KATSAUS VUOTEEN 2014 EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2014 Kaupunginhallitus 18.8.2014 Kaupunginkanslian julkaisuja 2014:2
Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytöstä kootaan vuosittain puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätöksen yhteyteen katsaus, jossa jokainen määrärahasta rahoitettavat toimenpiteet kuvataan yhden sivun mittaisella hankekortilla. Hankekortissa kerrotaan lyhyesti hankkeen perustiedot, keskeinen tavoite, toimenpiteet sekä saavutetut/saavutettavat tulokset. Tulosten lisäksi toimenpiteen vaikuttavuutta arvioidaan työllistämisen, syntyneiden uusien työpaikkojen ja yritysten sekä välillisten vaikutusten osalta. Kortissa on lisäksi kuvattu, miten hanke/toimenpide toteuttaa 2028 strategiaa. Tiedot perustuvat toteuttajien ilmoittamiin tietoihin ja yksityiskohtaisempaa tietoa saa hankekorteissa mainituilta yhteyshenkilöiltä. Elinkeinojen kehittämistoiminnassa ja EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytössä kiinnitetään erityistä huomiota rakennemuutoksen hallintaan, uusien työpaikkojen synnyttämiseen, työllistymiseen sekä elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Määräraha mahdollistaa kymmenien hankkeiden ja toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisen kaupungin toimialoilla ja yhtiöissä. EU- ja elinkeinopoliittisella määrärahalla rahoitetuissa hankkeissa ja toimenpiteissä työskenteli alkuvuoden aikana noin 30 henkilöä. Näiden lisäksi palkkatuella, työllistämistoimin ja erilaisissa työharjoittelu/kokeilupaikoissa on työskennellyt noin 70 henkilöä. Hankkeiden ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukemana alueelle on alkuvuoden aikana syntynyt tai sijoittautunut 12 uutta yritystä ja 44 uutta työpaikkaa. Lappeenrannan kaupunki varasi vuoden 2014 talousarviossa EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin, investointeihin ja muihin toimenpiteisiin yhteensä 4 711 513 milj. euroa, josta 2,8 milj. euroa investointiosassa ja loput käyttötalousosassa. Kaupunginhallitus hyväksyi määrärahan talousarvion mukaisen käyttösuunnitelman 10.2.2014. Kaupunginvaltuusto hyväksyi investointimäärärahojen siirrot 2.6.2014, jonka seurauksena investointiosassa on käytettävissä käyttösuunnitelmasta poiketen 3 036 622 euroa. Talousarviossa EUmäärärahalle arvioitiin saatavaksi vastinrahoitusta erilaisista rahoituslähteistä noin 5 milj. euroa, jolloin kokonaisrahoitus olisi noin10 milj. euroa. Investointiosaan varatusta rahoituksesta on tällä hetkellä sitomatta yli miljoona euroa mutta käyttötalousosa on kokonaan sidottu. Investointeihin ei ole ohjelmakausien vaihteessa juurikaan saatavissa ulkopuolista vastinrahoitusta, mutta rahoitusta tullaan kohdistamaan muihin elinkeinopoliittisesti merkittäviin toimenpiteisiin. Lähes kaikki edellisen EU-ohjelmakauden (2007 2013) rahat on sidottu, minkä vuoksi tänä vuonna on käynnistynyt/käynnistyy vain muutamia uusia hankkeita. Vanhan ohjelmakauden hankkeita voi toteuttaa osin jopa alkuvuoteen 2015 asti. Uusi EU-ohjelmakausi (2014 2020) käynnistyi virallisesti vuoden vaihteessa. Rakennerahastojen, EAKR ja ESR, uuden ohjelman ensimmäinen hankehakukierros on parhaillaan käynnissä. Molempien rahastojen ensimmäisellä hakukierroksella jaetaan koko vuoden 2014 myöntövaltuus. EAKR-haku päättyy 29.8.2014 ja ESR-haku 1.9.2014. Lappeenrannan kaupunki yhteistyökumppaneineen valmistelee hakemuksia molempiin rakennerahastohakuihin. Seuraavat hakukierrokset ovat ennakkotietojen mukaan alkuvuodesta 2015. Lappeenrannassa 14.8.2014 Krista Huovila EU-asiamies
Hankkeen nimi Päätös Käyttösuunnitelma + siirrot Muu rahoitus (arvio) K Käyttötaloushankkeet 1 911 513 2 445 073 K1 Silta työelämään (EKTA) Etelä-Karjalan työ- ja asukastupa KH 563/13 66 000 285 832 K2 Maaseutuohjelma (LEADER) KH 263/14 60 000 392 838 K3 Voimaa Vainikkalasta -hanke KJ 47/12 2 890 39 036 K4 Salpapolun kehittäminen - vapaa-ajan ja yritystoiminnan reitti KJ 71/12 3 300 94 324 K5 Maakunnallinen yhteistyö: Imatra-kaupunkiseutu Varaus 144 848 239 900 K6 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus (EKI) Varaus 50 287 259 692 K7 Pien-Saimaan hoitokalastushanke KalaPisa 2017 KH 76/12 16 400 49 200 K8 Pien-Saimaan kunnostuksen jatkaminen (PISA+) KH 454/13 25 000 85 000 K9 Wirman palvelussopimus Sopimus 853 580 910 462 Osaamispohjaisten yritysten Start-Up Mill toiminta 110 000 240 000 INKA-Tekes projekti 110 000 89 000 Green Energy Showroom 10 000 24 300 Kaupungin elinkeinopoliittinen markkinointi foorumissa 32 384 0 Lappeenrannan kaupungin sijoittautumismarkkinointi 100 000 0 Sijoittautumis- ja innovaatioiden kaupallistamispalvelut 150 000 0 Lentoliikenteen kehittäminen 800 30 734 Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen toiminta 60 852 50 000 Innovaatioitupankki 0 22 544 Renewtech 5 970 17 543 Skinnarila Innovation Factory 17 000 124 721 Innovation and Business Cooperation - Innobus 10 264 91 000 Onnistuneesti uusille markkinoille 7 000 16 334 Maahanmuuttajan yrittäjyyden tuki - Mammutti 0 54 000 Hiekkalinna, katujuna ja kausihenkilöstö 167 759 0 GoSaimaa 50 000 100 000 Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun 21 551 50 286 K10 Lentoliikenteen ja lentokentän kehittäminen KH 47/14 500 000 0 K11 Kaupunkimarkkinointi KH 47/13 20 000 0 K12 Keskustan, linnoituksen ja satamatorin tapahtumat KJ 3+12/14 10 000 0 K13 Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) Varaus 119 208 0 K14 Yrityskylä koululaisille KJ 5/14 40 000 0 K15 Yhteiset joet, yhteiset kalat (RIFCI) ENPI-hanke KH 141/10 0 58 650 K16 Maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksien parantaminen KH 495/11 0 30 139 I Investointihankkeet 3 036 622 1 484 650 I1 Linnoituksen valaistus ja liikenne -hanke KH 413/11 28 278 28 278 I2 Maaseudun pienet infrahankkeet: Valaistus, pysäkit ja pyörätiet KH 417/12 139 503 139 503 I3 Rauha matkailualueen kehittäminen ja vihertyöt KH 330/13 82 769 82 769 I4 Liike- ja teollisuusalueiden kehittäminen Varaus 200 000 0 I5 Sataman rautatieraiteen peruskorjaus KH 286/14 400 000 0 I6 Linnoituksen Kehruuhuone (ent. urheilutalo) KH 351/13 500 000 850 000 I7 Ulkovalaistuksen vaihtaminen energiasäästävämpään tekniikkaan KH 469/13 200 000 284 100 I8 Strateginen kaavoitus/yleiskaavat KH 47/14 300 000 100 000 I9 Rakennemuutoksen hallinta - investointihankkeet KJ 27-28/14 500 000 0 I10 Muut investointihankkeet Varaus 686 072 0 RAHOITUS YHTEENSÄ 2014 4 948 135 3 929 723 3
Käyttötaloushankkeet K1 Silta työelämään Toteuttaja Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry (EKTA) Yhteyshenkilö Anu Olkkonen, anu.olkkonen@ekta.fi tai 040 723 6251 Hankeaika 1.1.2013 31.12.2015 Kustannukset Kustannukset ovat yhteensä 351 832. ELY-keskuksen rahoitusosuus on 190 832 ja Lappeenrannan kaupungin 161 000, josta vuoden 2014 EU-määrärahaa 66 000. Tavoitteet Tavoitteet : työllistää palkkatuella 45 henkilöä työkokeilu 35 henkilöä. Työpaikat Tavoitteena on, että 10 henkilöä kiinnittyisi työelämään ja 10 henkilöä koulutukseen. Työkokeilu, palkkatukityö ja harjoittelupaikat. Tavoitteisiin pyritään pienimuotoisten koulutusten ja asiantuntijaluentojen avulla. Lisäksi asiakkaille tarjotaan tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja järjestetään erilaisia teemapäiviä. Mahdollisuus oppisopimuskoulutuksiin. Tarvittaessa ohjataan asiakkaita esim. päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Aloitetaan yritysyhteistyö. 12.5.2014 mennessä palkkatuella työllistetty 37 henkilöä työkokeilu 31 henkilöä muut 11 henkilöä. 12.5.2014 mennessä 3 henkilöä kiinnittynyt työmarkkinoille ja 4 saanut opiskelupaikan. Uudet työpaikat 2014: 1 ohjaaja. Lisäksi 5 ohjaajaa, 1 osa-aikainen toimistotyöntekijä ja toiminnanjohtaja. Ei uusien yritysten perustamiseen liittyviä tavoitteita. Osaamisen ja terveyden heikentymisen ehkäisy sekä sosiaalisten haittojen ehkäisy. Hanke jatkuu 31.12.2015 asti Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen (ulkoaluetyöt ja vanhustyö). Työttömien syrjäytymisen ehkäisy työtoiminnan avulla. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen. 4
K2 Näinikkää kehittämisohjelma Leader Toteuttaja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Yhteyshenkilö Sirpa Onttinen, sirpa.onttinen@lansi-saimaa.eu tai 040 734 3053 Hankeaika 1.1.2008 31.12.2014 Kustannukset Ohjelmakauden 2007 2013 kehittämisohjelmaan ei ole uutta rahoitusta vuodelle 2014. Käynnissä olevien hankkeiden toteutus jatkuu enintään 31.12.2014 saakka. Uuden Leader ohjelmakauden 2014 2020 rahoitukseen on vuoden 2014 EU- ja elinkeinomäärärahasta varattu yhteensä 60 000 euroa. Tavoitteet Maaseudun asukkaat, yhteisöt ja yritykset kehittävät toimintaansa ja aluettaan Leader-rahoituksella, jota on ollut haettavissa Länsi- Saimaan kehittämisyhdistykseltä asukaslähtöisesti laaditun kehittämisohjelman mukaisiin kohteisiin. Kohteina yritysinvestoinnit ja käynnistystuet yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen. Yhteisöllisiä tukia on käytetty asuinympäristön, kokoontumis- ja harrastustilojen, luontoympäristön kunnostamiseen ja mm. matkailullisiin kohteisiin. Lappeenrannassa käynnissä olevien 10 ja vuoden 2013 lopussa päättyneiden 19 hankkeen neuvonta ja loppumaksatukset. Leaderinfoillat 2 kpl. Strategiavalmistelu kaudelle 2014 2020. Muita tilaisuuksia, infotempauksia ja tapahtumia: Maaseudun mahtavin kauppa-auto Kauppatorilla 5.6. ja Oleksilla 6.6. Kansainvälinen Rural Open Days seminaari Kasinolla 6.6. (Aiheina alueimago ja paikallislähtöinen markkinointi, 50 osallistujaa 7 eu-maasta, Grundtvig-rahoituksella). Maaseudun avoimet ovet Leader Open Doors päivä 7.6. mm. Rutolassa, Siparilla, Korkea-ahossa ja Ylämaan Marttalassa. Uuden ohjelmakauden toteutukseen valmistautuminen, hankesuunnittelun opastaminen vuodelle 2015. - Työpaikat Uudet työpaikat 2014: 0 (tavoite 0), koko hankeaikana:? (tavoite 10) Projektityöpaikat: 2,5 (tavoite 2,5) Uudet yritykset 2014: 0 (tavoite 0), koko hankeaikana: 3 (tavoite 10) Kosteikkoasiamiestoiminnan avulla lisätty asukkaiden ympäristötietoisuutta ja saadaan aikaan 30 kosteikkoa. Salpalinja-oppaat ja - kohteet täydentävät alueen matkailupalveluita. Hankkeissa suunniteltu toiminta jatkuu pääsääntöisesti omillaan. Esim. kosteikkosuunnittelun toivotaan jatkuvan uudella Leaderrahoituksella. Kannustetaan asukkaita omaan aktiivisuuteen. Vahvistetaan osallisuutta sekä kuntalaisten, yritysten ja kolmannen sektorin toimintaa. Alueen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen (Saimaan ja paikallishistorian matkailullinen hyödyntäminen) 5
K3 Voimaa Vainikkalasta Sisua Simolasta (VV&SS) Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki/ maaseututoimi Yhteyshenkilö Terttu Kivinen, terttu.kivinen@lappeenranta.fi tai 040 750 5866 Hankeaika 1.1.2013 31.12.2014 Kustannukset Hankkeen kustannusarvio 2014 on 41 926, josta vuoden 2014 EUja elinkeinomäärärahaa 2 890. Tavoitteet Työpaikat Hankkeen kokonaiskustannusarvio hankeaikana on yhteensä 98 860, josta Lappeenrannan kaupunki rahoitusosuus 9 890. Tavoitteet: Löytää uusia tapoja hyödyntää Vainikkala-Simola aluetta kansan-välisten yritysten sijaintipaikkana. Tyhjien kiinteistöjen kartoitus ja uudet käyttömahdollisuudet Asukastoiminnan kehittäminen ja toimenpiteet kylämatkailun, retkeilyn ja kulttuurin sekä paikallisen yritystoiminnan osalta. : Jatketaan konsulttiselvityksen pohjalta yritysten sijoittumiseen liittyvää markkinointia. Lelulainaamoa kehitetään. Kartoitetaan kylien matkailu, liikunta yms. palvelut ja kohteet sekä tehdään niistä kehittämissuunnitelmat kylämatkailua edistämään. Suunnitellaan ja toteutetaan kylien markkinointimateriaali ja opastaulut (3 kpl 120 x 100 opastaulua) Teetetään Alajoen osakaskunnan alueet käsittävä vesistöjen kunnostuksen esisuunnitelma Vainikkalan jätevesiratkaisuja selvitetään Järjestetään kyläretki Vuolenkoskelle, Verlaan ja Elimäelle 12.7. : Alueen tarjoamat matkailu, liikunta yms. tarjonta on tunnettua ja kylämatkailusta kiinnostuneet yrittäjät tiedossa. Valmiina vesistöjen kunnostussuunnitelman esiselvitys. Vainikkalan VPK:n tilakysymykset ratkaistu. Jätevesiverkoston rakentamisesta tehty päätös. Vainikkala-Simola tunnetaan esim. Pietarin alueella yhtenä potentiaalisena kohteena yrityksen sijoittumispaikkana. Asemarakennuksen parannukset tehty Hankkeen toimesta ei synny työpaikkoja. Valmiuksia selvitetty. Yhden kylämatkailuyrityksen alku mahdollinen Alue tullut tunnetuksi ja kiinnostavaksi yritysten ja yrittäjien taholla Asukkaiden elämänlaatu parantunut Hanke ei jatku. Yrityshankkeita voi syntyä. Asukastoiminnan ja yritystoiminnan aktivointi 6
K4 SALPAPOLKU- vapaa-ajan ja yritystoiminnan reitti Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki/maaseututoimi Yhteyshenkilö Terttu Kivinen, terttu.kivinen@lappeenranta.fi tai 040 750 5866 Hankeaika 1.1.2013 31.12.2014 Kustannukset Hankkeen kustannusarvio 2014 on 97 624, josta vuoden 2014 EUja elinkeinomäärärahaa 3 300. Hankkeen kokonaiskustannusarvio hankeaikana on 150 000, josta Lappeenrannan kaupungin osuus 6 600, Virolahti, Miehikkälä, Lemi ja Luumäki ja Salpalinjan perinneyhdistys yht. 8 400. Tavoitteet Laaditaan suunnitelma ja kustannusarvio Salpapolun rakentamisesta Luumäeltä an ja hankitaan maanomistajasuostumukset. Toteutetaan 6-osainen Salpalinja-aiheinen yleisöluentosarja ja järjestetään opaskoulutus. Tuotetaan opastus- yms. materiaalia, jatketaan taustaaineistojen keruuta lähinnä Salpalinjan Lappeenrannan osuudelta. Uudistetaan Salpaportaalin sisältö. Yrittäjille perustietoa Salpalinjasta ja sen mahdollisuuksista yritystoiminnassa sekä matkailupalveluissa. Toteutetaan luentosarjan kaksi viimeistä yleisöluentoa. Toteutetaan opaskoulutus, joka käsittää kurssi-iltoja ja maastokäyntejä sekä harjoitusopastuksia yht. 15 tapahtumaa. Tutustumisretki Ilomantsiin ja hankkeen loppuseminaari syksyllä 2014. Jatketaan materiaalin keruuta mm. sota-arkistossa ja tuotetaan opastusmateriaalia ja perustietoa yrityskäyttöön. Salpaportaalin uudistamisesta vastaa Miehikkälän kunta yhteistyössä Virolahden kanssa (tuensiirto 20 000 ) Päivitetään Salpapolun Luumäen osuuden tilannetta. Salpapolun opastuksiin perehtyneitä oppaita koulutettu n. 30 henkilöä ja järjestetty harjoitusopastuksia yleisölle sekä testiryhmille Tuotettu perusmateriaalia n. 50 sivua Aktivoitu yrittäjiä hyödyntämään Salpalinjaa mm. matkailupalveluissa Salpaportaali uudistettu Työpaikat Projektityöpaikat: 1,5, opinnäytetyöt ja harjoittelut 4 opiskelijaa Uusia yrityksiä ei synny hankkeen toimesta, aktivoidaan yrittäjiä Koulutetut oppaat edistävät Salpalinjan matkailukäyttöä. Tunnettuutta lisäävät myös avoimet luentotilaisuudet, opastukset ja retket. Salpapolun rakennussuunnitelma ja kustannusarvio valmis, joten valmius polun rakentamiseen Lappeenrannasta Luumäelle on olemassa. Haetaan rahoitus (ELY-keskus tai Leader-rahoitus) ja toteutetaan kaupungin hankkeena (maaseututoimi?) Salpapolusta syntyy uusi reitti liikunnan, historian, opetuksen ja matkailun tarpeisiin. Asukkaiden hyvinvointia ja yritystoimintaa. 7
K5 Maakunnallinen kuntayhteistyö - Imatra-kaupunkiseutu Toteuttaja Etelä-Karjalan maakunnan kaikki 9 kuntaa Kuntayhteistyön koordinointi: Etelä-Karjalan liitto Rahoitusasiat: Lappeenrannan kaupunki Yhteyshenkilöt Satu Sikanen, satu.sikanen@ekarjala.fi tai 0400 661 318 Krista Huovila, krista.huovila@lappeenranta.fi tai 040 717 9818 Hankeaika 1.1. 31.12.2014 Kustannukset Tavoitteet Maakunnallisen kuntayhteistyön rahoitusosuus on enintään 2 /asukas, yhteensä 264 710, josta Lappeenrannan osuus vuoden 2014 EU-määrärahaa 144 848. Työvaliokunta päätti kokoukseen 3.6.2014, että rahoitusta kerätään vain 1 /asukas. Imatra-kaupunkiseutuyhteistyö on jo vakiintunut toimintatapa maakunnalliselle yhteistyölle. Kuntayhteistyön tavoitteena on parantaa kuntien välistä tiedonkulkua ja luottamusta, kehittää alueellisen yhteistyön toimintatapoja, käynnistää strategisesti merkittäviä hankkeita ja selvityksiä sekä koordinoida alueen kehittämistä. Imatra-kaupunkiseudun kuntayhteistyön työvaliokunta koostuu alueen kunnanjohtajista sekä Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen ja Etelä-Karjalan maakuntaliiton johtajista. Työvaliokunta kokoontuu kuusi kertaa vuodessa. Vuonna 2014 kuntayhteistyön rahoituskohteita ovat: Etelä-Karjalan retkeilyinfo-hanke (Virkistysaluesäätiö) Osuuskunnat verkonrakentajina hanke (Tietomaakunta ekarjala Oy) Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistaminen (Etelä-Karjalan liitto) Membraanitekniikan hyödyntäminen kunnallisten jätevesien puhdistuksessa (Parikkala) Kaupunkirakenneselvityksen kokous ym. kustannukset Ilkonsaaren kaavamuutos (Virkistysaluesäätiö) Lisäksi käynnissä on vielä muutamia aiempina vuosina käynnistyneitä hankkeita ta on varattu mm. kansallisten verkostojen osallistumismaksuihin ja INKA-ohjelman mukaisiin hankkeisiin kuten Etelä-Karjalan ympäristö- ja ilmasto-ohjelman valmisteluun. Kuntayhteistyö parantaa kuntien välistä tiedonkulkua ja luottamusta, kehittää alueellisen yhteistyön toimintatapoja, käynnistää strategisesti merkittäviä hankkeita ja selvityksiä sekä koordinoida alueen kehittämistä. Työpaikat Ei suoria työpaikkojen syntymiseen liittyviä tavoitteita. Projektiaikaiset työpaikat: 2 Ei suoria yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita. Kuntayhteistyön jatketaan myös vuonna 2015. Kuntayhteistyöllä rahoitetaan hankkeita ja toimenpiteitä, joilla luodaan edellytyksiä uusien työpaikkojen ja yritysten synnyttämiseksi alueelle. Kuntayhteistyö tukee elinkeino-ohjelman toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisesta. 8
K6 Etelä-Karjala-instituutti/Lappeenrannan teknillinen yliopisto - EKi Toteuttaja Etelä-Karjala-instituutti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Yhteyshenkilö Pertti Kolari, pertti.kolari@lut.fi; 040-8208466 Hankeaika 1.1. 31.12.2014 Kustannukset Instituutin perusrahoitus on 309 979, josta OKM:n rahoitus 220 000 ja Etelä-Karjalan liiton perusrahoitus 89 979, josta Lappeenrannan kaupungin vuoden 2014 EU-määräraha 50 287. Tavoitteet Etelä-Karjala-instituutti (EKi) on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) monitieteinen tutkimusyksikkö. Instituutin tehtävänä on myös tukea ja edistää maakunnan sivistys- ja kulttuurityötä. EKi:n tavoitteena on yhdistää tieteitä ja tehdä tutkimustyötä maakunnan eri tutkimusyksiköiden, yliopiston tiedekuntien ja muiden yksiköiden kanssa. Instituutti tarjoaa maakunnalle asiantuntijapalveluilta omilta osaamisaloiltaan ja luo uutta osaamista yleishyödyllisten kulttuuri- ja sivistyshankkeiden kautta yhdessä kuntien kanssa. Kutkasta kulttuurikutinaa -hanke (2012 2014) järjestää koulutuksia sekä tarjoaa luoville aloille lisää näkyvyyttä ja mahdollisuuksia yhteistyöhön Etelä-Karjalassa. Hankkeessa pyritään tuomaan kulttuurin kautta eri tavoin uudenlaisia ideoita ja piristystä alueelle: eli kutinaa kulttuurista. Kulttuurikutinaa tukee Luova Etelä-Karjala-brändin kehittämistä. Työpaikat Uusi RajatOn-hanke tuottaa peruskoulun opettajille materiaaleja tiedekasvatustuntien vetämiseen. Materiaalit on suunnattu alueiden ja erityisesti raja-alueiden tutkimiseen ja ne auttavat oppilaita ymmärtämään asuinympäristöään ja liittämään sen osaksi globaalia maailmaa. Mukana on Itä-Suomen koulu. Materiaali tulee nettiin opettajien vapaaseen käyttöön. Hankkeen ideana on tutkiva oppiminen. Koululaiset oppivat omasta asuinympäristöstään tekemällä itse tutkimusta. Rajoja hankkeessa lähestytään useasta eri näkökulmasta (esim. talouden ja kulttuurin) sekä niin fyysisinä kuin mentaalisina rakenteina. Instituutin toiminta tukee kuntien sivistys- ja kulttuurityötä ja edistää maakunnassa toimivien tutkimus-, kehittämis- ja koulutusyksiköiden yhteistyötä. Instituutissa työskentelee koko- ja osa-aikaisesti 8 henkilöä (6 htv). Edistää luovien alojen yrittäjyyttä. Hanke on edistää EKin ja yliopiston muiden yksiköiden yhteistyötä sekä tukee maakuntaohjelman toteutusta. Instituutin toiminta jatkuu vuonna 2015. Lappeenrannan kaupungin säästötoimet tulevat rajoittamaan instituutin toimintaa ja mahdollisuuksia hakea muuta ulkopuolista rahoitusta. Toimintaa jouduttanee supistamaan. Instituutti vaikuttaa siihen, että on kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa asukkaat viihtyvät, ja vahvistaa brändiä vetovoimaisena kaupunkina asua, opiskella ja yrittää. 9
K7 Pien-Saimaan hoitokalastus KalaPisa 2017 Toteuttaja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Yhteyshenkilö Vesa Tiitinen, vesa.tiitinen@ekkalatalouskeskus.fi tai 0400 716 120 Hankeaika 1.4.2012 31.12.2014 Kustannukset Hankkeen kustannukset 65 600, josta vuoden 2014 EU-määrärahaa 16 400. Tavoitteet Työpaikat Koko hankkeen kustannusarvio 2012 2014 yhteensä 315 000, josta Kaakkois-Suomen ELY-keskus 157 500, Lappeenrannan kaupunki 78 750 ja osakaskunnat osuus 78 750. Tavoitteet: matkailun edellytysten parantaminen ympäristöriskien hallinta lisätulo paikallisille matkailuyrityksille vedenoton turvaaminen Lappeenrannan kaupungissa ekologinen tila paranee saaliin hyötykäytön kehittäminen alueen matkailumaine/vetovoimaisuus / viihtyisyys /ympäristötietoisuus paranee : rysäpyynti kesä-heinäkuussa nuottapyyntiä Maavedellä loka-marraskuussa saaliin hyötykäytön kokeilu veden laadun fysikaalis-kemiallinen ja biologinen seuranta Hoitokalastussaaliin hyötykäyttöä on kehitetty (mm. saaliin kaasutus ja hyödyntäminen energia sekä kuivaus ja hyödyntäminen lemmikkien herkkupaloina) Projektiaikaiset työpaikat: 1 osa-aikainen toimihenkilö Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. Tavoitteena, että hoitokalastus jatkuu yksityisellä rahoituksella (=osakaskuntien varoin) vähintään vuoteen 2017. Elinympäristön ja veden laatu, turvallisuus, terveellisyys ja viihtyvyys. 10
K8 Pien-Saimaan kunnostuksen jatkamine PISA+ Toteuttaja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Yhteyshenkilö Ilkka Räsänen, ilkka.rasanen@lappeenranta.fi tai 0400 815 284 Hankeaika 1.1. 31.12.2014 Kustannukset Kokonaiskustannus 110 000, josta Kaakkois-Suomen ELY-keskus 50 000, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö 10 000 ja Lappeenrannan kaupunki 50 000, josta vuoden 2014 EU-määrärahaa 25 000. Tavoitteet Tavoitteet: Läntisen Pien-Saimaan ulkoisen kuormituksen vähentäminen ja kunnostuksen jatkuminen veden laadun parantaminen ja vesihuollon turvaaminen virkistyskäytön ja viihtyvyyden lisääminen : Tiedotusta Veden laadun seurantaa Ympäristökasvatusta Kosteikkosuunnittelua ja -rakentamista Aiemmissa hankkeissa laadittujen yleissuunnitelmien toteutusta Yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa : Kuormituksen vähentämistoimet ja vesistön kunnostaminen jatkuvuuden turvaaminen Aiempien hankkeiden aikana tehdyt suunnitelmat ja uudet työtavat pysyviksi käytännöiksi, vesiensuojelutoimenpiteitä ja - suunnitelmia toteutetaan eri rahoituslähteitä hyödyntämällä. Kokemus, tieto-taito ja sitoutuminen vesiensuojeluun ovat lisääntyneet kaikilla sektoreilla. Kolmas sektori toimii aktiivisesti vesialueen kunnostamiseksi Työpaikat Projektiaikaiset työpaikat: 1 projektikoordinaattori ja 1 osa-aikainen kosteikkoasiamies Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. Veden laadun parantaminen lisää alueen viihtyvyyttä, turvallisuutta ja vetovoimaisuutta. Veden laadun paraneminen turvaa juomaveden ja rantakiinteistöjen talousveden ottoa ja käyttöä sekä edistää virkistyskäyttöä sekä matkailupalveluyritysten toimintaa ja kehittymistä sekä nostaa kiinteistöjen arvoa. Hankehaku uudella ohjelmakaudella Elinympäristön ja veden laatu, turvallisuus, terveellisyys ja viihtyvyys. 11
K9 Wirman palvelusopimus Start Up Mill toiminta Toteuttaja Wirma Oy, Imatran seudun kehitysyhtiö Yhteyshenkilö Johanna Väyrynen, johanna.vayrynen@wirma.fi tai 040 522 0856 Hankeaika 1.1. 2014 31.12.2016 Kustannukset Kokonaisuuden kustannusarvio Lappeenrannan osalta 2014: 300 000, josta EU- ja elinkeinomäärärahaa 110 000. Hankkeen kokonaiskustannusarvio Lappeenrannan osalta hankeaikana: 1 000 000, josta Lappeenrannan kaupunki 330 000. Tavoitteet Start Up Mill -Imatra kokonaisuuden tavoitteena on, maakunnallisen kaikkien toimijoiden yhteisen toimintamallin kehittäminen, testaaminen ja aktivointi- ja kehitysohjelman toiminnan vakiinnuttaminen. Kokonaisuus sisältää useita hankkeita ja oheistoimintoja. Maakunnallinen yhteinen toimintamalli tähtää uusien osaamispohjaisten yritysten syntymiseen ja kasvuun sekä toimivista yrityksistä mahdollisesti syntyvät spin-offit. Yhteistyön käynnistäminen alueen toimijoiden kanssa toimintamallin kehittämiseksi Aktivointityön käynnistyminen (ml. liikeideakilpailun järjestäminen, yrittäjyystilaisuudet, henk. koht. aktivointi, innovaatiosessiot) Startti-palveluiden pilotointi (palveluiden kehittäminen, 40 jatkokäsiteltyä yritysideaa, 15 yritys idea-aihiota) Yhteistyö LUTin kanssa (uusien liikeidea-aihioiden integrointi Start Up Mill palveluihin Jalostamo -palveluiden kehittäminen (palveluiden testaaminen pilottiyritysten avulla) Kiihdyttämötoiminnan käynnistäminen Onnistuessaan start up mill: kiihdyttää merkittävästi -Imatra alueella syntyvien osaamispohjaisten yritysten liikkeellelähtöä ja kasvuprosessia. saa alueella syntyvät potentiaaliset liikeideat hyödynnettäväksi saavuttaa tason, jossa alueelle syntyy vuosittain 15 uutta osaamispohjista yritystä tai spin-offia olemassa oleviin yrityksiin. yhtenäistää alueen eri toimijoiden käytännöt ja toimintamallit ideasta liiketoiminnaksi prosessien osalta. toimintamalliin on integroitu tiiviisti eri toimijoiden olemassa olevat tukipalvelut ja palvelut ovat helposti saatavilla verkottaa alueelle syntyvän toimintamalli Teksesin rahoittaman valtakunnallisen VIGO kiihdyttämömallin kanssa. Verkottaa toimintamallia aktiivisesti kotimaisten yksityisten rahoittajien ja businessenkelijärjestöjen kanssa. Työpaikat Uudet työpaikat 2014: 0 (tavoite 6), koko hankeaikana: 0 (tavoite 40) Projektityöpaikat: 2,5 htv Uudet yritykset 2014: 0 (tavoite 4), koko hankeaikana: 0 (tavoite 15) Start Up Mill toiminta mahdollistaa uusien osaamispohjaisten työpaikkojen syntymisen ja mikä näkyy aikanaan verotulovaikutuksina. Start Up Mill toimintamalli tähtää pysyväksi toiminnaksi alueella. Kokonaisuus toteuttaa Strategian elinkeino-ohjelmaa. 12
K9 Wirman palvelusopimus - Kestävät energiaratkaisut INKA valmisteluhanke Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Markku Mäki-Hokkonen, markku.maki-hokkonen@wirma.fi tai 040-569 5515 Hankeaika 1.1.2014 31.8.2014 Kustannukset Hankkeen kustannusarvio 2014 on 199 000, josta vuoden 2014 EUmäärärahaa (Wirman palvelusopimus) 110 000. Tavoitteet Aktivoidaan INKA-ohjelman kokeiluympäristöissä toteutettavia kärkihankkeita. Projektin tuloksena elinkeinoelämä, julkinen sektori, LUT ja muut mahdolliset tutkimus- ja oppilaitokset voivat yhteisesti sovitun vastuujaon perusteella resursoida ja käynnistää toimenpiteitä EU:n ja Suomen rahoituslähteitä hyödyntäen. TP1: Verkottuminen, brandäys ja viestintä TP2: Osallistuminen Kestävät energiaratkaisut -ohjelman toimintaan TP3: Energiavarastot asiantuntijaselvityksen hankinta TP4: Jätevesien ja jätteiden kokonaisratkaisun vaihtoehtojen ennakkoarvioinnin hankinta TP5: Jätevesien ja jätteiden kokonaisratkaisun liiketoimintamallit sekä rahoittajien ja innovaatiotoimijoiden roolin täsmennys TP6: Jätevesien ja jätteiden kokonaisratkaisun hankinnan suunnittelu TP7: Hankevalmistelu (EAKR,Life IP) 1. Lappeenrannan kaupunki liittyy HINKU-kunnaksi 2. Energiavarastot -kärkihankkeelle on tehty akkuteknologian hankinnan edellyttämät tekniset spesifikaatiot ja hankinnan toteuttajavaihtoehdot on tunnistettu 3. Jäte ja jätevesien kokonaisratkaisun eri vaihtoehdoista on tehty elinkaarivertailut päätöksenteon ja viestinnän tueksi 4. Suunnitelma EU rahoituksen hyödyntämiseksi Kukkuroinmäen kokeiluympäristön toteuttamiseksi 5. Rahoittaja- ja toimijaverkoston yhteistyö toimii hyvin ja osapuolet ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin 6. Vaihtoehtoiset liiketoiminta- mallit teknologiayrityksille Kukkuroinmäen kokeiluympäristössä 7. Hankehakemus Kukkuroinmäen innovatiivisen investointiprosessin suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi 8. EAKR -hakemus INKA kokeiluympäristöjen kehittämiseksi 9. Kukkuroinmäen kokonaisratkaisu on edennyt valmistelussa yhtenä Suomen hankkeista EU:n Life IP ohjelmaan Työpaikat Ei välittömiä työpaikkavaikutuksia Ei välittömiä yritysvaikutuksia Elinympäristömme hyötyy ympäristö- ja energiateknologian kehittymisestä ja seutukunta alan luomista uusista työpaikoista. Resurssiviisaudesta on välitön hyöty kaikille. INKA:n avulla rahoitetaan ja käynnistetään energia- ja ympäristöalan hankkeita. INKA -ohjelma on keskeinen osa Green visiota ja toteuttaa tavoitetta olla Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. 13
Tavoitteet Työpaikat Hankkeenn jatko K9 Wirman palvelusopimus - Green Energy Showroom (GES) Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Hanna Huppunen, hanna.huppunen@wirma.fi, 040 6527389 Hankeaika 1.3.2013 30.6.2014 Kustannukset Hankkeen budjetti vuodelle 2014 on 34 300, josta vuoden 2014 EU- määrärahaa (Wirman palvelusopimus) 10 000. Kokonaisbudjetti 11 11 000, josta EAKR- ja valtionn rahoitus on 77 700. Lappeenrannan kaupungin omarahoitusosuus on 10 000, Wirman rahoitusosur uus 10 0000, muita rahoittajia ovat Lappeenran- kaupungin strategiaa. Strategian toteuttamisessa yhdistetään yliopis- nan teknillinen yliopisto ja yritykset. Green Energy Showroom on kokonaisuus, jonka avulla toteutetaan ton huippuosaaminen ja olemassaolevaa sekä innovaatioistaa syntyvä yritystoiminta. Green Energy Showroomin nettisivujen avullaa kaupun- kuinka sitä toteutetaan ja kuinka he voivat osaltaan vaikuttaa sen to- gin asukkaat saavat käytännönläheisenn tiedon vihreästä strategiasta, teutumiseen hyödyntämällä vihreän energian ratkaisuja. Showroo- liittyviä missa esitellään alueen energiaan ja vihreään teknologiaan toimijoita, yrityksiä ja ratkaisuja. Tarkoituksena onn verkottaaa eri toimi- vih- joita aiheen tiimoilta, kannustaa kaupunkilaisia pohtimaan omia reitä ratkaisujaan jaa houkutella alalle uusia opiskelijoita. Laajennetaan yritysverkostoa edelleen Järjestetäänn verkostotapaamisia jäsenille Ollaan mukana järjestämässä tapahtumia ja kilpailujaa kuntalaisille Viestitään aktiivisesti aiheeseen liittyvistä asioista Rakennetaan Showroomille markkinointimateriaalia Luodaan verkoston toimintasuunnitelma vuosille 2015 2016 Verkostossa on mukana huhtikuun 20144 lopussa 18 yritystä. Verkoshyvin totoiminta on aktiivista ja yritykset ovat lähteneet toimintaan mukaan. Verkostolla ollaan saatu nostettua Lappeenrannann tunnetta- jär- vuutta vihreän teknologian osaamisen keskittymäk nä. Kuntalaisille jestettiin kilpailu helmi-maaliskuussa ja Energiapäivä tapahtuma keerilaisissa tilaisuuksissa esittelemässä aluetta ja verkoston v toimintaa. Ei työpaikkatavoitteita Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita Green Energy Showroom verkostotoiminnan avulla on aikaansaatu aktiivinenn ja toimivaa vihreän teknologiann yritysverkosto alueelle. Pit- säkuussa 2014. Green Energy Showroom on ollutt mukana källä aikajänteellä verkoston avulla voidaan houkutella alueelle uusia toimijoita ja aikaansaada uutta liiketoimintaa. Myös kaupungin vihreät tavoitteett nivoutuvat yrityksien toimintaan Showroomissa. Green Energy Showroom -verkostotoiminta jatkuuu hankkeenn päättyja j vihre- misen jälkeen osana elinkeinoyhtiön perustoimintaa. Kaupungin tavoitteena on olla johtava uusiutuvan u energian än teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. 14
K9 Wirman palvelusopimus Kaupungin elinkeinopoliittinen markkinointi EU- Venäjä Innovaatiofoorumissa Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Katja Tiikasalo, katja.tiikasalo@wirma.fi tai 050 490 5421 Hankeaika 1.8.2013 30.7.2014 Kustannukset Elinkeinopoliittisen markkinoinnin budjetti on 32 384. Tavoitteet Tehtyjen markkinointitoimenpiteiden avulla rakennetaan Lappeenrannan tunnettuutta. on kansainvälisesti arvostettu ja tunnettu vihreän energian ja teknologian huippututkimuksen, innovaatioiden, liiketoiminnan ja poliittisten päättäjien kohtaamispaikka EU:n ja Venäjän rajalla. a on markkinoitu kansallisesti sekä kansainvälisesti eri sidosryhmien ja verkostojen kautta. Yksi keskeisempiä toimenpiteitä on ollut EU-Venäjä Innovaatiofoorumi, josta on tehty houkuttelevat verkkosivut, esite ja sitä on markkinoitu laajasti myös markkinointiyhteistyökumppaneiden, bannereiden, uutiskirjeiden ja tiedotteiden kautta Suomessa, Venäjällä ja Euroopassa. Lisäksi useat Wirman henkilöt ovat tehneet suoraa tapahtuman markkinointia sähköpostitse ja puhelimitse. Kevään aikana on järjestetty yhteensä kolme Green lehdistötilaisuutta Moskovassa, Pietarissa ja Helsingissä. Työpaikat Syksyllä 2013 osallistuttiin Moskovan Innovaatiofoorumiin, jossa esiteltiin ja markkinointiin aluetta ja tulevaa tapahtumaa. Tapahtumasta ja Green Lappeenrannasta on ollut yksi maksettu sekä useita ilmaisia mainoksia lehdissä ja verkossa mm. arvostetussa Expert-lehdessä. Wirma on panostanut kokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen merkittävän määrän henkilötyöpäiviä. Lappeenrannan ja tapahtuman tunnettuus on lisääntynyt kansallisesti ja kansainvälisesti. Tapahtuman suunnittelun kautta on saatu merkittävä määrä uusia yhteistyökumppaneita. Ei työpaikkatavoitteita Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita Alueen tunnettuus energia- ja ympäristöasioiden huippuosaajana sekä EU-Venäjä yhteyksien rakentajana kasvaa. Osaamispohjaisten (energia ja vihreän teknologian) yritysten kiinnostus aluetta kohtaan lisääntyy. Green brändin rakentaminen on jokapäiväistä toimintaa monella tasolla. EU-Venäjä Innovaatiofoorumi toteutetaan kahden vuoden välein. Kaupunki verkostoituu systemaattisesti kansallisesti ja kansainvälisesti sekä toimii kansainvälisesti näkyvänä EU-Venäjäyhteyksien rakentajana. Edistetään kansainvälistä yhteistyötä ja toteutetaan korkean tason EU-Venäjä Innovaatiofoorumi joka toinen vuosi. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan ( Green for real). 15
K9 Wirman palvelusopimus - Sijoittautumispalvelut, uusien yritysten sijoittautuminen an Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Kimmo Kuikka, kimmo.kuikka@wirma.fi, 040 358 5554 Hankeaika 1.1. 2014 31.12.2014 Kustannukset Kustannukset ovat 100 000. Tavoitteet Tavoitteena on uusien yritysten sijoittautuminen an sekä sen seurauksena uusien työpaikkojen syntyminen. Keskittyminen markkinointitoimenpiteissä osaamispohjaisiin yrityksiin Palvelutuotannossa huomioidaan kaikki toimialat, palvelutason määrittelyssä hyödynnetään segmentointia Lentoliikenteen kontaktiverkoston ylläpitäminen : Sijoittautumismyynti ja -markkinointi Sijoittautumisen palvelutuotanto Sijoittautumistyöryhmän toiminta Sijoittautumisesitteen laadinta Verkoston ylläpito Asiakastapaamiset Sijoittautumismyynti ja -markkinointi ovat jatkuvaa toimintaa ja alkuvuoden 2014 aikana on käyty sijoittautumiskeskusteluita 34 yrityksen kanssa, joista 12 on vuoden 2014 puolella käynnistyneitä uusia asiakkuuksia. Uuden sijoittautumisesitteen laadinta on käynnistetty. Työpaikat Uudet työpaikat 2014: 41 (tavoite 100) Uudet yritykset 2014: 9 (tavoite 28), joista osaamispohjaisia 4 (15) Sijoittuvat yritykset tarjoavat Lappeenrannassa jo toimiville yrityksille uusia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Toiminnan jatko on sidottu palvelusopimukseen. Elinkeino-ohjelma: Elinkeinorakenteen uudistaminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä 16
K9 Wirman palvelusopimus - Sijoittautumis- ja innovaatioiden kaupallistamispalveluiden tuottaminen Pietarissa Wirman edustustossa sekä yhteistyössä SVKK:n kanssa Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Markus Lankinen, markus.lankinen@wirma.fi tai 040 701 7328 Hankeaika 1.1. 31.12.2014 Kustannukset Lappeenrannan kaupungin vuoden 2014 EU-määrärahaa Tavoitteet Työpaikat 150 000 Toimenpidekokonaisuus tukee osaltaan StartUp Millin, sijoittautumismarkkinoinnin, projektihallinnon sekä viestinnän tulostavoitteiden saavuttamista. : sijoittautumismarkkinointipalvelut innovaatioiden kaupallistamisen edistämisen tukipalvelut kaupallisen edustajan palvelut edustuston markkinointi- ja viestintäpalvelut projektihallintopalvelut : Invest in seminaarit sijoittautumisneuvottelut lehdistötilaisuudet ja tiedotteet innovaatioiden kaupallistamisen tukipalvelut Ei työpaikkatavoitteita. Uudet yritykset 2014: 4 (tavoite 15), tavoite sisältyy sijoittautumispalveluiden kokonaistavoitteeseen. Sijoittautuvat yritykset tarjoavat Lappeenrannassa jo toimiville yrityksille uusia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Toiminta Pietarissa on kiinteä osa kaupungin Venäjä-ohjelmaa, joka jatkuu ainakin valtuustokauden loppuun. Elinkeino-ohjelman ja Venäjä-ohjelman toimeenpano 17
K9 Wirman palvelusopimus - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelman laadinta Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Katja Tiikasalo, katja.tiikasalo@wirma.fi tai 050 490 5421 Hankeaika 13.5.2013 30.4.2014 Kustannukset Kokonaistoteuma 83 242, josta EAKR 58 270, - Imatra-kaupunkiseudun rahoitus 10 405, Wirma 2 084 ja yksityinen rahoitus 12 486. Kustannukset ovat 31 534, josta EUmäärärahaa 800 euroa. Tavoitteet Kansainvälisten kokemusten perusteella Lappeenrannan lentokentän kaltaisten kenttien matkustajamäärät voivat moninkertaistua operointimuutoksilla. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa uusia operointi- ja hinnoittelukäytäntöjä, joiden kautta kenttä voi kehittyä kasvavien matkustajavolyymien kautta kannattavaksi. Samalla selvitetään mahdollisesti tarvittavia investointeja, niiden rahoituksesta kiinnostuneita toimijoita ja muita potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Lappeenrannan lentokentän nykyinen toimintamalli ja synergiaetujen selvitys, taloudellisten aluevaikutusten kartoitus kansallisten lentokenttäoperointikäytäntöjen kartoitus ja toimivuuden arviointi vertailuryhmän kansainvälisten lentokenttien toiminta-, operointi- ja omistusmallien arviointi lentokenttäpalveluiden asiakastarvekartoitus liiketoimintasuunnitelman kokoaminen potentiaalisten rahoittaja- ja yhteistyökumppaneiden kartoitus ja kontaktointi Lentokentän päivitetty liiketoimintasuunnitelma, jossa tuodaan esille myös kentän operointi- ja omistusrakenteeseen liittyviä muutosesityksiä. Selvitysten perusteella neuvotellaan jatkotoimenpiteistä kentän yksityistämiseksi maakunnan elinkeinoelämän, maakuntaliiton, Lappeenrannan kaupungin ja Finavian yhteisenä tavoitteena. Työpaikat Aluetaloudellinen vaikutus näkyy erityisesti kaupan ja palvelualan työpaikoissa. Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. Projektin myötä lentokentän toiminta vakautuu ja se pystyy palvelemaan paremmin kasvavia kansainvälisiä matkustajamääriä. Lentoliikenteen kehitys heijastuu positiivisesti ja vireyttävästi alueen liiketoimintaympäristöön ja työllisyyteen. Hankkeen tuloksena syntyneen Lappeenrannan lentokentän uuden operointi- ja omistusmallin perusteella Lappeenrannan kaupunki neuvottelee lentokentän yksityistämisestä ministeriön, Finavian ja keskeisten elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa. Elinkeinostrategia 2014 2016: tarjoaa toimivat kansainväliset lentoyhteydet: 1. on 4-6 vilkkaimman kentän joukossa kansainvälisten lentoreittien matkustajamäärillä mitattuna. 2. Lentokentän uusi liiketoimintamalli mahdollistaa lentoliikenteen kasvun. 3. Tavoitteena on, että lentoliikenne toimii jatkossa vähitellen ilman kaupungin taloudellista tukea niin, että lentoliikenteen toimintaa ei vaaranneta. 18
K9 Wirman palvelusopimus Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen toiminta ja osallistuminen kansallisiin klustereihin Toteuttaja KOSKE: Wirma Oy Muut toteuttajat: SSKY ja Kehy Kansallinen uusiutuva metsäteollisuus -klusteri: Wirma Yhteyshenkilö Johanna Väyrynen, johanna.vayrynen@wirma.fi tai 040 522 0856 Hankeaika Osaamiskeskusohjelma ohjelmakausi 2007 2013 Kustannukset Perustoiminnan budjetti vuonna 2013 2014 on 571 100. Rahoitus 50 % MKR ja 50 % kunnat:, Imatra ja Savonlinna. Wirman osatoteutuksen budjetti on 228 440 (koordinointi 114 220 ja energiaklusteri 114 220 ). Lisäksi Wirma osallistuu 3 kansallisen klusterin toimintaan. Klustereihin osallistuminen katetaan Lappeenrannan palvelusopimusrahasta (muut rahoitusosuudet). Vuoden 2014 EU-määrärahaa (Wirman palvelusopimus) 60 852. Muu rahoitus on 50 000. Tavoitteet OSKE vahvistaa innovaatioiden keskittymiä, jotka ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisissä verkostoissa. OSKE-toiminnan ytimessä ovat hankevalmistelu, yritysten aktivointi, yhteistyön lujittaminen sekä osaamisen vahvistaminen. Yhteistyön tuloksena syntyy uusia yrityksiä, uutta liiketoimintaa, kasvuyrityksiä, uusia liiketoimintamalleja ja -palveluja. KOSKE osallistuu kolmen klusterin (Uusiutuva metsäteollisuus, Älykkäät koneet ja Tulevaisuuden energiateknologia) toimintaan. : Ohjelmatoiminnan päätöstoimenpiteet Tuloksista viestittäminen Kosken Onni tiedotusbulletiini www.datamylly.fi/koskenonni/ Työpaikat Uusia työpaikkoja 2014: 0, kumulatiivisesti toiminta-alueella 150 Projektiaikaiset työpaikat 0,25, toiminta-alueella yhteensä 0,5 Uusia yrityksiä 2014: 0, kumulatiivisesti 6 (tavoite 10). Alueen innovaatioympäristön toiminta Uusien työkalujen ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto Verkostojen hyödyntäminen alueen elinkeinoelämän hyväksi Osaamiskeskusohjelma päättyi. Jatkossa toimenpiteitä toteutetaan yrityslähtöisesti Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) sateenvarjon alla. Lappeenrannan kehittäminen Energia-, metsä- ja kivitoimialoilla kansainväliseksi kärkitoimijaksi. Lappeenrannan asema maan suurimpana energia-alan koulutuksen ja tutkimuksen keskittymänä toimii perustana alan liiketoiminnan kasvulle. Osaamiskeskustyö jatkuu mm. INKA -hankkeiden valmisteluna ja kärkiklustereiden kehittämistyönä -strategian mukaisesti. 19