Trafikförbindelserna förbättras Liikenneyhteydet paranevat

2/2012 KOMMUNERNAS GEMENSAMMA TVÅSPRÅKIGA INFOTIDNING KUNTIEN YHTEINEN KAKSIKIELINEN TIEDOTUSLEHTI I N F O H A P A R A N D AT O R N 16000 st. T O R N I O H A P A R A N D A kpl Delas ut till varje hushåll i Haparanda och Tornio. Jaetaan jokaiseen Tornion ja Haparandan kotitalouteen I N F O I O Trafikförbindelserna förbättras Liikenneyhteydet paranevat Tillsammans är vi mer Yhdessä enemmän 5 LÄS LÄS MER MER PÅ PÅ SIDORNA 10-11 LUE LISÄÄ SIVUILTA 10-11 Offentlig konst ett brännande ämne Arjen turvaa kunnissa -hanke käynnistynyt Kuntalaisten ääni halutaan kuuluviin Julkinen taide polttava aihe LÄS MER PÅ SIDAN 14 LUE LISÄÄ SIVULTA 14 LÄS MER PÅ SIDAN 5 LUE LISÄÄ SIVULTA 5 Skridskoåkning i Stadsviken, om vädret tillåter Kaupunginlahdella luistellaan jos tasaiset pakkassäät suosivat 6 Talvitapahtumat VINTER- ARRANGEMANG 20

2 LEDARE Pääkirjoitus Samarbetet förnyas Yhteistyö uudistuu Om ett par veckor firar vi in det nya året 2013! HaparandaTornio har anordnat det gemensamma nyårsfirandet allt sedan millenniumskiftet 1999/2000. Det gemensamma nyårsfirandet följer ett We do it twice koncept där man firar både det finska och det svenska nyåret tillsammans. Arrangemanget anordnas På Gränsen- området. Företagare från bägge sidor av gränsen har bidragit med fyrverkerier. Vi vill fortsätta att förverkliga visionen om HaparandaTornio som en internationell mötesplats mitt i Barents. Vi ska lyfta vintern, mörkret, våra kulturer och traditioner. Vi ska skapa en internationell atmosfär som välkomnar besökare från när och fjärran och fortsätta att utveckla We do it twice och intensifiera samverkan med turistföretagen i regionen. Vi fortsätter att positionera HaparandaTornio och vårt gränslösa samarbete. I augusti tog vi det första spadtaget för ett gemensamt resecentrum i HaparandaTornio. Det blir ett internationellt resecentrum som förenar kollektivtrafiken i Sverige och Finland. Vi kommer att bredda arbetsmarknaden och möjliggöra en större arbetspendling mellan olika orter i Sverige och Finland. Det skapar en större rörlighet och människor och gods kommer att kunna förflytta sig lättare över gränsen, vilket är en av EU:s grundtankar. Vi har dock ännu en stor utmaning att övervinna för att båda parter ska kunna verka i resecentret på lika villkor enligt det egna hemlandets lagstadgar. Resecentret beräknas vara färdigställt hösten 2013. Resecentret är en av de viktiga infrastruktursatsningar som görs i regionen. I januari invigs den nya Haparandabanan. 3,2 miljarder kronor har satsats på att bygga nytt och renovera delar av banan. Vi flyttar fram positionen för att få till persontrafiken från Luleå till Haparanda och över finska gränsen till Kemi. Vår nya gränssamarbetsutvecklare, Birgitta Tamminen, påbörjade sitt arbete i slutet av september. Detta efter att samarbetssekreterare Ritva Nousiainen, som varit med från grundandet av Provinsen, pensionerades efter 25 år i tjänsten. Vi tackar Ritva för utmärkta arbetsinsatser och resultat! Med vår nyanslutning har vi nu möjlighet att granska vår verksamhet ur ett fräscht perspektiv och omprioritera i mån av behov. Tillsammans med dig och alla andra medborgare skapar vi tillväxt och ett positivt klimat i HaparandaTornio. Nu fortsätter vi resan in i framtiden! Låt oss tillsammans bjuda på en välkomnande attityd till alla som besöker vår region och därmed bidra till utvecklingen av Haparanda- Tornio som en internationell mötesplats! Vi önskar våra medborgare en riktigt GOD JUL, ett riktigt Gott Nytt år och en lagom kall och solig vinter! Gunnel Simu Kommunalråd HAPARANDA stad Raimo Ronkainen stadsdirektör TORNIO stad Jonkun viikon kuluttua juhlimme uutta vuotta 2013! TornioHaparanda on järjestänyt yhteistä uudenvuoden viettoa jo vuosituhannen vaihteesta 1999/2000. Yhteinen uudenvuoden vietto seuraa We do it twice -konseptia, jossa siis vietetään yhdessä sekä Suomen että Ruotsin uuttavuotta. Tapahtumaa on järjestetty Rajalla- alueella. Yrittäjät molemmin puolin rajaa ovat olleet mukana lahjoittamassa uudenvuoden tulituksia. Haluamme jatkaa visiomme toteuttamista TornioHaparandasta kansainvälisenä tapaamispaikkana keskellä Barentsin aluetta. Painotamme talven, pimeyden, kulttuurimme ja perinteemme merkitystä. Luomme kansainvälisen ilmapiirin, joka toivottaa vierailijat tervetulleeksi läheltä ja kaukaa. Jatkamme myös kehittämällä We do it twice -konseptia ja vahvistamalla yhteistyötä alueen turistiyritysten kanssa. Jatkamme toimimalla TornioHaparandan ja rajattoman yhteistyömme puolesta. Elokuussa tehtiin Tornio- Haparandan yhteisen matkakeskuksen ensimmäinen lapionpisto. Siitä kehkeytyy kansainvälinen matkakeskus, joka yhdistää Ruotsin ja Suomen joukkoliikenteen. Laajennamme tällä tavoin työmarkkinoita ja mahdollistamme paremman työssä kulkemisen Suomen ja Ruotsin eri pakkakuntien välillä. Tämä luo suuremman liikkuvuuden ja sekä ihmiset että tavara pystyy helpommin liikkumaan rajan yli, mikä on myös yksi EU:n perusajatuksista. Meillä on kuitenkin vielä iso haaste voitettavana, että saamme luvan toimia matkakeskuksessa kumpikin oman kansallisen lainsäädännön pohjalta. Matkakeskuksen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2013. Matkakeskus on yksi alueen tärkeistä infrastruktuurisijoituksista. Tammikuussa vihitään uusi Haaparannan rata käyttöön. 3,2 miljardia kruunua on investoitu uudelleenrakentamiseen ja jo olemassa olevan radan osien uusimiseen. Toimimme alueen edistämisen puolesta, jotta saisimme henkilöliikenteen Luulajasta Haaparannalle ja siitä Suomen rajan yli Kemiin. Gunnel Simu KUNNANNEUVOS HAPARANDA KAUPUNKI Uusi rajayhteistyön kehittäjä Birgitta Tamminen aloitti työnsä syyskuun lopulla, kun Provinssin perustamisen alusta saakka yhteistyösihteerinä toiminut Ritva Nousiainen, siirtyi 25 vuoden työrupeaman jälkeen vapaalle. Kiitämme Ritvaa erinomaisesta työpanoksesta ja aikaansaannoksista! Uuden työntekijän myötä meillä on tilaisuus tarkastella toimintojamme uudesta näkökulmasta ja tarvittaessa priorisoida asioita uuteen järjestykseen. Yhdessä sinun ja kaikkien muiden kansalaisten kanssa saamme aikaan alueellista kasvua ja positiivisen ilmapiirin TornioHaparandaan. Nyt matkamme tulevaisuuteen jatkuu! Tarjotaan yhdessä vastaanottavan asenteen kaikille, jotka vierailevat alueellamme ja sitä myöten osallistuvat TornioHaparandan kehittymiseen kansainväliseksi kohtaamispaikaksi! Toivotamme kansalaisillemme oikein HYVÄÄ JOU- LUA, oikein Onnellista Uutta Vuotta ja sopivan kylmää ja aurinkoista talvea! Raimo Ronkainen kaupunginjohtaja TORNION KAupuNKI

3 Perhekeskus tukee arjen touhuissa Tornion Perhekeskus on avoin kohtauspaikka kaikille kotona oleville lapsiperheille ja toimii ainoana laatuaan Meri- Lapin alueella Perhekeskuksen tavoitteena on tukea perheitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa silloin, kun perheellä ei ole tarvetta kokopäiväiselle hoidolle. Perheet, jotka saavat kotihoidontai yksityisen hoidon tukea, voivat käyttää avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Perhekeskus tekee tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin, oppilaitosten ja seurakunnan kanssa. Keskuksessa käy myös usein luennoitsijoita eri järjestöistä sekä muun muassa Kelalta ja kaupungin organisaatiosta, kuten neuvoloista. Yhteistyötä tullaan lisäämään edelleen. Päivähoidon päällikkö Riitta Keloneva sanoo, että esimerkiksi muualta muuttajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä Putaan nuorisotoimen tiloissa toimivan Perhekeskuksen toimintaan. -He ovat tutustuneet uusiin ihmisiin ja saaneet muun muassa tietoa kaupungin palveluista. Perhekeskuksessa työskentelee lastentarhanopettaja ja oppisopimuksella oleva hoitaja. Perhekerhot kokoontuvat kolme kertaa viikossa, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9.00-13.00. Maksuttomat perhekerhot on tarkoitettu kotihoidossa oleville 0-5-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kerhoissa tarjotaan lapsille leikkiseuraa ja monipuolista toimintaa arjen keskellä sekä vanhemmille mahdollisuus vertaistukeen toisten vanhempien kanssa. -Perhekeskukseen voi tulla koska vaan aukioloaikana. Olemme kokeneet, että paikkaan on helppo tulla. Toivomme kaikkien kotona olevien perheiden käyttävän perhekeskuksen palveluja. Lasten kerhot ovat avointa varhaiskasvatusta, ohjattua ja tavoitteellista toimintaa alle kouluikäisille kotihoidossa oleville lapsille. Kerhot on tarkoitettu 3 5-vuotiaille lapsille ja muutama paikka on kaksivuotiaille. Kerhot kokoontuvat maanantaisin ja perjantaisin kello 9.00-12.00, kerhot ovat maksuttomia. Familjecentret ett stöd i vardagen Kerhoihin voi hakea ympäri vuoden päivähoitohakemuksella www.tornio.fi/ paivahoito ja opetus. Perhekeskuksessa on joululoma 17.12.2012-6.1.2013. Kevätkausi alkaa 7.1.2013 jatkuen toukokuun loppuun. Talviloma on 4.3.2013-8.3.2013. Lomalla ollaan myös 29.4.2013-3.5.2013 ja 6.5.2013 ja 10.5.2013. MAARET MATTILA Familjecentret i Tornio är en öppen mötesplats för alla hemmavarande barnfamiljer och fungerar som det enda i sitt slag i Meri-Lappi området Familjecentret har som syfte att stödja sådana familjer i barnavård och uppfostran som inte har ett behov av att ha barnet på daghem heltid. Alla familjer som får stöd för hemvård eller privatvård av barn kan använda sig av familjecentrets tjänster. Familjecentret, placerat i ungdomsgården på Pudas-området, samarbetar med bland annat tredje sektorn (bland annat frivilliga organisationer), skola samt församling och arrangerar olika slag av aktiviteter och föreläsningar för både barn och vuxna. Familjeklubbarna samlas tre gånger i veckan: tisdagar, onsdagar och torsdagar mellan kl. 9.00-13.00 finsk tid. Klubbverksamheten är gratis och ämnad för familjer med barn i åldern 0-5 år. Barnklubbarna samlas två gånger i veckan: måndagar och fredagar mellan kl. 9.00-12.00 finsk tid. Klubbverksamheten är gratis och ämnad för barn i åldern 3-5 år, med några reserverade platser för tvååringar. För ytterligare information och året runt- ansökan till klubbverksamheten: www.tornio.fi/paivahoito ja opetus. Tornion terveyskeskus kouluttaa erikoistuvia yleislääkäreitä Tornion terveyskeskus toimii Oulun Yliopiston yleislääketieteen erityiskoulutuksen ja yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden koulutusyksikkönä. Sopimuskoulutuksella sovelletaan opittua käytäntöön ansiokkaasti moniammatillisella yhteistyöllä. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen tavoitteena on perehdyttää lääkäri perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa. Koulutuksen suorittamiseksi lääkärin tulee toimia lääkärin tehtävissä lääketieteellisen alan tutkintoja antavan yliopiston hyväksymässä terveyskeskuksessa vähintään yhdeksän kuukauden ajan palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Yliopistot ovat vastikään määrittäneet vaatimukset, jotka kouluttavan yksikön tulee täyttää. Vt. johtava lääkäri Jukka Sarianna Suominen on yksi neljästä koulutusjaksolla olevista lääkäreistä. Hän on ollut tämän vuoden helmikuusta lähtien Torniossa ja sanoo viihtyneensä hyvin mutta tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä avoinna. Jukka Ronkainen kuulosteli kuulumisia Suomisen vastaanottohuoneessa. Ronkainen sanoo, että tällä hetkellä yhdeksän kuukauden koulutusjaksoa tai yleislääketieteeseen tähtäävää erikoistumista suorittaa neljä lääkäriä. Jokainen toimii työnantajan, oman ohjaajan ja ohjeiden alaisena laillistettuna ammattilaisena, oppien kunnan perusterveydenhuollon käytänteet. Moniammatillinen yhteistyö on toimintaa muun muassa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon eri ammattilaisten ja erikoissairaanhoidon kanssa. Ronkainen huolehtii Tornion terveyskeskuksen koulutusylilääkärinä, että yliopiston antama ohjeistus sovelletaan käytäntöön -Jatkokoulutuksen opetukseen kuuluu muun muassa sata tuntia sisäistä toimipaikkakoulutusta vuosittain sekä määrätty määrä ulkoista. Jokainen koulutettava on jo täyslaillistettu lääkäri. Heille tulee olla nimetty henkilökohtainen koulutettu ohjaajalääkäri. Koulutuksessa oleva toimii normaalissa lääkärin työssä ja voi tarpeen tullen konsultoida omaa ohjaajaansa, jonka kanssa pidetään myös palaveria viikoittain lääkärinä olemisesta ja kokonaisuudessaan perusterveydenhuollon potilasolosuhteista. Terveyskeskusjaksoa suorittavan lääkärin koulutukseen panostetaan ja terveyskeskustyön lisäksi he työskentelevät myös koulu- ja neuvolaterveydenhoidossa. -Terveyskeskusjakson jälkeen erityiskoulutuksessa oleva lääkäri on saanut kokonaisvaltaisen käsityksen perusterveydenhuollon merkityksestä terveydenhuollossa ja potilaiden hoidossa. Jukka Ronkainen toteaa, että yleislääketiede ei ole vain pelkkää lääketiedettä. -Nykyisin lääketieteen opiskelijat saavat erinomaisen hyvät teoriatiedot ja yleislääketiede on mielenkiintoista ja laaja-alaista. Lääkäri huomioi ja hoitaa potilaansa sairauden lisäksi myös muun muassa tämän elinolosuhteita ja potilaan yhteisön sekä alueelliset olosuhteet. Yleislääketieteen kenttä on laaja ja haastava. Ronkainen opettaa lisäksi Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen yleislääketieteen yksikössä. -Se on myös yksi hyvä rekrytointikanava ja reitti tutustua, saada palautetta käytännön kentältä yliopistoon ja päinvastoin. Ronkainen sanoo perehdyttämiskoulutuksen olevan elävä prosessi. -Meidän on pysyttävä ajan hermolla. Toiveena on tietysti saada koulutuksen liittyvän sairaalapalvelun jälkeen lääkärit takaisin. Teemme hyvää työtä, hyvin tutkimusvälinein. Torniossa on tällä hetkellä 11 täyttä työaikaa tekevää lääkäriä, kolme osa-aikaista ja yksi on vuorotteluvapaalla. -Toiveena olisi, että Tornioon saataisiin jatkossa perustettua lisäksi erillisiä yleislääketieteen erikoistumiseen tähtääviä koulutusvirkoja. Tornio vårdcentral utbildar specialiserande allmänläkare Tornio vårdcentral fungerar i samarbete med medicinska fakulteten vid Uleåborgs universitet som utbildningsenhet för läkare som specialiserar sig inom allmänmedicin. Målet för specialutbildningen är att inskola läkare i varierande uppgifter inom hälso- och sjukvård samt i nära samarbete med socialvården. Ytterligare mål är även att få utbildningstjänster inom allmänmedicin i Tornio, att i framtiden utöka rekrytering och utbildningsplatser samt att få de inskolade till att stanna kvar i området.

4 Hyvinvointia ja omatoimisuutta kannustava palvelu toimii Iäkkäiden hyvinvointia edistävät kotikäynnit ovat kunnan tarjoamaa palvelua kotonaan asuvalle, tietyn ikäiselle tai riskiryhmiin kuuluvalle iäkkäälle kuntalaiselle. Kuluneen vuoden aikana palvelutiimi on kartoittanut noin sadan ikääntyneen torniolaisen palvelutarpeet. Liisa Hyry, Raili Perkaus, Anne-Maarit Mörsäri ja Teija Rousu täydentävät toistensa tietotaitoa. Käynnin tavoitteena on tukea kotona selviytymistä. Vuoden 2012 alusta alkanut palvelu tarjoaa ensin kartoituskäynnin, jonka avulla selvitetään monipuolisesti ihmisen tarpeet, tulossa olevat elämänmuutokset, lääkitystilanne, apuvälineiden- tai kodin perusparannustarpeet. Palvelutiimiin kuuluvat ohjaaja Anne-Maarit Mörsäri, joka hoitaa palveluneuvontaa, muistihoitaja Raili Perkaus ja potilaskoordinaattori Liisa Hyry. Tämä moniammatillinen asiantuntijaryhmä varmistaa, että eri näkökulmat ja kotikäyntien merkitys tulevat laaja-alaisesti huomioiduiksi. -Torniossa jokaisen 80-vuotta täyttäneen kanssa, joka ei ole ennestään kotipalvelun piirissä, selvitetään hänen tilannettaan eri näkökulmista ja häntä kannustetaan käyttämään omia voimavarojaan omatoimisuuden säilymiseksi. Hänelle kerrotaan kunnassa tarjolla olevista palveluista ja henkilöistä, joihin hän voi ottaa yhteyttä apua tarvitessaan. Kotikäynnin palvelutiimi lähettää ensin kaavakkeen, johon voi rauhassa tutustua ja täyttää. Kaavakkeen pohjalta lähdetään kartoittamaan tilannetta. Palvelutiimin mukaan nyt vuoden toiminnassa ollut toimintamuoto on antanut iäkkäälle ihmiselle kanavan löytää erilainen apu tarvittaessa ja jokainen neuvoja tarvitseva tietää, että avulla on kasvot. -Asiakkaat ovat kokeneet, että heistä välitetään. He ovat iloisia mahdollisuudesta soittaa tai ottaa muuten yhteyttä meihin, koska heillä on nyt konkreettiset ihmiset joilta kysyä neuvoa. Meidän monipuolinen tiimimme voi auttaa suoraan, eikä asiakkaita tarvitse siirtää niin sanotusti luukulta toiselle. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ovat osa kuntalaisille tarjottavia yleisiä ennaltaehkäiseviä palveluja ja vanhuspalvelujen tärkeä, kehittyvä työmuoto, jokainen voi itse päättää, ottaako hän tarjouksen vastaan. Kotikäynnit tarjoavat mahdollisuuden suunnitella ajoissa omaa ikääntymistä sekä pohtia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Kotikäynnin aikana keskitytään iäkkään omiin asioihin ja häntä askarruttaviin kysymyksiin ja keskustellaan kiireettä kuin kyläillen. MAARET MATTILA En grupp från Tornio stad kontaktar sedan början av 2012 äldre torniobor som bor hemma och kartlägger deras livssituation. Syftet är att informera om och erbjuda tjänster som gör att de äldre kan bo kvar i sina hem och med bra stöd. Tack för min tid i Haparanda Kiitos ajastani Haaparannalla Jag tillträdde min tjänst hösten 2009 och har haft en spännande och rolig tid med många utmaningar och upplevelser. Redan från början satte vi upp ett mål om att försöka bli årets Kvalitetskommun 2013 vilket är en mycket stor utmaning. Vi har gjort många olika saker med att försöka förbättra vår kvalitet på det vi levererar. Den nya mål- och resultatstyrningen är införd vilket ger en tydlig politisk styrning. Vårt värdegrundsarbete med en verksamhetsidé har gett resultat genom tolkningen av det politiska uppdraget. Vi har jobbat fram en ledar- och medarbetaridé som talar om vilket förhållningssätt vi som medarbetare och chefer har i Haparanda. Vi har inrättat ett medborgarkontor vars syfte är att underlätta för kommuninvånarna. I samband med det byggde vi om delar av Stadshuset där vi integrerat kommunens ledningsgrupp. Vår satsning på att bli den ledande e-förvaltningskommunen har gett bra resultat. Att använda den senaste tekniken för att utveckla kvaliteten är en förutsättning för att lyckas. Vi har lyckats bli nominerade två år i följd till E-Diamond Award vilket är ett kvitto på att vi har kommit långt med våra satsningar på den digitala världen. Vi har förändrat organisationen och har numera en samsyn inom ledningen i många frågor. Från 1 januari 2013 kommer Haparanda teknik och fastighets AB att upplösas och återgå till den kommunala organisationen. Jag har också jobbat en hel del med att försöka öka tillväxten genom att fånga externa investerares intressen för HaparandaTornio och regionen. Upphandlingen På Gränsen Staden är en fantastisk möjlighet att få fler arbetstillfällen och fler människor från när och fjärran att vilja besöka oss. Vårt varumärke stärks från år till år och i det fallet är vi alla viktiga ambassadörer. Det har också varit spännande att få vara en del av det fina samarbetet över gränsen tillsammans med Tornio stad. Jag har verkligen kunnat jobba över gränsen och aldrig upplevt språket som ett problem. Jag har också bott i kommunen och upplevt många av de idrotts- och kulturevenemangen som årligen arrangeras vilket är av en kvalitet som jag är glad och stolt över. Haparandas geografiska läge och underbara skärgård har gett mig många härliga minnen för livet! Jag avslutar min anställning den 30 december och påbörjar sedan nya utmaningar. Jag vill tacka politikerna som har gett mig förtroendet, kommuninvånarna som har kommit med synpunkter om vår utveckling samt alla fantastiska medarbetare som gör ett strålande jobb! Jag önskar HaparandaTornio all lycka och framgång och en del av mitt hjärta finns i Haparanda och Tornedalen för alltid! Patrik Oja Kommunchef i HAPARANDA Tulin virkaani syksyllä 2009, ja minulla on ollut jännittävää ja hauskaa monien haasteiden ja elämysten parissa. Jo aivan alusta asetimme tavoitteeksi, että Haaparannasta tulisi vuoden 2013 laatukunta Ruotsissa, mikä on ollut suuri haaste. Olemme tehneet monia eri asioita yrittäessämme parantaa laatua palveluissa, joita tarjoamme. Uusi tavoiteja tulosohjaus on toteutettu, mikä johtaa selvään poliittiseen ohjaukseen. Arvomaailmatyömme ja sen toimintaidea ovat johtaneet tuloksiin poliittisten toimeksiantojen tulkinnan kautta. Olemme työstäneet johtaja- ja työntekijäidean, mistä käy ilmi se millainen suhtautumistapa meillä työntekijöinä ja päällikköinä on Haaparannassa. Olemme perustaneet kansalaistoimiston, jonka tarkoituksena on helpottaa kuntalaisten asiointia. Samalla kertaa uudistimme osan Kaupungintalosta, mihin olemme sijoittaneet myös kunnan johtoryhmän. Panostuksemme nousta johtavaksi e-hallintokunnaksi on johtanut hyviin tuloksiin. Viimeisimmän tekniikan käyttäminen laadun kehittämiseksi on edellytys onnistumiselle. Olemme olleet ehdolla kaksi kertaa peräkkäisinä vuosia palkinnon E-Diamond Award saajaksi, mikä on kuitti siitä, että olemme päässeet pitkälle panostuksessamme sähköiseen tekniikkaan. Olemme muuttaneet organisaatiota, ja meillä johdossa on tänä päivänä sama näkemys monissa asioissa. Haaparannan tekniikka ja kiinteistö Oy lakkautetaan 1 tammikuuta 2013 ja se palaa takaisin kunnan organisaatioon. Olen tehnyt paljon työtä yrittäessäni lisätä kasvua vangitsemalla uusien sijoittajien mielenkiinnon Haaparanta- Tornioon ja koko alueelle. Rajalla Kaupungin hankintamenettely on meille fantastinen mahdollisuus yhä useampiin uusiin työpaikkoihin ja yhä useampien ihmisten - läheltä ja kaukaa haluun vierailla täällä. Tavaramerkkimme vahvistuu vuosi vuodelta ja tässä suhteessa me kaikki olemme tärkeitä lähettiläitä. On myös ollut jännittävää saada olla osa hienoa rajan ylittävää yhteistyötä Tornion kaupungin kanssa. Olen todella voinut tehdä työtä rajan yli, enkä ole koskaan kokenut kielen olevan ongelma. Olen myös asunut kunnassa ja kokenut monia niistä urheilu- ja kulttuuritapahtumista, joita vuosittain järjestetään, ja jotka ovat laadultaan sellaisia, mistä voin olla iloinen ja ylpeä. Haaparannan maantieteellinen paikka ja upea saaristo jättävät minuun monia ihania ja ikuisia muistoja! Lopetan virassani 30 joulukuuta ja jatkan sen jälkeen uusiin haasteisiin. Haluan kiittää poliitikkoja, jotka ovat luottaneet minuun, kansalaisia, jotka ovat kertoneet mielipiteensä kehityksestämme sekä kaikkia työkavereitani, jotka tekevät mahtavaa työtä! Toivotan onnea ja menestystä HaaparantaTorniolle ja pala sydäntäni tulee aina olemaan Haaparannalla ja Tornionlaaksossa! Patrik Oja HAAPARANNAN kunnanjohtaja

5 Arjen turvaa kunnissa -hanke käynnistynyt Kuntalaisten ääni halutaan kuuluviin Torniossa elokuussa käynnistyneellä Arjen turvaa kunnissa -hankkeella halutaan rakentaa yksinkertainen hyvinvoinnin ja turvallisuusyhteistyön laaja-alainen toimintamalli harvaan asutulle alueelle. Toimijoita on kyllä runsaasti, mutta koordinointia vähän. Myös kuntalaisten ääni halutaan kunnolla kuuluviin. -Kaikki ovat olleet valmiita yhteistyöhön. Halutaan, että joku vetäisi asiat yhteen ja tiedettäisiin, mitä kaikkea Tornion kaupungissa tehdään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyen, kertoo projektinvetäjä Marja Mathlein. Työtä tekevät kaupungin eri palvelualueet, järjestöt, yhdistykset, yrittäjät, poliisi, pelastuslaitos ja seurakunta. Hankkeita ja erilaisia työryhmiä on runsaasti. Myös päällekkäistä toimintaa on paljon. -Hankkeen alussa selvitän kuinka paljon erilaisia työryhmiä, hankkeita ja toimijoita tällä saralla kunnassa toimii. Sitten tulee pohdittavaksi millaisella yhteistyömallilla Nyt jää paljon hyviä työryhmien esityksiä toteutumatta, koska yhteys päätöksentekoon on heikko, sanoo Marja Mathlein. tätä kaikkea toimintaa ja toimijoita voitaisiin koordinoida siten, että kaikkien työ tulisi tasavertaisesti esille ja se olisi vielä kuntalaisen kannalta tuloksellista. Mahdollisesti tarvitaan eri toimijoiden yhteinen foorumi, joka koordinoisi hankkeita ja veisi niitä eteenpäin, toteaa Mathlein. -Jos nähdään vaje, voidaan siihen tarttua suoraan. Yhteiselimellä olisi mahdollisuus perustaa tarvittava työryhmä, jolla on selkeä toimeksianto ja määräaika. Pitkäaikaisista työryhmistä luovuttaisiin. -Näin toiminta saadaan tavoitteelliseksi ja pitkäjänteiseksi. Kaikki toimisivat yhteisen hyvän eteen. Nyt jää paljon hyviä työryhmien esityksiä toteutumatta, koska yhteys päätöksentekoon on heikko. Kyse on siitä, miten palvelut harvaanasutulla seudulla tuotetaan tulevaisuudessa, miten ne voidaan säilyttää ja mahdollisesti monipuolistaa. Palvelujen järjestäminen kylillä voisi olla sopimuspohjaista. Kaupungin ei tarvitsisi tuottaa kaikkea, vaan se voisi tehdä sopimuksia esimerkiksi yhdistysten kanssa. Kaupunkilaiset halutaan mukaan suunnitteluprosessiin. Usein kuntalaisilta pyydetään kannanottoja vasta suunnitelman valmistumisen jälkeen. Tällä hetkellä asiat etenevät pääosin hallinnosta kohti kuntalaista. -Oikeasti pitäisi lähteä sekä kuntalaisten kokemasta hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, että kunnan eri tilastotiedoista, huomauttaa Marja Mathlein. -Kuntalainen on aktiivinen toimija. On kaikkien tehtävä huolehtia ympäristön ja ihmisten turvallisuudesta. Arjen turvaa kunnissa -hanke liittyy sisäasiainministeriön vuonna 2004 käynnistämään sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Nyt toimintamallia ollaan jalkauttamassa kuntien tasolle. Tornio on yksi Lapin ja Koillismaan pilottikunnista. Muita ovat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio ja Pudasjärvi. Projektia hallinnoi Lapin aluehallintovirasto ja rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Projekti päättyy heinäkuussa 2014. MATTI KOSKENRANTA I Tornio pågår projektet Vardagstrygghet i kommunen. Idag arbetar många lokala aktörer på olika sätt med detta och koordinering behövs. Det är viktigt att även de mer glesbebyggda delarna av kommunen får vardagstrygghet och nu uppmanar man kommunborna att engagera sig i planeringsprocessen. Tillsammans är vi mer Yhdessä enemmän Gemensamma näringslivstjänster Haparanda- Tornio-projektet utvecklar städernas näringslivstjänster tillsammans med företagarna. Huvudsyftet med projektet är att samla ett gränsöverskridande näringslivskunnande samt utveckling av ett gemensamt näringslivskoncept. Syftet är också att förstärka de redan befintliga företagens konkurrenskraft samt att förbättra förutsättningar för nya företag att etablera sig och investera i TornioHaparanda - området. Praktiska exempel på dessa är bland annat lediga lokaler i både Tornio och Haparanda samt företagsregister, vilka i fortsättningen kommer att finnas på Team Botnias och Tillväxtenhetens hemsidor. Tuula Ajanki har påbörjat projektledarskapet för Gemensamma näringslivstjänster TornioHaparanda. Hon betonar vikten av samarbete mellan projektet och företagarna. -För att vi ska kunna bemöta användarbehov av näringslivstjänster på bästa möjliga sätt, är det av yttersta vikt att projektet förverkligas i samarbete med företagen. Enligt Tuula Ajanki bemöts företagarna på deras egna villkor utifrån hur mycket tid de kan lägga ner. -TornioHaparanda är mer tillsammans men vi bör även komma ihåg samarbete med andra aktörer och kommuner i närområdena. Information: Tuula Ajanki projektledare +358 400 257 234 tuula.ajanki@tornio.fi tuula.ajanki@haparanda.se Tuula Ajanki sanoo, että yrittäjät kohdataan yrittäjän ajankäytön ehdoilla. Ajanki inbjuder företagare både lokalt och i närområdena till ett utvecklingsarbete genom att de antingen deltar i arrangemang och/eller att ge feedback samt delger sina egna erfarenheter. Utgångspunkten är att planera aktiviteter som ingår i projektet utifrån företagarnas villkor och hur mycket tid de kan lägga ner. -Projektets syfte är även Elinkeinopalvelut TornioHaparanda-hanke kehittää kaupunkien elinkeinopalveluita yhdessä yrittäjien kanssa Hankkeen päätavoitteena on rajan ylittävän elinkeinoosaamisen kokoaminen ja yhteisen elinkeinokonseptin kehittäminen. Tavoitteena on myös vahvistaa jo olemassa olevien yritysten kilpailukykyä sekä parantaa uusien yritysten edellytyksiä sijoittua ja investoida Tornio-Haaparanta alueelle. Käytännön esimerkkejä ovat muun muassa Tornion että Haaparannan vapaat toimitilat ja yritysrekisterit, jotka jatkossa löytyvät Team Botnian ja Tillväxtenhetenin sivuilta. Tuula Ajanki on aloittanut Elinkeinopalvelut TornioHaparanda-hankkeen projektipäällikkönä. Hän korostaa hankkeen ja yrittäjien yhteistyötä. - Jotta pystymme vastaamaan mahdollisimman hyvin elinkeinopalveluiden käyttäjien tarpeisiin on ensiarvoisen tärkeää, että hanke toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa. - TornioHaparanda on yhdessä enemmän mutta täytyy muistaa myös yhteistyö muiden lähialueiden kuntien ja toimijoiden kanssa. Lisätietoja: Tuula Ajanki projektipäällikkö +358 400 257 234 tuula.ajanki@tornio.fi tuula.ajanki@haparanda.se Ajanki haluaa haastaa paikalliset ja lähialueiden yritykset mukaan kehitystyöhön joko tilaisuuksiin osallistumalla ja/tai antamalla palautetta sekä kertomalla omista kokemuksistaan. Lähtökohtana on suunnitella projektiin liittyvät aktiviteetit yrittäjien ajankäytön ehdoilla. - Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa rajan ylittäviä liikesuhteita ja yhteistyöverkostoja yritysten, yritysorganisaatioiden, viranomaisten sekä lähialueiden korkeakouluyksiköiden ja yliopistojen välillä. EU:n Interreg IV A Pohjoinen -ohjelman lisäksi hanketta rahoittavat Lapin liitto, Norrbottenin lääninhallitus, Perämerenkaari -yhdistys, Tornionlaakson neuvosto sekä yritykset Torniosta ja Haaparannalta. Hankkeen toteuttamisaika on 1.9.2012-30.4.2014. MAARET MATTILA

6 Skridskoåkning i Stadsviken, om vädret tillåter Kaupunginlahdella luistellaan jos tasaiset pakkassäät suosivat Denna vinter blir det troligtvis en skridskobana bara förhållandena på Stadsviken medger det. Tapio Miettunen, chef för Tornio stads friluftsanläggningar, säger att det på grund av isförhållandena är svårt att få till en skridskobana på Stadsviken. Dock lever hoppet om att få till en bana denna vinter. -Haparanda förverkligar troligtvis skridskobanan i viken. Då det har funnits möjligheter att göra en bana har den alltid visat sig vara populär. Underhållet försvåras av den växlande vattennivån i Stadsviken. Vädret har stor påverkan på området. Allan Fjellvind, fritidschef för Haparanda stad, berättar att de i vanlig ordning kommer att ha skidspår i Riekkola, efter vandringsleden, ute på havsisarna. Skidspåren kommer att köras upp så snart det finns tillräckligt med snö och vädret i övrigt medger det. Även skoterlederna kommer att prepareras så snart vi får bra med snö. Några större förändringar kommer det inte att bli i ledsystemet mot föregående år. Totalt är det närmare 200 km skoterleder som kommer att prepareras. På grund av byggverksamhet och stadsplanering blir det många ändringar i Tornios skidspår. En del av ändringarna sker redan under pågående skidsäsong, resten genomförs nästa sommar. -Puuluoto-Kokkokangasskidspåret dras utefter Röyttäntie, in på Kromilaaksoområdet. Den nya leden kommer att följa grönområden och privatägda marker. Enligt Miettunen är planerna klara. -Dessa förverkligas nästa sommar. Nuvarande skidspår är planlagda till industriområden, med redan befintliga vägar. Till nuvarande skidspår i Kiviranta har det planerats villatomter och med byggnation av bland annat anslutningsvägar samt ändrings- och byggnadsarbeten i området kan det inverka störande för skidåkare. Det knappt två kilometer långa skidspåret kommer att utgå på grund av ändringarna. Nu under hösten pågår en grundförbättring av elljusspåret i Karunki, samtidigt som man förlänger skidspåret. Om ett år får skoterförarna fler märkta leder när man efter årsskiftet bygger ut den planerade leden från Kiviranta till Ylitornio. Maaret mattila Tänä talvena tultaneen toteuttamaan, hankalien jääolosuhteiden alueena pidetylle kaupunginlahdelle luistelurata Tornion liikuntatoimen johtaja Tapio Miettunen sanoo, että kaupunginlahdelle on jääolosuhteidensa vuoksi hankala tehdä luistelurataa mutta toivo elää, että tälle talvelle rata saataisiin. -Haaparanta toteuttanee luisteluradan lahdelle. Rata on ollut aina suosittu kun se on ollut mahdollista tehdä. Ylläpitoa vaikeuttaa lahden vedenkorkeuden vaihtelevuus. Alue on hyvin pitkälti säiden armoilla. Haaparannan liikuntatoimen johtaja Allan Fjellvindin mukaan heillä tulee tavalliseen tapaan olemaan hiihtoladut Riekkolassa, vaellusreitin varrella ja merenjäällä. Hiihtoladut ajetaan heti, kun saadaan tarpeeksi lunta ja ilmat näin suovat. Myös moottorikelkkareitit valmistellaan heti, kun saadaan kunnolla lunta. Suurempia muutoksia, viime vuoteen verrattuna, ei kelkkareitteihin tule. Yhteensä valmistellaan lähemmäs 200 km moottorikelkkareittiä. Tornion latureitistöihin tulee monia muutoksia rakentamisen ja kaavoitusten vuoksi. Osa jo kuluvan hiihtokauden aikana, osa tehdään ensi kesänä. -Puuluoto-Kokkokangaslatu tehdään Röytäntien varteen, Kromilaakson alueelle. Uusi reitti tulee kulkemaan pitkin viherkaistoja ja yksityismaiden läpi. Miettusen mukaan suunnitelmat ovat valmiina ja reittisuunnitelmat tehty. -Toteutus on ensi kesänä. Nykyinen latureitti on kaavoitettu teollisuustonteille, jonne on jo tiestö valmiina. Kivirannan nykyisen ladun alueelle on kaavoitettu omakotitontteja ja muun muassa pistoteiden rakentaminen alkaa ja muutos- ja rakennustyöt saattavat häiritä hiihtäjiä. Vajaan kahden kilometrin latu tullee poistumaan muutoksista johtuen. Karungin valaistun latureitin perusparannus on työn alla ja samalla latua jatketaan. Kelkkailijat saavat vuoden kuluttua lisää merkittyjä reittejä kun Kivirannalta Ylitornion rajalle suunniteltua reittiä aletaan vuodenvaihteen jälkeen rakentaa. MAARET MATTILA

7 Karta över snöskoterleder i Haparanda kommun. Kartan kan laddas ner från: www. haparanda.se/skoterleder Kartta moottorikelkkareiteistä Haaparannan kunnassa. Kartan voi ladata sivulta: www.haparanda.se/skoterleder Bra att veta om snöskoter Hyvä tietää kelkkailusta För att få köra snöskoter i Sverige krävs att du är 16 år och har antingen ett förarbevis för snöskoter, utfärdat efter 1/10 2009 eller ett förarbevis för terrängskoter som är utfärdat före 1/10 2009. (Dessa äldre förarbevis ska bytas ut senast under 2012). Du får även köra snöskoter om du har ett traktorkort eller körkort som är utfärdat första gången före 1/1 2000. Ett körkort (oavsett behörighet) eller traktorkort utfärdat från 1/1 2000 ger rätt att köra snöskoter inom ramen för organiserad turistverksamhet (snöskotersafari). Som utländsk förare (inom EES*) har du rätt att köra snöskoter i Sverige om du har rätten i ditt hemland. Om du inte kan visa det eller om du kommer från ett land utom EES är den enda möjligheten att ingå i en grupp inom turistnäringen eller att du har ett svenskt förarbevis. *EES-länder är medlemsländerna i EU, samt Norge, Island och Liechtenstein. Regler Körning med snöskoter i snötäckt terräng är i grunden tillåten, men det finns vissa begränsningar: Det är förbjudet att köra på skogs- och jordbruksmark, om det inte är uppenbart att det kan ske utan risk för skada på skog eller mark. Skogen ska ha en medelhöjd av minst två meter innan du får passera genom den. Det är förbjudet att köra på öarna i Norrbottens skärgård. Tillåtet är att köra närmaste väg till och från stuga. Snöskoterkörning för allmänheten är förbjuden i en skidanläggning. Det är förbjudet att ha passagerare på snöskotern eller i snöskoterkälken när man korsar väg eller järnväg. Det är i allmänhet förbjudet att köra på väg, gata eller liknade men om det sker så är högsta tillåtna hastighet 20 km/tim. Högertrafik gäller på snöskoterled. Högsta tillåtna hastighet för snöskoter är 70 km/tim Moottorikelkalla ajaminen Ruotsissa edellyttää, että olet 16 vuotta ja sinulla on moottorikelkka-ajokortti, joka on annettu 1/10 2009 jälkeen tai maastoajoneuvoajokortti, joka on annettu ennen 1/10 2009. (Nämä vanhemmat ajokortit pitää vaihtaa viimeistään vuoden 2012 aikana). Saat myös ajaa moottorikelkalla, jos sinulla on traktoriajokortti tai ajokortti, joka on annettu ensimmäisen kerran ennen 1/1 2000. Ajokortti (riippumatta pätevyydestä) tai traktoriajokortti, joka on annettu alkaen 1/1 2000 antavat oikeuden ajaa moottorikelkkaa järjestetyn matkailutoiminnan puitteissa (moottorikelkkasafari). Ulkomaalaisena kuljettajana (EES*:n sisällä) sinulla on oikeus ajaa moottorikelkkaa Ruotsissa jos sinulla on sellainen oikeus kotimaassasi. Jos et voi näyttää sellaista lupaa tai jos tulet EES:n ulkopuolisesta maasta, ainoa mahdollisuus on kuulua matkailuyrittäjän ryhmään tai että sinulla on ruotsalainen moottorikelkkakortti. EES-maat ovat EU:n jäsenmaita, sekä Norja, Islanti ja Lichtenstein. Säännöt Moottorikelkalla ajaminen lumisessa maastossa on periaatteessa sallittua tietyin rajoituksin: Ajaminen on kielletty metsä- ja maanviljelymailla, jos ei ole ilmiselvää, että ajaminen voi aiheuttaa vahinkovaaran metsille tai maille. Metsän keskikorkeuden on oltava vähintään kaksi metriä ennenkuin saat ajaa siellä. Ajaminen on kielletty Norrbottenin saariston saarilla. On sallittua ajaa lähimmältä tieltä mökille ja sieltä pois. Yleisön moottorikelkalla ajaminen on kielletty hiihtokeskuksissa. Moottorikelkassa tai reessä ei saa olla matkustajia kun niillä ylitetään tie tai rautatie. Yleisesti ajaminen tiellä, kadulla tai vastaavilla on kielletty mutta jos niin tapahtuu, korkein sallittu nopeus on 20 km tunnissa. Moottorikelkkareiteillä on voimassa oikeanpuoleinen liikenne. Moottorikelkan korkein sallittu nopeus on 70 km tunnissa.

8 Vuoden 2012 kunnallisvaalitulos Tornion kaupungissa Vaalilain 95 :n 2 momentin mukaan ilmoitetaan, että lokakuun 28 päivänä 2012 toimitetuissa kunnallisvaaleissa toimikaudelle 2013-2016 tulivat valituiksi Tornion kaupunginvaltuustoon valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi eri ryhmistä seuraavat henkilöt: VALTUUTETUT: Kulmuni Katri YTK, KESK Taramaa Markku hallintovastaava, KESK Kapraali Ilkka opettaja, eläkeläinen, VAS Välimaa Risto myyntipäällikkö, agrologi (AMK), KESK Tuomaala Mari materiaalisiirron valvoja, SDP Pelttari Pekka lehtori, KESK Keinänen Juhani prosessinhoitaja, kunnossapitomies, PS Heikkilä Tuomo asianajaja, varatuomari, KOK Doktare Mari kassa, myyjä, VAS Ponkala Markku sähkölaitospäällikkö, KESK Keinänen Erkki eläkeläinen, KESK Aho Kirsti isännöitsijä, KESK Hyöppinen Sauli toiminnanohjaaja, VAS Lappalainen Mauri satamavalvoja, eläkeläinen, SDP Kanto Arto rakennusmestari, Pro Tornio Lankila Matti agrologi, KESK Törmä Markus yrittäjä, PS Aikio-Tallgren Paula yrittäjä, KOK Ponkala Arto yrittäjä, KESK Aalto Merja nosturinkuljettaja, VAS Timonen Mauri kuorma-autonkuljettaja, KESK Virtanen Liisa terveyskeskuslääkäri, VIHR Keinänen Outi toimitusjohtaja, erikoissairaanhoitaja, KESK Jutila Lasse betonimies, SDP Junes-Leinonen Marianne terveydenhoitaja, KESK Hakomäki Jan-Mikael nuoriso-ohjaaja, VAS Juuso Kaisa sairaanhoitaja, vakuutustutkija, PS Kalliokoski Teemu prosessinhoitaja, KESK Aho Kaarina yrittäjä, KOK Kristo Helena talous- ja velkaneuvoja, KESK Keränen Toni nosturinkuljettaja, VAS Ylikitti Reino maanviljelijä, eläkeläinen, KESK Ollila Kosti vanhempi sovellussuunnittelija, SDP Liikamaa Arto prosessinhoitaja, Pro Tornio Pirttimaa Pertti sovellussuunnittelija, KESK Kvist Pekka asentaja-hitsaaja, PS Parkkila Olavi prosessinhoitaja, VAS Auno Kimmo yrittäjä, KESK Lummi Raija opettaja, KOK Rantamaa Kyösti yrittäjä Huhta Osmo suunnittelupäällikkö, KESK Meller Kaarina lehtori, eläkeläinen, VAS Olsen Janne sosionomi (AMK) SDP Valtuutetuille valittiin kuntalain 11 :n mukainen määrä varavaltuutettuja seuraavasti: VARAVALTUUTETUT: Perussuomalaiset r.p. Huhtalo Heikki paloesimies, eläkeläinen Koivisto Marko vuorohuoltomies Aspegren Jyrki raskaankaluston asentaja Aarnio-Keinänen Johanna yrittäjä, lähihoitaja Kansallinen Kokoomus r.p. Hacklin Pekka insinööri (AMK) Saranne Marika lehtori Marin Satu fysioterapeutti, yrittäjä Matilainen Reeta yrittäjä Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Petäjämaa Katariina perushoitaja Piiparinen Helena koulunkäyntiavustaja Olsen Seija perhekodin vanhempi Kanto Eija elintarviketekniikan insinööri, koulutusalan yrittäjä Nykänen Lauri lehtori, eläkeläinen Vasemmistoliitto r.p. Dunder Annikki uittotyöläinen, eläkeläinen Stoor Olavi asentaja, eläkeläinen Lohiniva Eeva sairaanhoitaja Muhonen Marjo oppilashuollon työntekijä Tapio Tarja vanhustyön opettaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Jaako Juhani koneasentaja Häkkinen Martti autonkuljettaja Kurttio Jouni CNC-koneistaja Vihreä liitto r.p. Rahkonen Pekka taksiautoilija Huttunen Jetta lehtori, kulttuurituottaja Suomen Keskusta r.p. Häkkinen Sampo opettaja Auniola Vilho kunnallisneuvos, agrologi Alaviuhkola Veikko ylikonstaapeli, eläkeläinen Hentilä Eeva-Marja yhteisöpedagogi (AMK) Luonua-Bajrami Miia lähihoitaja, kasv.tiet.yo Sadinmaa Markku kuljetusesimies Husa Marja-Liisa osastonsihteeri Rättyä Kaisa työterveyshoitaja Palosaari Tuija lastentarhanopettaja, kasv.tiet.yo Kettunen Rainer koulutuspäällikkö Kourilehto Gunnar tarkastaja, eläkeläinen Tervahauta Eija maaseutuyrittäjä Laine Kari muurari Uusitalo Hannu yrittäjä Tarkka Minna apulaisosastonhoitaja Hyvärinen Annikki arkistonhoitaja Salminen Paula posliinimaalaajamestari, opettaja Planting Mauri prosessinvalvoja Leinonen Antti insinööri (AMK) Pro Tornio - kuntalaisen parhaaksi yhteislista Rauvala Kaisa päivähoidon aluejohtaja Määttä Seppo eläkeläinen

9 Meän kylissä investoidaan Outokaira tuottamhan ry:n Meän kylät kakkonen -hanke on pyörinyt kohta kaksi vuotta ja paljon on sinä aikana tapahtunut myös Torniossa. Kylissä on muun muassa toteutettu monenlaisia investointihankkeita. -Kylätaloja on remontoitu, taloihin on hankittu erilaisia laitteita ja tarvikkeita, lämmitysjärjestelmiä on muutettu ja uimarantoja rakennettu. Kylätalojen ympäristöön ollaan tekemässä lähiliikuntapaikkoja, jalkapallokentästä jääkiekkokaukaloihin, kertoo projektipäällikkö Tarja Kinnunen. Hankkeiden tukiprosentti on yleensä 60. Loppu jää hakijalle, joka useimmiten on kyläyhdistys. Omavastuuosuudesta voi olla talkootyötä 75 %. Tällöin hakija joutuu laittamaan puhdasta rahaa vain 10 %. Koneiden ja laitteiden hankinnassa talkootyötä ei tietystikään voi käyttää. Kylien välisen yhteistyön edistäminen on Meän kylät kakkonen -hankkeessa tärkeässä asemassa. Keskeinen foorumi tässä on Tornioon vuonna 2010 perustettu kylien neuvosto, jossa on edustettuna 18 kylää. Neuvosto kokoontuu keskimäärin neljä kertaa vuodessa. -Neuvostossa ajetaan asioita eteenpäin kunnalliseen päätöksentekoon, kertoo Tarja Kinnunen. Neuvoston kautta on saatu läpi muun muassa Tornion kaupungin väliaikainen rahoitus kylien hankkeille. Hanketuki nimittäin maksetaan aina jälkikäteen. Kaupungilta voi hakea korotonta lainaa hankkeen toteuttamisen ja avustuksen maksun väliseksi ajaksi. Kylien yhteistyönä ja kaupungin myötävaikutuksella on toteutumassa Arpelan, Sattajärven, Karungin, Kantojärven ja Lautamaan kylien yhteinen ulkoilureitistö. Kylien yhteinen internetsivusto on tällä hetkellä koekäytössä. Sattajärvellä, Laivajärvellä, Kantojärvellä, Raumolla ja Vojakkalassa on tehty esitemallinen kyläsuunnitelma. Esitteessä on lyhyesti kylän historia, nykyhetki ja toimintasuunnitelma. Kaikki nämä kyläsuunnitelmat löytyvät Tornion kaupungin kotisivuilta. Esite on hyvä väline kylille markkinoida itseään ja se toimii tietolähteenä kuntaan ja rahoittajille. Tällaisia kyläsuunnitelmia on tulossa vielä lisää. Vielä ensi vuoden kestävä Meän kylät kakkonen -hanke on järjestänyt opintomatkoja Suomen lisäksi Viroon ja Ruotsiin. Projekti järjesti Outokairan alueen ensimmäiset kyläpäivät huhtikuussa Torniossa. Ensi keväänä kokoonnutaan Ylitorniolla. Kylien nuoria on lähestytty omalla ohjelmalla. Lokakuun alusta hankkeen projektityöntekijäksi on palkattu Marika Mathlein, jonka tehtävänä on laatia kuntakohtaiset maaseudun kehittämisohjelmat. Tällaista ohjelmaa ei Torniossa ole aiemmin tehty. Siinä käydään Det investeras i våra byar läpi maaseudun nykytilanne ja kehittämistarpeet. Ohjelma toimii myös linkkinä kunnan ja kylien välillä. Outokaira tuottamhan ry. on toiminut jo 15 vuotta. Se on maaseudun kehittämisyhdistys, joka toimii Tornion lisäksi Ylitorniolla ja Pellossa. Outokaira on EU:n Leadertoimintaryhmä, joita on Suomessa 56 kappaletta. Yhdistyksen kautta voi hakea rahoitusta kylien yleishyödyllisiin hankkeisiin, maaseudulla toimivien yritysten hankkeisiin ja myös koulutushankkeisiin. MATTI KOSKENRANTA Outokaira tuottamhan ry:s projekt Meän kylät kakkonen har pågått i snart två år och under denna tid har mycket hänt även i Tornio. I de närliggande byarna har det bland annat genomförts många olika investeringsprojekt, som till exempel renovering av bygdegårdar. Att främja samarbetet mellan byarna fyller en viktig funktion i Meän kylät kakkonen-projektet. Outokaira tuottamhan ry. är en förening för landsbygdsutveckling som varit i gång redan i 15 år. Förutom i Tornio, finns den även i Ylitornio och Pello. Outokaira är en EU Leaderaktionsgrupp, som det finns 56 stycken av i Finland. Av föreningen kan man söka finansiering för bland annat ideella projekt i byarna, utbildningsprojekt samt projekt för företag belägna ute på landsbygden. Yhteiskuntatakuu apuna nuoren työllistymiseen Työllisyyysmäärärahojen lisääminen nuorten työllistämiseen tukee omalta osaltaan hallitusohjelmaan kirjattua ja vuoden 2013 alusta täysimääräisesti voimaan tulevaa nuorten yhteiskuntatakuuta. Tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Nuorten yhteiskuntatakuu merkitsee sitoutumista siihen, että kaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista ja tunnistetaan heidän tuen ja ohjauksen tarpeensa. Myös alueelliset työelämäpalvelut tulee saada riittävän kattaviksi nuorille. Henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen sanoo, että Torniossa toimii hyvä yhteistyö työvoimatoimiston, työvoiman palvelukeskuksen, sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön, Työvoimalasäätiön, Lappian ja yhdistysten kanssa. - Näissä toteutetaan työhön valmennusta, osaamisen kehittämistä ja yksilöllisesti suunniteltuja tukimuotoja nuorten tarpeiden mukaisesti. Torniossa koetaan kuitenkin vielä ongelmana palkkatyösuhteen löytyminen yrityksistä tai kaupungilta. -Kaupunki pyrkii vastaamaan tähän lisäämällä nuorille 15-20-vuotiaille tarkoitettuja työllisyyspaikkoja niihin työtehtäviin, joihin tarvitaan nykyisen henkilökunnan eläköityessä uusia tekijöitä lähivuosina. Työllisyyspaikkoja tulee muun muassa toimistotehtäviin ja laitosapulaisen tehtäviin. Kevään 2013 aikana selvitetään myös mahdollisuudet perustaa harjoittelijoiden toimia päivähoitoon. Harjoittelijan paikat on tarkoitettu ammattikoulutusta vailla oleville nuorille. Tämän vuoden syyskuussa Torniossa oli 196 alle 25-vuotiasta työtöntä nuorta. Heistä alle 20-vuotiaita oli 57. MAARET MATTILA Samhällsgaranti för ungdomssysselsättning I början av år 2013 får finska ungdomar under 30 år genom en ny samhällsgaranti samt ett ökat sysselsättningsanslag hjälp med att hitta utbildnings-, praktikant-, verkstads-, rehabiliterings- eller arbetsplats. Tornio har ett välfungerande samarbete mellan olika hjälpinstanser, men saknar ännu rent konkreta arbetstillfällen på företag eller hos staden. Detta försöker man ta fasta på genom att ordna bland annat subventionerade anställningar för ungdomar i åldrarna 15-20 år. I september 2012 hade Tornio 196 unga arbetslösa i åldrarna under 25 år. Av dessa 196 var 57 stycken under 20 år. Meri-Lappiin tarvitaan uusia matkailuoppaita Talvi- ja kesämatkailijoiden ohjelmatarjotaan tarvitaan lisää monipuolisia matkailupalveluja ja mm. matkailuoppaita esittelemään paikkakuntien historiaa ja käyntikohteita. Ammattiopisto Lappiassa alkaa tammikuussa Kemi-Keminmaa- Simo-Tornio- Haparanda alueiden opaskurssi. Lisätietoja asiasta TornioHaparanda matkailutoimistosta, puh. 050 590 0562. Tornion kaupungin avoimet työpaikat LÖYDÄT OSOITTEESTA

10 Trafikförbindelserna förbättras Resecentret Byggandet av Tornio och Haparanda städers gemensamma resecenter påbörjades i september och byggnaden beräknas stå klar till slutet av nästa år. Haparandaföretaget HEAB står som entreprenör. Kostnaden för byggandet av resecentret är beräknad till 3,06 milj. Euro, varav 50 % finansieras av Interreg IVA. Dessutom bidrar Norrbottens länsstyrelse med en summa på 850 000 Euro. Tornio och Haparanda städers andel är 340 000 Euro vardera. Resecentret är ämnat för all vägburen kollektivtrafik. Resecentret kommer även att kopplas ihop med andra transportsätt genom förbindelser till ett kommande resecentra för tågtrafik samt till de närliggande flygplatserna Kemi-Tornio, Oulu, Rovaniemi och Luleå. För taxi har man reserverat rastrum i resecentret. - Dörren står alltså öppen om taxi vill flytta in. I vart fall kommer det taxistolpar till resecentret, berättar Tornios stadsarkitekt Jarmo Lokio och projektkledare Alf Waara, Haparanda stad. Fastigheten där Tornio busstation är belägen ägs av staden. När den blir ledig kan man fortsätta att utveckla fastigheten. I den år 2000 utarbetade grundplanen är platsen avsatt som ett höghusboendeområde. Det slutgiltiga användandet klargörs i en kommande planprocess. - Genom försäljning av fastigheten kan staden täcka byggnadskostnader för det splitternya resecentret, säger Lokio. Även med tanke på passagerarna är det nya resecentret en utmärkt lösning. Lokalerna är moderna och trivsamma och till byggnaden får man även café- och restaurangverksamhet. Det centrala i detta är dock att persontrafik samt uträttande av ärenden mellan Sverige och Finland underlättas och förenklas. Placeringen av det finska Matkahuolto på svensk sida för med sig utmaningar. Fortfarande har man att lösa beskattningspraxis för bland annat godstrafiken. Städerna har föreslagit att Matkahuolto kunde agera enligt finsk skattelagstiftning även om själva byggnaden ligger marginellt på svenska sidan. Området mellan resecentret och På Gränsen köpcentret är tänkt att byggas som ett kvartersområde dit bostäder, affärsverksamhet och Haparandas nya gymnasieskola planeras. Byggandet av området kommer att påbörjas tidigast år 2014. - Resecentret kommer alltså att finnas mitt i det gemensamma centrumets kärna, påpekar Lokio. Det moderna och trivsamma resecentret får även café- och restaurangverksamhet. Moderniin ja viihtyisään matkakeskukseen tulee myös kahvila ja ravintola. Haparandabanan Den nyligen anlagda järnvägen mellan Haparanda och Kalix kan i framtiden nyttjas även till persontrafik, även om banan i första hand är byggd för godstrafik. Sträckan mellan Haparanda och Kalix är helt nybyggd och söderut från Kalix har man renoverat den gamla banan på en sträcka av 119 kilometer. Hela banan från Boden till Haparanda är elektrifierad. Den nya sträckan mellan Kalix och Haparanda är 42 kilometer lång. Tidigare har endast en norrgående bana utgått från Haparanda. Söderut har man kunnat åka via Karungi. Sträckan från Haparanda till Kalix har förkortats med 90 kilometer och nu kommer man ända till Malmö från Haparanda med eltåg. - Som mål rent lokalt är att persontrafiken mellan Sverige och Finland påbörjas hösten 2014. Tågtrafiken fungerar mellan Sverige och Danmark samt Sverige och Norge. Nu har vi en skyldighet att på båda sidor av gränsen få förbindelsen mellan Sverige och Finland att fungera, säger Haparanda stads planeringschef Göran Wigren. - Från Kemi går tågen till Rovaniemi. I Kemi skulle det vara enkelt att dela upp tåget på så vis att en del åker till Rovaniemi och en del till Tornio och på det här viset skapar vi en förbindelse till Sverige med sina nio miljoner invånare. Saken är lätt att lösa, om bara viljan finns, konstaterar Wigren och berättar att i Sverige sträcker sig persontrafiken till Boden. Ringlinjen och Kaupunkilinja fungerar ihop och busstationerna förenas. Nästa steg är att förena tågtrafiken. Den nya Haparandabanans officiella invigning med sidoevenemang arrangeras på Haparanda järnvägsstation den 15 januari. Festtalet hålls av Sveriges infrastrukturminister Catharina Elmsäter- Svärd och festen är öppen för allmänheten. Kaupunkilinja och ringlinjen Försöksperioden för Tornios kaupunkilinja och Haparandas ringlinje är förbi och verksamheten har gjorts permanent. Nyttjandet av bussarna är öppet för allmänheten och trafiken servar allt från förvärvsarbetande till skolbarn, äldre och rörelsehindrade. Biljettpriserna är mycket förmånliga. I Tornio åker bussen bland annat till Pirkkiö, Kokkokangas, Kiviranta, Luotomäki, Pudas och Juhannussaari samt i Haparanda till Marielund, Björka, Närsta, Grankullen och till Tornio centrum. Mötesplatser för kaupunkilinja och ringlinjen är Tornio busstation och På Gränsen köpcentret. Ett av målen för Kaupunkilinja har varit att få till en förbindelse från de spridda bosättningsområdena till de normala bussturerna. - Kollektivtrafikens omfattning förbättras och på detta vis blir tröskeln till att använda kollektivtrafiken lägre, konstaterar Tornio stads upphandlingschef Harri Telkki och Göran Wigren. När det nya resecentret färdigställs, förbättras anslutningarna märkbart. Kommunerna har vissa organiseringsskyldigheter vad gäller kollektivtrafiken. Till exempel ålägger handikappservicelagen vissa krav i Finland. Handikappanpassade bussar möjliggör resor även med rullstol. Kunder som omfattas av handikappservicelagen får åka buss gratis. Liknande system finns även på svenska sidan. - Kaupunkilinja är mångfacetterad och kostnadseffektiv såväl för beställaren av tjänsten, det vill säga staden, som för kunderna, påpekar Harri Telkki. För närvarande går stadsbussarna under dagtid från måndag till fredag. - Om passagerarantalet ökar gynnsamt i fortsättningen möjliggör det för planering av extraturer på kvällar och helger, då utbudet av kollektivtrafiken ännu är svagt. Med hjälp av tidtabeller, linjekartor samt QR-koder är det ämnat att förbättra hållplatsinformation inom en snar framtid. QR-koder är serviceanordnarens länkar till stadstrafikens information via smarttelefoner. Synpunkter angående Kaupunkilinja och Ringlinjen tas gärna emot. Tankar kring och förbättringsförslag kan framföras på Tornios hemsida www.tornio.fi och Haparandas hemsida www.haparanda. se/synpunkt. Ytterligare information om linjernas verksamhet hittas på adresserna www. tornio.fi/kaupunkilinja och www.haparanda.se/ringlinjen. MATTI KOSKENRANTA

RINGLINJEN. KAUPUNKILINJA TIDTABELL AIKATAULU

HAPARANDA www.haparanda.se/ringlinjen Busstationen Haparanda avg. 06:00 06:35 07:25 08:20 09:45 Björka 06:05 06:40 07:30 08:25 09:50 Marielundsvägen Södra 06:08 06:43 07:33 p/a 09:53 Marielundsvägen Västra p/a p/a p/a p/a p/a Marielundsvägen Norra p/a p/a p/a p/a p/a Marielundsvägen Östra p/a p/a p/a p/a p/a Curteliusväg/Marielundsskolan 06:15 06:50 07:40 08:35 10:00 Björka 06:18 06:53 07:43 08:38 10:03 Montessori - - 07:48-10:08 Idrottshuset - - p/a - p/a Aspen - - 07:50-10:10 Språkskolan - - 07:52-10:12 Björnholmsgatan 06:20 06:55 - p/a - Kyrkan p/a p/a - p/a - Företagscentrum 06:25 07:00-08:45 - Skogsvägen p/a p/a - p/a - Odlingsvägen p/a p/a - p/a - Storgatan/Viadukten p/a p/a - p/a - Lunden Torggatan 06:30 07:05-08:50 - Storgatan 66 p/a p/a - p/a - Centrum p/a p/a - p/a - Vårdcentralen p/a p/a - p/a - Busstationen Haparanda ank. 06:35 07:10 07:55 08:55 10:15 Busstationen Haparanda avg. 07:55 13:05 14:00 15:05 16:00 17:05 Företagscentrum - - 14:05-16:05 - Storgatan/Viadukten - - p/a - p/a - Aspen 08:00 13:08 14:08 15:08 16:08 17:08 Språkskolan 08:01 13:10 14:10 15:10 16:10 17:10 Montessori - 13:12 14:12 15:12 16:12 - Björka - 13:15 14:15 15:15 16:15 17:15 Marielundsvägen Södra - 13:18 14:18 15:18 16:18 17:18 Marielundsvägen Västra - p/a p/a p/a p/a p/a Marielundsvägen Norra - p/a p/a p/a p/a p/a Marielundsvägen Östra - p/a p/a p/a p/a p/a Curteliusväg/Marielundsskolan 08:05 13:25 14:25 15:25 16:25 17:25 Björka 08:08 13:30 14:30 15:30 16:30 17:30 Busstationen Haparanda ank. 08:15 13:35 14:35 15:35 16:35 17:35 Busstationen Haparanda avg. 09:10 10:40 1 Björka 09:15 10:45 1 Björnholmsgatan p/a p/a p Aspen p/a p/a p Järnvägsstationen 09:20 10:50 1 Lunden Torggatan 09:21 10:51 1 Storgatan 66 p/a p/a p Centrum p/a p/a p Vårdcentralen 09:25 10:55 1 Busstationen Haparanda ank. 09:30 11:00 1

2:25 14:40 2:30 14:45 /a p/a /a p/a 2:35 14:50 2:36 14:51 /a p/a /a p/a 2:40 14:55 2:45 15:00 HAPARANDA-TORNIO Busstationen Haparanda avg. 08:55 10:25 12:10 13:40 16:45 IKEA p/ap /a p/ap /a p/a Länsiranta/På gränsen rajalla 09:00 10:30 12:15 13:45 16:50 Hallituskatu p/ap /a p/ap /a p/a Satamakatu p/ap /a p/ap /a p/a Torneå busstation 09:05 10:35 12:20 13:50 16:55 IKEA p/ap /a p/ap /a p/a Busstationen Haparanda ank. 09:10 10:40 12:25 13:55 17:00 Biljettpriser Vuxna Barn/Ungdom Enkelresa 10 kr 5 kr Rabattkort 10 resor 90 kr 45 kr Rabattkort 20 resor 160 kr 80 kr Rabattkort 40 resor 240 kr 120 kr Samtliga priser inklusive moms. Färdtjänstberättigade åker gratis vid uppvisande av färdtjänstbevis. Lippujen hinnat Aikuiset Lapset/Nuoret Meno 10 kr 5 kr Alennuskortti 10 matkaa 90 kr 45 kr Alennuskortti 20 matkaa 160 kr 80 kr Alennuskortti 40 matkaa 240 kr 120 kr Kaikki hinnat sisältävät alv:n. Kuljetuspalveluun oikeutetut matkustavat ilmaiseksi kuljetuspalvelutodistusta näyttämällä. Synpunkter på Ringlinjen? Lämna gärna synpunkter via Haparanda stads hemsida via adressen: www.haparanda.se/synpunkt Tidtabellen och senaste nytt hittar du på www.haparanda.se/ringlinjen Mielipiteitä Ringlinjenistä? Jätä mielellä mielipiteesi Haparanda kotisivun kautta osoitteeseen:www.haparanda.se/synpunkt. Aikataulun ja tuoreimmat uutiset löydät osoitteesta www.haparanda.se/ringlinjen

TORNIO www.tornio.fi/kaupunkilinja Liikennöitsijänä toimii Liikenneyhtiö Janne Moisanen Oy p. 040 5744650. Bussoperatör: Janne Moisanen Oy t. +358 40 5744650. För vidare färd bl.a till Kemi, Röyttä KP = skoldagar MA-PE = måndag - fredag (ej helgdagar) x = kör genom området - = kör ej genom området T = vid beställning Matkan hinta Aikuiset: 1 /nousu / 1.1.2013 alk. 2 /nousu Alle 18-vuotiaat: 1 /nousu Alle 4-vuotiaat: ilmainen VPL- ja SHL-asiakkaat saavat kulkea autossa maksutta todentamalla kuljetustukipäätöksensä. Biljettpris Vuxen: 1 / 10 sek / fr.o.m. 1.1.2013: 2 / 20 sek Under 18 år: 1 / 10 sek Under 4 år: gratis För vidare färd till Haparanda Ringlinjen

11 Liikenneyhteydet paranevat Matkakeskus Tornion ja Haaparannan yhteisen matkakeskuksen rakennustyöt käynnistyivät syyskuussa ja rakennus valmistuu ensi vuoden loppuun mennessä. Urakoitsijana on haaparantalainen HEAB. Matkakeskuksen kustannusarvio on 3,06 miljoonaa euroa, josta Interreg-avustuksen osuus on 50 prosenttia. Lisäksi Norbottenin lääninhallitus osallistuu rahoitukseen 850 000 eurolla. Sekä Tornion että Haaparannan kaupungin osuus on 340 000 euroa. Matkakeskus on tarkoitettu kaikelle maantietä käyttävälle joukkoliikenteelle. Matkakeskus kytketään myös muihin liikennemuotoihin suunnittelemalla syöttöyhteydet tulevasta rautatieliikenteen matkakeskuksesta ja lähellä olevilta lentokentiltä Kemi- Torniosta, Oulusta ja Rovaniemeltä. Taksille matkakeskuksesta on varattu taukotilat. -Ovi on siis auki, jos taksi haluaa muuttaa. Joka tapauksessa matkakeskukseen tulee taksitolpat, kertovat Tornion kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio ja projektinjohtaja Alf Waara Haaparannalta. Tornion linja-autoaseman kiinteistö on kaupungin omistuksessa. Kun se vapautuu, voidaan kiinteistö jalostaa eteenpäin. Vuonna 2000 laaditussa kaavarungossa paikka on varattu asuinkerrostaloalueeksi. Lopullinen käyttö selviää tulevassa kaavaprosessissa. -Kiinteistön myynnillä, kaupunki voi kattaa upouuden matkakeskuksen rakentamiskustannukset, sanoo Lokio. Myös matkustajien kannalta uusi matkakeskus on mainio ratkaisu. Tilat ovat modernit ja viihtyisät ja rakennukseen tulee myös kahvila ja ravintola. Keskeistä on myös se, että Ruotsin ja Suomen välinen henkilöliikenne ja asiointi helpottuu ja yksinkertaistuu. Suomalaisen Matkahuollon sijainti Ruotsin puolella tuo omat haasteensa. Ratkaisematta on vielä muun muassa tavaraliikenteen verotuskäytäntö. Kaupungit ovat esittäneet, että Matkahuolto voisi toimia Suomen verolainsäädännön mukaisesti, vaikka itse rakennus sijaitsee niukasti Ruotsin puolella. Matkakekuksen ja Rajalla kauppakeskuksen välinen alue on tarkoitus rakentaa korttelialueeksi, johon tulee asuntoja, liiketiloja ja Haaparannan koulurakennus. Aluetta päästään näillä näkymin rakentamaan aikaisintaan vuonna 2014. -Matkakeskus tulee siis yhteisen ydinkeskustan ytimeen, huomauttaa Lokio. Haaparannan rata Vasta käyttöön otettua Haaparannan ja Kalixin välistä ratayhteyttä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös henkilöliikenteessä, vaikka rata on rakennettu ensisijaisesti tavaraliikennettä varten. Haaparannan ja Kalixin väli on kokonaan uutta rataa ja Kalixista eteenpäin vanhaa rataa on kunnostettu 119 kilometrin matkalta. Koko rata Bodenista Haaparannalle on sähköistetty. Kalixin ja Haaparannan välisen uuden rantaradan pituus on 42 kilometriä. Haaprannalta on aiemmin lähtenyt rata vain pohjoisen suuntaan. Etelään junalla on päässyt Karungin, Lappträskin ja Bredvikenin kautta. Matka Haaparannalta Kalixiin on lyhentynyt 90 kilometrillä ja nyt Haaparannalta pääsee Malmöseen sähköjunalla. -Alueellisena tavoitteena on, että henkilöliikenne Ruotsin ja Suomen välillä käynnistyy syksyllä 2014, kertoo Haaparannan kaupungin suunnittelupäällikkö Göran Wigren. -Junaliikenne toimii Ruotsin ja Tanskan sekä Ruotsin ja Norjan välillä. Nyt meillä on velvollisuus molemmin puolin rajaa saada Ruotsin ja Suomen välinen yhteys kuntoon. -Kemistä junat menevät nyt Rovaniemelle. Kemissä juna olisi helppo jakaa niin, että osa menisi Rovaniemelle ja osa Tornioon, ja näin saataisiin yhteys yhdeksän miljoonan asukaan Ruotsiin. Asia olisi helppo ratkaista, jos vain halua olisi, toteaa Wigren. Ruotsissa henkilöliikenne ulottuu Bodeniin. -Ringlinjen ja kaupunkilinja toimivat yhdessä ja linja-autoasemat yhdistyvät. Seuraava askel on yhteinen junaliikenne, sanoo Wigren Haaparannan uuden radan virallinen vihkiäistilaisuus oheistapahtumineen järjestetään Haaparannan rautatieasemalla 15. tammikuuta. Juhlapuheen pitää Ruotsin liikenneministeri Catharina Elmsäter-Svärd. Juhla on kaikille avoin. Kaupunkilinja ja ringlinjen Tornion kaupunkilinjan ja Haaparannan ringlinjenin kokeiluvaihe on takanapäin ja toiminta on vakiintunut. Bussien käyttö on kaikille avointa ja liikenne palvelee työssäkäyviä, koululaisia, opiskelijoita, keskustoissa asioivia ja myös liikuntarajoitteisia. Lippujen hinnat ovat erittäin edullisia. Torniossa bussi käy muun muassa Pirkkiössä, Kokkokankaalla, Kivirannalla, Luotomäellä, Putaalla ja Juhannussaaressa sekä Haaparannalla Marielundissa, Björkassa, Närstassa, Grankullenissa ja Tornion keskustassa. Kaupunkilinjan ja ringlinjenin kohtauspaikat ovat Tornion linja-autoasema ja Rajalla kauppakeskus. Kaupunkilinjan yhtenä tavoitteena on ollut, että hajallaan olevista asuinalueista saadaan yhteys normaaleihin linja-autovuoroihin. -Joukkoliikenteen kattavuus paranee ja näin kynnys joukkoliikenteen käyttämiseen laskee, toteavat Tornion kaupungin hankintapäällikkö Harri Telkki ja Göran Wigren. Ja kun uusi matkakeskus valmistuu, vaihtoyhteydet paranevat tuntuvasti. Kunnilla on joukkolikenteessä myös järjestämisvelvollisuuteen liittyviä asioita. Esimerkiksi vammaispalvelukaki asettaa Suomessa tietyt vaatimukset. Esteettömät linja-autot mahdolistavat matkustamisen myös pyörätuolilla. Vammaispalvelulain mukaiset asiakkaat saavat kulkea autossa maksutta. Vastaavanlainen järjestelmä on myös Ruotsin puolella. -Kaupunkilinja on monimuotoista ja kustannustehokasta niin palvelun tilaajalle eli kaupungille kuin asiakkaillekin, huomauttaa Harri Telkki Nyt kaupunkibussit liikkuvat päivisin maanantaista perjantaihin. -Jos matkustajamäärät lisääntyvät jatkossa suotuisasti, mahdollistaa se lisävuorojen suunnittelua iltoihin ja viikonloppuihin, jolloin joukkoliikenteen tarjonta on vielä heikkoa. Pysäkki-informaatiota on tarkoitus parantaa lähitulevaisuudessa aikatauluin, reittikartoin sekä QR-koodein. QR-koodit ovat palvelun järjestäjän linkkejä kaupunkiliikenteen informaatioon älypuhelimien avulla. Kaupunkilinjan ja ringlinjenin toiminnasta otetaan mielellään palautetta vastaan. Mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia voi kertoa Tornion kotisivuilla www.tornio.fi ja Haaparannan kotisivuilla www.haparanda.se/synpunkt. Lisätietoja linjojen toiminnasta löytyy osoitteista www.tornio.fi/kaupunkilinja ja www. haparanda.se/ringlinjen. MATTI KOSKENRANTA

12 Pirkko kartlägger behov för äldre Pirkko kartoittaa vanhusten tarpeita Med hjälp av statliga stimulanspengar kan kommunen ta reda på hur äldre människor i Haparanda stad mår. Sedan 2008 arbetar Pirkko Smeds med uppsökande verksamhet. Pirkko Smeds trivs mycket bra med sitt arbete. - Under ett helt arbetsliv har jag jobbat inom tung sjuk- och äldrevård. Den här uppgiften är mycket utvecklande för mig, säger hon. Alla som är 80 år fyllda och saknar kommunal hemhjälp får hembesök av Pirkko Smeds, om de vill. - Jag informerar om vad kommunen kan erbjuda och pratar med dem om den situation de befinner sig i. Positivt utfall De flesta är mycket nöjda med chansen till dialog och att man får reda på vilka möjligheter som finns. - När jag kommer hem till någon brukar jag börja försiktigt. Att hålla på människors integritetet är viktigt. Pirkko Smeds försöker ta ett helhetsgrepp. Genom att titta på och fråga om olika delar i de äldres vardag får hon som regel en bra bild av vad som Pirkko Smeds besöker åttio plus-medborgare i Haparanda. Hon lyssnar in behov och önskemål hos vår seniorbefolkning. eventuellt saknas eller kan förbättras. Samråd med landstinget Information om matvanor, mediciner och sociala mönster leder kanske till vidare åtgärder. Pirkko understryker att kontakten är frivillig och att hon inte gör något utan personens uttryckliga samtycke. Jobbet görs ofta i samråd med personal från landstinget och responsen är som regel positiv. Människor som är sociala och aktiva har chans till ett långt liv. Det är också viktigt att tänka på kost och sömn, sammanfattar Pirkko Smeds. På det hela taget, verkar våra äldre må ganska bra. Och med lite hjälp kan situationen kanske förbättras ytterligare. Text och FOTO: Lasse stenman Pirkko Smeds käy 80 plus-kansalaisten luona Haaparannassa. Hän kuuntelee seniorikansalaisten tarpeita ja toiveita. Valtiolta saatujen virikerahojen avulla kunta voi selvittää kuinka vanhemmat ihmiset Haaparannan kaupungissa voivat. Pirkko Smeds on vuodesta 2008 lähtien tehnyt hakevaa toimintaa. Pirkko Smeds viihtyy oikein hyvin työssään. - Koko työelämäni ajan olen työskennellyt raskaassa sairaan- ja vanhustenhoidossa. Tämä tehtävä on erittäin kehittävä minulle, hän kertoo. Pirkko Smeds tekee kotikäynnin kaikkien niiden luona, jotka ovat täyttäneet 80 vuotta ja joilla ei ole kunnan kotiapua, jos vanhukset niin haluavat. - Kerron heille mitä kunta voi tarjota ja juttelen heidän kanssaan heidän nykytilanteestaan. Myönteinen tulos Useimmat ovat hyvin tyytyväisiä kun he saavat mahdollisuuden keskustella ja tietoa olemassaolevista mahdollisuuksista. - Kun tulen vanhusten koteihin, minulla on tapana edetä varovasti. On tärkeää kunnioittaa ihmisten yksityisyyttä. Pirkko Smeds yrittää löytää kokonaiskuvan. Katsomalla ja kyselemällä eri osia vanhusten arkipäivässä, hän yleensä saa hyvän kuvan siitä mitä mahdollisesti puuttuu tai mitä voidaan parantaa. Yhdessä maakäräjien kanssa Tiedot ruokatavoista, lääkkeistä ja sosiaalisista kuvioista johtavat ehkä jatkotoimenpiteisiin. Pirkko painottaa, että yhteydenotto on vapaaehtoinen, eikä hän tee mitään ilman kyseessäolevan henkilön suosutumusta. - Työ tehdään usein yhdessä määkäräjien henkilökunnan kanssa ja palaute on yleensä myönteinen. Ihmisillä, jotka ovat sosiaalisia ja aktiivisia, on mahdollisuus hyvään ja pitkään elämään. On myös tärkeää ajatella ravintoa ja unta, Pirkko Smeds kertoo. Kaiken kaikkiaan vanhuksemme näyttäisivät voivan hyvin. Ja pienellä lisäavulla tilanne voi parantua entisestään. Teksti ja kuva: Lasse stenman Kvalitetskommun 2013? Laatukunta 2013? Haparanda stad har ansökt om att bli Sveriges kvalitetskommun 2013. Det är en utmärkelse för kommuner som satsar på att utveckla sin demokrati, verksamheter, arbetsmiljö och samhällsbyggande samt vill jämföra sig med andra kommuner. För tre år sedan bestämde Haparanda stad att man vill bli kvalitetskommun. -Det har varit en rolig och intressant resa. Vi har hunnit göra väldigt mycket på kort tid och arbetet har fått oss att fokusera på en mängd olika faktorer där vi kan göra förbättringar i vår verksamhet och service till medborgarna, säger kvalitetsstrategen Tommi Slunga. Anmälan består av att man svarar på frågor och berättar om hur kommunen arbetar med att förbättra sig i de olika områden som man bedöms i. I december kommer ett expertteam från Sveriges Kommuner och Landsting och granskar styrdokument och intervjuar ett antal personer. Detta kallas för Kommunkompassen. -Kompassen är ett jättebra utvärderingsinstrument. Resultatet sammanställs i en rapport med poängsättning, utpekade förbättringsområden samt jämförelser med vad andra kommuner har gjort. Det är bra att få en avstämning på det vi gjort och exempel på vad vi kan göra bättre i framtiden, säger Slunga. Efter Kommunkompassen kommer en nomineringsgrupp att utse 5-7 kommuner som går vidare till ett slutspel och bli föremål för fortsatta granskningar, med inriktning på resultat och ekonomi. Vad tror då Tommi Slunga, kommer Haparanda att vinna? -Jag tycker att vi redan har vunnit! Vad jag menar är att vi på kort tid tagit stora kliv mot att förbättra oss och det har varit syftet. Det gäller för oss att fortsätta med arbetet som vi påbörjat. Kvalitets- och utvecklingsfrågorna har ju inget slut utan pågår hela tiden. Jag tycker att vi har en anda i Haparanda där vi vill uppnå ständiga förbättringar, är modiga och gillar utmaningar, ser möjligheter och är i framkant på många områden. Han avslöjar att Haparanda stad kommer att ansöka om ännu ett pris, nämligen Årets IT-kommun. En anledning är att man utvecklat sin e- Förvaltning. Haaparannan kaupunki on hakenut palkintoa; Ruotsin laatukunta 2013. Se on palkinto kunnille, jotka panostavat demokratian, toimintojen, työympäristön ja yhteiskuntarakentamisen kehittämiseen ja haluavat verrata omaa kuntaansa muihin kuntiin. Kolme vuotta siten Haaparannan kaupunki päätti tulla laatukunnaksi. - Tämä on ollut hauska ja mielenkiintoinen matka. Olemme ehtineet tehdä hyvin paljon lyhyessä ajassa, ja työ on saanut meidät keskittymään moniin eri tekijöihin, joilla voimme tehdä parannuksia kansalaisille suunnatussa toiminnassamme ja palvelussamme, laatustrateegi Tommi Slunga kertoo. Hakemuksessa vastataan kysymyksiin ja kerrotaan kuinka kunta työskentelee tullakseen paremmaksi eri arvioitavissa alueissa. Joulukuussa Ruotsin Kuntien ja Maakäräjien asiantuntijaryhmä tulee ja tarkastaa ohjausasiakirjat ja haastattelee useita henkilöitä. Tätä kutsutaan Kuntakompassiksi. - Kompassi on erinomainen arviointiväline. Tulokset kerätään raporttiin ja pisteytetään, parannuskohteet osoitetaan sekä verrataan siihen mitä muut kunnat ovat tehneet. On hyvä saada tilinpäätös siitä mitä olemme tehneet ja esimerkkejä siitä mitä voimme tehdä paremmin tulevaisuudessa, Slunga kertoo. Kuntakompassin jälkeen nimitysryhmä valitsee 5-7 kuntaa, jotka jatkavat loppupeleihin ja näitä kuntia tarkastellaan lisää, tällä kertaa keskitytään tuloksiin ja talouteen. Mitä Tommi Slunga uskoo, tuleeko Haaparanta voittamaan? - Mielestäni olemme jo voittaneet! Tarkoitan tällä sitä, että olemme lyhyessä ajassa ottaneet suuria askeleita tullaksemme paremmiksi, mikä on ollut tarkoituskin. Nyt meidän on jatkettava aloittamaamme työtä. Laatuja kehityskysymyksissähän ei ole loppua vaan työ jatkuu koko ajan. Mielestäni meillä on Haaparannassa sellainen henki, että voimme saavuttaa jatkuvia parannuksia, olemme rohkeita ja pidämme haasteista, näemme mahdollisuudet ja olemme eturivissä monilla alueilla. Slunga paljastaa, että Haaparannan kaupunki hakee myös toista palkintoa, nimittäin Vuoden IT-kunta. Syy tähän on, että kunnassa on kehitetty e-hallintoa.

Hur går det med eförslagen? Mitä eehdotuksille kuuluu? 13 För ett år sedan lanserades eförslagen, där man på hemsidan kan lämna förslag och samla underskrifter för att påverka politikerna. Tanken är att kommunen ska öka dialogen med medborgarna och få in bra förslag. Hur har det gått med detta? Hittills har 47 eförslag publicerats och 16 av dem har fått mer än 30 underskrifter, det vill säga gått vidare till politiskt beslut. -Några av förslagen har också fått ett positivt beslut, till exempel förslaget om att ta bort light-produkter i skolan, berättar Tommi Slunga som handlagt systemet. Slunga är glad över att många har nyttjat möjligheten. -Det som varit uppskattat är bland annat att det har varit både på svenska och finska och att man får hjälp även om man vill lämna förslag och samla in namn på papper. eförslagen har också hanterats på ett bra sätt i organisationen och i politiken, man har tagit dem på största möjliga allvar och prioriterat förslagen i handläggningen, säger Slunga. Han ser att det finns en del att utveckla, till exempel att förenkla och göra det ännu mer tillgängligt på hemsidan. Ett annat exempel är hur kommunen till medborgarna ska göra mer känt de olika sätt som finns att påverka. eförslag är en av åtgärderna för att öppna upp Haparandas organisation, göra den mer tillgänglig och ge möjligheter till delaktighet. Andra exempel är Medborgarkontoret som ska ge snabba svar och kvalitativ service. Politiker finns tillgängliga vid Medborgarkontoret varje fredag för att möta och diskutera med medborgarna, det som kallas Politiska vardagsrummet. Socialnämnden har provat på att hålla ett öppet nämndsammanträde. Haparanda stad fortsätter att utveckla sättet att redovisa till vad skattepengarna används, det vill säga mäta kvalitén. -Jag hoppas att våra medborgare tar vara på möjligheterna, för vi behöver invånare som är intresserade och engagerade i kommunens utveckling, säger Slunga. Vuosi sitten lanseerattiin eehdotukset, missä kunnan kotisivuilla oli mahdollista jättää ehdotuksia ja kerätä niihin allekirjoituksia poliitikkoihin vaikuttamista varten. Ajatus on, että kunta voisi lisätä keskustelua kansalaisten kanssa ja saada hyviä ehdotuksia. Miten tämä on sujunut? Tähän mennessä on 47 eehdotusta julkaistu ja niistä 16 on kerännyt enemmän kuin 30 allekirjoitusta, toisin sanoen ne ovat edenneet poliittiseen päätökseen. - Jotkut ehdotuksista ovat myös saaneet myönteisen päätöksen, esimerkiksi ehdotus kevytrasvatuotteiden poistamisesta kouluissa, kertoo Tommi Slunga, joka on laatinut järjestelmän. Slunga on iloinen, että niin monet ovat käyttäneet tätä mahdollisuutta. - Muun muassa on arvostettu sitä, että on voitu käyttää sekä ruotsin että suomen kieltä ja että on saatu apua ehdotuksen jättämisessä ja allekirjoituksia on voitu kerätä paperiversioon. eehdotukset on myös käsitelty hyvin organisaatiossa ja politiikassa, ne on otettu erittäin vakavasti ja ehdotukset on laitettu etusijalle käsittelyssä, Slunga sanoo. Hänen mielestään toiminnassa on vielä kehitettävää, esimerkiksi yksinkertaistaminen ja vielä parempi saavutettavuus kotisivujen kautta. Toinen esimerkki on kuinka kunta voisi tehdä eri vaikuttamistavat tunnetuiksi kansalaisille. eehdotus on yksi toimenpiteistä, joilla avataan Haaparannan organisaatiota, tehdään siitä saavutettavampi ja annetaan mahdollisuus osallistumiseen. Toinen esimerkki on Kansalaistoimisto, joka antaa nopeita vastauksia ja laadukasta palvelua. Poliitikot ovat paikalla Kansalaistoimistossa joka perjantai tapaamassa kansalaisia ja keskustelemassa heidän kanssaan, tätä kutsutaan Poliittiseksi olohuoneeksi. Sosiaalilautakunta on kokeillut yleisölle avointa lautakunnan kokousta. Haaparannan kaupunki jatkaa ja kehittää tapaa millä esitetään verorahojen käyttö, eli laadun mittaamista. - Toivon, että kansalaiset käyttävät näitä mahdollisuuksia, koska tarvitsemme asukkaita, jotka ovat kiinnostuneita ja ottavat osaa kunnan kehitykseen, Slunga sanoo. Salibandya, discoa ja elokuvia 20. kerran = PMC 20v. Pitkät perinteet omaava nuorisotapahtuma Provincia Midnight Cup järjestetään helmikuussa 2013 20.kerran. Luvassa on salibandyturnaus, johon saapuu yli 30 joukkuetta, discoilua paikallisten yhtyeiden ja tanssiryhmien esityksiä sekä elokuvia oikeassa elokuvasalissa. Paikkana toimii Folkets Hus, jossa PMC on toiminut alusta alkaen. Vuonna 1993 PMC järjestettiin ensimmäisen kerran ja se on sen jälkeen saanut jatkoa vuosittain. - Idea lähti silloin Tornion ja Haaparannan yhteiseltä työryhmältä Leetilaakilta ottaen mallia samankaltaisesta tapahtumasta Ruotsin puolelta. Tarkoituksena oli saada rento, yhteinen tapahtuma Tornio-Haaparannan nuorille ja näin se on yht äkkiä jatkunut 20 vuotta, alusta alkaen mukana ollut Valter Pyyny tuumaa. Vuosien mittaan tapahtuma on kasvanut yhdeksi nuorisotoimien suurimmaksi nuorisotapahtumaksi, salibandyturnaukseen pelaajia tulee ympäri pohjoista Suomea ja Ruotsia. Kävijöitä tapahtumassa on ollut 800-900 per vuosi. - Joskus ollaan oltu lähempänä tuhatta, Tornion nuorisotoimen Markku Lusku Lukkariniemi kertoo. Koskaan ei virkavallan ole tarvinnut paikalle saapua, niin rennosta tapahtumasta on kyse. - Palokunta on juhlissa vieraillut ja vain discon savukoneen kutsusta, Lusku muistelee. PMC on Tornion ja Haaparannan nuorisotoimien yhteinen taidonnäyte. Toiminta on saanut huomiota muualla, sillä on ainutlaatuista, että kaksi valtiota toimivat kansainvälisesti yhdessä. - Toivottavasti nuoret ottavat mallia yhteistyöstä ja saa heidät liikkumaan yli rajan, Lusku pohtii. Provincia Midnight Cup järjestetään tänä vuonna helmikuun kolmantena viikonloppuna, kuten aina ennenkin. - Olemme pitäneet huolen, että aika pysyy samana. Se on PMC:n paikka, Valter naurahtaa. Seuraavan pmc:n järjestelyjä tehdään jo vauhdilla. Innebandy, disco och film för 20:e gången = PMC 20 år Ensimmäinen esiintyjä on varmistunut ja se on haapaveteläinen Justimus Films, joka tekee sketsivideoita ja on saanut oman, nuorten suosiman televisiosarjan. Salibandyturnauksen ilmoittautuminen on käynnissä kaikkiin sarjoihin. - Nopeat syövät hitaat, sillä paikkoja on rajoitettu määrä turnaukseen. Kannattaa kasata joukkue ja ilmoittautua kiireen vilkkaa, jotta pääsee näkymään pelikentälle, Lusku muistuttaa. PMC 2013 tapahtuma järjestetään 15.-16.2. ja on tarkoitettu 7.luokkaisille ja sitä vanhemmille. Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteesta www.lanuti. fi/tornio Provincia Midninght Cup, ett ungdomsarrangemang med tradition, arrangeras för 20:e gången i februari 2013. På programmet står bland annat en innebandyturnering med 30 deltagande lag, disco, föreställningar av lokala band och dansgrupper samt filmvisning i en riktig biosalong. Allt detta sker på Folkets Hus, där PMC har arrangerats alltsedan starten. PMC är ett gränsöverskridande ungdomssamarbete som uppmärksammats även på annat håll, då det är ovanligt att två länder agerar gemensamt på internationell nivå. PMC 2013- evenemanget arrangeras 15 16 februari och är ämnat för 7:e klassare och äldre. Ytterligare information hittas på adress: www.lanuti.fi/tornio

14 Mats Wikströms Järnvägsbrons beskyddare är ett av ett tjugotal utomhuskonstverk i Haparanda kommun. Under en treårsperiod har man vikt en och en halv miljon kronor för fortsatt utveckling av orten som en konstens boplats. Mats Wikströmin Rautatiesillan suojelijat on yksi noin parista kymmenestä taideteoksesta Haaparannan kunnassa. Kolmivuotiskauden aikana noin puoli miljoonaa kruunua on varattu paikkakunnan kehittämiseksi taiteen asuinpaikkana. Offentlig konst ett brännande ämne Julkinen taide polttava aihe Vi lever i en tid då intressen gärna kolliderar i konkurrensen om anslag. Behöver vi dyr kultur när vi har dåliga vägar? Kanske frågan är fel ställd. Behöver kroppen ett intellekt? Dessutom är det ju en del av konstnärens uppgift att diskutera problem i samtiden, att peka på riktningar som leder oss vidare i utvecklingen. Uttolkningen av konst är ju en gång för alla subjektiv. Och individen väljer själv om upplevelsen förstärker positiva eller negativa känslor. För alla Satsningen på offentlig konst är inget elitprojekt eller utanpåverk för att blända besökare. - Av den anledningen har vi också placerat verk utanför centrum, i människors vardag längs promenadstråk och i bostadsområden, säger Haparanda Stads kulturchef Tapio Salo. Man har valt att låta uppföra flera mindre installationer i stället för att satsa på ett fåtal mastodontprojekt. Nära ämnesval De konstnärer som fått chansen att bidra till en skönare livsmiljö hos oss refererar gärna till områdets historia och dynamiken vid den svenskfinska gränsen. Några av verken går ganska rakt på ämnet, medan andra bjuder alternativa tolkningsmöjligheter. Hur vi uppfattar världen (läs:konsten) beror förstås på var vi kommer ifrån och vilka erfarenheter vi bär med oss. Våga se Ingen upplevelse är fel och en negativ reaktion är bättre än likgiltighet. Liksom förmågan att uppskatta ett gott vin kan tränas upp, är förhållandet till konsten. Text och FOTO: Lasse stenman Elämme ajassa, jolloin eri edut törmäävät kilpaillessaan rahoituksesta. Tarvitsemmeko kallista kulttuuria kun tiet ovat huonossa kunnossa? Ehkäpä kysymys on aseteltu väärin? Tarvitseeko ruumis järkeä? Ja osa taiteilijan tehtäväähän on keskustella ongelmista nyt ja tässä, osoittaa suuntaa, joka johtaa meidät eteenpäin kehityksessä. Taiteen tulkintahan on aina subjektiivinen meille kaikille. Ja yksilö valitsee itse vahvistaako elämys myönteisiä vai kielteisiä tunteita. Kaikille Panostus julkiseen taiteeseen ei ole mikään eliittihanke tai yritys häikäistä kävijöitä. - Tästä syystä olemmekin sijoittaneet taideteoksia keskustan ulkopuolelle, ihmisten arkipäivään kävelyreittien varrelle ja asuntoalueille, Haaparannan kaupungin kulttuuripäällikkö Tapio Salo kertoo. Lisäksi on valittu useita pienempiä taideteoksia muutaman jättihankkeen sijasta. Aihevalinnat läheltä Taiteilijat, jotka ovat saaneet mahdollisuuden kauniimman elinympäristön luomiseen meille, käsittelevät teoksissaan mielellään alueen historiaa ja dynamiikkaa ruotsalais-suomalaisella rajalla. Toiset teoksista menevät aika suoraan aiheeseen kun taas toiset jättävät varaa tulkinnoille. Se kuinka koemme maailman (lue:taiteen) riippuu tietysti siitä mistä tulemme ja minkälaisia kokemuksia kannamme mukanamme. Uskalla nähdä Mikään elämys ei ole väärä ja kielteinen reaktio on parempi kuin välinpitämättömyys. Samoin kuin taitoa arvostaa hyvää viiniä voidaan harjoittaa, voidaan myös suhdetta taiteeeseen. Teksti ja kuva: Lasse stenman

15 Tillväxtenheten HaparandaTornio Vi på Tillväxtenheten arbetar aktivt för ett bra företagsklimat och med att skapa förutsättningar för tillväxt i HaparandaTornio. Alla de projekt och verksamheter som är samlade under Tillväxtenheten handlar om näringslivsfrågor, företagsutveckling och tillväxt i någon form. Turism/besöksnäring och Entreprenörskap är viktiga komponenter för en fortsatt utveckling i HaparandaTornio. Tillväxtenheten arbetar aktivt med dessa frågor. Turism/besöksnäring Visste du att turistbyråverksamheten i HaparandaTornio handlar om mycket mer än att lämna ut broschyrer till turister? Turistbyrån är också involverad i en mängd utvecklingsprojekt som rör besöksnäringen. Nu senast gick Haparanda kommun med i sammanslutningen Heart of Lapland. Det är en gemensam plattform för besöksnäringen i östra Norrbotten. Målet är att stärka vår position som en attraktiv besöksort, helt i linje med vision 2020. Vill du och ditt företag synas på turistbyråns hemsida? Då behöver vi din hjälp att hålla oss uppdaterade. Vi tar också gärna emot tips och förslag på olika evenemang i regionen. Välkommen att ta kontakt med oss via e-post: tourist@haparandatornio.com eller telefon 0922-120 10. Läs mer: www.haparandatornio.com Entreprenörskap Tillväxtenheten, genom projektet EntreprenörCentrum, ger gratis rådgivning till alla som drömmer om att starta ett eget företag. Läs mer: www.entreprenorcentrum.se/norrbotten Kehitysyksikkö HaparandaTornio Kehitysyksikkö työskentelee aktiivisesti hyvän yritysilmapiirin puolesta ja luo edellytyksiä HaparandaTornion kasvulle. Kaikki Kehitysyksikön alaisuuteen kuuluvat projektit ja toiminnot koskevat elinkeinokysymyksiä, yritysten kehitystä ja kasvua jossakin muodossa. Turismi/matkailuelinkeino Tiesitkö, että HaparandaTornion matkailutoimiston toiminnassa on kyse paljon muustakin kuin vain esitteiden jakamisesta turisteille? Matkailutoimisto on mukana myös monissa matkailuelinkeinoa koskevissa kehityshankkeissa. Nyt viimeksi Haaparannan kunta lähti mukaan yhteistyöjärjestöön Heart of Lapland. Se on yhteinen ohjelma Itä Norrbottenin matkailuelinkeinolle. Tavoitteena on vahvistaa asemaamme vetovoimaisena matkailukohteena, aivan Vision 2020 mukaisesti. Haluatko, että yrityksesi näkyy matkailutoimiston kotisivuilla? Siinä tapauksessa tarvitsemme apuasi sivujen päivityksessä. Otamme mielellämme vastaa vihjeitä ja ehdotuksia alueemme eri tapahtumista. Toivomme, että otat meihin yhteyttä sähköpostilla: tourist@haparandatornio.com tai puhelimella 0922-12010. Lue lisää: www. haparandatornio.com Yrittäjyys Kehitysyksikkö, hankkeen Yrittäjäkeskus- EntreprenörCentrum kautta, neuvoo ilmaiseksi kaikkia, jotka haaveilevat oman yrityksen perustamisesta. Lue lisää: www.entreprenorcentrum. se/norrbotten Besök oss i Gula huset Titta gärna in hos oss på Gula Huset för en kopp kaffe eller en pratstund (Storgatan 85). Under hösten har vi bland annat lärt oss mer om försäljning och affärsjuridik samt varit på studiebesök på Outokumpu. Nu ska vi planera vårens aktiviteter och vi behöver din hjälp. Vilken föreläsare vill du lyssna till? Vilken inriktning ska vi ha på våra seminarier? Vill du kanske åka på studiebesök? Kontakta Daniel med dina tankar och idéer, daniel.falldin@haparanda.se Vi kan också erbjuda företag och organisationer möteslokaler. Det är nämligen fritt fram för alla att använda Vardagsrummet i Gula Huset. Välkommen! Vieraile luonamme Keltaisessa talossa Tule käymään luonamme Keltaisessa talossa ja juomaan kuppi kahvia tai vain keskustelemaan (Storgatan 85). Syksyn aikana olemme muun muassa oppineet enemmän myynnistä ja liikelainsäädännöstä sekä tehneet opintokäynnin Outokummulle. Nyt suunnittelemme kevään aktiviteetteja ja tarvitsemme apuasi. Ketä luennoitsijaa haluaisit kuunnella? Minkälaisia seminaareja tarvitsemme? Haluatko mahdollisesti lähteä opintokäynnille? Ota yhteys Danieliin ja kerro ajatuksistasi ja ideoistasi, daniel. falldin@haparanda.se Voimme myös tarjota yrityksille ja järjestöille kokoustilat. Kaikki ovat nimittäin tervetulleita käyttämään Olohuonetta Keltaisessa talossa. Tervetuloa! Vi anordnar gärna Du vet väl om att Tillväxtenheten anordnar en mängd föreläsningar, seminarier och andra evenemang? Du hittar all information på hemsidan www.haparanda.se/naringsliv. Här kan du också registrera dig till vårt Nyhetsbrev. Vill ditt företag ha besök? Vill du som är företagare ha besök av oss från Tillväxtenheten? Kontakta oss och boka en tid så kan vi träffas och prata om ditt företag. E-post: naringsliv@haparanda.se eller telefon 0922-150 00. Till sist. vill vi nämna att du nu kan rösta på Årets Företagare i Haparanda. Surfa in på hemsidan www.haparandanaringsliv.se och rösta på din kandidat. Som vanligt delas priset ut till en företagare som utfört en prestation i Haparanda och som genom sitt sätt att vara fungerar som förebild för andra företagare. Järjestämme mielellämme Tiesithän, että Kehitysyksikkö järjestää useita luentoja, seminaareja ja muita tapahtumia? Löydät kaiken informaation kotisivuiltamme www.haparanda.se/naringsliv. Täältä voit tilata myös Uutiskirjeemme. Haluatko vieraita yritykseesi? Sinä joka olet yrittäjä, haluatko Kehitysyksikön käyvän luonasi? Ota yhteyttä meihin ja varaa aika niin voimme tavata ja jutella yrityksestäsi. Sähköposti: naringsliv@haparanda.se tai puhelin 0922-150 00. Lopuksi Haluamme mainita, että nyt voit äänestää Vuoden Yrittäjää Haaparannassa. Surffaa sivuille www.haparandanaringsliv.se ja äänestä ehdokastasi. Kuten tavallista palkinto jaetaan yrittäjälle, joka on tehnyt mainittavan teon Haaparannassa ja joka toiminnallaan on ollut esikuvana muille yrittäjille. Kerro mielipiteesi Berätta vad du tycker Kerro mielipiteesi tästä lehdestä Mitä toivot seuraavalta Keräämme lukijoiltamme palautetta tiedotuslehdestämme, jotta voimme kehittää sitä edelleen parempaan suuntaan ja palvella siten kuntalaisia entistä paremmin. Palautekyselyn löydät kotisivuiltamme: www.tornio.fi/vastaukset Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan TornioHaparanda -aiheisia palkintoja. Markkinointi- ja viestintätyöryhmä Berätta vad du tycker om den här tidningen - Vad önskar du dig av nästa tidning? Vi samlar åsikter om vår informationstidning från våra läsare för att nästa tidning ska bli ännu bättre och tjäna kommunmedborgarna på bästa möjliga sätt. Formulären hittar du på vår hemsida, adressen www.tornio.fi/vastaukset Bland de som lämnar sina kontaktuppgifter lottar vi ut priser. Arbetsgruppen för marknadsföring och kommunikation

16 Åter igen har skolorna i Haparanda haft en Klimatvecka då man serverat eleverna mat med låg miljö- och klimatpåverkan. Ju mer grönt vi äter desto snällare är vi med miljön. En vecka för klimatet Jälleen kerran Haaparannan koulut ovat järjestäneet Ilmasto-viikon, jolloin oppilaille on tarjottu ruokaa, jolla on matala ympäristö- ja ilmastonvaikutus. Mitä vihreämmin syömme, sitä paremmin kohtelemme ympäristöä. Viikko ilmaston puolesta För andra året har Haparandas skolor haft en Klimatvecka. På menyn i skolmatsalarna stod mat med låg miljö- och klimatpåverkan: köttfritt, ekologiskt, lokalproducerat, och vilt. Det serverades korv från Luleå, potatis från Sangis och Kukkola, älg, fisk från Tornio, bröd från Korpilombolo och ekologisk pasta. Maten har en stor miljö- och klimatpåverkan. Livsmedelproduktionen orsakar 25 procent av de globala utsläppen av växthusgaser och nästan en tredjedel av en Haparandabos ekologiska fotavtryck. Att välja mat med låg påverkan är därför viktigt. -Syftet med veckan är att lyfta frågan om matens påverkan och inspirera och visa på goda alternativ vi kan äta för en lägre klimat- och miljöpåverkan, säger klimatstrateg Sofia Larsson. Norrbotten har en stark kultur av köttätande. Kött står för den största delen av utsläppen av växthusgaser från livsmedelproduktionen, hela 18 av de 25 procenten. Det är mer än trafiken globalt. Nötkött är värst och släpper ut 15 25 kilo växthusgaser per kilo kött. Köttproduktion upptar även 70 procent av all jordbruksmark. Livsmedelsverket menar dessutom att vi äter för mycket kött för vår hälsa. Svensken äter i genomsnitt 85 kilo kött per person och år, en ökning med 40 procent på 20 år. Men visst kan vi äta kött, om vi väljer miljö- och klimatmässigt bra alternativ. - Norrbottningar vet - ät vilt! Vilt som älg och ren är ett utmärkt alternativ då det har en nästan obefintlig klimat- och miljöpåverkan, säger Sofia Larsson. Vi bör även välja att äta ekologiskt och lokalproducerat kött. För att äta klimatsmart ska vi äta mer vegetariskt, ekologiskt och lokalproducerat, välja grönt och frukt efter säsong och undvika växthusodlat. På vintern ska vi välja goda rotfrukter och skippa isbergssallad och tomat. Lika viktigt är det att inte slänga mat. -Tänk på det till julbordet, tipsar Larsson. Jo toisena peräkkäisenä vuotena Haaparannan kouluilla on järjestetty Ilmasto-viikko. Kouluruokaloiden listoilta löytyi ruokaa, jolla on matalat haittavaikutukset ympäristöön ja ilmastoon: lihatonta, luomuekologista, paikallistuotantoa ja riistaa. Tarjolla oli mm. makkaraa Luulajasta, perunaa Sangiksesta ja Kukkolasta, hirveä ja kalaa Torniosta, leipää Korpilompolosta sekä luonnonmukaista pastaa. Ruualla on suuri ympäristö- ja ilmastovaikutus. Elintarviketuotanto aiheuttaa 25 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasuista ja lähes kolmanneksen yhden Haaparantalaisen ekologisesta jalanjäljestä. Tämän vuoksi sellaisen ruuan valinta, jolla on matala haittavaikutus ympäristöön ja ilmastoon, on tärkeää. - Ilmasto-viikon tarkoitus on nostaa esille kysymys ruuan vaikutuksesta sekä inspiroida ja osoittaa hyviä vaihtoehtoisia ruokia, jotta saavuttaisimme matalamman ympäristö- ja ilmastovaikutuksen, kertoo ilmastostrateegi Sofia Larsson. Norrbottenissa on vahva lihansyöntikulttuuri. Liha vastaa elintarviketuotannon kasvihuonekaasujen enimmäispäästöistä, kokonaiset 18 yllä mainituista 25 prosentista. Tämä on enemmän kuin liikennepäästöt maailmanlaajuisesti. Naudanliha on lihoista pahin, päästöt ovat jopa 15 25 kiloa kasvihuonekaasua per kilo lihaa. Lihatuotanto täyttää myös 70 prosenttia kaikesta viljelymaasta. Elintarvikevirasto huomauttaa, että kulutamme terveyteemme nähden liikaa lihaa. Ruotsalainen syö keskimäärin 85 kiloa lihaa per henkilö ja vuosi, mikä on 40 prosentin korotus 20 vuodessa. Mutta tottakai voimme syödä lihaa, jos valitsemme ympäristölle ja ilmastolle hyviä vaihtoehtoja. -Norrbottenilaiset kyllä tietävät syö riistaa! Riista, kuten hirvi ja poro, on erinomainen vaihtoehto, koska sillä on lähes olematon ympäristö- ja ilmastovaikutus, sanoo Sofia Larsson. Meidän tulisi myös valita ekologista ja paikallistuotettua lihaa. Jotta olisimme ilmastofiksuja syömistavoissamme, meidän tulisi syödä enemmän vegetaarista, ekologista sekä paikallistuotantoa, valita kasvikset ja hedelmät kauden mukaisesti ja välttää kasvihuonetuotantoa. Talvella tulisi valita hyviä juureksia ja jättää pois jäävuorensalaatti ja tomaatti. Yhtä tärkeää on olla heittämättä pois ruokaa. -Miettikää asiaa kun valmistelette joulupöydän antimia, Larsson vihjaa. TORNION KAUPUNGIN ASIAKASPALVELUKESKUS Palvelee Opastaa Neuvoo Kaupungin palvelujen ja sähköisten palvelujen opastus ja neuvonta Hakemusten ja lomakkeiden jakaminen ja vastaanottaminen Kaupungin, Vesi Oy:n ja Työvoimalasäätiön laskujen maksaminen sekä muut kassa- ja myyntipalvelut mm. kirjat, opaskartat, liput) Kaupungille osoitetun postin ja lähetysten vastaanottaminen Samoissa tiloissa on mm. kaupungin virallinen ilmoitustaulu, nähtävillä olevat kaavat, yleinen ilmoitustaulu, taidenäyttelytila sekä muuta ajankohtaista infoa Tornion kaupungista. Palvelutarjonta täydentyy koko ajan. Aukioloajat: ma-pe 9-16 Käyntiosoite: Tornion Kaupungintalo 1. krs, Suensaarenkatu 4 Puhelin: 040 126 7900 Sähköposti: kompassi@tornio.fi Kompassissa kaupunkilaisia palvelevat Anneli Salo (vas.), Elise Mörsäri ja Satu Hooli