KALASTUS 20 Tavoitteena on, että vartiolainen tunnistaa tavallisimmat kalalajit, kalastaa mato-ongella ja verkolla/katiskalla sekä osaa valmistaa ruokaa saaliistaan. Perustaidot 1. Selvitä mitkä jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet koskevat kalastajaa. 2. Selvitä millaisia lupia tarvitaan kalastukseen eri pyyntivälineillä omassa ja vieraassa kunnassa, ja hanki tarvittavat luvat. 3. Opettele tunnistamaan vähintään viisi eri kalalajia (ulkoiset tuntomerkit, tavallisimmat pyyntitavat ja millaisissa paikoissa ne viihtyvät). Tositoimet 4. Valmista mato-onki ja ongi sillä. 5. Kokeile mato-ongessa erilaisia syöttejä (erilaiset madot, kärpäsen toukat, taikina, säilötyt maissinjyvät, makaroni, juusto, leipä). 6. Kalasta verkolla, katiskalla tai käy pilkillä. 7. Perkaa saamasi tai ostamasi kalat ja etsi kalan sydän, maksa, munuaiset, sappirakko ja uimarakko. 8. Valmista kaloista nuotiolla ruokaa kahdella eri tavalla. Lisätietoja löytyy Kalatalouden Keskusliitosta (www.ahven.net) sekä Maa- ja metsätalousministeriöstä (www.mmm.fi). 7. Ohjeita perkaamiseen löytyy mm. Retkiruokaoppaasta. 8. Valmistakaa esimerkiksi silakkapihvejä, hiilloskalaa tai kalakeitto. Tietoa kalastuksesta löytyy seuraavista kirjoista: Olli Aulio: Suuri retkeilykirja, Ari Paataja: Onkijan kirja, Metsähallitus: Tervetuloa kalaan, Jahnukainen-Rinne: Jokamiehen kalastusniksit, Ingerhed (toim.): Taitava kalastaja, Jyrki Jahnukainen: Kesämökin kalastusopas ja eri läänien kalastusoppaat. Tavoitteena on, että vartiolainen osaa kalastaa uistimella, valmistaa uistimen/ perhon sekä valmistaa ruokaa saalistaan. Perustaidot 1. Tutustu lähialueen kalastusalueisiin ja niiden kalalajeihin. 2. Opettele tunnistamaan vähintään kymmenen eri kalalajia (ulkoiset tuntomerkit, tavallisimmat pyyntitavat ja millaisissa paikoissa ne viihtyvät). Tositoimet 3. Opettele sitomaan uistin tai koukku siimaan, kaksi siimaa yhteen ja siima kelan puolaan. 4. Valmista uistin vanhasta lusikanpesästä tai pellin- tai kuparinpalasesta tai sido perho. 5. Kalasta heitto- tai vetouistimella ja tutustu erilaisiin vieheisiin. 6. Kokeile tuulastusta, merta- tai rysäkalastusta, nuottakalastusta, ravustusta tai pitkäsiimaa. 7. Harjoittele suomustamista ja kalan fileointia. 8. Valmista kalaa savustamalla tai loimuttamalla tai valmista uunikalaa. Lisätietoja löytyy Kalatalouden Keskusliitosta (www.ahven.net) ja Maa- ja metsätalousministeriöstä (www.mmm.fi). Tietoa kalastuksesta löytyy seuraavista kirjoista: Paataja: Onkijan kirja, Metsähallitus: Tervetuloa kalaan, Jahnukainen-Rinne: Jokamiehen kalastusniksit, Ingerhed (toim.): Taitava kalastaja, Jahnukainen: Kesämökin kalastusopas ja eri läänien kalastusoppaat.
KALUSTONHOITAJA Tavoitteena on, että vartiolainen osaa kunnostaa ja huoltaa lippukunnan kalustoa. Valitse seuraavista tehtävistä (1 13) vähintään seitsemän. 1. Osallistu lippukunnan kalustovaraston siivoustalkoisiin tai järjestämiseen. 2. Laadi kalustosta kalustoinventaario tai kalustoluettelo lippukunnan kesäleiriä varten. 3. Tarkasta kaluston säilytystelineet ja rakenna tarpeen vaatiessa uusia hyllyjä, työkalulaatikko, valaisinlaatikko, kaluston kuljetuslaatikko tai ompele uusi teltta- tai trangiapussi. 4. Selvitä miten kalustovarastolla olevia polttoaineita ja liuottimia (sinoli, lamppuöljy, maalit, tärpätti) tulee säilyttää ja käsitellä. 5. Huolla lippukunnan köysiä. 6. Huolla lippukunnan valaisimet ja keittimet. 7. Opettele kunnostamaan ja teroittamaan lippukunnan sahoja ja kirveitä. 8. Opettele kunnostamaan lippukunnan majoitteita ja huoltamaan kamiina tai muu lämmitin. 9. Tarkista ja opettele kunnostamaan soutuveneen tai jollan varusteet. 10. Opettele huoltamaan ja säilyttämään lippukunnan veneen varusteita. 11. Suunnittele kalustovarastolle kalustonlainausja palautusrekisteri. 12. Huolla retken/leirin tai purjehduksen tavarat kalustonhoitajan kanssa, ja laita ne paikoilleen. Apua kalustonhoitaja-merkin suorittamiseen kannattaa pyytää lippukunnan kalustonhoitajalta, joka osaa neuvoa kunnostus- ja huoltotöissä sekä tietää mitkä kalustovaraston tavaroista tarvitsevat eniten huoltoa. Merkkiä voi myös suorittaa retkellä tai leirillä, sillä kalusto tarvitsee huoltoa myös siellä. 5. 8. Vinkkejä varustehuoltoon löytyy Vartionjohtajan käsikirjasta, Partiolaisen käsikirjasta sekä Olli Aulion Suuresta retkeilykirjasta. 4. Muistakaa, että tyhjäkin öljykanisteri tai maalipurkki on ongelmajätettä. Tietoja ongelmajätteiden käsittelystä voi kysyä ympäristökeskuksista, ympäristökeskuksien yhteystiedot löytyvät valtion Ympäristöhallinnon kotisivuilta (www.vyh.fi). 21
KANSANPERINNE Tavoitteena on, että vartiolainen tutustuu kansanperinteeseen. 1. Valmista pajupilli, koiranputkipilli, suhistuspuu tai jänisräikkä. 2. Valmista lauta- tai pirtanauhaa tai saunavihta eli saunavasta. 3. Tutustu perinteiseen kansanmusiikkiin tai soittimiin. 4. Tutustu johonkin Kalevalan tarinaan ja osallistu siitä tehdyn runon, laulun, näytelmän tai pantomiimin esittämiseen. 5. Vieraile nuorisoseurassa tai seurantalolla. 6. Selvitä mihin eri jumaliin entisaikojen ihmiset uskoivat ja millä eri keinoilla jumalia palveltiin ja yritettiin saada hyviä saaliita. 7. Valmista jotain perinneruokaa, kuten uunijuustoa, viiliä, karjalanpiirakoita, pettuleipää tai piimävelliä. 2. Internetistä hakusanoilla lautanauha ja pirtanauha löytyy paljon tietoa ja vinkkejä. 3. Kirjastosta voit lainata kansanmusiikkia, ja pitää vaikka levyraadin. 5. Kaikki Suomen nuorisoseurat ja seurantalot löytyvät Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton yhteisiltä kotisivuilta (www.nuorisoseurat.fi). Keittokirjojen lisäksi internetistä löytyy hakusanalla perinneruoka paljon tietoa ja vinkkejä. Tavoitteena on, että vartiolainen tuntee kansanperinnettä. Valitse tehtävistä ainakin viisi. 1. Valmista noitarumpu tai muu kansansoitin (munniharppu, jokin paimensoitin, jouhikko, kantele), selvitä mihin sitä on käytetty tai harjoittele soittamaan sillä. 2. Etsi vanhoja sanontoja, ja syitä niiden syntyyn. 3. Tee pala kalaverkkoa, kehrää lankaa värttinällä, rakenna vesimylly, tee puujalat tai valmista köysimatto. 4. Selvitä mistä sukusi on lähtöisin, mistä sukunimesi on saanut alkunsa ja tee sukupuusi vähintään neljä sukupolvea taaksepäin. 5. Tutustu saunan historiaan ja sen käyttöön ennen ja nyt. 6. Kerää parantamis-, metsästys-, lapsionni- ja muita loitsuja. 7. Tutustu vanhan kansan taru- ja satuolentoihin (menninkäiset, keijut, maahiset ja peikot) ja niihin liittyviin uskomuksiin. 8. Kokeile tulen sytyttämistä tuluksilla tai hankaamalla kahta keppiä. 22
KAUPUNKIYMPÄRISTÖ Tavoitteena on, että vartiolainen tutustuu kaupunkiympäristön luontoon. Perustaidot 1. Vertaile asumista kaupungissa ja maaseudulla. 2. Mieti millaisia etuja ja haittoja kaupunkiasumisesta on erilaisille eläimille. Tositoimet 3. Kerää kasvio, joka sisältää vähintään 10 erilaista kaupunki/taajama-alueella kasvavan puun lehteä ja vähintään 10 muuta luonnonvaraista kasvia. 4. Bongaa vähintään 10 kaupunki/taajamaalueella asuvaa lintulajia ja etsi vähintään 10 muuta luonnonvaraista eläintä tai hyönteistä. 5. Tutustu johonkin kaupungin suojelukohteeseen. 6. Selvitä mitä ulkoilu- ja retkeilykohteita kaupungin alueelta löytyy. 7. Selvitä yhdessä muiden kanssa, mitä asioita ympärillänne arvostatte eniten, mitä vähiten. 3. Tarkoituksena on löytää niitä kasveja, jotka sinnittelevät karussa kaupunkiympäristössä. Unohtaa täytyy siis kaikki kotipihaan istutetut kukat ja muut kasvit. Luonnonvaraisia kasveja voi löytyä paljonkin läheiseltä niityltä tai puistosta sekä tarkkana ollessa myös kotipihalta. Katse kannattaa siis luoda maahan ja etsiä. Rauhoitetut kasvit piirretään tai valokuvataan. 3. Kasvion voi myös tehdä taulun tai muistipelin muotoon 4. Paras lintujen bongausaika on joko myöhään illalla tai aikaisin aamulla. Mukaan kannattaa varata kiikarit, lintukirjat ja eväitä. Lisätietoja kaupunkiympäristöstä ja toimintavinkkejä löytyy Internetistä (www.lastenkaupunki.net/ymparisto.html). Tavoitteena on, että vartiolainen tutustuu kaupunkiympäristön luontoon sekä osallistuu kaupunkiympäristön siivoamiseen 1. Keskustelkaa millaisia terveyshaittoja kaupungissa asuminen voi ihmiselle aiheuttaa ja tunnistakaa ilmansaasteiden aiheuttamia vaurioita. 2. Osallistu kaupunkiympäristön siivoamiseen. 3. Tunnista mitä ihmisten ruokinnan varassa eläviä lintulajeja kaupunki/taajama-alueellasi esiintyy ja tutustu lintujen kaupunkiruokintaa koskeviin sääntöihin. 4. Tutustu lemmikkieläimiä, erityisesti kissoja ja koiria, koskeviin kaupungin järjestyssääntöihin. 5. Tutki suurennuslasilla tai mikroskoopilla löytyviä hyönteisiä. 6. Selvitä kuinka kodin harmillisista tuholaisista (esim. muurahaiset, turkiskuoriaiset) pääsee eroon luonnollisin menetelmin ilman myrkkyjä. 7. Tunnista vähintään 15 luonnonvaraista kasvia sekä 10 luonnonvaraista eläintä. 23
1. Mitä terveyshaittoja autot, tehtaat, saasteet ja savusumu aiheuttavat ihmiselle? Tietoa löytyy biologian- tai terveystiedon kirjasta. Jokaiselle vartiolaiselle voi jakaa oman haitan, josta hän etsii lisätietoja. Lopuksi kaikki haitat esitetään pantomiimeina ja vartiolaiset yrittävät arvata oikeita haittoja esitysten perusteella. Aina oikean arvauksen jälkeen vartiolainen kertoo löytämänsä tiedot haitasta. 3. Käykää tutustumassa BirdLife Suomen kotisivuihin (www.birdlife.fi). 5. Mikroskoopin voi saada lainaan kunnan nuorisotoimesta, piirin toimistolta tai koululta. 6. Vinkkejä kannattaa kysyä isovanhemmilta tai Marttaliitosta (www.marttaliitto.fi). Lisätietoja kaupunkiympäristöstä ja toimintavinkkejä löytyy netistä osoitteesta www.lastenkaupunki.net/ymparisto.html. 24
KEHITYSYHTEISTYÖ Tavoitteena on, että vartiolainen tietää, mitä tarkoittaa kehitysyhteistyö ja kuinka yhteistyötä ja ystävyyttä teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä voidaan lisätä. Perustaidot 1. Selvitä mitä tarkoittavat sanat kehitysyhteistyö ja kehitysmaa. 2. Selvitä mitä tarkoitetaan Reilun kaupan tuotteilla ja tutustu lähikaupan valikoimaan. 3. Vertaile teollisuusmaan ja kehitysmaan asukkaan elinoloja ruuan, veden, työnteon ja oikeuksien suhteen. Tositoimet Valitse seuraavista tehtävistä (4 13) vähintään viisi. 4. Osallistu vartionne retkeen tai muuhun tapahtumaan, jossa käytätte mahdollisimman paljon Reilun kaupan tuotteita. Valmista esimerkiksi Reilun kaupan suklaabanaaneja. 5. Tee Reilun kaupan tuotteita tunnetuksi lippukunnassanne. 6. Osallistu lipaskerääjinä SPR:n nälkäpäiväkeräykseen, Yhteisvastuukeräykseen, Unicefin janopäiväkeräykseen tai muuhun keräykseen, ja tutustu keräysvarojen kohteisiin sekä keräyksen tavoitteisiin. 7. Kerää ja luovuta vanhoja vaatteita, koulutarvikkeita tai muita tavaroita jonkin järjestön keräykseen ja selvitä mitä lahjoituksille tapahtuu. 8. Kutsu joku kehitysmaassa asunut suomalainen tai kehitysmaasta kotoisin oleva maahanmuuttaja kertomaan elämästä kehitysmaassa. 9. Tutustu kehitysmaiden vesi- ja ravintotilanteeseen ja kokeile elää päivä samalla vesimäärällä kuin kehitysmaan keskivertoasukas. 10. Valmista Äiti Teresa -tilkkupeitto tai Anna ja Toivo -nukke ja anna se Unicefille adoptoitavaksi. 11. Tutustu tai osallistu johonkin partiolaisten tai muun järjestön kehitysyhteistyöprojektiin. 12. Hanki vartiolle kirjeystävä tai kummilapsi jostain kaukaisesta partiomaasta (esimerkiksi Nepalista, Senegalista tai Sambiasta). 13. Tutustu tarkemmin yhteen kehitysmaahan ja sen kulttuuriin (tavat, uskonto, musiikki, tarinat). 2. Lisätietoja Reilun kaupan kotisivuilta www.reilukauppa.fi. 4. Reilun kaupan suklaabanaanin ohje: Varatkaa yksi Reilun kaupan banaani ja rivi Reilun kaupan suklaata per vartiolainen. Banaanin päälle vedetään pitkittäin viilto ja suklaa työnnetään banaanin sisään mahdollisimman syvälle. Kääritään folioon ja kypsennetään uunissa tai nuotiolla kunnes suklaa on hieman sulanut ja banaani alkaa pehmitä. Syödään niine hyvineen tai vaikka jäätelön kanssa. 5. Järjestäkää Reilun kaupan kahvitus lippukunnan johtajiston kokoukseen tai kutsukaa äidit ja isät Reilun kaupan tee-iltaan. 7. Vaatteita keräävät ainakin UFF (www.uff.fi), Lähetystorit (www.fida.info) ja Emmaus (www.emmaushelsinki.fi/fi/suomi.html) 10. Lämpimien peittojen tarve maailman kriisialueilla orpojen, sairaiden ja kuolevien ihmisten parissa on rajaton. Pienelläkin osuudella, vaikkapa vain yhdellä tilkulla voit olla mukana auttamassa. 25
Ohjeet Äiti Teresan tilkkupeittoon löytyvät SP:n kotisivuilta (www.partio.fi/toiminta > palvelu). 10. Anna ja Toivo -nuket ovat osa Unicefin vapaaehtoistyötä. Räsynukesta tehdään mielikuvitusta käyttäen maailman lapsi. Valmis nukke annetaan adoptoitavaksi eli myyntiin 20 euron hinnalla. Yhden lapsen perusrokotusten arvo on 20 euroa. Tällä summalla Unicef voi hankkia yhdelle lapselle elintärkeät rokotukset kuutta tappavaa tautia vastaan. Jokainen oman kodin löytänyt nukke pelastaa yhden lapsen elämän. Nuken ohjeet löytyvät Unicefin kotisivuilta www.unicef.fi > vapaaehtoistyö. 12. Kummilapsen voitte hankkia esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:stä (www.pela.fi ), Plan-Suomen (www.plan-suomi.org) tai Kehitysmaiden Lasten Koulutustuki ry:n (http://lahetys.svk.fi/kmlkt/) kautta. Voitte myös tukea kehitysmaiden lapsia seurakuntanne nimikkolähettien kautta. Toimintavinkkejä löytyy myös Eshungu vihosta. KERÄILIJÄ Tavoitteena on, että vartiolainen kartuttaa kokoelmaansa, osaa huolehtia kokoelmastaan ja säilyttää kokoelmansa järjestyksessä. 1. Valitse keräilykohteeksesi jokin partioaiheinen esine tai asia (esim. leirimerkki, tapahtumapinssi, retkiresepti, ruokalaulu) tai muu sinua kiinnostava asia. 2. Tee keräilykokoelmallesi asianmukainen säilytystila. 3. Selvitä saamasi uuden keräilyesineen tai asian alkuperä ja pidä alkuperistä kirjaa. 4. Selvitä löytyykö Suomesta tai ulkomailta keräilyhengenheimolaisiasi ja tutustu mahdollisen kerhon tai yhdistyksen toimintaan. 5. Hanki mahdollisuuksien mukaan kokoelmaasi täydennystä kotimaasta ja myös ulkomailta. 6. Järjestä näyttely keräilykokoelmastasi. 7. Vieraile Partiomuseossa Turussa tai esittele kokoelmasi ja kerro siitä toiselle partiolaiselle/ keräilijälle. 26
KIELENTAITAJA Tavoitteena on, että vartiolainen oppii uutta kieltä ja tutustuu kieltä puhuvien ihmisten kulttuuriin. 1. Valitse kieli, jota et ole aikaisemmin opiskellut 2. Selvitä kuinka paljon valitsemaasi kieltä puhutaan maailmassa, missä maissa ja kulttuureissa sitä puhutaan, ja mikä on kielen asema näissä maissa (vähemmistö- vai enemmistökieli, saako kielellä opetusta koulussa). 3. Opettele aakkoset ja lukusanat yhdestä kymmeneen. 4. Opettele parikymmentä arkista sanaa ja tärkeimmät lauseet (tervehtiminen, esittäytyminen, kiittäminen, hyvästeleminen). 5. Opettele partiosanastoa valitsemallasi kielellä. Valitkaa seuraavista tehtävistä (6 8) vähintään kaksi. 6. Tutustu niiden ihmisten perinteisiin (tavat, juhlat, uskonto, musiikki, taide), jotka puhuvat valitsemaasi kieltä. 7. Opettele laulu tai leikki valitsemallasi kielellä. 8. Lue valitsemallasi kielellä kirjoitettuja lastenkirjoja tai katsele televisio-ohjelmia kyseisellä kielellä. Vieraskielisten sanojen opettelussa voi käyttää apuna muistipeliä. Kirjastosta löytyy avuksi kielikasetteja sekä kirjoja monella eri kielellä. Tavoitteena on, että vartiolainen pystyy keskustelemaan vieraalla kielellä ja tuntee kieltä puhuvien ihmisten kulttuuria. 1. Selvitä kuinka monta kieltä maailmassa puhutaan, mitkä ovat puhutuimmat kielet, missä niitä puhutaan ja miksi. 2. Valitse kieli, jota olet jo opiskellut muutaman vuoden ajan ja käytä tätä kieltä kaikissa tämän jälkeisissä tehtävissä. 3. Selvitä kuinka paljon valitsemaasi kieltä puhutaan maailmassa, missä maissa ja kulttuureissa sitä puhutaan ja mikä on kielen asema näissä maissa (vähemmistö- vai enemmistökieli, saako kielellä opetusta koulussa). 4. Opettele partiosanastoa kyseisellä kielellä, esimerkiksi partiolupaus. 5. Opettele laulu, runo tai rukous valitsemallasi kielellä. 6. Harjoittele itsestäsi kertomista, kaupassa käyntiä ja omasta lippukunnasta kertomista valitsemallasi kielellä. 27
Valitse seuraavista tehtävistä (7 13) vähintään neljä. 7. Selvitä onko valitsemaasi kieltä puhuvalla maalla/mailla ystävyysseuraa Suomessa (esim. Suomi Venäjä-seura) ja tutustu seuran toimintaan. 8. Tutustu partiojärjestöön/-järjestöihin, jossa käytetään valitsemaasi kieltä. 9. Tutustu niiden ihmisten perinteisiin (tavat, juhlat, uskonto, musiikki, taide), jotka puhuvat valitsemaasi kieltä. 10. Tutustu valitsemaasi kieltä puhuvien ihmisten ruokakulttuuriin ja valmista ateria. 11. Lue lehtiä valitsemallasi kielellä. 12. Katsele elokuva valitsemallasi kielellä. 13. Kuuntele musiikkia valitsemallasi kielellä. Vieraskielisten sanojen opettelussa voi käyttää apuna muistipeliä. Kirjastosta löytyy avuksi kielikasetteja ja kirjoja monella eri kielellä 28
KIERRÄTYS Tavoitteena on, että vartiolainen osaa lajitella ja kierrättää jätteet sekä tietää mitä lajitelluille ja kierrätetyille materiaaleille tapahtuu. Perustaidot 1. Selvitä mikä on biojätettä ja mikä ei. 2. Selvitä mikä on ongelmajätettä ja miten ongelmajätteiden kanssa toimitaan. 3. Selvitä miten eri paperilaatuja (sanomalehdet, paperi, pahvit, paperipakkaukset, nestepakkaukset) lajitellaan. 4. Selvitä mitä muovilaatuja saa polttaa ja lajittele muovijätettä sen mukaan. Tositoimet 5. Kerää kotoa ja kololta kierrätykseen kelpaavat tavarat, jätteet ja ongelmajätteet ja toimita ne asianmukaisiin paikkoihin. 6. Valmista käyttötavara kierrätysmateriaaleista. 1. 4. Hankkikaa kuntanne jätehuoltomääräykset kunnan ympäristönsuojelusihteeriltä tai ympäristötoimistosta. 3. Lisätietoja saa myös Paperinkeräyksen kotisivuilta (www.paperinkerays.fi). 6. Vanhoista kynttilänpätkistä saa uusia kynttilöitä valamalla esim. jogurttipurkkiin, eikä sydänlanka maksa paljon. Vanhasta flanellipaidasta saa hyvän pannulapun. Lajittelua voi opetella leikin tai pelin avulla. Maa vesi ilma -leikissä voi paikoiksi vaihtaa eri kierrätyspaikkoja tai roskiksia, jolloin huutaja huutaa eri roskia ja leikkijät yrittävät ehtiä oikean roskiksen luo. Viimeiseksi perille tullut putoaa pois. Tai voitte valmistaa ympyrälaudan, johon kirjoitatte eri kierrätysvaihtoja ja leikata paljon kortteja, joille kirjoitatte roskien ja tavaroiden nimiä. Pelatessa heittäkää noppaa ja nostakaa yksi kortti. Jos kortissa oleva roska tai tavara sopii pelilaudan ruudun kierrätysvaihtoehtoon, saa kortin pitää ja nostaa uuden kortin. Jos kortti ei sovi ruutuun, odotetaan vuoroa ja heitetään uudelleen. Se, jolla on eniten kortteja voittaa. Toimintavinkkejä löytyy SP:n kotisivuilta (www.partio.fi/ymparisto > vinkkejä ympäristön palvelunuoleen). Tavoitteena on, että vartiolainen osaa lajitella ja kierrättää jätteet sekä osaa omilla kulutustavoillaan vaikuttaa jätteen määrän synnyn vähenemiseen. 1. Tutustu kotiseutusi jätteidenlajittelusäädöksiin ja kompostointiin, ja suunnittele ja toteuta niiden mukainen lajittelusysteemi kololle, kotiin tai lippukunnan kämpälle. 2. Vieraile joko kierrätyskeskuksessa, jätteidenlajittelupaikassa tai kaatopaikalla, ja selvitä mitä tavaroille siellä tapahtuu. Tutustu Pidä saaristo siistinä -järjestön toimintaan. 3. Mieti miten eri tuotteiden valinta jo ostopäätöstä tehtäessä vaikuttaa tulevan jätteen määrään ja laatuun. Kerää viikon ajan kotona tai viikonlopun retkellä syntyviä pahvipakkausjätteitä ja muita pakkausjätteitä ja mieti miten tätä jätemäärää voisi vähentää. 29
4. Korjaa käytöstä poistettu tavara (huonekalu, vaate, polkupyörä, pesukoneen rummusta halsteri) uudelleen käyttöön. 5. Vieraile joko kierrätyskeskuksessa tai jätehuollon jossakin toimipisteessä, ja selvitä mitä materiaaleille siellä tapahtuu. 1. Hankkikaa kuntanne jätehuoltomääräykset kunnan ympäristönsuojelusihteeriltä tai ympäristötoimistosta. 3. Lisätietoa löytyy Paperinkeräyksen kotisivuilta (www.paperinkerays.fi). 4. Miettikää kuinka paljon eri tavaroiden valmistaminen kuluttaa energiaa ja kuinka kestäviä ja korjattavia tavarat ovat. Lajittelua voi opetella leikin tai pelin avulla. Maa vesi ilma -leikissä voi paikoiksi vaihtaa eri kierrätyspaikkoja tai roskiksia, jolloin huutaja huutaa eri roskia ja leikkijät yrittävät ehtiä oikean roskiksen luo. Viimeiseksi perille tullut putoaa pois. Tai voitte valmistaa ympyrälaudan, johon kirjoitatte eri kierrätysvaihtoja ja leikata paljon kortteja, joille kirjoitatte roskien ja tavaroiden nimiä. Pelatessa heittäkää noppaa ja nostakaa yksi kortti. Jos kortissa oleva roska tai tavara sopii pelilaudan ruudun kierrätysvaihtoehtoon saa kortin pitää ja nostaa uuden kortin. Jos kortti ei sovi ruutuun, odotetaan vuoroa ja heitetään uudelleen. Se, jolla on eniten kortteja voittaa. Toimintavinkkejä löytyy SP:n kotisivuilta (www.partio.fi/ymparisto > vinkkejä ympäristön palvelunuoleen). 30
KIRJALLISUUS Tavoitteena on, että vartiolainen lukee erilaista kirjallisuutta. 1. Lue nuorisokirja. 2. Lue kolme lukua/tarinaa jostakin partiolaisista kertovasta kirjasta (esim. Kärppävartion tarinoita, Aaretinahon salaisuus, Partiopojan kirja,). 3. Lue jokin sarjakuva-albumi. 4. Lue satu tai näytelmä ja tehkää siitä vartiosi kanssa esitys. 5. Lue erilaisia runoja ja kirjoittakaa vartiosi kanssa oma partioaiheinen runo. 6. Keskustelkaa lukemistanne kirjoista vartion kokouksessa, tai tehkää niistä esittelyt kolon seinälle tai vartion päiväkirjaan. 7. Vieraile kirjastossa ja tutustu sen palveluihin. Tavoitteena on, että vartiolainen tutustuu eri kirjallisuuslajeihin ja osaa käyttää kirjoja lähdeteoksina. 2. Lue jokin partiolaisista kertova kirja (esim. Partiopojan kirja, Kärppävartion tarinoita, Aaretinahon salaisuus). 3. Lue jokin opas- tai käsikirja (esim. Kisavartion opas, Mikä Muka Muunlainen, Retkiruokakirja, Sisupartio-opas, luonto-opas, hartauskirja) ja käytä siitä löytämääsi vinkkiä vartion kokouksessa tai retkellä. 4. Tutustu suomalaiseen kansanrunouteen. Lue eläinsatuja, hölmöläisjuttuja, nuotiotarinoita tai myytillisiä tarinoita ja käytä lukemaasi osana vartion iltahartautta. 5. Lue jokin meri- tai meripartioaiheinen kirja ja käytä siitä löytämääsi vinkkiä vartion kokouksessa tai retkellä. 6. Kirjoita lukemastasi kirjasta arvostelu vartion päiväkirjaan, kolon seinälle, lippukunnan tai piirin lehteen, lippukunnan nettisivuille tai Partio-lehteen. 7. Kirjoita luonto- tai partioaiheinen runo, novelli tai muu kertomus. 1. Lue jokin partiokäsikirja (esim. Partiolaisen käsikirja, Laumanjohtajan käsikirja, Vartionjohtajan käsikirja) ja käytä siitä löytämääsi vinkkiä vartion kokouksessa tai retkellä. 31
KOTISEUTU Tavoitteena on, että vartiolainen tuntee oman kotiseutunsa historian, tavat ja ympäristön. 1. Osallistu tutkimusretkeen, jonka tarkoituksena on kartoittaa kotiseudun retkeilymaastot ja löytää vartiolle hyvä retkikohde. 2. Vieraile kunnan- tai kaupungintalossa, poliisiasemalla tai kotiseutumuseossa. 3. Tutustu kotiseutusi historiaan ja sen jännittäviin tapahtumiin sekä käy tutustumassa historiallisesti jännittäviin paikkoihin. 4. Opettele puhumaan kotiseutusi murteella tai tutustu johonkin lähialueen murteeseen. 5. Vietä pikkujoulua, laskiaista, pääsiäistä tai muuta juhlaa siten kuin sitä vietettiin kotiseudullasi isovanhempienne lapsuudessa. 6. Osallistu kotiseuduntuntemusvisan suunnitteluun ja toteutukseen. Materiaaleja ja neuvoja saa kirjastosta ja kirjastonhoitajilta, kunnan- tai kaupungintalolta, sekä vanhemmilta ja isovanhemmilta. 2. Yhteystiedot löytyvät mm. paikallisesta puhelinluettelosta. 3. Historiallisia paikkoja voivat olla museot, rakennukset, jääkauden lohkareet, juoksuhaudat tai muut nähtävyydet. 4. Voitte lukea murteille käännettyjä sarjakuvia tai etsiä murresanakirjoja (esimerkiksi Tampere-Suomi-Tampere) ja kirjoittaa jutun vartiostanne tai lippukunnasta sen avulla. Murresanoja voi opetella muistipelin avulla. 5. Tietoa juhlaperinteistä ja juhlaruuista saa isovanhemmilta. 32
KÄSITYÖLÄINEN Tavoitteena on, että vartiolainen oppii kolme uutta kädentaitoa. 8. Puno tuohesta astia esim. tuohilippi tai -rove. 9. Muovaile savesta tai askartelumassasta koristetai käyttöesine. Valitse seuraavista tehtävistä (1 9) vähintään kolme työtä, joita et ole tehnyt aikaisemmin. 1. Kerää luonnosta kasveja, sieniä ja värjää niillä villalankoja tai puuvillakangasta. Myös teellä voi värjätä. Puuvillakangasta voi myös aurinkovärjätä. Neulo itsevärjätyistä langoista esimerkiksi lapaset, kaulaliina tai päähine. Värjätystä kankaasta voi ommella vaikka tyynynliinan, maskotin tai ruokailuvälinepussin. 2. Opettele huovuttamaan tasolla ja tee siitä jokin esine. Valmista vyö, laukku tai tyynynpäällinen. 3. Ompele tarina- tai nuotioviitta. 4. Valmista merimiessäkki tai ruokapussi. 5. Valmista valokuvakehykset tai puulusikka ja koristele se kaivertamalla tai polttamalla. 6. Vuole puusta voiveitsi, paistolasta tai pussillinen kiehisiä. 7. Valmista leirijakkara, lintulauta tai linnunpönttö. 2. Esimerkiksi kirjanmerkki tai pannulappu. Levyllä voi myös päällystää pienen purkin ja tehdä siitä soittimen. Huovuttamalla on helppo valmistaa esimerkiksi pallo kiven tai kulkusen ympärille. Lisätietoja ja vinkkejä löytyy kirjasta Huovutus ja huopatyöt. 3. Päällikeompelu sopii hyvin viitan tekoon ja on helppoa kun käyttää kaksipuoleista liimakangasta apuna. 5. Puulusikan teko-ohje löytyy N. Coranderin kirjasta Retkeilijän Erätaidot osa 1. 8. Tuohen keruuaika on lyhyt, kesä heinäkuu, ja käsityönä se on hidasta. Tuohet revitään kaadettaviksi määrätyistä puista maanomistajan luvalla. Tuohilipin ja -roveen ohje löytyy mm. N. Coranderin kirjasta Retkeilijän Erätaidot osa 1. Ohjeita ja neuvoja löytyy kirjastosta erilaisista askartelu- ja kädentaitokirjoista sekä askartelutarvikkeita myyvistä kaupoista (esim. www.sinooperi.fi ja www.eurokangas.fi). Apua löytyy Pirjo Karhun kirjasta Hyvä sauma : tekstiilityön käsikirja.. Kokeilkaa myös kasvivärejä. Kasvivärjäyksestä löytyy lisätietoa kirjoista Erik Sundström: Värjäämme yrteillä, sienillä ja jäkälillä ja Terttu Hassi: Luonnonväreillä värjääminen. 33
Tavoitteena on, että vartiolainen oppii kolme uutta kädentaitoa. Valitse seuraavista tehtävistä (1 9) vähintään neljä sellaista työtä, jota et ole tehnyt aikaisemmin. 1. Kudo pirta- tai lautanauhaa. 2. Tee nahasta tuluskukkaro, partiovyö tai laukku. 3. Puno pajusta kori tai muu esine, esim. avaimenperä, ritsa, koru, pajupilli. 4. Kudo, virkkaa tai ompele työ. 5. Koriste vaate, tyynynpäällinen, pussilakana tai pyyheliina kirjailemalla, batiikkivärjäämällä tai painamalla kangasväreillä. 6. Valmista puusta lautanen, vati tai muu puuastia. 7. Tee pirunnyrkki, jossa on vähintään kuusi osaa. 8. Tee paperimassasta omaa paperia, käsinukke tai kolmiulotteinen maastokartta. 9. Kaiverra ja valmista kipsi- tai tinavaloksena vartion tunnus, mitali tai koru. Ohjeita ja neuvoja löytyy kirjastosta erilaisista askartelu- ja kädentaitokirjoista ja -lehdistä sekä askartelutarvikkeita myyvistä kaupoista. 1. Netistä hakusanoilla pirtanauha ja lautanauha löytyy paljon teko-ohjeita, historiaa ja käyttötarkoituksia. 3. Kerättävistä pajuista otetaan talteen edellisen vuoden oksatonta suoraa kasvua, jossa ruskean ydinpuun osuus on mahdollisimman pieni. Punontaan sopivia lajeja ovat mm. joki-, kiilto- ja tuhkapaju. Harmaakuorisista pajuista sanotaan, että ne eivät kestä hyvin punomista. Oksat leikataan mahdollisimman läheltä maata siististi. Jos pajut aiotaan kuivata, se tehdään joko irrallaan ulkona tai nipuissa sisätiloissa. Pajut säilytetään kuivassa tilassa suojassa kosteudelta ja auringonvalolta. Lisätietoja löytyy Internetistä (www.mmm.fi/ luonnontuote). 4. Kutoa tai virkata voi esim. myssyn, kännykkäkotelon tai Äiti Teresa -tilkkupeiton. Peiton ohje löytyy partiolaisten kotisivulta (www.partio.fi/ toiminta > palvelu). Ommella voi esim. vartion oman viirin, rinkan sadesuojan, ruokailuvälinepussin tai Unicefin Anna ja Toivo -räsynuken. Lisätietoja www.unicef.fi/vapaaehtoistyö. 5. Apua löytyy Pirjo Karhun kirjasta Hyvä sauma : tekstiilityön käsikirja. Kokeilkaa myös kasvivärejä. Kasvivärjäyksestä löytyy lisätietoa kirjoista Erik Sundström: Värjäämme yrteillä, sienillä ja jäkälillä ja Terttu Hassi: Luonnonväreillä värjääminen. Muita hyviä kirjoja: Lundsay Milne: Hauskaa askartelua luonnosta, Pekka Rokka - Harry Ahlvik - Marjatta Vuori - Merja Tilanterä: Kädet luovat, Jouni Hautakangas Lapsi nikkaroi, Jouni Hautakangas Pikku nikkari. Lisätietoja kirjoista Askartelun pikkujättiläinen, Paperiaskartelun käsikirja ja Paperitaidekoulu. 8. Uusiopaperin ohje löytyy SP:n julkaisemasta Tärppihieveri kirjasta s. 99. 9. Muotin valosta varten voi kaivertaa puunpalaseen tai lautaan. Kun muotti on halutun syvyinen, kaadetaan siihen sulatettu tina (uuden vuoden tinat sopivat) ja annetaan jäähtyä. Vähän pehmeään tinaan voi painaa hakaneulan tai muun korukiinnityksen. Muista, että tina on ongelmajätettä. Laita käytetyt tinat paristokeräykseen tai käytä uudelleen. 34
KÖYSI Tavoitteena on, että vartiolainen osaa tehdä solmuja ja käyttää lippukunnan köysiä. Perustaidot 1. Harjoittele vyyhteämään köysi kahdella eri tavalla. 2. Opettele päättämään köysi kolmella eri tavalla. Tositoimet 3. Opettele tekemään kahdeksan solmua ja selvitä niiden käyttötarkoitukset. 4. Tee köysityö (amppeli, pannunalunen, avaimenperä, lepuuttaja, huiviholkki). 5. Tee köysitikkaat käyttäen esimerkiksi tykkimiehensolmua tai leirin/vartion ilmoitustauluun köysikiinnitys ja koristelu. 6. Valmista pelastusköysi ja harjoittele sen heittämistä. 2. Tavallisin tapa päättää köysi on rihmaaminen. Köyden päähän voi myös tehdä kruunun eli taljasolmun. Tekokuituiset köydet voi päättää polttamalla tai sulattamalla. 3. Erilaisia solmuja löytyy kirjoista Partiolaisen käsikirja, Olli Aulio: Suuri retkeilykirja, Yrjö Karilas: Antero Vipunen ja Martta E. Ropponen: Solmukirja. 4. Kirjastosta löytyy kirjoja, joissa on ohjeita köysitöitä ja solmutöitä varten. 5. Köysitikkaiden ohje löytyy Partiolaisen käsikirjasta. Köysitikkaiden askelmat tulee asettaa tasaisesti toisistaan noin 30 40cm välein. 6. Pelastusköyden tulee olla halkaisijaltaan 1,5 2cm paksua köyttä ja pituudeltaan noin 5m. Pelastusköyttä heitettäessä astutaan toisella jalalla köyden pään päälle. Köysi kerätään vyyhdille toiseen käteen niin, että se pääsee luistamaan siitä hyvin heitettäessä. Parempaan heittokäteen kerätään köyden lähtevä pää, johon on sidottu jokin paino. Hyviä lähdeteoksia tähän taitomerkkiin ovat edellä mainitut: SP:n Partiolaisen käsikirja, Olli Aulio: Suuri retkeilykirja, Yrjö Karilas: Antero Vipunen ja Martta E. Ropponen: Solmukirja. Tavoitteena on, että vartiolainen osaa käyttää ja huoltaa lippukunnan köysiä ja tehdä solmuja. Perustaidot 1. Opettele erilaisia tapoja estää köyden päiden purkautuminen. 2. Jatka köyttä lyhyt- tai pitkäpujoksella. 3. Opettele tekemään 15 solmua ja selvitä niiden käyttötarkoitukset. 4. Tutustu erilaisiin köysimateriaaleihin ja niiden käyttöön sekä huoltoon. 35
Tositoimet 5. Opettele pukki- ja ristiköytökset ja käytä niitä leirirakennelman tekoon. 6. Valmista köytösnarusta punomalla noin 8 metrin pituinen 3 4-säikeinen köysi. 7. Selvitä millaiset solmut soveltuvat verkon tekoon ja valmista riippukeinu tai kalaverkko. 8. Laita yhdessä muiden kanssa köydet säilytyskuntoon retken tai leirin jälkeen. 1. Tavallisin tapa päättää köysi on rihmaaminen. Köyden päähän voi myös tehdä kruunun eli taljasolmun. Tekokuituiset köydet voi päättää polttamalla tai sulattamalla. 3. Erilaisia solmuja löytyy kirjoista Yrjö Karilas: Antero Vipunen ja Martta E. Ropponen: Solmukirja. 4. Ottakaa huomioon myös erilaiset vene- ja kiipeilyköydet. Hyviä lähdeteoksia tähän taitomerkkiin ovat edellä mainitut: SP:n Partiolaisen käsikirja, Olli Aulio: Suuri retkeilykirja, Yrjö Karilas: Antero Vipunen ja Martta E. Ropponen: Solmukirja. 36
LAIVAKOKKI Tavoitteena on, että vartiolainen auttaa ruuan valmistuksessa viikonloppupurjehduksen ajan ja tutustuu pentterin käyttöön. Merkki tehdään aluksen päällikön alaisuudessa. Perustaidot 1. Tutustu pentteriin ja opettele missä ruuanvalmistukseen tarvittavia tavaroita säilytetään. 2. Opettele käyttämään mahdollisuuksien mukaan veneen keitintä, uunia ja kylmälaitetta. 3. Tutustu pentterissä käytettävien polttoaineiden (kaasu, valopetroli, sprii) aiheuttamiin vaaroihin ja opettele sammuttamaan niiden aiheuttamat palot. 4. Opettele vaihtamaan kaasupullo tai lisäämään polttoainetta keittimeen. 5. Opettele tankkaamaan vesitankki tai huolehtimaan juomaveden riittävyydestä. Tositoimet 6. Osallistu aamupalan, kahden lämpimän aterian ja iltapalan valmistamiseen. 7. Huolehdi ruuan tarjoilusta. 8. Tiskaa tiskit ja siivoa pentteri ja ruokapöytä aterioiden jälkeen. Tavoitteena on, että vartiolainen osaa käyttää pentteriä ja toimii kokkina viikonloppupurjehduksella. 1. Tutustu erilaisten ruoka-aineiden säilyvyyteen ja säilytystapoihin. 2. Tutustu erilaisiin ruoka-aineallergioihin ja kasvissyöntiin, ja ota ne huomioon ruokalistassa. 3. Laadi ruokalista viikonloppupurjehdukselle ja käy kaupassa sen mukaisesti. 4. Valmista purjehduksen aikana uuniruoka, keittoruoka ja kastikeruoka. 5. Tutustu veneen juomavesijärjestelmään tai juomaveden säilytykseen purjehduksen aikana. 6. Opettele huoltamaan mahdollisuuksien mukaan pentterin keitintä, uunia ja kylmälaitetta. 7. Siivoa, inventoi ja huolla pentterin ruoka- ja työvälinekaapit sekä -laatikot. 8. Opettele hoitamaan veneen jätehuolto. 3. Laadi ruoka- ja kauppalista siten, että jätettä tulee mahdollisimman vähän. 8. Tutustu pysähdyssatamien jätteenlajittelumahdollisuuksiin. 37
LASARETTI Tavoitteena on, että vartiolainen tuntee lippukunnan ensiapuvälineistön ja osaa toimia oikein ensiaputilanteessa retkellä tai leirillä. 1. Tutustu lippukunnan ensiapuvälineisiin ja niiden käyttöön, sekä kokoa tarvittava ensiapuvälineistö lippukuntaretkeä tai kesäleiriä varten. 2. Selvitä missä sijaitsee koloa ja kämppää lähinnä oleva päivystävä ensiapupiste. 3. Keskustele vartionjohtajan ja toisten vartiolaisten kanssa tupakoinnista sekä alkoholin ja huumeiden käytöstä ja niiden haitallisista vaikutuksista. 4. Toimi kahden päivän ajan ensiapuvastaavan apuna kesäleirillä tai lippukunnan retkellä. 5. Osallistu potilaana ensiapuharjoitukseen, ja kerro ensiavunantajille harjoituksen jälkeen sinulle kuulunut oikea hoito. 6. Ole mukana suunnittelemassa ensiapuharjoitusta nuoremmille vartiolaisille tai sudenpennuille. 38
LEIPURI Tavoitteena on, että vartiolainen leipoo yhdessä vartionsa kanssa ja siivoaa keittiön aina leipomisen jälkeen. Perustaidot 1. Opettele erottamaan toisistaan vehnä-, peruna-, graham- ja ruisjauhot sekä selvitä mihin niitä käytetään. 2. Harjoittele tavallisimpien leivonnassa käytettävien mausteiden tunnistamista ja selvitä miten käytetään leivinjauhetta. 3. Selvitä mitä tarkoitetaan mittalyhenteillä tl, rkl, dl ja l. Tositoimet 4. Tee pizzaa tai leivo leipää tai sämpylöitä. 5. Tee pannukakku. 6. Leivo kääretorttu, muffinsseja tai joulutorttuja ja piparkakkuja valmiista taikinoista. 7. Leivo joitakin pikkuleipiä, kuten kaurakeksejä. 8. Siivoa jälkesi aina leipomisen jälkeen. 1. Tunnistettavat jauhonäytteet voi laittaa pieniin pusseihin, joista vartiolaiset yrittävät tunnistaa ne vertaamalla jauhojen ulkonäköä. Vehnäjauhoja käytetään makeisiin leivonnaisiin (pullataikina, kakut, piirakkapohjat, muffinssit), graham- ja ruisjauhoja leipien ja sämpylöiden leipomiseen ja perunajauhoja kiisseleiden, mehukeittojen ja kastikkeiden suurustamiseen. 2. Mausteita voi tunnistaa maistelemalla, tunnustelemalla ja haistelemalla. Leivinjauhetta käytettäessä se sekoitetaan aina muihin kuiviin aineisiin eli jauhoihin. Leivontaohjeita löytyy paljon kirjastosta, lehdistä ja leivontakirjoista. Käyttäkää leivonnassa metsän tai kotipuutarhan antimia. Kokeilkaa leipomista pelkästään luomuaineista ja vertailkaa kaupassa luomutuotteiden ja tavallisten tuotteiden hintoja. Tietoa ekotuotteista löytyy Kuluttajaviraston kotisivuilta (www.kuluttajavirasto.fi > Tietoa eri aiheista > Eko-ostajan opas). Marttaliiton kotisivuilta (www.marttaliitto.fi) löytyy Marttaliiton ja Suomen Standardisoimisliiton (www.sfs.fi) tekemä ympäristömerkinnän kartoituslomake, jonka avulla jokainen voi selvittää ympäristömerkittyjen tuotteiden saatavuutta vaikka omassa lähikaupassaan. Lisäksi sivuilla on mallipohja aloitteesta, jolla voi antaa palautetta kauppiaalle. Tavoitteena on, että vartiolainen oppii leipomaan erilaisia leipomuksia, osaa kypsentää leipomuksia nuotiolla, osaa puhdistaa uunin ja hellan ja oppii siivoamaan jälkensä. Perustaidot 1. Selvitä milloin ja miten leivonnassa käytetään kohotusaineena hiivaa, leivinjauhetta ja soodaa. 2. Kerää leivontaohjekokoelma tai osallistu vartion oman leivontakirjan tekemiseen. 39