PÄÄTÖS. Nro 70/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/351/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 70/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/351/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.06.2011 ASIA Fortum Energiaratkaisut Oy:n Vammalan lämpökeskuksen LK 199 toiminnan olennainen muuttaminen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Sastamala HAKIJA Fortum Energiaratkaisut Oy, (aikaisemmin Fortum Power and Heat Oy) PL 100 00048 Fortum LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laitos sijaitsee Sastamalan kaupungissa (ent.vammala), osoitteessa Vanerikatu 1. Kiinteistön rekisteritunnus on 790-8-14-1. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohta 3 b ja 13 c LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 c ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 28.6.2010. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pirkanmaan ympäristökeskus on 18.5.2001 myöntänyt Fortum Lämpö Oy:lle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan (Dnro 1900Y0164-111). LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Pirkanmaan ympäristökeskus on 22.12.2009 antanut päätöksen Fortum Lämpö Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan (Dnro 1900Y0164-111) lupamääräysten tarkistamisesta. Kiinteistö sijaitsee asemakaavoitetulla (vahvistettu 20.6.1990) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella. Maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lämpökeskuksesta pohjoiseen kulkee Asemakatu ja rautatie (Tampere-Pori). Lännessä on Vammalan Vaneri Oy:n tuotantolaitos ja etelässä vaneritehtaan varastoaluetta sekä Liekovesi. Idässä on Sastamalan kaupungin maan- ja lumenkaatopaikka-aluetta. Maaperän tilasta ei ole tietoa. Voimalaitos ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Vammalan ilmanlaatua ei ole tutkittu. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 150 m päässä laitokselta. Kilometrin säteellä on mm. koulu, päiväkoti ja yleinen uimaranta. Laitoksen läheisyydessä on kaksi luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta. Alueet ovat pintaalaltaan hyvin pieniä. Toisella alueella kasvaa ketonukki ja toisella hoikkaängelmä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Alueen merkittävimmät melulähteet ovat viereinen vaneritehdas ja rautatie sekä ajoneuvoliikenne. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Nykyinen toiminta Fortum Energiaratkaisut Oy hakee muutosta voimassaolevaan Vammalan lämpökeskusta LK199 koskevaan ympäristölupaan, jonka lupamääräykset Pirkanmaan ympäristökeskus on 22.12.2009 antamallaan päätöksellä tarkistanut. Voimassaoleva ympäristölupa käsittää polttoaineteholtaan 15 MW:n kiinteän polttoaineen kattilan sekä kahden polttoaineteholtaan 10 MW:n raskaspolttoöljykäyttöisen apukattilan toiminnan. Muutoshakemuksella haetaan lupaa kiinteän polttoaineen kattilan polttoainemuutokselle. Lupaa haetaan paperiteollisuuden polttokelpoisten jätejakeiden hyödyntämiseksi polttoaineena yhdessä nykyisin käytettävien puupohjaisten biopolttoaineiden kanssa. Poltettavaksi on esitetty jätevedenkäsittelyssä muodostuva liete sekä kierrätyskuidun käsittelyssä muodostuva painelajittimen rejekti. Polttoainemuutoksen johdosta kattilaan sovelletaan valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta (362/2003). Lisäksi haetaan voimassaolevaa lupaa laajempaa toiminta-aikaa puupolttoaineiden hakettamiselle. Kattilat Pääkattila on 15 MW kiinteän polttoaineen leijukerroskattila, apukattiloina ovat 10 MW höyrykattila ja 10 MW kuumavesikattila. Pääkattilassa poltetaan

3 pääosin viereisellä vaneritehtaalla syntynyttä kuorta, pöllimursketta, haketta, vanerijätettä, hiomapölyä ja purua. Vaneritehtaan toiminnan ollessa pysähdyksissä on polttoainetta jouduttu hankkimaan myös muualta. Muualta tuotu polttoaine koostuu metsätähdehakkeesta ja murskeesta sekä muista teollisuuden puutähteistä. Myös puupellettejä ja brikettejä on käytetty. Apukattiloissa polttoaineena on raskas polttoöljy. Pääkattilassa öljyä käytetään tarvittaessa tuki- ja käynnistyspolttoaineena. Vuonna 2008 kattiloiden käyntiajat olivat seuraavat: pääkattila K1 7500 h apukattila K2 2200 h apukattila K3 400 h Savukaasupesurin toiminta Savukaasupesuri toimii vastavirtaperiaatteella niin, että savukaasut kulkevat pesuri-tornissa ylöspäin veden kulkiessa alaspäin. Pesurin pesutorni koostuu pesurin alaosan pesuvaiheesta sekä yläosan lauhdutinvaiheesta (lämmöntalteenottovaihe). Ensin savukaasut johdetaan pesuvaiheeseen, jossa savukaasut kulkevat vesisuihkun läpi ja samalla puhdistuvat. Pesuvaiheen vesi kiertää erillisessä kierrossa. Tästä vaiheesta ei pääse jätevettä viemäriin. Pesuvaiheeseen kuuluu selkeytys (pesurin sisäänrakennettu kartioselkeytin sekä pesurin ulkopuolinen lieteasema), jonka avulla pesukierron veden kiintoainepitoisuus pysyy alhaisena. Pesuvaiheen jälkeen savukaasut nousevat täytekappalekerrokseen. Tässä kerroksessa savukaasujen lämpö siirtyy tehokkaasti veteen ja savukaasujen sisältämä vesihöyry lauhtuu vedeksi. Lämmennyt vesi johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa talteen otettu lämpö siirretään kaukolämpöveteen. Lämmönvaihtimelta jäähdytetty vesi johdetaan edelleen täytekappalepatjan yläosaan. Lämmön talteenottovaiheen vesi kiertää erillisessä kierrossa. Pesuriin sisältyy kattilan palamisilman kostutuslaitteisto. Palamisilma johdetaan kostuttimen alaosaan, jossa se jakaantuu tasaisesti kostuttimen poikkipinnalle ja nousee kostuttimen yläosaan. Kostutettu palamisilma johdetaan kattilaan. Kostuttimessa käytetty vesi on jäähdytettyä pesurin lämmön talteenottovettä. Kostuttimessa vesi laskeutuu alaspäin. Vesi kerätään kostuttimen alaosasta ja pumpataan takaisin pesurin yläosaan. Kostuttimesta poistetaan vettä ylitteenä (kostutinlauhde). Raakaveden otto Laitoksen veden kulutus on keskimäärin 29 000 m 3 vuodessa. Vesijohtoverkosta otettava prosessivesi pehmennetään ennen käyttöä. Kattilavesi johdetaan lisäksi ennen pehmennystä patruunasuodattimen läpi. Suodattimet vaihdetaan tarvittaessa ja niiden likaantumista voidaan seurata manuaalisesti paine-ero mittauksella.

4 Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Vammalan lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Sastamalan kaukolämpöverkkoon (Vammalan Lämpö Oy:lle) sekä prosessihöyryä Vammalan Vaneri Oy:n vaneritehtaalle ja Teknikum Oy:n kumituotetehtaalle. Kuplaleijutyyppisellä kiinteän polttoaineen kattilalla K1 tuotetaan prosessihöyryä ja kaukolämpöä ja lisäksi kattilan savu-kaasulauhduttimella tuotetaan kaukolämpöä. Höyrykattilalla K2 tuotetaan prosessi-höyryä ja kaukolämpöä sekä vesikattilalla K3 kaukolämpöä. Taulukossa 1 on esitetty lämpökeskuksen toteutunut tuotanto vuosina 2008 ja 2009 sekä arvioitu tuotanto polttoainemuutoksen jälkeen (GWh/v). Jatkossa lämpökeskuksen tuotanto kokonaisuudessaan sekä erityisesti kattilan K1 tuotanto kasvaa nykyisestä. Taulukko 1. Lämpökeskuksen tuotanto (GWh/v) 2008 2009 2011 Kaukolämpö - kattila K1 38,2 41,7 50 - kattila K2 7,3 7,3 8 - kattila K3 2,0 2,0 2 Prosessihöyry - kattila K1 35,6 27,1 30 - kattila K2 7,1 4,7 5 Yhteensä 90,2 82,8 95 Raaka- ja polttoaineet Kiinteän polttoaineen kattilassa K1 käytettävät tavanomaiset biopolttoaineet ovat kuori, sahanpuru, vaneritähde, hiontapöly sekä kokopuu- ja metsätähdehake. Nämä polttoaineet saadaan vieressä toimivalta Vammalan Vaneri Oy:ltä lukuun ottamatta metsätähdehaketta. Näiden tavanomaisten polttoaineiden lisäksi tällä hakemuksella haetaan lupaa polttaa kattilassa K1 myös jätteenpolttoasetuksen (362/2003) soveltamisalaan kuuluvia jakeita; paperiteollisuuden jätevedenpuhdistamon lietettä sekä siistausprosessissa muodostuvaa painelajittimen rejektiä. Jäteveden puhdistamon lietettä poltettaisiin enimmillään 11 000 t/a ja rejektiä enimmillään 2 000 t/a.

Taulukko 2 Kattilan K1 polttoaineiden käyttö: 5 2008 2009 2011 t/a t/a t/a GWh/v Kuori 6 181 5 224 6 300 17,5 Sahanpuru 12 362 - - - Vaneritähde 633 1 716 2 000 9,1 Pöly - 55 130 0,5 Kokopuu- ja metsätähdehake 2 060 13 399 16 200 43,6 Liete 154 2 445 11 000 7,5 Rejekti 38 400 2 000 2,6 Yhteensä 21 428 23 239 37 630 80,8 Jätejakeet ovat peräisin Georgia-Pacific Nordic Oy:n Nokian paperitehtaalta. Jätevedenpuhdistamon liete on paperitehtaan biologisen puhdistamon lietettä. Puhdistamo koostuu mekaanisesta (esiselkeytys) ja biologisesta (aktiivilieteprosessi ja jälkiselkeytys) vaiheesta. Poltettava liete sisältää molempien prosessien lietteet. Painelajittimen rejekti muodostuu kierrätyskuidun käsittelyssä. Poltettavat jätejakeet ovat ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) luokituksen mukaisesti seuraavat: jäteveden puhdistamon liete: 03 03 99 (massojen, paperin ja kartongin valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet, joita ei ole luokiteltu muualla) painelajittimen rejekti: 03 03 05 (massojen, paperin ja kartongin valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät keräyspaperin siistauslietteet). Puupolttoaine varastoidaan polttoainekentällä. Kentän pinta-ala on noin 8000 m 2 ja arvioitu varastointimäärä 10 000-15 000 i-m 3 /a. Kenttä on asfaltoitu osittain. Polttoaineet toimitetaan kuorma-autokuljetuksina, joita on arviolta 3-5 päivässä. Toimitukset tapahtuvat pääosin arkisin. Asfaltoidulla osalla varastoidaan metsähaketta ja mursketta sekä muita teollisuuden puutähteitä. Asfaltoimattomalla osalla varastoidaan kokopuuta, jota haketetaan muutamana päivänä vuodessa. Varastointikentältä polttoaine siirretään polttoaineasemalle etukuormaajalla. Vaneritehtaalta tuleva polttoaine kuljetetaan kuormaajalla suoraan polttoaineasemalle. säiliössä. Säiliö on varustettu ylitäytönesti- Polttoöljy varastoidaan 100 m 3 mellä ja 100 % suoja-altaalla. Poltinten sytytykseen tarvittava nestekaasu varastoidaan kattilalaitosrakennuksen ulkoseinustalla lukittavissa kaapeissa, joissa on tuuletus. Kunnossapidossa käytettävä liuotinpesuaine säilytetään muoviastiassa laitoksen sisällä. Käytetty pesuaine säilytetään niin ikään sisätiloissa teräsastiassa vuotoal-

6 taan päällä. Vedenkäsittelykemikaalit varastoidaan vedenkäsittelylaitoksen yhteydessä pientoimitusastioissa. Kiinteät kemikaalit, kuten suola, säilytetään kosteu-delta suojatussa tilassa. Kattilassa poltettavien puupolttoaineiden ominaisuudet riippuvat mm. puulajeista. Vammalan Vaneri Oy:ltä tulee sekä lehti- että havupuujaetta. Metsätähde sisältää nuorten metsien kunnostuksesta, ensi- ja uudistusharvennuksista ja päätehakkuista saatavat oksa-, neulas- ja latvusbiomassan sekä hukkarunkopuun. Polttoaineiden käsittely Polttoaineiden nykyiseen käsittelyjärjestelmään ei tehdä muutoksia. Jätepolttoaineet vastaanotetaan laitosalueen asfaltoidulle polttoainekentälle, jossa niihin sekoitetaan viipymättä puupolttoaineita. Polttoaine siirretään polttoaineasemalle, josta se ohjataan polttoon. Polttoaineasemalla on kolme rinnakkaista vastaanottotaskua. Kussakin polttoainetaskussa on erikseen säädettävä kolakuljetin. Taskuista voidaan ohjata polttoon halutunlainen polttoaineseos säätämällä vastaanottotaskujen polttoainevirtaa. Polttoaineasemalta polttoaineet kulkevat kattilasiilon kautta kattilaan. Jätepolttoaineet vastaanotetaan yhteen tai kahteen vastaanottotaskuun, jolloin jätteiden polttaminen on mahdollista keskeyttää tarvittaessa siten, että kattilan toimintaa voidaan jatkaa. Jätepolttoaineiden syöttö tulipesään keskeytyy 0,5-1,5 tunnin kuluessa siitä kun vastaanottotaskun polttoainevirta katkaistaan riippuen kattilan kuormasta (kattilasiilon läpimenoajasta). Poltto-olosuhteet Jätteenpolttoasetus edellyttää pääsääntöisesti, että rinnakkaispoltossa savukaasun lämpötila on kaikkein epäedullisimmassakin olosuhteissa vähintään kahden sekunnin ajan 850 C. Lämpötilavaatimukseen on esitetty asetuksen 11 :n nojalla lievennystä siten, että minimilämpötila olisi 800 C. Jäteasetuksen 11 :n mukaan ympäristöluvassa voidaan poiketa asetuksen 8 :n mukaisesta lämpötilavaatimuksesta, mikäli laitoksessa poltetaan vain tiettyihin jäteluokkiin kuuluvia jätteitä ja annettuja CO- ja TOC-päästörajoja ei ylitetä. Leijukattilan tulipesän lämpötilat ja viipymäaika riippuvat polttoaineiden lämpöarvosta, polttoaineseoksesta, ilmakertoimesta, ilman jaosta ja kattilan kuormasta. Lisäksi kattilan tulipesän lämpötilaan vaikuttaa hiontapölyn mahdollinen syöttäminen leijukerroksen yläpuolelle. Vammalan lämpökeskuksen kerrosleijukattilassa on hakijan mukaan mahdollista saavuttaa asetuksen mukaiset poltto-olosuhteet määrätyissä ajoolosuhteissa. Tämä ei kuitenkaan osakuorma-ajolla ja matalalämpöarvoisia polttoaineita poltettaessa ole aina mahdollista. Osakuormalla tulipesän savukaasulämpötilat laskevat, mutta toisaalta savukaasumäärät pienenevät ja siten kaasujen viipymäaika tulipesässä kasvaa. Osakuorma-ajon pidempi viipymä varmistaa palamisen hyvyyden alhaisemmassakin lämpötilassa. Vammalan lämpökeskuksella käytettävien puupolttoaineiden lämpöarvot vaihtele-

7 vat mutta ei ole tarkoituksenmukaista nostaa lämpötiloja öljyn tai kivihiilen polton avulla. Lupahakemuksessa haetaan lupaa kahden tarkasti tunnetun jätejakeen polttoon. Yleisesti poltto-olosuhteet vaikuttavat savukaasun CO-, TOC- sekä dioksiiini- ja furaanipitoisuuksiin (PCDD/F-yhdisteet). Kattilan CO-pitoisuuksia on mitattu sekä poltettaessa tavanomaisia polttoaineita että jätepolttoaineiden polttokokeiden yhteydessä. Tulosten perusteella jätepolttoaineiden poltto ei nosta savukaasun CO-pitoisuuksia. Kattilan CO- ja TOC-päästötasot ovat käytetyistä polttoaineista riippumatta korkeahkot, mutta savukaasut eivät kuitenkaan sisällä kohonneita dioksiini- ja furaanipitoisuuksia. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Georgia-Pacific Nordic Oy:n Nokian paperitehtaan jätevedenpuhdistamon lietteelle ja siistausprosessissa muodostuvalle painelajittimen rejektille ei ole helposti löydettävissä energiahyödyntämisen lisäksi muita käsittelyvaihtoehtoja eikä materiaalihyötykäyttökohteita. Jätevedenpuhdistamon lietteen kompostoinnista on luovuttu. Aiemmin jätevesilietettä on poltettu rinnakkaispolttolaitokseksi luvitetussa Rauman Voima Oy:n kattilassa, jonne kuljetusmatka on huomattavasti pidempi aiheuttaen lisäkustannuksia. Jätejakeilla voidaan korvata Vammalan lämpölaitoksella käytettäviä muita polttoaineita. Jätepolttoaineet eivät sisällä puupolttoaineisiin verrattuna korkeita rikki-, kloori-, fluori- tai raskasmetallipitoisuuksia. Jätepolttoaineet eroavat puupolttoaineista matalamman lämpöarvon ja korkeamman tuhkapitoisuuden johdosta. Kattavien polttokokeiden tulosten perusteella tiedetään, että jätejakeiden rinnakkaispoltto yhdessä puupohjaisten polttoaineiden kanssa Vammalan lämpökeskuksella ei lisää lämpölaitoksen ympäristökuormitusta. Jätepolttoaineiden soveltuvuus kattilalaitokselle on varmistettu polttokokeilla. Laitoksen savukaasupäästöjä vähennetään sähkösuodattimella ja pesurilla, mikä edustaa kattilan kokoluokassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Sähkösuodattimella erotetaan suurin osa hiukkasista sekä niihin sitoutuneista raskasmetalleista. Savukaasupesuri vähentää edelleen savukaasujen kiintoaine- ja raskasmetallipitoisuuksia sekä laitoksen polttoaineiden kyseessä ollessa myös jo lähtökohtaisesti matalia rikkidioksidi- sekä HCl- ja HFpitoisuuksia. Polttoaineista riippumatta kattilan CO- ja TOC-päästötasot ovat korkeahkot. Kuitenkaan savukaasut eivät kuitenkaan sisällä kohonneita dioksiini- ja furaanipitoisuuksia. Savukaasupesurin lauhdevedestä mitatut raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuudet ovat matalia. Jätepolttoaineiden käyttö ei hakijan käsityksen mukaan vaikeuta kattilassa muodostuvien tuhkien hyötykäyttöä. Savukaasupesuri parantaa koko laitoksen hyötysuhdetta merkittävästi, kun kyseessä ovat kosteat puu- ja jätepolttoaineet. Lauhdutuksella voidaan tuottaa enimmillään noin 3 MW kaukolämpöä.

8 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Savukaasupesurissa käytettävä varsinainen pesuvesi on suljetussa kierrossa. Myös ns. lieteaseman selkeytyskontit kuuluvat samaan järjestelmään ja konteissa selkeytynyt vesi palautetaan pesukiertoon. Pesuri- / palamisilmaprosessiin lisätään vettä vain tarvittaessa. Savukaasupesurista poistetaan jätevettä kostutinlauhteena. Jäteveden ph on 5-10. Jätevesi johdetaan sadevesiviemäriin ja sieltä edelleen Liekoveteen. Lauhdeveden määrä riippuu kaukolämpöveden lämpötilasta, polttoaineiden kosteudesta, polttoilman kostuttimen käytöstä, lämmön talteenottotehosta sekä myös polttoilman kosteudesta. Polttoainemuutoksen jälkeen savukaasun puhdistuksessa syntyvien jätevesien vuosittainen määrä on enimmillään 16 000 m 3. Taulukko 3 Savukaasun käsittelyssä muodostuvan jäteveden pitoisuudet (mg/l) Polttokoe 2008 Polttokoe 2009 Kiintoaine 5,4 5,0 3,0 Hg < 0,001 < 0,001 0,004 Cd 0,001 0,001 < 0,001 Tl 0,001 < 0,001 - As 0,001 < 0,002 0,002 Pb 0,007 0,012 0,007 Cr 0,002 < 0,005 0,008 Cu < 0,01 < 0,020 < 0,02 Ni 0,003 < 0,010 < 0,01 Zn 0,51 0,70 0,049 Dioksiinit ja furaanit, I-TEQ (ng/l) 0,011 - - Savukaasujen puhdistuksessa syntyvän jäteveden mukana sadevesiviemäriin päätyy arviolta kiintoainetta noin 70 kg/a, sinkkiä noin 7 kg/a, raskasmetalleja 10 140 g/a ja PCDD/F-yhdisteitä 0,2 mg/a. Päästöt on arvioitu edellä olevassa taulukossa esitettyjen polttokoetulosten ja arvioidun jätevesimäärän avulla. Sadevesiviemäriin johdettaviksi esitettyjen vesien haitta-ainepitoisuudet olivat polttokokeiden yhteydessä tehdyissä analyyseissä hyvin pieniä, eikä niillä voida katsoa olevan vaikutusta Liekoveden veden laatuun. Polttokokeiden aikana tehdyissä selvityksissä lauhdeveden raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipitoisuudet alittivat selvästi jätteenpolttoasetuksen päästöraja-arvot.

9 Jätevesiviemäriin johdetaan noin 13 000 m 3 jätevesiä saniteettivedet mukaan lukien. Puhdistamolle johdetaan kattiloiden ulospuhallusvedet, kattilan K1 pesuvedet (n. 30 m 3 vuodessa) ja kiertoon palautumaton, selkeyttimen lietteestä erottuva vesi. Päästöt ilmaan Kattilan K1 savukaasut käsitellään laitoksen nykyisillä savukaasun käsittelylaitteilla. Laitoksella on sähkösuodatin sekä savukaasupesuri (savukaasulauhdutin) savukaasujen käsittelyyn. Sähkösuodatin on käyttöönotettu yhdessä kattilan kanssa vuonna 2001 ja pesuri vuonna 2005. Yksikenttäisellä sähkösuodattimella savukaasusta erotetaan pääosa tulipesästä ulos kulkeutuvista kiintoainehiukkasista. Sähkösuodattimen jälkeen savukaasut johdetaan savukaasupesuriin, joka toimii sekä savukaasujen puhdistimena että lämmöntalteenottolaitteistona. Pesuri poistaa savukaasuista hiukkasia ja niihin sitoutuneita raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Pesuri poistaa savukaasuista myös kaasumaisia rikkiyhdisteitä sekä muita happamia yhdisteitä. Pesurin jälkeen savukaasu johdetaan pisaranerottimen kautta 50 metriä korkeaan savupiippuun. Savupiipussa on oma hormi leijukattilan savukaasuille. Kattilaa ei pääsääntöisesti käytetä ilman sähkösuodatinta ja savukaasupesuria. Jätepolttoaineiden syöttö kattilaan pysäytetään sähkösuodattimen ollessa pois käytöstä sekä sellaisissa pesurin häiriötilanteissa, jotka aiheuttavat pesurin ohituksen. Taulukko 4 Kattilan K 1 savukaasupäästöt vuosina 2008 ja 2009 Epäpuhtaus t/v 2008 2009 Hiukkaset 25,8 3,2 Typenoksidit 51,5 48,3 Hakija on tehnyt kahtena vuonna koetoimintailmoituksella polttokokeita hakemuksessa esitettyjen kahden jätejakeen osalta. Yhteenveto polttokokeiden tuloksista: Savukaasupäästöt mitattiin jatkuvatoimisella IR-tekniikkaan (NOx, SO2, TOC, CO) tai gravimetriseen mittaustekniikkaan (hiukkaset) perustuvalla mittauksella käyttäen 3,5 7,5 tunnin mittaisia mittausjaksoja. Myös HCl- ja HFpäästöt mitattiin jatkuvatoimisesti IR-tekniikalla (2. polttokoe) tai manuaalisella näytteenotolla (1. polttokoe).

10 Seuraavassa taulukossa nro 5 on raportoidut tulokset. Taulukko 5 Polttokokeiden savukaasupitoisuudet yksikössä mg/m 3 n (kuiva, 6 % O 2 ) Polttokoe 2008 Polttokoe 2009 Hiukkaset 2 8 4 Typenoksidit 79 174 328 Rikkidioksidi 5 22 20 TOC 4 300 3 HCl <5,1 <0,15 HF <0,3 <0,15 CO 97 9211 530 Savukaasun raskasmetallit sekä dioksiini- ja furaanipitoisuudet määritettiin ensimmäisellä polttokoejaksoilla kahden ja toisella polttokoejaksolla yhden näytteenottojakson näytteistä. Seuraavassa taulukossa nro 6 on päästömittausraporteissa esitetyt tulokset jätteenpolttoasetuksen mukaisina kokonaispitoisuuksina. Päästömittausraporteissa on esitetty myös metalli- ja PCDD/PCDF-yhdistekohtaiset pitoisuudet. Taulukko 6 Savukaasujen raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöt Polttokoe 2008 Polttokoe 2008 Polttokoe 2009 Cd + Tl (mg/m 3 n, 11 % O 2 ) < 0,001 < 0,001 < 0,01 Hg (mg/m 3 n, 11 % O 2 ) 0,001 0,002 0,002 Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni ja V (mg/m 3 n, 11 % O 2 ) Dioksiinit ja furaanit, I-TEQ (ng/m 3 n, 11 % O 2 ) 0,04 0,03 0,01 < 0,001 < 0,001 < 0,001

11 Hakija on esittänyt hakemuksessaan ja sen täydennyksessä rinnakkaispoltolle seuraavat laskennalliset savukaasujen raja-arvot: Taulukko 7 Rinnakkaispolton savupäästöjen raja-arvot hakijan esityksen mukaan Epäpuhtaus Raja-arvo mg/m 3 (n), 6 % O 2 Hiukkaset 36 Typenoksidit 510 Rikkidioksidi 150 TOC 66 HCl 16 HF 1,6 CO 1 580 Cd ja Tl 0,05 Hg 0,05 Sb+As+Pb+Cr+Co+Mn+Ni+V 0,5 Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m 3 (n) Melu ja tärinä Marraskuussa 2008 suoritetun vaneritehtaan ja lämpölaitoksen yhteisen meluselvityksen perusteella lämpölaitoksesta ei aiheudu ohjearvoja ylittävää melua lähialueelle. Polttoaineen varastokentälle on esitetty lisättäväksi haketusta siten, että olemassa olevan luvan 10 haketuspäivää vuodessa nousee 30 päivään vuodessa. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Leijukattilassa muodostuu pohjatuhkaa sekä sähkösuodattimella kerättävää lentotuhkaa. Pohjatuhka ja tuhkan mukana poistuva petihiekka poistetaan tulipesän pohjalla olevan arinan alta. Arinalta poistettava tuhka seulotaan ja karkea osa ohjataan tuhkakonttiin ja muu osa palautetaan polttoon. Tuhka jäähdytetään epäsuorasti ja se on siten kuivaa. Lentotuhka erotetaan savukaasuista sähkösuodattimella ja johdetaan omaan tuhkakonttiin. Pesurin alaosassa on kartioselkeytin, jossa kiitoaine laskeutuu kartion pohjalle. Liete johdetaan selkeytyksestä lieteasemalle. Lieteasemalla liete tiivistetään. Tiivistetty liete varastoidaan laitoksella ennen käsittelyyn toimittamista. Taulukossa on esitetty vuosina 2008 ja 2009 muodostuneet jätemäärät sekä arvio tulevaisuudessa muodostuvista määristä.

12 Taulukko 8 Kattilan K1 savukaasujen käsittelyssä muodostuvat jätteet (t/a) Pohjatuhka ja petihiekka Lentotuhka Jäteluokitus 2008 2009 2011 10 01 01 10 01 15 10 01 24 10 01 03 10 01 17 91 63 60 162 619 1 300 Pesuriliete 10 01 21 20 10 Leijupetihiekka on toimitettu hyötykäyttöön esim. viherrakentamiseen. Lentotuhka toimitetaan kaatopaikalle ja pesurilietettä ei ole vielä toimitettu eteenpäin, koska syntyvä määrä on niin vähäinen. Rinnakkaispolttokokeessa syntyneen tuhkan laatu selvitettiin ensimmäisen polttokokeen yhteydessä. Tulosten perusteella tuhka soveltuu metsänlannoitukseen sekä mahdollisesti myös maanparannusaineeksi maanviljelyyn. Päästöt maaperään Laitoksen toiminta ei aiheuta päästöjä maaperään. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on esittänyt, että laitokselle laaditaan yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma ympäristölupapäätöksen myöntämisen jälkeen. Tällöin tarkkailusuunnitelmassa voitaisiin huomioida annetut lupamääräykset sekä kuvata tarkkailuun käytettävät mittalaitteet ja järjestelmät, mittaustulosten käsittely ja raportointi yksityiskohtaisesti. Kattilan tulipesän lämpötiloja mitataan neljästä kohdasta leijukerroksesta sekä yhdestä kohdasta kattilan yläosasta. Leijakerroksessa lämpötilat ovat tulipesää matalammat ja myös tulipesän yläosan säteilysuojaamattoman lämpötilamittauksen tulokset ovat todellista lämpötilaa matalammat. Hakija esittää, että lämpötilan seurantamenetelmä esitetään tarkkailusuunnitelmassa. Menetelmä voi perustua joko suoriin lämpötilamittauksiin tai laskennalliseen lämpötilan seuraamiseen, jossa hyödynnetään nykyisiä tai uusia lämpötilamittauksia ja tarvittaessa muita kattilan käyttöön liittyviä ajoparametreja. Kattilan savukaasupäästöjen mittaamiseen tarvittavat mittalaitteet ja mittaustulosten käsittelyjärjestelmä hankitaan ennen rinnakkaispolton aloittamista. Päästökomponenttien (SO 2, CO, TOC, Hl, HF) pitoisuuksien sekä vesihöyrypitoisuuden jatkuvatoimiseen mittaamiseen käytetään Ira-tekniikkaan perustuvaa mittalaitetta. Lisäksi jatkuvatoimisesti mitataan hiukkasia sekä happipitoisuutta erillisillä mittalaitteilla. Myös savukaasujen lämpötilaa ja painetta sekä virtausta mitataan jatkuvatoimisesti. Jatkuvatoimisesti mitattavista päästöpitoisuuksista lasketaan apusuureiden avulla päästörajoihin verrannollisia pitoisuuksia. Pitoisuuksista lasketaan

13 puolen tunnin keskiarvoja sekä edelleen vuorokausikeskiarvoja. Päästörajojen noudattamista tarkastellaan vuorokausikeskiarvojen perusteella. Päästörajoihin verrannollisiin vuorokausikeskiarvoihin ei lasketa kattilan käynnistysja pysäytysvaiheita, sillä näiden aikana ei polteta jätepolttoaineita. Jatkuvatoimisten päästömittareiden käytettävyyttä seurataan. Hakija esittää, että savukaasujen raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuusmittaukset voitaisiin tehdä JpA:n 17 :n 3) kohdassa todettua mittausten aikaväliä harvemmin siten, että mittaukset tehdään kerran kahdessa vuodessa. Esitys perustuu siihen, että laitoksella poltetaan vain tiettyjä tarkasti tunnettuja jätejakeita, jotka eivät sisällä korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Polttokokeissa mitatut savukaasun raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuudet (taulukko 6) olivat hyvin matalia sekä selkeästi alle päästöraja-arvojen. Hakija esittää, että savukaasupesurin lauhdevedestä tehtävät mittaukset voitaisiin tehdä JpA:n 20 :ssä todettua mittausten aikaväliä harvemmin seuraavasti: -ph, lämpötila ja virtaus jatkuvatoimisesti -kiintoaine, raskasmetallit (Hg, Cd, Tl, As, Pb, Cr, Cu, Ni ja Zn) sekä dioksiinit ja furaanit kerran vuodessa Harvennetut analysointi perustuu siihen, että laitoksella poltetaan vain tiettyjä tarkasti tunnettuja jätejakeita, jotka eivät sisällä korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Polttokokeissa mitatut jäteveden raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuudet (taulukko 3) olivat hyvin matalia sekä selkeästi alle päästöraja-arvojen lukuun ottamatta yksittäisiä kiintoaine- ja sinkkipitoisuuksia. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Laitoksella on tehty vaaranarviointiselvitys vuonna 2001. Sähkökatkon tai muun häiriön aikana savukaasupesuriin pystytään johtamaan vettä suoraan kaupungin verkosta, jolloin pesurin lämpötila ei pääse nousemaan liian korkeaksi. ESITYS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 101 : N MUKAISESTA VAKUUDESTA Hakija esittää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisessa tapauksessa 10 000 euron vakuuden asettamista konsernitakauksena ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Hakija esittää perusteluinaan seuraavaa: Polttoainemuutokseen liittyvien investointien hankintaprosessit on aloitettu ja muutos on tarkoitus toteuttaa välittömästi lupapäätöksen myöntämisen jälkeen. Vammalan lämpökeskus sijaitsee lähellä sivutuotteiden syntypaikkaa eikä sivutuotteiden hyödyntämiseen ole löydetty energiahyödyntämisen lisäksi muita ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja.

14 Lupapäätöksen välitön täytäntöönpano ei aiheuta ympäristön pilaantumista eikä sen vaaraa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 11.10.2010, 18.2.2011 ja 27.4.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Sastamalan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla 16.11. 5.12.2010. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 16.11.2010. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Sastamalan kaupungissa osoitteessa Aarnontie 2. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot 21.12.2010 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pirkanmaan ELY-keskus on esittänyt lausuntonaan seuraavaa: "Koska metsäteollisuuden lietteitä ei polteta syntypaikalla, sovelletaan niiden polttoon Valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta (362/2003). ELY-keskus katsoo, että laitokselle tulee antaa yhdet päästörajat, joita noudatetaan sekä jätejakeita poltettaessa että tilapäisesti vain tavanomaisia polttoaineita poltettaessa. Mikäli jätejakeiden poltto lopetetaan kokonaan, voidaan lupapäätöksessä antaa päästöraja-arvot erikseen tälle tilanteelle tai vaihtoehtoisesti asia voidaan hoitaa luvan muutoksella. Hakemuksen mukaan savukaasupesurin vedet johdetaan jatkossakin sadevesiviemäriin. Jätteenpolttoasetuksen 14 :ssä todetaan, että savukaasujen puhdistuksesta syntyvän jäteveden päästäminen vesistöön on ehkäistävä mahdollisimman tehokkaasti siten kuin ympäristöluvassa määrätään. ELYkeskus katsoo, että savukaasujen puhdistuksen jätevedet tulee johtaa kunnan jäteveden puhdistamolle tai käsitellä muuten vastaavan tehoisesti. Lisäksi ELY-keskus katsoo, että savukaasupesurin vesien tarkkailu tulee tehdä jätteenpolttoasetuksen 20 :n mukaisesti. Lievennyksiä näihin vaatimuksiin tulisi harkita vasta jos pitkäaikainen tarkkailu osoittaa päästöt erittäin pieniksi. Laitoksella mitatut hiilimonoksidipitoisuudet ovat olleet melko suuria, mikä viittaa yleensä osittain huonoon palamiseen. ELY-keskus katsoo, että savukaasujen tarkkailuun ei tule myöntää hakemuksessa anottuja kevennyksiä, vaan tarkkailu tulee suorittaa jätteenpolttoasetuksen 17 :n mukaisesti. Mittauksia voidaan jatkossa keventää, jos pitkäaikaiset mittaustulokset osoittavat sen mahdolliseksi. Muilta osin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa hakemuksesta."

15 14.12.2010 Sastamalan perusturvakuntayhtymä "Polttokokeiden tulosten perusteella jätejakeiden rinnakkaispoltto yhdessä puupohjaisten polttoaineiden kanssa ei lisää merkittävästi lämpölaitoksen ympäristökuormitusta. Toiminnan tulee täyttää jatkossakin Valtioneuvoston asetuksen mukaiset vaatimukset jätteen polttamisesta (15.5.2003/362). Polttokokeiden aikana ympäristöterveydenhuoltoon ei tullut valituksia toiminnasta. Haketusajan lisääminen 30 arkipäivään vuodessa ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristölle." 16.12.2010 Sastamalan kaupungin tekninen lautakunta, kaupungin lausuntona "Tekninen lautakunta toteaa kaupungin lausuntona, että Sastamalan kaupungilla ei ole huomauttamista haetun ympäristöluvan johdosta. Ympäristöluvan ehdot on kuitenkin syytä määrätä sellaisiksi, että savukaasupäästöjen ym. hajuja aiheuttavien päästöjen haitalliset vaikutukset taajamaan eivät oleellisesti lisäänny." Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut 18.2.2011 seuraavan vastineen: "Sastamalan kaupungin teknisen lautakunnan lausunto Sastamalan kaupungilla ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Lausunnossa esitetään vaatimus, että ympäristöluvan ehdot määrätään sellaisiksi, etteivät päästöjen haitalliset vaikutukset taajanaan oleellisesti lisäänny. Hanketta käsitellään jätteenpolttoasetuksen mukaisena rinnakkaispolttolaitoksena, jolloin päästörajat ja muut päästöihin kohdistuvat vaatimukset asetetaan niin, että vaikutukset nykytilaan verrattuna eivät lisäänny vaan päinvastoin pienenevät. Tilanne on ympäristön kannalta edullinen erityisesti kun polttoaineena on biopohjainen paperiteollisuuden sivutuote. Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöjaoston lausunto Yhtiöllä ei ole huomautettavaa annettuun lausuntoon. Huomioitavaa hakemuksen käsittelyssä on lausunnossa esitetty toteamus, ettei paikalliselle ympäristöviranomaiselle ole tullut koetoiminnan aikana valituksia. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto ELY-keskus esittää että laitokselle tulisi antaa yhdet päästörajat, joita noudatetaan sekä jätejakeita polteltaessa että tilapäisesti vain tavanomaisia polttoaineita poltettaessa, toisin kuin olemme hakemuksessamme esittäneet. ELYkeskus ei ole perustellut vaatimustaan mitenkään.

16 Monipolttoainekattiloiden päästörajat määräytyvät voimassa olevien asetusten mukaan aina kulloinkin käytettävän polttoaineen perusteella silloin kun polttoaineita käytetään vuorotellen. Käsityksemme mukaan on johdonmukaista, että näin voitaisiin toimia myös kun on kyse tavanomaisten ja jäteperäisten polttoaineiden vuorottelusta. Katsomme, että yksistään jätteenpolttoasetuksen mukaiset päästörajat ja muut määräykset olisivat kohtuuttomia tilanteessa, jossa kattilassa käytetään pitkiä jaksoja ainoastaan tavanomaisia polttoaineita, tässä tapauksessa puhtaita puupolttoaineita. Viime vuosien lupakäytännön mukaisesti useiden päästörajojen määrääminen on ollut yleistä ja mahdollista ja siten toiminnanharjoittajien yhdenmukaisen kohtelun takaamiseksi kaksien rajojen ja määräysten antaminen tulisi hyväksyä tässäkin tapauksessa. Näin etenkin, kun on kyse pienestä lämpölaitoksesta ja paperiteollisuuden sivutuotteista, jotka eivät olisi jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaa, mikäli ne hyödynnettäisiin tuotantopaikalla vastaavanlaisessa laitoksessa. Paperiteollisuuden sivutuotteita on tarkoitus käyttää lämpökeskuksella jatkuvasti, mutta eteen saattaa tulla tilanteita jolloin jäteperäisen polttoaineen käyttö keskeytetään tai se keskeytyy meistä riippumattomista syistä. Jätteen rinnakkaispolttoon siirtymisestä ja sen edellyttämistä investoinneista ei ole yhtiössä tehty päätöstä. Laitoksella tulee siis joka tapauksessa olla mahdollista jatkaa toimintaa nykyisiä polttoaineita käyttäen niitä vastaavien vaatimusten puitteissa, kuten laitoksen nykyisessä ympäristöluvassa on asetettu. Esitämme siis edelleen hakemuksemme mukaisesti kaksien rajojen ja määräysten antamista. Voimme myös sitoutua, että aina aloittaessamme jäteperäisten polttoaineiden käytön noudatamme rinnakkaispolton päästörajoja ja muita velvoitteita vähintään 8 viikon ajan ja vastaavasti siirtyessämme käyttämään tavanomaisia polttoaineita sitoudumme lopettamaan jäteperäisten polttoaineiden käytön vähintään 8 viikon ajaksi. ELY-keskus esittää että savukaasujen puhdistuksen jätevedet tulee johtaa kunnan jäteveden puhdistamolle tai käsitellä muuten vastaavan tehoisesti. ELY-keskus viittaa jätteenpolttoasetuksen I4 : ään. Liitämme oheen kaaviokuvan (Liite 1) savukaasupesurista ja siihen liittyvistä vesikierroista ja käytetyistä nimikkeistä. Savukaasupesurin pesutornin alaosassa on savukaasujen pesuvaihe ja yläosassa lauhdutinvaihe. Savukaasujen pesuvaiheessa vesi kiertää erillisessä kierrossa. Tästä vaiheesta ei pääse jätevettä viemäriin. Lauhdutinvaiheessa savukaasujen kosteus lauhtuu kiertoveden joukkoon. Järjestelmästä poistetaan ylimääräistä lauhdevettä kostuttimen kautta. Lauhdevesi johdetaan sadevesiviemäriin. Näin ollen viemäriin johdettava vesi ei ole käsityksemme mukaan jätteenpolttoasetuksen l4 tarkoittamaa jätevettä. Polttokokeiden aikana tutkittiin kostuttimen kautta poistetun lauhdeveden raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipitoisuudet ja ne olivat hyvin matalia ja selkeästi alle jätteenpolttoasetuksen päästöraja-arvojen. Em. perusteella katsomme että savukaasupesurista muodostuvan lauhdeveden (=kostutinlauhde) johtaminen kunnan jäteveden puhdistamolle ei ole järkevää. Lauhdevesi kuormittaisi

17 puhdistamoa määrällisesti samalla kun se olisi liian ravinneköyhää ja muutenkin laimeaa. Olemme lähettäneet kyselyn jätevedenpuhdistamolle ottaisivatko he kyseistä vettä vastaan mutta emme ole saaneet vastausta. Muissa vastaavissa hankkeissamme lauhdevesiä ei ole huolittu puhdistettavaksi. Sitoudumme jätteenpolttoasetuksen asettamiin raja-arvoihin, jotka takaavat riittävän puhdistustehon. ELY-keskus esittää että jätevesien tarkkailu tulee tehdä jätteenpolttoasetuksen 20 mukaisesti. Olemme esittäneet hakemuksessamme lauhdeveden tarkkailun lieventämistä. Perustelemme edelleen esitystämme em. kappaleessa mainituilla seikoilla eli polttokokeissa saatujen hyvien tulosten perusteella sekä sillä, että kyse ei ole varsinaisesti savukaasujen puhdistuksen jätevedestä vaan kostuttimen lauhdevedestä. Mikäli tarkkailutulokset osoittavat, että päästörajat on vaarassa ylittyä, sitoudumme tihentämään tarkkailua valvovan viranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. ELY-keskus katsoo että savukaasujen tarkkailuun ei tule myöntää lievennyksiä. Olemme esittäneet savukaasujen raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuusmittausten osalta jätteenpolttoasetuksessa määriteltyä harvempaa mittausten aikaväliä. Perusteena esitettyyn lievennykseen on polttokokeissa mitatut hyvin alhaiset pitoisuudet ja poltettavan jätejakeen ominaisuudet. Savukaasujen tarkkailun osalta esitämme, että ensimmäisen toimintavuoden aikana mittaukset suoritetaan joka kolmas kuukausi ja sen jälkeen hakemuksessa esitetyin aikavälein. Mikäli tarkkailutulokset osoittavat, että päästörajat on vaarassa ylittyä, sitoudumme tihentämään tarkkailua valvovan viranomaisen kanssa sovittavalla tavalla." ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Fortum Energiaratkaisut Oy:lle ympäristöluvan jätteiden rinnakkaispolttoon Vammalan lämpölaitoksen Lk199 kiinteän polttoaineen kattilassa K1 Sastamalan kaupungissa. Hakemus on käsitelty toiminnan olennaisena muutoksena. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen ratkaisun aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

18 Lupamääräykset x) korjattu kirjoitusvirheenä: " lupamääräyksessä 6" 29.6.2011 Polttoaineet ja poltto-olosuhteet rinnakkaispolttokäytössä 1. Kiinteän polttoaineen kattilassa K1 (polttoaineteho 15 MW) saa käyttää rinnakkaispolttolaitoskäytössä x) lupamääräyksessä 5 mainittujen puuperäisten polttoaineiden lisäksi seuraavia jätteenpolttoasetuksessa tarkoitettuja hakemuksen mukaisia jätepolttoaineita: Jäte Jätekoodi Määrä, (t/v) paperin valmistuksessa syntyvä jäteveden puhdistamon liete siistausprosessissa syntyvä painelajittimen rejekti 03 03 99 11 000 03 03 05 2 000 (YSA 20a, VNA 362/2003 5 ) 2. Rinnakkaispoltossa kattilan K1 tulipesän lämpötilan on oltava vähintään 800 C ja viipymän tässä lämpötilassa vähintään 2 sekuntia kattilan sisäseinän läheisyydestä mitattuna. Laitoksessa on oltava automaattinen järjestelmä estämässä jätteen syöttö polttoon, kun savukaasujen lämpötila on käynnistyksen tai polton aikana alle 800 C tai kun päästömittaukset osoittavat jonkin päästöraja-arvon ylittyvän puhdistuslaitteissa ilmenevän häiriön tai vian vuoksi. (VNA 362/2003 10, 11 ) 3. Kattilan K 1 savukaasut on johdettava ilmaan maanpinnasta vähintään 50 metriä korkean savupiipun kautta. (YSL 43, VNA 362/2003 12 ) Polttoaineet ja poltto-olosuhteet laitoksen toimiessa ilman rinnakkaispolttoa 4. Kiinteän polttoaineen kattilaa voidaan käyttää tavanomaisena energiantuotantoyksikkönä kalenterivuoden pituisissa jaksoissa. Kattilassa voidaan tällöin polttaa lupamääräyksissä 6 ja 7 mainittuja polttoaineita. Näistä jaksoista on hyvissä ajoin ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 43 ) 5. Voimalaitoksen kattiloissa K2 ja K3 (polttoaineteho kummassakin 10 MW) käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Voimalaitoksessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. (VNA 689/2006) 6. Kiinteän polttoaineen kattilassa K1 voidaan polttaa sellaisia puuperäisiä polttoaineita, jotka eivät pinnoituksen tai puunsuoja-ainekäsittelyn seurauksena sisällä halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. (YSL 43, YSA 19, VNA 362/2003 1 ) 7. Poltettaessa vanerinsyrjähaketta tai muuta vastaavaa polttoainetta ilman rinnakkaispolttoa, on polttolämpötilan oltava vähintään 850 C mittausajan ol-

19 lessa vähintään kaksi sekuntia. Ilmaylimäärän ja sekoittumisen tulee olla kaikissa olosuhteissa riittävä. (YSL 43, YSA 19 ) Päästöt ilmaan laitoksen toimiessa ilman rinnakkaispolttoa 8. Kiinteän polttoaineen kattilan (K1) hiukkaspitoisuudet savukaasussa saavat olla korkeintaan 50 mg/m 3 (n), typenoksidit NO 2 :na enintään 450 mg/m 3 (n) ja rikkidioksidi enintään 200 mg/m 3 (n). (YSL 43, VNA 445/2010) 9. Öljykattiloiden (K2 ja K3) hiukkaspäästöt saavat olla korkeintaan 40 mg/mj. (YSL 43, YSA 19 ) Päästöt ilmaan rinnakkaispoltossa 10. Laitoksen toiminnassa kokonaisuudessaan on aina huolehdittava, että haitallisten aineiden päästöt ilmaan ovat mahdollisimman pienet. (YSL 43 ) 11. Kattilan K1 savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet eivät saa muunnettuna 6 prosentin happipitoisuuteen ylittää seuraavia raja-arvoja: Päästökomponentti Raja-arvo Määritystapa hiukkaset 36 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo typenoksidit NO 2 :na 510 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo rikkidioksidi SO 2 150 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo suolahappo HCl 16 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo Fluorivety HF 1,6 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo orgaanisen hiilen kokonaismäärä TOC 10 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo hiilimonoksidi CO 50 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvo dioksiinit ja furaanit yht.0,1 ng/m 3 (n) kertamittausten keskiarvo Cd + Tl 0,05 mg/m 3 (n) kertamittausten keskiarvo Hg 0,05 mg/m 3 (n) kertamittausten keskiarvo Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V yht.0,5 mg/m 3 (n) kertamittausten keskiarvo

20 Päästöraja-arvoja laskettaessa toiminta-aikaan ei lueta laitoksen käynnistys-, pysäytys- ja häiriöaikoja, jos niiden aikana ei polteta jätettä. (YSL 43, VNA 362/2003 13, liite II) Päästöt vesiin ja viemäriin 12. Kattilan K1 pesuvedet (mukaan lukien pesurin, kostuttimen ja selkeytyskonttien pesuvedet), kiertoon palauttamaton selkeyttimen lietteestä erottuva vesi ja kattiloiden ulospuhallusvedet on johdettava jätevesiviemäriin. Pesuvedet on laskeutettava ennen viemäriin johtamista. Jätevesiviemäriin johdettavan veden haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää seuraavia arvoja: Sinkki (Zn) Kupari (Cu) Tina (Sn) Kromi (Cr) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Kadmium (Cd) 3,0 mg/l 2,0 mg/l 2,0 mg/l 1,0 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l 0,01 mg/l Kokonaishiilivetypitoisuus 200 mg/l Lisäksi jätevesiviemäriin johdettavan veden ph:n on oltava välillä 6-11 ja lämpötilan alle 40 C. Jätevesien laimentaminen muilla vesillä raja-arvon saavuttamiseksi on kiellettyä. Viemärilaitoksen pitäjä voi asettaa edellä mainittuja tiukempia raja-arvoja ja lisäksi raja-arvoja muille haitta-aineille. (YSL 43, YSA 19 ja 47 ) 13. Palamisilman kostuttimen ylite voidaan johtaa sadevesiviemäriin edellyttäen, ettei seuraavia raja-arvoja ylitetä ja että ennen sadevesiviemäriin johtamista vedet neutraloidaan ja laskeutetaan. epäpuhtaus kiintoaine elohopea ja sen yhdisteet elohopeana kadmium ja sen yhdisteet kadmiumina tallium ja sen yhdisteet talliumina raja-arvo massapitoisuuksina suodattamattomassa näytteessä 45 mg/l 0,03 mg/l 0,05 mg/l 0,05 mg/l

21 arseeni ja sen yhdisteet arseenina lyijy ja sen yhdisteet lyijynä kromi ja sen yhdisteet kromina kupari ja sen yhdisteet kuparina nikkeli ja sen yhdisteet nikkelinä sinkki ja sen yhdisteet sinkkinä dioksiinit ja furaanit jätteenpolttoasetuksen liitteen 1 mukaisesti määritettynä 0,15 mg/l 0,2 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l 1,5 mg/l 0,3 ng/l (YSL 43, YSA 19, VNA 362/2003 liite IV) Polttoaineiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi 14. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on kuljetettava, varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille. (YSL 4, 7, 8, 43 ja 45, JäteL 6 ja 19 ) 15. Nestemäiset kemikaalit on säilytettävä suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa ja varastoitava lukituissa, katetuissa ja tiivispohjaisissa reunakorokkein varustetuissa tiloissa, joista kemikaalit vuototilanteen sattuessa saadaan kerätyksi hallitusti talteen. Varaston lattiapinnoitteen on kestettävä varastoitavia kemikaaleja. Mikäli varastointitila on viemäröity, on nestemäisten kemikaalien astiat varustettava suoja-altain ja viemäri on voitava sulkea. Suoja-altaiden tilavuuden tulee vastata niihin sijoitettavien kemikaaliastioiden tilavuutta. (YSL 43 ) 16. Kemikaalit on varastoitava siten, että niiden keskenään reagoiminen estyy myös mahdollisissa vahinkotilanteissa. (YSL 4 ja 43, YSA 19 ) 17. Laitokselle vastaanotetut jätepolttoaineet on punnittava ja vastaanotosta on pidettävä kirjaa jätepolttoaineittain. Jätepolttoaineet on toimitettava polttoon viivytyksettä siten, etteivät ne aiheuta haju- tai muuta haittaa ympäristöön. (YSL 43, JL 6, VNA 362/2003 5 ) Jätteiden käsittely ja varastointi 18. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten keräyskelpoinen paperi-, pahvi- ja kartonkijäte, soveltuvin osin puu- ja rakennusjätteet sekä metalli- ja rautaromu ja mahdollisesti tuhka) on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena tai toissijaisesti energiantuotannossa. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, tai jätteet, joiden hyötykäytön järjestäminen on teknisesti tai taloudellisesti kohtuutonta, voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi.

22 (YSL 43, JätaL 6 ) 19. Tuhkat on varastoiva suljetuissa tiloissa. Tuhkien käsittely ja kuljetukset on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu pölyhaittoja eikä vaaraa ympäristölle. Tuhkan fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien sekä haitallisuuden selvitystyö on aloitettava rinnakkaispolton alkaessa. Selvitys tuhkien koostumuksesta ja liukoisuudesta sekä suunnitelma tuhkien pysyväisluonteisesta hyödyntämisestä, käsittelystä ja sijoittamisesta, tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi 6 kk:n kuluessa jätteen rinnakkaispolton aloittamisesta. Tuhka voidaan luovuttaa vain jätelain 15 :n mukaiselle vastaanottajalle. (YSL 43, VNp 861/1997 4, JäteL 15 ) 20. Ongelmajätteet (kuten jäteöljyt, öljynerotuskaivon liete, öljynsuodattimet, öljyiset rievut ja imeytysaine sekä muut öljy- ja raskasmetallipitoiset jätteet, akut ja raskasmetalleja sisältävät paristot ja loisteputket, liuotinjätteet sekä muut ongelmajätteiksi luokiteltavat kemikaalit ja niitä sisältävät jätteet) on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. (YSL 43, 45, JäteL 3, 6, 9, 15, JäteA 3 a, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 21. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alueella. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja sadevesiviemäriin sekä kiinteistössä viemäriin on estettävä. (YSL 43, 45, JäteL 6, JäteA 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997) 22. Selkeyttimen lietteen, selkeytysaltaan pohjalle jäävän lietteen ja tarvittaessa kattilassa K1 syntyvän tuhkan kaatopaikkakelpoisuudet on selvitettävä viimeistään puolen vuoden kuluessa säännöllisen jätteenpolton aloittamisesta valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaisesti. Kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset on toimitettava tiedoksi tätä lupaa valvovalle viranomaiselle ja jätteen vastaanottajalle. Selvitykset on uusittava, jos prosessimuutosten seurauksena lietteiden tai tuhkan laatu olennaisesti muuttuu. (YSL 43 ja 45, YSA 19, JäteL 15, 51 ja 52, VNp 861/97 4 ja liite 2)

Melu 23 23. Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa voimalaitosta lähinnä olevien, melulle eniten altistuvien pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla ylittää päivällä kello 07 22 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 db eikä yöllä kello 22 07 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 50 db. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 24. Polttoaineen haketusta saa tehdä korkeintaan 30 arkipäivänä vuodessa, klo 7-20 välisenä aikana. (YSL 3 ja 43, NaapL 17 ) 25. Toiminnanharjoittajan on teetettävä voimalaitoksen meluselvitys siten, että huomioidaan tehdasalueella lisääntyvien kuljetusten ja polttoaineen käsittelyn aiheuttama melu. Selvitys on tehtävä vuoden kuluessa muutetun toiminnan aloittamisesta. Mittaus- ja mallinnussuunnitelma on toimitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen melutilanteen selvittämisen aloittamista. (YSL 46 ) Poikkeustilanteet 26. Vahinko- ja onnettomuustilanteisiin sekä päästöjen puhdistinlaitteiden ja prosessilaitteiden vika- ja häiriötilanteisiin, jotka voivat lisätä päästöjen määrää tai muuttaa niiden laatua haitallisemmaksi tai lisätä laitoksesta aiheutuvaa melua, on varauduttava ennakolta asianmukaisella teknisellä valmiudella, toimintasuunnitelmilla ja koulutuksella. Kemikaali- ja öljyvuotojen varalta laitosalueella sekä kuorikentän alueella on oltava riittävästi imeytysmateriaalia ja muut vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavat asianmukaiset välineet aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, JäteL 6 ) 27. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. (YSL 5, 7, 8, 43, JäteL 6 ) 28. Jos rinnakkaispolton päästöraja-arvot ylittyvät puhdistuslaitteiden häiriöiden, vikojen tai teknisesti välttämättömien seisokkien vuoksi, toimintaa ei saa jatkaa yli neljää tuntia keskeytymättä. Tällaisia tilanteita saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. (VNA 362/2003 26 ) 29. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvoville viranomaisille päästöraja-arvojen ylittymisestä ja mahdollisista muista poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja, polttonesteitä tai muita haitallisia aineita pääsee vuotamaan maaperään, pintavesiin, pohjavesiin tai viemäriin. (YSL 43, 62, 76, VNA 362/2003 24 ) Tarkkailu ja raportointi 30. Laitoksen kattilan K1 savukaasuista on mitattava jatkuvatoimisesti seuraavien epäpuhtauksien päästöjä sen toimiessa rinnakkaispolttokattilana: hiukkas-