunginhallitus oli asettanut komitean, jonka tehtävänä oli suunnitella aloitteessa mainittujen laitosten järjestämistä ja kehittämistä. Komitean mietinnössä oli selostettu alle 6 -vuotiaitten lasten määrä ja jakautuminen kieliryhmiin eri kaupunginosissa sekä vastaavasti tarvittava hoitopaikkojen määrä. Kaupunginvaltuusto oli käsitellessään joulukuun 19 p:nä 1951 ko. mietintöä hyväksynyt toiminnan kehittämissuunnitelman ja päätti myös, että perustettaessa uusia lastentarhoja ja -seimiä suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön tarpeita varten noudatetaan yhtäläisiä perusteita. Näin ollen valtuusto päätti, että aloite ei antanut aihetta toimenpiteisiin (6.2. 101 ). LeJ-kM^^tätoiminta^ Kaupunginvaltuuston annettua huhtikuun 23 p:nä yleisten töiden lautakunnan tehtäväksi kunnostaa Kimmontien, Vipusentien ja Turjantien välinen alue aidatuksi leikkikentäksi ympärivuotisen leikkikenttätoiminnan järjestämistä varten ko. alueella kaupunginvaltuusto vielä oikeutti lastentarhain lautakunnan ylittämään lasten leikkikenttätoiminnan palkkoja varten varattua määrärahaa enintään 369 840 mk:lla ja välineitä, niiden kunnossapitoa ja retkiä varten varattua määrärahaa enintään 185 000 mk: 11a (3. 9. 553 ). A^Qistuks^t^ Kaupunginvaltuusto päätti myöntää yleisistä käyttövaroistaan 200 000 mk:n suuruisen avustuksen Myynti- ja Mainoskoulun Kannatusyhdistykselle harjoitusmyymälän järjestämistä varten ko. kouluun (19.3. 215 ). Samoista määrärahoista myönnettiin Yhdistys Töölön Lastenseimi -nimiselle yhdistykselle 141 417 mk:n suuruinen ylimääräinen avustus yhdistyksen v:n 1951 tilinpäätöksen osoittaman tappion peittämiseksi (28.5. 364 ). Kaupunginvaltuusto oikeutti lastentarhain lautakunnan ylittämään opetustoimen pääluokan lukuun Avustukset Helsingin Nuorten Naisten Kristilliselle Yh-
1. Kaupunginv aituus t o 53 distykselle sen ylläpitämän lastentarhan avustamiseksi merkittyä määrärahaa 62 100 mk: 11a (17. 9. 596 ). C. JFE kh okni n_s ti pe h a s>t on _s ää nt öje n muuttaminen. Rahanarvon alenemisen vuoksi kaupunginvaltuusto päätti muuttaa C.F. Ekholmin stipendirahaston sääntöjä siten, että ko. rahastosta jaettaisiin kaksi matka-apurahaa joka toinen vuosi (26.11. 765, kunn. as. kok. s. 175). Sivistystoimi K^^i^inkirjaston Herttoniemen sivukirjastoon päätettiin sen toiminnan laajentamisen vuoksi perustaa 28. palkkaluokan sivukirjaston hoitajan virka v:n 1953 alusta lukien (11.6. 398 ). Kaupunginkirjaston v:n 1951 talousarvion eri tileillä olevia määrärahoja päätettiin sallia ylittää yhteensä 9 372 320 mk (.20.2. 159, 5.3. 190 ). Pääkirjaston lasten lainaussalin ja lukusalin korjaamista sekä Käpylän kirjaston erinäisiä muutostöitä varten myönnettiin yhteensä 1 822 566 mk:n lisämääräraha em. talousarvion tuloa tuottamattomien pääomamenojen pääluokkaan edeltä arvaamattomia pääomamenoja varten merkityistä määrärahoista (20. 2. 153 ). Kaupunginkirjaston pääkirjaston lisärakennuksen rakentamisesta olivat vt Vilkemaa ym. tehneet aloitteen, missä huomautettiin siitä, että kaupungin kaikkien kiireellisimpiin rakennustehtäviin kuului v. 1882 valmistuneen kaupunginkirjaston pääkirjaston lisärakennussuunnitelman toteuttaminen. Vanhassa kirjastorakennuksessa vallitseva ahtaus ja suuri tilanpuute vaatisivat jo kauan vireillä olleen siipirakennushankkeen toteuttamista viipymättä, jotta pahimmat epäkohdat saataisiin korjatuiksi. Tällaisina mainittiin mm. kirjavaraston säilytystilat, uusi sanomalehtisali, käymälä- ja käsienpesuhuone sekä henkilöhissi. Yleisten töiden lautakunta ilmoitti, että suunnitelluista lisä- ja muutostöistä oli laadittu arvio, jonka mukaan kustannukset nousisivat 35 milj. mk:aan. Muiden kiireellisten töiden vuoksi tähän tarkoitukseen oli ehdotettu myönnettäväksi varat 3-vuotis rakennus ohjelmassa v:n 1954 kohdalle. Kaupunginhallitus oli yhtynyt tähän ehdotukseen ja huomauttanut myöskin siitä, ettei aloitteessa esitetty käsitys kirjastomenojen peittämisestä alkoholiyhtiön voittovaroilla pitänyt paikkaansa, koska ko. varoja ei enää riittänyt tähän tarkoitukseen, syystä että ne ensi sijaisesti oli käytettävä raittius- ja nuorisotyöhön. Valtuusto päätti, että aloite ei antanut aihetta toimenpiteisiin (2.7. 505, 12. 11. 728 ). Vallilan sivukirjaston olosuhteiden parantamista koskevassa aloitteessaan vt Lehto ym. olivat mm. ehdottaneet, että jostakin Vallilaan rakennettavasta uudisrakennuksesta vuokrattaisiin suurempi huoneisto Vallilan sivukirjastoa varten ja tähän sijoitettaisiin ajanmukaisempi kirjasto, avarampi sanomalehtisali, uusi opintosali ja tarpeelliset lastenosastot, koska entinen kirjasto oli aivan liian ahdas eikä täyttänyt niitä vaatimuksia, joita sille kohtuudella voitiin asettaa. Kiinteistölautakunta ilmoitti, että Vallilaan rakennettavista taloista oli koetettu saada huoneisto mainittua tarkoitusta varten, mutta toistaiseksi siinä ei ollut onnistuttu. Helsingin Asunto-Keskuskunta Hakan kanssa oli neuvoteltu huoneistotilan saamisesta asutusryhmästä Hämeentie 72, sen Päijänteentien puoleisesta siipirakennuksesta. Kysymys on kuitenkin edelleen avoinna, koska ko. siipirakennusta ei vielä ollut ryhdytty rakentamaan. Lautakunta tulisi edelleen jatkamaan huoneiston hankkimista koskevia tiedusteluja. Kaupunginhallitus oli tämän vuoksi ehdottanut, että aloite ei antaisi aihetta
54 1 K aupunkinv ait au s to enempiin toimenpiteisiin, mutta kaupunginvaltuusto päätti, että aloitteesta ilmoitetaan kirjastolautakunnalle ja että lautakuntaa kehotetaan sopivassa tilaisuudessa tekemään ehdotus olemassa olevien epäkohtien poistamiseksi (5. 3. 178 ). Vt Vilkemaan aloite kaupunginkirjaston sairaalasivukirjaston hoitajan viran siirtämisestä ylempään palkkaluokkaan päätettiin lähettää kaupunginhallituksen, valmisteltavaksi (2.7. 507 ). Kaupunginmuseon v:n 1951 talousarvion eri tileillä olevia määrärahoja saatiin~"ylittää Yhteensä 295 029 mk (20.2. 159, 5.3. 190 ). Mi^nkki^i^akunn n_ v:n 1951 talousarvioon kuuluvia eri määrärahoja sallittiin ylittää yhteensä 840 330 mk (20.2. 159, 5.3. 190 ). Atelieerihuoneiden ^^kiminen_ taite iii joille^ Kuvaamat aiteilijain työhuone pulan" helpottämiseksi kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kaupunginhallituksen kertomusvuonna käyttämään sopivaksi katsomansa osan taideteosten ostoon varatuista määrärahoista kaupunginhallituksen lähemmin määrättävillä ehdoilla taiteilijoiden auttamiseen atelieerihuoneiden hankkimista varten (15.10. 656 ). Määrärahan_ varaamista ja pu m ho je n_ j akami s_e ks i h el si nk i lä is i 11 e_ an s_i_o rt u- neille ki^aili^oille^ koskeva vt Schildtin ym. aloite päätettiin lähettää kaupunginhallituksen valmisteltavaksi (23. 1. 84 ). Avustukset. Kaupunginvaltuusto päätti myöntää yleisistä käyttövaroistaan Suomen Työväenteatterin Kannatusyhdistykselle 668 566 mk:n avustuksen Vesilinnan kesäteatterin alueella suoritettuja korjaustöitä varten sekä hyväksyä periaatteessa suunnitelman Vallilan Kesäteatterin uudelleen rakentamisesta piirustusten mukaisesti. Kaupunginhallitusta kehotettiin v:n 1953 talousarvioehdotusta laatiessaan harkitsemaan tarpeellisen määrärahan ottamista talousarvioon. Edelleen kaupunginvaltuusto myönsi em. määrärahoistaan 300 000 mk:n avustuksen teatterin laitteiden vahvistamista varten (7. 5. 343 ). Kaupungin Rakentamien julkisten jrakennusten _t a it ee lii a k au ni st am is ta koskeva vt Hakulisen ym. aloite päätettiin lähettää kaupunginhallituksen valmisteltavaksi (12.11. 748 ). 9. KIINTEÄÄ OMAISUUTTA KOSKEVAT ASIAT Hallinnolliset kysymykset Kim^i t^(^miston viranhaltjat. Kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan, mikäli lautakunta nimittäisi II apulaisasemakaava-arkkitehdin virkaan diplomi-arkkitehti A. O. Terhon, tekemään hänen kanssaan sopimuksen, jonka mukaan arkkitehti Terholle suoritetaan mainitusta virasta sopimuspalkkana 100 000 mk kuukaudelta, mihin määrään sisältyvät maaliskuun 19 p:nä kaupungin viranhaltijoille maksettavat indeksikorotukset ja joka on sidottu elinkustannusindeksiin samalla tavalla kuin muidenkin kaupungin viranhaltijoiden palkat; arkkitehti Terholle myönnetään jo kertomusvuonna yhden kuukauden vuosiloma ja sen jälkeen virkasäännön mukainen vuosiloma; arkkitehti Terholla ei ole oikeutta ikälisiin ja lasketaan arkkitehti Terhon eläke 47. palkkaluokan mukaan, jolloin otetaan huomioon myöskin ne ikälisät, jotka hänellä virkasäännön mukaan olisi oikeus saada, ellei häntä olisi palkattu sopimuspalkkaisena (19. 3. 209 ).