Itäisen Uudenmaan kalastusalue 1: VUOSIKERTOMUS 2017 PERUSTIEDOT Itäisen Uudenmaan kalastusalue sijaitsee Itä-Uudellamaalla ja sen kotipaikkakunta on Loviisa. Kalastusalueeseen kuuluu sekä merialuetta, järviä että virtavesiä. Kalastusalueen pinta-ala on n. 51 005 hehtaaria. Itäisen Uudenmaan kalastusalueen järjestäytymiskokous pidettiin 12.12.2012, jolloin Koskenylänjoen, Pernajan, Loviisan ja Ruotsinpyhtään kalastusalueet yhdistyivät. Kalastusalueen vedenomistajarekisterin mukaan (8.3.2018) siihen kuuluu 850 kiinteistöä, joista 234 on yhteisiä ja 616 jaettuja. Vedenomistajia on 701, periaatteella että yhteinen tai yhteisomistuksessa oleva vesialue on yksi omistaja, vaikka kiinteistöllä todellisuudessa voi olla kymmeniä tai satoja osakkaita. Kalastusalueella ei ole kattavat tiedot osakkaiden määrästä kalastusalueella. Vedenomistajista 96 omistaa yli 50 ha vesialueen, 10 heistä omistaa 500 ha -1 000 ha vesialueen ja 13 heistä omistaa yli 1 000 ha vesialueen. HALLINTO Vuosikokous ja Hallitus Itäisen Uudenmaan kalastusalueen varsinainen vuosikokous pidettiin 18. huhtikuuta Keskus-Centralenissa, Loviisassa. Vuosikokoukseen, jossa käsiteltiin sääntöjen mukaiset asiat ja keskusteltiin kuhanrauhoituspiireistä, osallistui 20 äänioikeutettua jäsentä tai heidän valtuuttamia edustajia sekä 5 henkilöä ilman äänioikeutta. Kokouksen jälkeen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta kertoi Kalastusalueesta kalatalousalueeksi ja muista ajankohtaisista asioista. Itäisen Uudenmaan kalastusalueen hallitus vuonna 2017 Nimi Osallistunut Valittu vuonna Uudelleen v. Magnus Lindholm, puheenjohtaja 2 2013/2016 Jesse Holmström, vuosikokouksesta, varajäsen 2016 Jan-Anders Winqvist, varapuheenjohtaja 2 2013/2015 Arthur Hagner, vuosikokouksesta varajäsen 2016 Robert Andersson 1 2015 Miriam Stenvall, varajäsen Mikael Lindholm, ammattikalastajien edustaja 2 2013/2016 Harri Saarinen varajäsen Mats Lönnfors 1 2013/2016 Arto Hasu, varajäsen Mikko Malin 2013/2017 Mikael Lindroos varajäsen Timo Rekola 2 2013/2017 Lasse Dahlsten, vuosikokouksesta varajäsen Kari Vainio, vuosikokoukseen varajäsen Alex Svenson 2013/2016 Jouni Malmivaara, varajäsen Arvo Turunen 2 2013/2015 Markku Paltola, varajäsen Risto Tvilling, vapaa-aikakalastajien edustaja 2 2013/2017 Vesa Peltoluhta, varajäsen Eroamisvuorossa hallituksesta olivat Mikko Malin, Timo Rekola ja Risto Tvilling sekä heidän henkilökohtaiset varahenkilöt Mikael Lindroos, Kari Vainio ja Vesa Peltoluhta. Kari Vainio ei asettunut uudelleen valittavaksi. Kokous valitsi kaikki käytössä olevat uudelleen ja Kari Vainion tilalle Lasse Dahlstenin, joka edustaa Myrskylän osakaskuntaa. Kokous valitsi Magnus Lindholm puheenjohtajaksi ja Jan-Anders Winqvist varapuheenjohtajaksi toimikaudelle kokouksesta 2017 kokoukseen 2018. Kalastusalueen hallitus kokoontui 2 kertaa, kerran Keskus-Centralenissa Loviisassaja kerran Café Liljassa Liljendalissa. Kalastusalue ei maksa kokouspalkkiota, mutta tilaa lehtiä Fiskeritidskrift för Finland ja Suomen
Itäisen Uudenmaan kalastusalue 2: kalastuslehti hallituksen varsinaisille jäsenille ja varajäsenille. Varajäsenet saavat samaa materiaalia kuin varsinaiset hallituksen jäsenet ja heitä kutsutaan kokoukseen kun varsinainen edustaja on estynyt. Toimihenkilöt ja tilintarkastus Isännöitsijän tehtävää ja kirjanpitoa hoitaa Firma Gabi Lindholm, iktyonomi Gabriella Lindholm. Kalastusalue on valtuuttanut yhteensä 19 kalastuksenvalvojaa, heistä seuraavat olivat aktiivisia vuoden 2017 aikana: Mikko Salonen (Kymijoki järvineen sekä Ahvenkosken lahti ja selkä), Petri Vainio (Vahterpään etelä- ja länsipuoliset alueet, Klobbfjärden ja Hästholmsfjärden), Vesa Peltoluhta (entisen Loviisan kalastusalueen alue ja Loviisan kaupungin vesialue Hästholms- ja Klobbfjärdenilla), Sampo Vainio ja Juha Niemi (Jokitalkkari-hankkeen yhteydessä entisen Koskenkylänjoen kalastusalueen järvet ja joet ja Itäisen Uudenmaan kalastusalueen alueella oleva Loviisan- ja Taasianjoki), Timo Salmia (entisen Pernajan kalastusalueen etelä- ja itäosat ja entisen Koskenkylänjoen kalastusalueen merialueet) ja Mauri Suojanen (Pernajanlahti, Påsalöfjärden, Keipsalon läntinen selkä Porvoon-Sipoon kalastusalueen rajalle lännessä). Vuosikokous valitsi Lars Vepsäläisen, HT (Kirjanpitotoimisto Memo, Loviisa) tilintarkastajaksi ja Tony Granströmin (Tiliässät, Loviisa), HT varatilintarkastajaksi. Ilmoituselimet Kalastusalueen kuulutukset olivat vuonna 2017 nähtävinä Loviisan ja Orimattilan kaupunkien, Lapinjärven, Myrskylän ja Pyhtään kuntien ilmoitustaululla ja niitä julkaistaan lehdissä Loviisan Sanomat, Nya Östis, Itäväylä ja Orimattilan aluelehti. Hallintolain ja muiden säännösten niin vaatiessa, kalastusalue kuuluttaa päätöksiään Virallisessa lehdessä. Jäsenyys Kalastusalue on alueellisten neuvontajärjestöjen Nylands Fiskarförbund r.y:n ja Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto r.y:n jäsen. TALOUS Toimintakauden tulos Vuonna 2017 Itäisen Uudenmaan kalastusalue rahoitti toimintaansa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kalastusryhmän myöntämällä 14 071,51 :n toiminta-avustuksella, korvauksilla jotka 50 :n säännön mukaan jää kalastusalueelle 4 553,22, siirtosopimusvaroilla yhteensä 9 988,24, aluehallintovirastolta palautetuilla korttivaroilla 11 779,41, edistämisvaroilla 2 127,58, muilla tuotoilla 806,66 sekä 792,30 :n korko- ja osinkovaroilla. Varsinaisen toiminnan, kuten kalavedenhoidon ja kalastusvalvonnan, kulut olivat 20 122,55 ja hallinnon, kuten vuosikokouksen, hallituksen ja isännöinti kustannukset olivat 23 993,05. Toimintakauden alijäämä oli 39,42. Hallitus esittää, että alijäämä viedään voitto- ja tappiotilille. Kalastusalueen oma pääoma 31.12.2017 oli 26 781,77 ja siirtosopimusvaroja joita voidaan käyttää toimintaan, oli 19 237,74. Vakuutuksenottajana Veritaksessa Loviisan kalastusalueesta tuli osakkeenomistaja Veritaksen ja Aktian fuusion kautta 1.1.2009. Osakkeet, 28 kpl:ta, siirtyivät Itäisen Uudenmaan kalastusalueen omistukseen. Kalastusalueen hallitus päätti syksyllä 2017 myydä osakkeet. Myynnistä saatiin 255,92. Kalastuskorvaukset vedenomistajille Edelleen jaettavaksi vedenomistajille ELY-keskus on maksanut kalastusalueelle viehekalastuskorvauksia 38 208,00. Varat perustuvat kalastukseen vuonna 2016. Kalastusalue on toimintavuoden aikana maksanut vedenomistajille yllä mainituista kalastuskorvauksista 19 577,51 ja vanhempia korvauksia 537,88. Neljän omistajan korvaukset palautuivat kalastusalueen tilille väärän pankkitilinumeron takia. Vesialueen omistajat ovat sopimuksella jättäneet kalastusalueen käyttöön viehekalastuskorvauksia 11 064,12 (ELY-keskuksen päätös 19.4.2017). Varat on kirjattu taseeseen siirtosopimusvaroiksi. Kalastusalue on toiminta vuoden aikana käyttänyt 1 075,88 vastaavaa tuottoa vähemmän siirtosopimusvaroja. Korvaukset on jaettu periaatteella, jonka mukaan sisäsaariston ulkopuolisten vesien ja järvien hehtaarikorvaus on puolet sisäsaariston vesien ja jokien korvauksesta. Rajatut ulkoalueet rajataan, mikäli niissä on todettu vähäinen kalastuspaine, kokonaan korvausten ulkopuolelle. Vesialue Orrengrundin ympärillä, Metsähallituksen kiinteistö, on alue, jolle ei makseta korvauksia. Sama koskee alueita, joissa kalastus ei ole sallittua. Korvauksen jakoperusteena on siten ollut kalastuspaineen jakautuminen.
Itäisen Uudenmaan kalastusalue 3: Kalastusalue on tallettanut varoja Etelä Suomen aluehallintovirastoon alla olevan taulukon mukaisesti. Kyseessä on varoja jota kuuluvat vedenomistajille, joihin kalastusalue ei ole saanut yhteyttä. Ottamalla yhteyttä kalastusalueeseen kymmenen vuoden kuluessa talletuspäivästä, vedenomistajat voivat nostaa korvauksiaan Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta. Kymmenen vuoden määräajan umpeuduttua on kalastusalueella vuosi aikaa hakea rahojen palautusta sekä käyttää niitä kokouksen päätösten mukaisesti. Talletus päivämäärä Aluehallintovirastoon tehdyt talletukset Kalastusalue Alkuperäinen talletus summa Nostot vuoden aikana Saldo 31.12.2017 22.12.2006 Pernaja 21 792,87 11 779,41 0,00 20.10.2008 Koskenkylänjoen 9 423,28 0 9 423,28 29.12.2008 Pernajan 16 787,24 0 5 693,44 31.12.2009 Ruotsinpyhtään 2 688,65 0 2 688,65 30.12.2013 Itäisen Uudenmaan 24 330,61 0 24 028,13 30.12.2015 Itäisen Uudenmaan 4 111,79 0 4 111,79 Yhteensä 79 134,30 11 779,41 45 945,29 Vuoden 2017 aikana kalastusalue nosti varoja joita on ollut tallennettuja 10 vuotta. Ero talletussumman ja saldon välillä johtuu siitä, että vedenomistajia on aikaisempien vuosien aikana ottanut yhteyttä kalastusalueeseen ja nostaneet heille kuuluvia varoja. 22.12.2006 tehdystä talletuksesta 2 570,59 oli peräisin kylistä Härpe ja Horslök joita nykyään kuuluvat Porvoon-Sipoon kalastusalueelle ja jonka takia tämä summa on nostanut Porvoon-Sipoon kalastusalue eikä Itäisen Uudenmaan kalastusalue. Korvaukset, joista ELY-keskus antoi päätökset 14.12.2015 ja 2.6.2016, joista ei ole sovittu ja jotka ylittää alhaisin korvausrajan siirtää kalastusalue vuonna 2018 ELY-keskukselle. ELY-keskus maksaa ne takaisin kalatalousalueen tilille vuonna 2019. Summa oli 8 768,39 viimeisenä joulukuun päivänä vuonna 2017. Uuden lainsäädännön mukaan kalastuskorvaukset vanhenevat, jos niistä ei ole sovittu kolmen vuoden kuluessa. Korvauksista, joista kalastusalueen kokous teki päätöksen vuosikokouksessa 2017, ja joista ei ole sovittu ja jotka ylittää alhaisin korvausrajan vanhenee 1.1.2021. Silloin kalatalousalue saa käyttää varat kalaveden kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun, toteutukseen, ohjaukseen ja kehittämiseen sekä kalastuksenvalvontaan kuluviin kustannuksiin. Summa oli 2 861,97 viimeisenä joulukuun päivänä vuona 2017. VARSINAINEN TOIMINTA Kalaistutukset Kalastusalue istutti toimintavuoden 2017 aikana kalanpoikasia 5 599,74 eurolla. Vaellussiiat tilattiin Nylands Fiskarförbundetin, taimenet Suomenlahden Meritaimentoimikunnan, mateet ja saaristosiiat Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liiton kautta. Siikoja ei kuitenkaan istutettu koska Vääräniemi Oy:llä, jolta liitot tilaavat siikoja, oli vaikeuksia tuotannon kanssa eikä yritys voinut toimittaa kaikkia tilattuja kaloja. Laji Meritaimen, Isojoki Määrä kpl Ikä Kalastusalueen istutukset vuonna 2017 Pituus cm Paino g Paikka Päivä määrä 2 304 2 v Vahterpää, Lohitie 21.4 Made 320 000 mspa 10,00 1 Gerby 120 000, Tallbacka 200 000 25.4 Kasvattaja Hinta Sulkavan Taimen OY Perämeren kalatalousyht eisöjen liitto 3 999,74 1 600,00 Vedenomistajien ja yhdistyksien istutukset vuonna 2017 Laji Määrä Ikä Paikka Päiväm. Rahoittaja Ankerias 500 elv Kabböle 15.8 Kabböle fiskelag 1 000 Ahvenkoskenlahti Metsäkylän osakaskunta Kuha, Pyhäjärvi 1 257 1-kes Syväjärvi 20.9 Myrskylän osakaskunta
Itäisen Uudenmaan kalastusalue 4: Vedenomistajien ja yhdistyksien istutukset vuonna 2017 Kuha, Pyhäjärvi 1 064 Sopajärvi 20.9 Myrskylän osakaskunta 1 092 Siippo 6 821 Furusund 15.9 Sondarö fiskelag 1 428 Pimjärvi 20.9 Yksityinen Siika 4 494 1-kes Sarvsalö 9.10 Sondarö fiskelag Planktonsiika, Rautalammin reitti 733 1-kes Syväjärvi 7.10 Myrskylän osakaskunta Kirjolohi 110 2 v Syväjärvi 4.7 Myrskylän osakaskunta 384 2 k Kukuljärvi 14.11? Istutuksia valtion kalanviljelyvaroilla vuonna 2017 Laji, kanta Määrä ikä Paikka Päiväm. Merilohi, Neva 500 1-v Koskenkylänjoki: Ålhusbäcken 29.5 515 Koskenkylänjoki: Käkikoski 500 Koskenkylänjoki: Mickelspiltomin Kvarnfors 500 Koskenkylänjoki: Sävträskfors, Sävträskin Kvarnfors Merilohi, Neva 15 150 mspa Kymijoki: Hellinkoski Kalatalouden edistämismäärärahat 11.4 Meritaimen, 370 1-v Ingarskila Koskenkylänjoki: Ålhusbäcken 29.5 1 000 Koskenkylänjoki: Käkikoski 750 Koskenkylänjoki: Mickelspiltomin Kvarnfors 750 Koskenkylänjoki: Sävträskfors, Sävträskin Kvarnfors ELY-keskus päättää miten tuomioistuimen yritykselle/kaupungille langettamat kalastonhoitomaksuja käytetään. Kalastusalue voi antaa lausuntonsa ja muutoinkin kertoa hyvin perustelemat muutosehdotuksensa, näiden varojen käyttösuunnitelmaa uusittaessa. Velvoiteistutukset vuonna 2017 Laji, kanta Päivä Rahoittaja Määrä ikä Paikka m. Meritaimen, Ingarskila 2 713 2 v Valkon kalasatama 21.4 Fortum Power and Heat Oy 885 Vårdön jätevedenpuhdistamo Merilohi, Neva 42 2 v Ahvenkosken 27.4 Anjalankosken uusi voimalaitos 1 159 voimalaitoksen Ahvenkosken voimalaitos 2 11 alakanava Anjalankosken vanha voimalaitos 444 Klåsarön voimalaitos Kotkamills Oy, Kotkan tehtaiden 1 007 jätevedet Raussin Energia, Kiikunsuon 1 266 turvetuotanto 279 Kymen vesi, Mussalon jätevedet UPM-Kymmene, Kymintehtaat, 1 296 Kuusankoski 1 604 Stora Enso, Inkeroisten tehtaat 193 Kouvolan Vesi, Kouvolan jätevedet 6 200 Vahterpää 10.5 Mankala Oy, Ediskosken voimalaitos Siika, Kymijoki 4 123 1-kes Valkon kalasatama 9.10 Vårdön jätevedenpuhdistamo 2 453 Neste Oil Oy 12 631 Fortum, Loviisan ydinvoimalaitos Planktonsiika, Rautalammin 242 2 v Tammijärvi 7.10 Vapo Oy Ruskeasuo reitti 428 Vapo Oy, Dragmossen
Itäisen Uudenmaan kalastusalue 5: Velvoiteistutukset vuonna 2017 Laji, kanta Päivä Rahoittaja Määrä ikä Paikka m. Kirjolohi 231 2 v. Kymijoki 5.3 Kouvolan Vesi, Kouvolan jätevedet Jokitalkkarit-hanke 2017-2018 Hanke kattaa kalastusalueella olevat Koskenkylänjoki, Loviisanjoki ja Taasianjoki ja sen puitteissa suoritetaan muun muassa taimenen istutuksia. Kalastusalue osallistui vuonna 2017 Jokitalkkarit-hankkeeseen, kalastuksenvalvontaan 1 000 :lla. Hankkeen suorittaa Itä-Uudenmaan ja Porvoon joen ilman- ja vesiensuojeluyhdistys r.y.. Jokitalkkarit raportoivat kalastuksenvalvontaa 61 tuntia. Jokitalkkari-hankkeen puitteissa istutetut Ingarskila-taimenet vuonna 2017 Päiväm. Määrä Vesistö Paikka 13.3 1 600 Loviisan joki, Loviisa Kaupungissa oleva koski 13.3 2 400 Taasianjoki, Loviisa Särkjärvenpuro 16.3 1 600 Koskenkylänjoki Nyängsbäcken 1 600 Myrskylänjoki, Lähdeoja 1 600 Mickelspiltomin Kvarnfors 2 400 Sahankoski 1 600 Kartanonkoski 2 400 Lapiokoski 20.3 1 600 Litinjoki, Villikkala 1 600 Litinjoki, Katajakoski 1 600 Haltiajoki, Niinikoski Mätirasiaistutukset silmäpistevaiheessa oleva mäti Kalastuksenvalvonta Kalastusalue on toimintavuoden aikana maksanut kalastuksenvalvonnasta 13 011,88. Summaan sisältyy korvauksia tehdystä työstä, työnantajakuluja, materiaalikuluja, ja vakuutusmaksuja. Kalastuksenvalvojat ovat kirjanneet noin 300 valvontatuntia. Kalastuksenvalvojien yhteenvetoraporteista selviää, että 297 henkilöä on tarkastettu valvonnan yhteydessä. Kalastajista 5:llä ei ollut mukana kuittia kalastonhoitomaksun maksamisesta ja 32 henkilöllä ei ollut vedenomistajan lupaa. Valvojat ovat tarkastaneet 226 pyydystä, kuten verkkoja, näistä kirjattiin 43 huomautusta. Päiväkirjamerkinnöistä päätellen kalastaminen verkoilla ja erilaisilla vapamuodoilla ovat suunnilleen yhtä suosittuja. Valvojat tekivät n. 40 rikosilmoitusta käsittäen myös talteenottoja. Huomautuksien määrä oli 73. ELY-keskus myönsi kaksi vuotisen rahoituksen edistämismäärärahoista vuonna 2016 Itäisen Uudenmaan ja Porvoon-Sipoon ja kalastusalueille, alueiden kalastuksenvalvonnan kehittämiseen. Hankkeessa suoritettiin kalastuksenvalvontaa, hankittiin valvontamateriaaleja ja kalastusalueiden puheenjohtajat, kalastuksenvalvontakoordinaattori sekä isännöitsijä tapasivat ja neuvottelivat kalastusalueiden erilaisista tavoista suorittaa valvontaa. Neuvottelun jälkeen kalastusalueet ovat päättäneet yhteisistä työ-/toimeksiantosopimuksista ja kalastuksenvalvojille maksettava korvaus on samansuuruinen. Useat kalastuksenvalvojat työskentelevät molemmille kalastusalueille. Laadittiin vuosikello, itse kalastuksenvalvontaan sekä valvonnan ohjaamiseen. Pidettiin infotilaisuuden kalastuksenvalvojille 4.5. ja siihen osallistui 17 henkilöä. Biologi Malin Lönnroth kertoi tiedotushankkeen, johon Porvoon-Sipoon kalastusalue on osallistunut, tuloksista ja lakimies Jenny Fredrikson vastasi tilaisuudessa esitettyihin sekä ennen tilaisuutta toimitettuihin kysymyksiin. Ympäristötietoa Merimetso ja Harmaahylje Merimetso aiheuttaa saaliiden vähenemistä, rikkoessaan välineitä ja vahingoittaessaan kalaa sekä paikallisesti kalakantojen vähenemistä. Suomen ympäristökeskuksen kotisivujen mukaan pesi Suomessa vuonna 2017 n.
Itäisen Uudenmaan kalastusalue 6: 25 750 (25 500 v. 2016) paria, näistä n. 32 % eli n. 8 250 (8 660 v. 2016) paria Suomenlahdella ja Loviisassa 1 220 (1 493 v. 2016) paria 3 yhdyskunnassa. Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue on vuonna 2016 perustanut Uudenmaan alueellista merimetsotyöryhmää. Ryhmän tavoitteena on m.m. parantaa vuorovaikutusta ja tietojen vaihtoa muun muassa merimetson aiheuttamaa haittaa kokevien tahojen sekä järjestöjen, tutkimuslaitosten, yliopistojen, kuntien ja muiden viranomaisten kesken. Uudenmaan rannikon kalastusalueilla on kaksi edustajaa ryhmässä. Mikael Lindholm edustaa kalastusalueet Itä- Uudenmaalla. Vuonna 2017 ryhmällä oli 3 kokousta. Kuultiin eri asiantuntijoita muttei päästy itse asiaan, mitä tehdä yhä suuremmalle ongelmalle. Harmaahylkeet ovat ammattikalastukselle suuri ongelma. Riistakeskuksen kotisivuilla arvioidaan että Itämeren kokonaiskanta on 40 000 50 000 harmaahyljettä. Ulf Bergström, Svenska Lantbruksuniversitetet on tutkinut miten paljon eri kalastajaryhmien, merimetson ja harmaanhylkeen ottavat kalaa merestä/vuosi. Esitelmästä Ringborgissa syyskuussa. Kuvat vasenmalta: Tutkimusalue, ahven ja hauki. olevan kiintiön suuruutta voi reaaliaikaisena seurata riista.fi:n etusivulta. Itämeren halli on Suomessa metsästettävä riistaeläin, jota saa metsästää ajalla 16.4. 31.12. Suomen merialuetta on jaettu kolmeen harmaahylkeen kannanhoitoalueeseen, omine kiintiölineen. Suomenlahden kiintiö on 144 yksilöä. Jäljellä Edunvalvonta ja Lausunnot Ympäristöministeriöllä on suunnitelma rakentaa Uudellemaalle 98 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 35 500 hehtaaria. Suurin osa alueesta perustetaan asetuksella, jonka valtioneuvosto asettaa. Itäisen Uudenmaan kalastusalueen osalta suojelualue käsittää Pernajan saaristossa suunniteltu n. 1 200 ha:n alue. Lyhyesti sanottuna tämä merkitsee sitä, että kalastus voi luultavasti jatkua edelleen, mutta metsästys on lähtökohtaisesti kielletty. Kalastusalue on osallistunut neuvotteluihin ja päättänyt jättää lausunnon, kun asetus tulee lausuntokierrokselle. Itäisen Uudenmaan kalastusalue on vuonna 2017 antanut seuraavia lausuntoja: Lausunto ELY-keskukselle maaliskuussa kalatalousalueen rajapäätöksestä. Itäisen Uudenmaan kalastusalue oli suuremmaksi osaksi tyytyväinen päätökseen ja perusteli vielä kerran rajanveto kuntaraja pitkin Ahvenkosken lahdessa ja selässä. Ja korosti että yhteistyötä tullaan tekemään naapuri kalatalousalueiden kanssa riippumatta mihin raja vedetään. Lausunto Aluehallintovirastolle toukokuussa MH-Kivi Oy:n hakemuksesta merikiviainesten ottamiseen Loviisan-Pernajan merialueelta. Tuotiin m.m esille että kalatalousmaksu on nostettava 5 000 e/toimintavuosi ja maksettava vielä 5 vuotta toiminnan lopettamisesta ja että myös kalastus/kalatalousalueelle on ilmoitettava töiden aloittamisesta. Lausunto Maa- ja metsätalousministeriölle elokuussa, hallituksen lakiehdotuksesta korottaa kalastonhoitomaksua. Itäisen Uudenmaan kalastusalue ehdotti neljän muun kalastusalueen kanssa että kalastonhoitomaksu tulisi nostaa 50 euroon kalenterivuodelta ja kaikkien 18 vuotta täyttäneiden tulisi maksaa
Itäisen Uudenmaan kalastusalue 7: kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksu on 45 1.1.2018 lähtien ja 18 64 vuotiaiden tulee maksaa kalastonhoitomaksu. Lausunto ELY-keskukselle, marraskuussa Kymijoen alaosan kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta. Itäisen Uudenmaan ei vastusta joen kunnostamista ja kalaportaiden/kalateiden rakentamista, päinvastoin. Mutta katsoo kuitenkin että varoja kantojen edistämiseen ja vahvistamiseen pitää käyttää vähemmän, kunnes kalatiet toimivat, niin että kalaa todellakin nousee ja myös pääsee elävänä mereen takaisin ja kutu/poikastuotantoalueet ovat laajempia. Sopivia istutuslajia mereen tai joen alaosiin on merilohta, taimenta ja vaellussiikaa. Mielipide Aluehallintovirastolle, marraskuussa Kidus Oy hakemuksesta, Niinijärven luonnonravintolammikon pysyttämisestä ja kalojen kasvattamisesta lammikossa. Itäisen Uudenmaan kalastusalue pitää sitä hyvänä asiana jos luonnonravintolammikko tulee käyttöön. Mutta fosforipitoisuudet lammikon laskuvedessä täytyisi tarkkailla. Lausunto ELY-keskukselle marraskuussa, mahdollisista alueellisista kalastusrajoituksista ja päiväkohtaisten saaliskiintiöiden asettamiseen vaikuttavista seikoista kalastusoppaille. Itäisen Uudenmaan kalastusalue katsoo yhdessä viiden muun kalastusalueen kanssa, että tarvitaan lisää tietoa kalastuksesta, jotta voidaan ottaa kantaa kalastusrajoituksien tarpeellisuuteen Yhteistyö, tiedotus ja koulutus Kalastusalue järjesti Ringborgissa syyskuussa yhdessä Strömfors fiskargillen kanssa yleisöluennon. Maria Saarinen biologi, kalatalousaktivaattori, Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä, kertoi Miten hylkeet ja merimetsot vaikuttavat ammattikalastuksen, toimintamahdollisuuksiin ja ympäröivään meriluontoon. Rannikon kalastusalueilla on yhteinen edustaja, Magnus Lindholm, vesienhoito- ja merenhallintoyhteistyöryhmässä. Lindholm osallistui vuoden aikana yhteen kokopäivän pituiseen seminaariin. Kalastusalueet jakavat palkkio- ja matkakustannuksia. Itäisen Uudenmaan kalastusalue on vuonna 2017 ollut edustettuna ainakin seuraavissa tilaisuuksissa: Åbolands fiskarförbundin kalastusalueseminaari tammi/helmikuun vaihteessa Kalatalouden Keskusliiton valtakunnalliset kalastusaluepäivät helmikuussa, ruotsinkieliset kalastusaluepäivät syyskuussa ja Suomenlahden kalastusaluepäivät lokakuussa. Nylands Fiskarförbundin ja Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liiton vuosikokoukset maaliskuussa Työpaja Kymenlaakson ekosysteemipalvelut Kotkassa, maaliskuussa. Velmu karttapalvelun käyttökoulutus syyskuussa Rannikko ELY-keskuksen infopäivät marraskuussa Vaasassa ja Uumajassa Työpaja Ahvenkosken voimalaitoksen nousuesteestä Helsingissä Maa- ja metsätalousministeriön uuden kalastuslain ja asetuksen koulutuspäivät joulukuussa Jyväskylässä Isännöitsijä on Nylands Fiskarförbundin hallituksen jäsen Itäisen Uudenmaan ja Porvoon-Sipoon kalastusalueiden edustajana ja Uudenmaan kalatalousyhteisöjen liitto ry:n hallituksen jäsen rannikon kalastusalueiden edustajana sekä yllämainittujen liittojen edustajana Kalatalouden Keskusliiton hallituksessa. Isännöitsijä tilapäisesti hoitaa osaa Nylands Fiskarförbundin tehtävistä ja siksi Tim Kankfelt on varajäsenenä edustamassa kalastusalueita Fiskarförbundetin hallituksessa Tuleva toimintakusi Vuonna 2018 työstään kalastusaluetoiminnan lakkauttamista ja valmistellaan sujuvaa siirtymistä kalatalousalueeksi. Tulevan toimintakauden tärkeitä töitä ovat myös; kalavesien hoito, kalastusvalvonnan kehittäminen, sekä edunvalvonta. Voimassa olevat paikalliset kalastusmääräykset Rauhoituspiirit Ruotsinpyhtään kalastusalue on perustanut rauhoituspiirin Jomalsundiin ajalle 1.1 15.3 vuosina 2008 2017. Kaikki kalastus on tänä aikana kiellettyä. Tullisillan pohjoispuolisella merialueella, sekä Loviisanjoella on ajalla 1.4. 30.6, vuosina 2008-2017, sallittua ainoastaan onginta ja pilkkiminen. Muina aikoina on lisäksi heittokalastus, koukkukalastus, sekä kalastus katiskalla sallittua. Tullisillasta etelään, linjalla Monäsudden satama-alueen pohjoisraja on ajalla 1.4. 30.6, vuosina 2008-2017 onginta, pilkkiminen ja heittokalastus sallittua ja muu kalastus kielletty. Tämä koskee myös Marbäckeniä. Varsinais-Suomen ELY-keskus on 5.1.2018 päättänyt jatkaa yllämainitut kalastuskiellot sellaisenaan 31.12.2020 asti.
Itäisen Uudenmaan kalastusalue 8: Itäisen Uudenmaan kalastusalue päätti vuosikokouksessaan 2014 jatkaa Koskenkylänjoen ja Pernajan kalastusalueiden päätöstä rauhoituspiiristä Pernjanlahdessa ja Koskenkylän joen alajuoksussa. Alue: eteläraja Storholmen -Svartholmen, pohjoisraja Koskenkylän koski. Määräys: Kalastus on sallittua perjantaista klo 18:00 sunnuntaihin klo 18:00, muina aikoina on sallittua kalastaa ainoastaan katiskalla, ja silakkaverkolla sekä onkia ja pilkkiä Voimassa: ajalla 1.9. -30.11, vuoden 2020 asti. Pernajan kalastusalue on, jotta suurempi osuus kuhaa ehtisi kutea ennen sen pyydystämistä, päättänyt suositella, ettei kuhaa pyydystetä kesäkuun aikana. Pyyntimitta ELY-keskus on 30.3.2016 päättänyt että kuhan alimman pyyntimitta on 45 cm Kymijoen kalastusalueella ja Itäisen Uudenmaan kalastusalueen vesissä, jotka sijaitsevat vesistöalueella 14.111. Alue ulottuu Voikkaan voimalaitospadosta Ahvenkosken, Ediskosken, Koivukosken ja Korkeskosken voimalaitospatoihin ja käsittää mm Kymijoen, Muhjärven ja Tammijärven. Päätös on voimassa 31.12.2020 asti. Verkkokalastuksen rajoitukset Ruotsinpyhtään kalastusalue on ottanut käyttöön suosituksen, ettei 45 mm pienempää solmuväliä käytettäisi. Suositus ei koske silakan, kilohailin, kuoreen, muikun ja täkykalan pyyntiä verkolla. Suositus koskee edelleen entisen Ruotsinpyhtään kalastusalueen aluetta, kunnes toisin päätetään. Pernajan kalastusalue on, suojellakseen erityisesti kuhakantaa, päättänyt suositella, että solmuväliä, joka on pienempi, kuin 45 mm, ei käytetä. Silakan, kilohailin, kuoreen ja täkykalan kalastus jatkuu, kuten aikaisemminkin lajeille sopivilla solmuväleillä. Suositus koskee edelleen entisen Pernajan kalastusalueen aluetta, kunnes toisin päätetään. KALASTUSALUEEN YHTEYSTIEDOT Postiosoite: Tallbackantie 69 A, 07900 Loviisa Isännöitsijä: Gabi Lindholm, puh: 050-404 2738, s-posti: gabi.lindholm@outlook.com Puheenjohtaja: Magnus Lindholm, puh: 050-494 7201, s-posti: lindholm.ml@gmail.com Varapuheenjohtaja: Jan- Anders Winqvist, puh: 0400-49 48 48,s-posti: jan-nders.winqvist@forsbygard.fi Kotisivut. osoitteen: www.ahven.net alla Loviisassa 8.3.2018 Hallitus