SUOMEN AKATEMIAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013
1. Toimintakertomus Yhteenveto 2 1.1 Johdon katsaus 5 1.2 Vaikuttavuus 6 1.2.1 Tutkimuksen laatu vahvistuu 9 1.2.2 Tutkijanura kehittyy 13 1.2.3 Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat 15 1.2.4 Strategiset kumppanuudet vahvistuvat 20 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 29 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus 30 1.3.2 Toiminnan tuottavuus 33 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 34 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 35 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 36 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 36 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 38 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen hallintovirastossa 38 1.5.1 Henkilöstö 38 1.5.2 Työhyvinvointi 40 1.5.3 Koulutus ja kehittäminen 40 1.5.4 Sairauspoissaolot 41 1.5.5 Vaihtuvuus 42 1.5.6 Työvoimakustannukset 42 1.6 Tilinpäätösanalyysi 44 1.6.1 Rahoituksen rakenne 44 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 46 1.6.3 Talousarvion toteumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä 47 1.6.4 Tuotto- ja kululaskelma 47 1.6.5 Tase 49 1.6.6 Valtiosopimuksiin perustuvat rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille 49 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 50 1.8 Arviointien tulokset 51 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 53 2. Talousarvion toteutumalaskelma 54 3. Tuotto- ja kululaskelma 56 4. Tase 57 5. Liitetiedot 59 6. Allekirjoitukset 65 1
Yhteenveto Suomen Akatemian vuodesta 2013 Tavoite 1. Suomen Akatemia edistää kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tutkimuksen uusiutumista, uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita sekä lähestymistapoja etsivää tutkimusta, vahvistaa tutkimusalojen laajaa osaamista yhteiskunnassa sekä tieteellisten läpimurtojen syntymistä. Akatemialla on keskeinen, selkeä ja arvostettu rooli suomalaisen tieteellisen tutkimuksen korkean laadun ja kansainvälisen tunnettuuden edistäjänä sekä tutkimuksen yhteiskunnallisen arvostuksen vahvistajana. Akatemia rahoitti tutkimusta 335 miljoonalla eurolla (vuonna 2012 327 miljoonaa euroa). Akatemiahankehakijoista 17 prosenttia sai myönteisen päätöksen, haetusta rahoituksesta voitiin myöntää 15 prosenttia (Vuonna 2012 vastaavat prosenttiosuudet olivat 17 ja 16). Suurimmissa rahoitusmuodoissa käsiteltiin hakemuksia seuraavasti: akatemiahankkeet 994, akatemiatutkijat 508, tutkijatohtorit 851. Hakemuksia käsiteltiin yhteensä 3 477 kappaletta, edellisenä vuonna vastaava määrä oli 3 724. Rahoitettujen hakemusten lukumäärä laski verrattuna edelliseen vuoteen (1 317 vuonna 2012 ja 1 030 vuonna 2013). Akatemia rahoitti yhteensä 33 huippuyksikköä: 18 yksikköä vuosien 2008 2013 ohjelmassa ja 15 yksikköä vuosien 2012 2017 ohjelmassa. Akatemian kuudenteen huippuyksikköohjelmaan vuosille 2014 2019 valittiin 14 uutta huippuyksikköä. Ensimmäiselle kolmelle vuodelle myönnettiin rahoitusta 48,7 miljoonaa euroa. Akatemialla oli käynnissä yhteensä kaksitoista tutkimusohjelmaa. Akatemia teki tutkimusohjelmien uusia rahoituspäätöksiä yhteensä 25,4 miljoonalla eurolla. Uusia ohjelmia ovat Synteettinen biologia (FinSynBio), Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen (TULOS), Ihmisen mieli (MIELI), Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA), sekä Kestävä energia (SusEn). Akatemia rahoitti 6,3 miljoonalla eurolla Integrated Carbon Observing System (ICOS) hanketta, jonka isännyydestä Suomi tulee vastaamaan (ICOS-ERIC). Akatemia rahoitti FIRI-2013 haussa tutkimusinfrastruktuureja 17,4 miljoonalla eurolla. Akatemian nimeämä kansallisen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä (FIRI-asiantuntijaryhmä) päivitti tutkimusinfrastruktuurien tiekarttaa. Tiekartta valmisuu ja julkaistaan vuonna 2014. Akatemian rahoittama tutkimus on monimuotoista. Akatemian tutkimusrahoitus jakautui useimmille tutkimusaloille yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Akatemian myöntämästä tutkimusrahoituksesta 84 prosenttia kohdentui yliopistoille. Suomalaisten tutkijoiden kansainvälisten julkaisujen lukumäärä jatkoi tasaista kasvua ollen toimintakertomusvuonna 11 537 julkaisua (11 016 vuonna 2012). Tavoite 2. Suomen Akatemia tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä, uusiutumista ja monipuolistumista sekä lisää tutkijanuran houkuttelevuutta. Akatemialla oli 298 akatemiatutkijan ja 44 akatemiaprofessorin tehtävää (31.12.2013 yhteensä 342 tehtävää). Akatemiatutkijan tehtävää hakeneista 13 prosenttia sai rahoituksen (15 prosenttia vuonna 2012). Toimintakertomusvuonna aloitti 129 kolmivuotista tutkijatohtoria (31.12.2013 yhteensä 574). Tutkijatohtorin tehtävää hakeneista 15 prosenttia sai rahoituksen (19 prosenttia vuonna 2012). 2
Akatemia tuki tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja kansainvälistä yhteistyötä kaikissa rahoitusmuodoissa, jotta tutkijat pystyivät toteuttamaan hakemuksissa esitettyjä liikkuvuussuunnitelmiaan. Lisäksi Akatemia myönsi rahoittajaorganisaatioiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvia apurahoja. Akatemia rahoitti suomalaisia tutkijoita pitkäjänteisen tutkimusyhteistyön lisäämiseksi Suomen ja valittujen yhteistyömaiden välillä. Akatemia toteutti kahdeksan yhteisrahoitteista tutkimushankehakua keskeisten yhteistyömaiden Brasilian, Chilen, Intian, Japanin (kaksi hakua), Kiinan (kaksi hakua) sekä Yhdysvaltojen kanssa. Lisäksi Unkarin kanssa toteutettiin yksi haku. Venäjän kanssa on valmisteltu rahoitusyhteistyötä arktisen tutkimuksen alueella. Tavoite 3. Suomen Akatemia edistää tieteen ja tutkimuksen asemaa sekä rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyväksikäyttöä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvoinnin, sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Akatemian henkilöstö oli laajasti edustettuna merkittävissä kansallisissa ja kansainvälisissä neuvottelukunnissa, komiteoissa ja työryhmissä. Akatemialla oli käynnissä 12 kansainvälisesti verkostoitunutta tutkimusohjelmaa, joissa oli mukana 21 ulkomaista rahoittajaa 15 maasta. Yhdeksän kansallista rahoittajaa oli mukana rahoittamassa Akatemian tutkimusohjelmia. Rahoittajana oli myös yrityksiä. Akatemia ja Tekes tekivät yhteistyötä muun muassa tutkimusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Akatemia oli vuonna 2013 aktiivisesti mukana 19 ERA-NET-verkoston ja 6 yhteisen ohjelmasuunnittelualoitteen (JPI) toiminnassa. Osa ERA-NETeistä oli ERA-NET Plus -hankkeita, joissa Euroopan komissio toimii tutkimushankkeiden osarahoittajana. Akatemia osallistui Afrikka-ERA-NETin (ERAfrica) Interfacing Challenges -yhteishankehaun toteuttamiseen ja rahoittamiseen yhteistyössä ulkoasiainministeriön, Suomen Kulttuurirahaston ja UniPidin kanssa. Akatemia käynnisti yhdessä Tekesin kanssa kymmenenvuotisen yhteisohjelman ICT2023, joka suuntaa rahoitusta strategisesti valituille ICT-alan aihealueille. Akatemia osallistui aktiivisesti Science Europe -organisaation toimintaan ja Euroopan tiedesäätiön (ESF) toimintaan. Yhteistyötä tehtiin tiedepolitiikkaa, rahoittajayhteistyötä ja tutkimusrahoitusta koskevissa kysymyksissä. Akatemia edistää tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta rahoittamalla strategisen huippuosaamisen keskittymien aihealueisiin kuuluvaa tutkimusta kaikilla rahoitusmuodoillaan. Akatemian rahoitti SHO- Keilta puoltavan lausunnon saanutta tutkimusta 40,4 miljoonalla eurolla. Tavoite 4. Strategiset kumppanuudet ovat Suomen Akatemian tärkeä keino tutkimuksen laadun vahvistamiseksi, tutkijanuran kehittämiseksi sekä tieteen aseman ja näkyvyyden vahvistamiseksi. Akatemian toimintaa ja rahoittamaa tutkimusta tehtiin tunnetuksi tiedottamalla, toimittajatapaamisissa, tiedeaamiaisissa, tiedotustilaisuuksissa, esittein, verkkosivuilla, sosiaalisen median kautta, verkkolehdellä, uutiskirjeillä ja yleisötapahtumissa. Kansainvälistä viestintää hoidettiin tiedottein ja uutiskirjein. 3
Akatemian vuoropuhelu yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä vahvistui Tieteen tila 2014 -hankkeen ja kansallisen ennakoinnin toimintatapa -työn yhteydessä. Tavoitteena on vahvistaa ja tukea organisaatioiden yhteistä strategista suunnittelua. Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla verkkosivustolla www.tietysti.fi kerrotaan yleistajuisesti tieteestä, tutkijoista ja tutkijanurasta. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Vuoden lopussa Akatemian hallintovirastossa työskenteli 137 henkilöä (140 henkilöä vuonna 2012). 10 henkilöä oli virkavapaalla. Henkilöstön lukumäärä väheni 2,1 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 135,3 henkilötyövuotta, mikä on 5,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012 (142,5 htv vuonna 2012). Vuonna 2013 toimintamenomomentilta oli palkattu 122,3 henkilötyövuotta, tutkimusmäärärahoista tutkimusohjelmien koordinointitehtäviin 9,8 henkilötyövuotta ja ulkopuolisilla varoilla (esimerkiksi ERA- Netit) 3,2 henkilötyövuotta. Hallintoviraston voimavarat Hallintoviraston kokonaiskustannukset olivat 14,8 miljoonaa euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,8 miljoonaa euroa. Henkilöstökustannukset (mukaan luettuna palkkiot ja ylityöt) kattoivat 66,6 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ostopalvelujen osuus oli 15,6 prosenttia ja toimitilakustannukset oli 9,9 prosenttia kokonaiskustannuksista. Muut kustannukset, kuten aineet ja tarvikkeet, matkakulut ja painotuotteet, olivat yhteensä 8,0 prosenttia kokonaiskustannuksista. 4
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2013 oli Suomen Akatemian toimintaa ja koko tutkimusrahoituskenttää ajatellen poikkeuksellisen merkittävä. Osana Suomen innovaatiojärjestelmän toiminnan arviointia toteutettiin Akatemian kansainvälinen arviointi, jonka loppuraportti julkistettiin 3.9.2013. Vain kaksi päivää myöhemmin valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta. Näillä kummallakin on syvällinen vaikutus Suomen Akatemian asemaan ja toimintaan. Akatemian kansainvälisen arvioinnin suorittanut ryhmä totesi, että Akatemia toteuttaa perustehtävänsä, tutkimuksen rahoittamisen, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Arviointiraportti suosittaa muun muassa Akatemian laajentavan toimintaansa strategiseen tutkimusrahoitukseen sekä ottamaan aktiivisemman roolin tiedepoliittisessa keskustelussa. Tutkimuslaitosuudistuksen myötä Akatemian yhteyteen perustetaan uusi strategisen tutkimuksen rahoitustoiminto, joka kohdentaa rahoitusta laaja-alaisesti muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä. Tavoitteena on yhteiskuntapolitiikkaa palveleva ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä tukeva ongelma- ja ratkaisukeskeinen, pitkäjänteinen ja ohjelmamuotoinen tutkimus. Akatemian arviointiraportin suositusten toimeenpano on jo käynnistynyt opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla, kuin myös valmistelut uuden strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentin käynnistämiseksi. Vireillä on Akatemiaa koskevan lain muutos, joka sisältää mm. muutoksia Akatemian hallituksen kokoonpanoon sekä strategisen tutkimuksen neuvoston perustamisen ja tutkimusinfrastruktuurien rahoitustoimintojen vaatimat lisäykset Akatemian hallintoelimiin. Kuluneen vuoden taloudelliset näkymät synkkenivät entisestään, eikä alkanut vuosi näytä sen positiivisemmalta. Akatemian myöntämä tutkimusrahoitus vuonna 2013 nousi kuitenkin edellisvuodesta 335 miljoonaan euroon, kiitos kolmannen lisätalousarvion. Siinä Akatemialle osoitettiin 20 miljoonaa euroa osaamisperusteisen kasvun tukemiseen. Rahoitus kohdennettiin huippututkimuksen edellytysten tukemiseen sekä uusien tutkimusohjelmien käynnistämiseen, erityisesti Mineraalivarojen ja korvaavien materiaalien sekä arktisen alan tutkimusohjelmiin. Lisätalousarvio on selkeä osoitus siitä, että tieteellistä tutkimusta halutaan tukea erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina. Suomen Akatemian toiminnassa keskeinen osa on kilpaillun tutkimusrahoituksen hakemusten arviointi ja rahoituspäätökset. Suurimmissa rahoitusmuodoissa käsiteltiin hakemuksia seuraavasti: akatemiahankkeet 994, akatemiatutkijat 508, tutkijatohtorit 851. Kaikkiaan käsiteltiin yhteensä 3 477 hakemusta. Akatemiahankehakemusten lukumäärästä laskettu myöntöprosentti jäi 17:ään, akatemiatutkijahakemuksissa 13:een ja tutkijatohtoreissa 15:een. Tutkimusrahoituksen kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhta voimistuu edelleen. Erinomaisia hakemuksia ja tutkijoita on enemmän kuin rahoitusmahdollisuuksia. Tämä on epätoivottava tilanne rahoituksen hakijalle ja siitä päättävälle. Huolimatta kasvavista hakemusmääristä Akatemia on kyennyt säilyttämään korkean tason hakemusten arvioinnissa. Hakemusten kansainvälinen vertaisarviointi on välttämätöntä laadun varmistamiseksi. 5
Tutkimusinfrastruktuurien rahoitus on vakiintumassa säännölliseksi toiminnaksi ja sille käytettävissä oleva rahoitus on hiljalleen noussut. Kuluneen vuoden aikana saatiin päätökseen kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta, jota täydentää valmisteilla oleva Tieteen tila 2014 -hankkeeseen liittyvä selvitys olemassa olevista tutkimusinfrastruktuureista. Nämä raportit julkistetaan keväällä 2014 ja ne antavat vankan pohjan tutkimusinfrastruktuurihakujen suunnitteluun. Päättyneen vuoden aikana Akatemian yhteistyö sidosryhmien kanssa on voimistunut. Tekesin kanssa käynnistettiin yhteinen ICT-alan kymmenenvuotinen rahoitusohjelma ICT2023. Tekesin ja Sitran kanssa Akatemia on osallistunut Valtioneuvoston kanslian johtamaan kansallisen ennakoinnin toimintatavan suunnitteluhankkeeseen. Sen ja Tieteen tila 2014 -hankkeen myötä keskusteluyhteys myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on vahvistunut. Strategista yhteistyötä tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden kesken tarvitaan nyt entistä enemmän. Euroopan tiedepolitiikassa avautuu merkittävä uusi mahdollisuus, kun kaikkien aikojen suurin tutkimuksen puiteohjelma, Horisontti 2020 käynnistyy. Menestyminen kansainvälisessä hakukentässä edellyttää suomalaisilta tutkijoilta oikeaa verkottumista ja yhteistyötä sekä Suomessa että ulkomailla. Akatemia on osaltaan edesauttamassa tämän tavoitteen saavuttamista. Heikki Mannila Pääjohtaja 1.2 Vaikuttavuus Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävä tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan ainakin kolmea eri reittiä: suorina tutkimustuloksina, vuorovaikutuksena yhteiskunnan kanssa ja koulutettavien osaavien ihmisten kautta. Näitä komponentteja on vaikea erottaa toisistaan, eikä siihen oikeastaan ole välttämättä tarvettakaan: suomalainen yliopistorahoitus perustuu tutkimuksen ja opetuksen yhteyteen, ja tämä yhteys on hyvin tärkeä. Tieteellisen tutkimuksen vaikutukset ilmenevät pitkän ajan kuluessa eikä tieteen vaikuttavuutta ole yksinkertaista mitata ja arvioida. Sama koskee tieteen rahoittajien toimia. Suomen Akatemia selvittää sekä tieteen että toimintansa vaikuttavuutta. Taloudellisen tilanteen kiristyessä tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus on entistä tärkeämpää. Vuonna 2013 Akatemia käynnisti seuraavan Tieteen tila -selvityksen. Tieteen tila 2014 koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa tarkastelee tutkimustoiminnan edellytyksiä ja tuloksia organisaatioittain ja tieteenaloittain tilastoaineistojen valossa. Tilastollisessa tarkastelussa hyödynnetään opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain toteuttaman yliopistotiedonkeruun aineistoja sekä ministeriön hallinnonalan tietopalvelusopimukseen perustuvia Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastoja (Suomen virallinen tilasto). EU-rahoituksen tarkastelussa hyödynnetään lisäksi komission 7. puiteohjelman sopimustietokantaa. Bibliometriset analyysit toteutetaan CSC:n, OKM:n ja Akatemian yhteistyönä ja ne perustuvat Thomson Reutersin aineistoon ja osin mahdollisesti Elsevierin Scopus-aineistoon. Kaksi muuta osaa ovat kyselyjen avulla tehtäviä erityisselvityksiä professorien rekrytoinnista ja tutkimusinfrastruktuureista. 6
Tieteenala-arviointien aiheuttamat jatkotoimenpiteet Suomen kasvibiologian tutkimus arvioitiin vuonna 2011. Arvioinnin kohteena oli kaksitoista suomalaista kasvibiologian tutkimusyksikköä, ja se kattoi vuodet 2005 2009. Arviointipaneeli piti tutkimusta kokonaisuudessaan korkeatasoisena, mutta tutkimuksen laatu ja tulokset vaihtelivat eri yksiköiden kesken. Arviointipaneeli esitti lukuisia tutkimusyksikkökohtaisia ja tutkimusjärjestelmätasoisia suosituksia. Vuonna 2012 biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta päätti järjestää uusintatapaamisen kansainvälisen arviointipaneelin ja tutkimusorganisaatioiden kesken selvittääkseen, millä tavalla arviointipaneelin suositukset oli otettu huomioon ja miten tieteenala-arviointiraporttia oli hyödynnetty organisaatioissa. Kolmantena tavoitteena oli vauhdittaa tieteenala-arvioinnin tulosten toimeenpanoa sekä edistää keskustelua kasvibiologian tutkimuksen terävöittämiseksi. Kaikki vuonna 2011 arvioidut tutkimusorganisaatiot osallistuivat jatkokeskusteluun. Mukana oli neljä yliopistoa ja kolme tutkimuslaitosta. Kaikista organisaatioista oli edustettuna sekä tutkimusryhmien jäseniä että organisaation ylintä johtoa. Arviointipaneelin seitsemästä jäsenestä läsnä oli puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä. Keskusteluissa käsiteltiin vuonna 2011 tieteenala-arviointiraportissa annettuja suosituksia ja niiden toimeenpanoa, mahdollisia suositusten toimeenpanoon vaikuttaneita organisatorisia muutoksia, muita mahdollisia haasteita sekä tutkimusryhmien tulevaisuuden suunnitelmia. Paneeli antaa raportissaan edelleen organisaatioja tutkimusryhmäkohtaisia suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Paneelin raportti on julkaistu 2/2014. Kasvibiologia on Suomessa vahva tieteenala. Esimerkiksi vuonna 2013 kasvibiologiaa käsittelevien hakemusten läpimenoprosentti oli 45 prosenttia, kun keskiarvoprosentti oli 21. Tutkimusryhmät, jotka arvioitiin vuonna 2011 erinomaisiksi, olivat jatkaneet hyvää työtä ja olivat keskimäärin erinomaisesti ottaneet huomioon paneelin suositukset. Paneeli piti erinomaisena, että uusintatapaamisessa läsnä olivat sekä tutkimusryhmän edustajat että organisaation strategisen tason edustajat (rehtori, tutkimusjohtaja, dekaani), mikä mahdollisti myös organisaatioiden sisäisen yhteistyön tarkastelun. Suomessa yksi haaste on kasvibiologian tutkimuksen fragmentoituminen myös organisaatioiden sisällä. Tämän tyyppinen toimintamalli tieteenala-arviointien tulosten hyödyntämisen vahvistamiseksi vahvistaa myös organisaatioiden välistä yhteistyötä ja lisää organisaation sisäisen keskustelun sujuvuutta. Muita erityisteemoja Terveyden tutkimuksen tulosten vaikutukset esimerkiksi terveyskäyttäytymiseen ovat selvästi osoitettavissa. Syksyllä 2013 myönnettiin akatemiapalkinto yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta terveyden tutkimuksen toimikunnan valitsemalle akatemiatutkijalle Kari Kalliokoskelle. Kalliokoski työskentelee Turun yliopiston verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikössä. Hän keskittyy liikuntaan, liikuntafysiologiaan sekä liikunnan terveysvaikutuksiin. Kalliokoski selvittää, voiko aineenvaihdunta- ja verenkiertoelimistön sairauksia hoitaa korkeatehoisella intervalliharjoittelulla. Ajanpuute on tärkeimpiä syitä riittämättömään liikuntaan. Uusien tutkimustulosten mukaan vain vähän aikaa vievä, mutta hyvin korkeatehoinen intervalliharjoittelu voi saada aikaan samoja terveysvaikutuksia kuin perinteinen aikaa vievä aerobinen harjoittelu. Korkeatehoiseen intervalliharjoitteluun liittyy kuitenkin riskejä, esimerkiksi kestävätkö myös potilaat tällaista liikkumista ja onko se turvallista. Kalliokoski selvittää näitä riskejä terveillä keski-ikäisillä miehillä, tyypin 2 diabeetikoilla ja sydänpotilailla. Hän kehittää liikuntasuosituksia ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia ehkäistä ja hoitaa sairauksia. 7
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan rahoittamassa tutkimuksessa on keskeisellä sijalla suomalaisen yhteiskunnan arjen ilmiöihin kohdistuvat tutkimusteemat. Vuonna 2013 toimikunnan tutkijatohtorin tehtäviin valittiin muun muassa Tuomas Ylä-Anttila (Helsingin yliopisto), Eeva Luhtakallio (Helsingin yliopisto) ja Elina Kilpi-Jakonen (Turun yliopisto), joiden hankkeissa tutkitaan viime vuosina Suomessa ja Euroopassa ilmeneviä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan muutoksia. Hankkeet ovat esimerkki myös siitä, kuinka kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus on usein itsessään yhteiskunnallinen interventio. Tuomas Ylä-Anttilan projektin Yhteiskunnalliset liikkeet, oikeudenmukaisuus ja media tavoitteena on ymmärtää, miten globaalien kansalaisliikkeiden kannattajat ja vastustajat toimivat julkisuudessa ja millaiselle oikeudenmukaisuuskäsityksille he perustavat argumenttinsa. Eeva Luhtakallio pohtii tutkimuksessaan Politiikka, populismi ja kansalaisyhteiskunta Suomessa sitä, millaista on osallistuminen kansalaisyhteiskuntaan populistisen politiikan piirissä. Elina Kilpi-Jakonen vertaa maahanmuuttajien lasten koulutukseen ja työelämään siirtymistä kantaväestöön hankkeessaan Maahanmuuttajien lasten koulutus- ja työelämään siirtymisen polut. Tieteelliset toimikunnat tukevat tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämistä myös rahoittamiensa tutkimushankkeiden kautta. Vuonna 2013 luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta rahoitti 3,5 miljoonalla eurolla akatemiahankkeita, akatemiatutkijoita ja tutkijatohtoreita, jotka hyödyntävät suuria kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja, kuten CERN, EMBL, ESA, ESO, ESRF, IODP ja ICDP. Kansainvälisiin infrastruktuureihin kytkeytyneille hankkeille kanavoituu usein rahoitusta myös kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kautta, mikä lisää niiden vaikuttavuutta huomattavasti. Indikaattorityö ym. tiedepoliittinen työskentely. Valtioneuvoston kanslia julkisti helmikuussa ennakointiraportin sekä syyskuussa tulevaisuusselonteon, joiden valmisteluun osallistuivat myös Suomen Akatemia, Tekes ja Sitra. Tämän jälkeen valtioneuvoston kanslia käynnisti kansallisen ennakoinnin toimintatavan suunnittelun, johon kaikki kolme organisaatiota myös osallistuivat. Ennakointi nähdään tulevaisuuden tekemisenä, johon halutaan saada osallistumaan hyvin laajat viiteryhmät tutkijoista ja elinkeinoelämästä aina kansalaisjärjestöihin. Ennakoinnin tavoitteena on, että päättäjillä olisi käytettävissään paras mahdollinen tieto päätöksiensä tueksi. Uudet tiedepoliittiset avaukset. Vuoden aikana jatkettiin yhteistyön parantamista yliopistojen ja tutkimuslaitosten suuntaan. Luontevan alustansa tälle tarjosivat kansallisen ennakoinnin toimintatavan laatiminen sekä Tieteen tila 2014. Näihin liittyvissä tilaisuuksissa kuultiin yliopistojen ja tutkimuslaitosten johtoa tavoitteena hyödyntää heidän näkemyksiään ja käynnistää uudenlaista yhteistyötä strategisessa suunnittelussa. Tärkeä tiedepoliittinen avaus oli myös Akatemian ja Tekesin yhdessä käynnistämä ICT2023-ohjelma, joka seuraavan kymmenen vuoden aikana rahoittaa strategisesti merkittävää ICT-alojen tutkimusta ja tuotekehitystä. 8
1.2.1 Tutkimuksen laatu vahvistuu Tavoite 1. Suomen Akatemia edistää kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tutkimuksen uusiutumista, uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja etsivää tutkimusta, tutkimusalojen laajan osaamispohjan vahvistamista yhteiskunnassa sekä tieteellisten läpimurtojen syntymistä. Kova kilpailu rahoituksesta Akatemian rahoituksessa kilpailu on kovaa. Akatemiahankehaussa 17 prosenttia sai myönteisen päätöksen; haetusta rahoituksesta voitiin myöntää 15 prosenttia. Vuonna 2012 vastaavat prosenttiosuudet olivat 17 prosenttia ja 16 prosenttia (kuvio 1). Akatemiahankehaussa ulkomaisten asiantuntijoiden osuus kaikista asiantuntijoista oli 99 prosenttia vuonna 2013. % 30 20 Hakemusten määrästä 10 Haetusta rahoituksesta 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 1. Myöntöjen osuus hakemusten määrästä ja haetusta rahoituksesta akatemiahankehaussa (aikaisemmin yleisessä tutkimusmäärärahahaussa) vuosina 2009 2013 (%) Tutkimuksen huippuyksiköt: Suomalaisen tieteen kärjet Vuonna 2013 arvioitiin Akatemian kuudennen huippuyksikköohjelman hakemukset. Akatemian hallitus oli päättänyt jatkoon menevistä 34 hakemuksesta, jotka arvioitiin seitsemässä temaattisessa arviointipaneelissa. Tieteellinen arviointi perustui kirjallisiin hakemuksiin ja arviointipaneelien haastatteluihin, joihin huippuyksikköhakijat osallistuivat. Arviointien perusteella Akatemian hallitus nimesi 14 uutta huippuyksikköä vuosille 2014 2019. Uusien huippuyksiköiden kanssa käytiin rahoitusneuvottelut, ja Akatemia myönsi valituille yksiköille yhteensä 48,7 miljoonaa euroa ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle. Myönnetty rahoitus sisälsi Akatemialle annettua lisätalousarviorahoitusta, jota kohdistettiin osaamisperusteisen kasvun tukemiseen. Käynnissä olevissa huippuyksikköohjelmissa rahoitettiin vuonna 2013 yhteensä 33 huippuyksikköä: 18 yksikköä vuosien 2008 2013 ohjelmassa ja 15 yksikköä vuosien 2012 2017 ohjelmassa. Huippuyksikköohjelmien rahoitukset ovat vuosien 2008 2013 ohjelmassa 56,3 miljoonaa euroa kuudelle vuodelle ja vuosien 2012 2017 ohjelmassa 45 miljoonaa euroa ensimmäiselle kolmelle vuodelle. 9
Tutkimusohjelmat Toimintakertomusvuonna oli käynnissä kaksitoista tutkimusohjelmaa: - Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta AKVA (2012 2016) - Asumisen tulevaisuus ASU (2011 2015) - Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät (2010 2013) - Ihmisen mieli MIND (2013 2016) - llmastonmuutos vaikutukset ja hallinta FICCA (2011 2014) - Kestävä energia SusEn (2008 2012)* - Kestävä tuotanto ja tuotteet -tutkimusohjelma KETJU (2006 2013) - Laskennalliset tieteet LASTU (2010 2016) - Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS (2010 2013; jatko 2016) - Ohjelmoitavat materiaalit OMA (2012 2016) - Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys ELVIRA (2006 2013)* - Synteettinen biologia FinSynBio (2013 2017) *) Kansainvälinen rahoitusyhteistyö jatkuu Rahoitus tutkimusaloittain ja suorituspaikoittain Suomen Akatemia rahoittaa useimpien tieteenalojen tutkimusta (taulukko 1). Tutkimusalataulukko perustuu hakijan hakemuksessa määrittelemään ensisijaiseen tutkimusalaan. Tutkimusalat summataan tutkimusalaryhmiin. Akatemian myöntämästä rahoituksesta 84 prosenttia kohdentui yliopistoille (taulukko 2). 10
Taulukko 1. Tutkimusrahoituspäätökset tutkimusaloittain vuonna 2011 2013 ( / %)* Rahoituspäätökset tutkimusaloittain 2011 2012 2013 % % % Arkkitehtuuri 307 712 0,1 % 0 0,0 % 302 840 0,1 % Elintarviketekniikka 8 420 0,0 % 239 998 0,1 % 283 590 0,1 % Energiatekniikka 2 693 690 0,8 % 4 282 082 1,3 % 4 610 259 1,4 % Fysiikka (ml. CERN:n jäsenmaksu 12 662 543 euroa) 35 976 515 10,7 % 30 140 989 9,3 % 30 343 368 9,2 % Geotieteet 8 353 709 2,5 % 11 300 511 3,5 % 16 491 308 5,0 % Kemia 10 891 429 3,2 % 11 293 844 3,5 % 9 306 941 2,8 % Kone- ja valmistustekniikka 2 147 771 0,6 % 1 381 218 0,4 % 2 651 683 0,8 % Laskennallinen tiede 2 714 983 0,8 % 2 415 054 0,7 % 2 278 737 0,7 % Lääketieteellinen tekniikka 2 541 587 0,8 % 315 807 0,1 % 2 085 759 0,6 % Matematiikka 10 276 879 3,1 % 9 646 773 3,0 % 8 756 092 2,7 % Materiaalitiede ja tekniikka 4 900 415 1,5 % 9 917 436 3,1 % 7 493 163 2,3 % Nanotiede- ja tekniikka 4 799 778 1,4 % 6 092 084 1,9 % 1 421 260 0,4 % Prosessitekniikka 4 798 270 1,4 % 2 720 403 0,8 % 2 769 597 0,8 % Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 978 650 0,6 % 584 110 0,2 % 635 005 0,2 % Sähkötekniikka ja elektroniikka 12 626 492 3,8 % 12 898 558 4,0 % 9 682 731 2,9 % Teollinen biotekniikka 2 912 633 0,9 % 1 217 822 0,4 % 2 389 568 0,7 % Tietojenkäsittelytieteet 16 100 302 4,8 % 7 953 578 2,5 % 7 709 074 2,3 % Tilastotiede 1 714 454 0,5 % 282 155 0,1 % 783 109 0,2 % Tuotantotalous 1 231 636 0,4 % 1 028 767 0,3 % 0 0,0 % Tähtitiede (ml. ESO:n jäsenmaksu 2 095 000 euroa) 3 434 589 1,0 % 4 787 228 1,5 % 4 170 866 1,3 % Ympäristötekniikka 1 502 327 0,4 % 2 378 138 0,7 % 5 889 792 1,8 % Biokemia, biofysiikka 5 087 525 1,5 % 4 250 813 1,3 % 7 479 689 2,3 % Ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiologia 20 613 906 6,1 % 16 218 160 5,0 % 14 491 336 4,4 % Kasvibiologia 5 250 601 1,6 % 5 952 768 1,8 % 11 061 227 3,4 % Kehitysbiologia ja fysiologia 3 993 319 1,2 % 1 717 177 0,5 % 5 023 789 1,5 % Mikrobiologia 5 824 320 1,7 % 5 004 536 1,5 % 7 478 645 2,3 % Perinnöllisyystiede 4 487 112 1,3 % 2 975 446 0,9 % 3 190 107 1,0 % Solu- ja molekyylibiologia 9 692 653 2,9 % 10 822 523 3,4 % 19 410 935 5,9 % Systeemibiologia, bioinformatiikka 1 813 660 0,5 % 2 975 564 0,9 % 1 867 998 0,6 % Ympäristötiede 5 917 879 1,8 % 16 836 551 5,2 % 13 148 335 4,0 % Elintarviketieteet 2 243 289 0,7 % 1 761 340 0,5 % 258 096 0,1 % Maataloustiede 1 476 948 0,4 % 382 233 0,1 % 1 151 928 0,4 % Metsätieteet 2 318 488 0,7 % 1 618 868 0,5 % 1 222 099 0,4 % Biolääketieteet 28 340 723 8,5 % 23 106 231 7,2 % 20 037 477 6,1 % Eläinlääketieteet 487 695 0,1 % 0 0,0 % 450 000 0,1 % Farmasia 2 172 754 0,6 % 4 032 224 1,2 % 3 560 373 1,1 % Hammaslääketiede 0 0,0 % 430 939 0,1 % 305 234 0,1 % Hoitotiede 100 030 0,0 % 13 000 0,0 % 13 000 0,0 % Kansanterveystiede 4 522 620 1,3 % 5 702 083 1,8 % 3 045 663 0,9 % Kliiniset lääketieteet 12 928 035 3,9 % 6 661 702 2,1 % 8 578 757 2,6 % Liikuntatiede 1 294 830 0,4 % 289 941 0,1 % 44 010 0,0 % Ravitsemustiede 226 760 0,1 % 734 168 0,2 % 23 000 0,0 % Ympäristöterveyden tutkimus 1 414 852 0,4 % 383 000 0,1 % 394 000 0,1 % Neurotiede 7 893 026 2,4 % 9 324 278 2,9 % 7 180 500 2,2 % Ihmismaantiede 4 091 006 1,2 % 2 122 899 0,7 % 2 551 337 0,8 % Kansantaloustiede 3 062 010 0,9 % 2 359 881 0,7 % 4 062 814 1,2 % Kasvatustieteet 3 399 414 1,0 % 7 294 717 2,3 % 7 486 879 2,3 % Kehitystutkimus 484 075 0,1 % 2 633 603 0,8 % 1 248 310 0,4 % Liiketaloustiede 4 210 009 1,3 % 4 007 192 1,2 % 3 010 824 0,9 % Nais- ja sukupuolentutkimus 351 389 0,1 % 1 461 887 0,5 % 1 200 193 0,4 % Oikeustiede 4 432 641 1,3 % 6 105 341 1,9 % 2 723 586 0,8 % Psykologia 3 599 609 1,1 % 11 254 506 3,5 % 11 053 526 3,4 % Sosiaalitieteet 17 021 878 5,1 % 10 218 689 3,2 % 9 770 176 3,0 % Tieteentutkimus 237 859 0,1 % 0 0,0 % 0 0,0 % Valtiotieteet 2 201 088 0,7 % 3 982 935 1,2 % 3 621 931 1,1 % Viestintätieteet 1 595 844 0,5 % 2 466 685 0,8 % 1 184 080 0,4 % Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus 2 819 262 0,8 % 2 143 074 0,7 % 0 0,0 % Filosofia 4 387 990 1,3 % 5 163 089 1,6 % 3 337 996 1,0 % Historia ja arkeologia 7 578 886 2,3 % 6 158 156 1,9 % 7 118 916 2,2 % Kielitieteet 7 512 100 2,2 % 4 851 792 1,5 % 7 619 162 2,3 % Kirjallisuudentutkimus 2 176 024 0,6 % 1 475 710 0,5 % 1 498 544 0,5 % Muotoilun tutkimus 0 0,0 % 828 543 0,3 % 0 0,0 % Taiteiden tutkimus 3 348 161 1,0 % 2 028 018 0,6 % 4 243 478 1,3 % Teologia 2 845 274 0,8 % 4 342 448 1,3 % 7 745 698 2,4 % Yhteensä 335 367 785 100,0 % 322 969 265 100,0 % 328 948 390 100,0 % *) tämän lisäksi osoitettiin vuonna 2013 yhteensä 5 597 699 euroa: Tieteellisten seurain valtuuskunnalle tieteellisten seurojen valtionavustuksiin (1 120 000 ), kansainvälisten tieteellisten konferenssien sekä kansallisten tieteellisten seminaarien tukemiseen (820 000 ), IIASA-jäsenmaksu (648 000 ), tutkimusohjelmien koordinointiin liittyviin kustannuksiin (821 000 ) ja tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon (358 000 ) sekä tutkimushankkeiden arviointikustannuksiin (1 076 000 ). Vastaaviin kohteisiin myönnettiin vuonna 2012 yhteensä 4 420 300 euroa. 11
Taulukko 2. Tutkimusrahoituspäätökset suorituspaikoittain vuosina 2011 2013 ( ) Suorituspaikka 2011 2012 2013 Yliopistot 280 922 228 263 121 826 279 519 829 Aalto-yliopisto 38 890 553 30 174 813 27 768 285 Helsingin yliopisto 102 194 613 105 303 527 116 868 898 Itä-Suomen yliopisto 17 110 971 15 963 689 14 419 924 Jyväskylän yliopisto 29 401 074 26 083 590 24 183 322 Kuvataideakatemia* Lapin yliopisto 1 130 972 885 782 781 469 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2 828 101 3 488 267 3 477 783 Maanpuolustuskorkeakoulu 3 800 500 143 Oulun yliopisto 18 389 120 18 204 471 21 210 526 Sibelius-Akatemia* 946 007 Svenska handelshögskolan 1 367 010 1 322 850 1 002 804 Tampereen teknillinen yliopisto 11 906 617 11 971 955 8 962 355 Tampereen yliopisto 17 289 935 12 672 564 12 382 990 Teatterikorkeakoulu* 62 170 Turun yliopisto 28 091 101 29 541 926 37 420 854 Vaasan yliopisto 949 083 610 300 1 024 492 Åbo Akademi 10 364 901 6 894 292 9 515 984 Yliopistosairaalat 2 064 742 2 009 225 917 472 Tutkimuslaitokset 26 915 184 27 695 491 22 661 412 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 467 060 309 764 Fysiikan tutkimuslaitos 318 000 Geodeettinen laitos 509 255 1 334 186 4 141 136 Geologian tutkimuskeskus 159 542 Ilmatieteen laitos 3 607 739 4 683 097 2 878 995 Kuluttajatutkimuskeskus 535 024 249 300 155 250 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 618 626 786 023 2 231 399 Metsäntutkimuslaitos 2 768 152 2 055 313 1 902 342 Mittatekniikan keskus 240 000 279 978 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 190 288 Pellervon taloustutkimus PTT ry 162 000 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 740 418 56 000 Suomen ympäristökeskus 1 797 829 4 611 768 1 092 761 Teknologian tutkimuskeskus VTT 10 396 779 8 465 122 6 324 080 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4 347 556 2 845 582 1 473 751 Työterveyslaitos 823 834 1 249 612 Ulkopoliittinen instituutti 1 060 18 686 264 400 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 352 746 436 000 27 282 Wihurin tutkimuslaitos 364 352 Ulkomaiset organisaatiot 22 235 432 22 767 846 22 243 075 Rekisteröidyt yhdistykset/tieteelliset seurat 1 940 000 2 915 562 2 226 885 Ammattikorkeakoulut 946 913 11 100 223 988 Yritykset 1 538 643 2 648 626 745 000 Muut organisaatiot 4 468 163 6 219 889 6 008 428 Yhteensä 341 031 305 327 389 565 334 546 089 *) Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät vuoden 2013 alussa Taideyliopistoksi. 12
Tutkimusedellytykset Tutkimusinfrastruktuurit Suomen Akatemian asettama tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä päivitti kansallisen tutkimusinfrastruktuuri-tiekartan vuonna 2013 sekä arvioi kansallisen tiekartan hankkeiden kiireellisyyden sekä tärkeysjärjestyksen. Valinta tiekartalle on osoitus tutkimusinfrastruktuurin merkittävyydestä Suomelle. Tämä valinta ei ole suoraan yhteydessä myönteiseen rahoituspäätökseen, vaan tutkimusinfrastruktuurien määrärahoista päätetään erikseen. Tiekarttaraportti julkaistaan maaliskuussa 2014. Asiantuntijaryhmä (FIRI) toteutti myös yhteistyössä Akatemian Tieteen tila 2014 -hankkeen kanssa kokonaiskuvan täydentämiseksi kyselyn yliopistoille, valtion tutkimuslaitoksille, ammattikorkeakouluille, Arkistolaitokselle ja CSC:lle. Organisaatioita pyydettiin ilmoittamaan keskeisimmät ja strategisesti merkittävimmät tutkimusinfrastruktuurit, jotka ovat mahdollistaneet korkealaatuisen tutkimustyön ja edistäneet kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Kyselylomakkeet ja ohjeistus toimitettiin 61 organisaatiolle 14.10.2013 ja vastausten palauttamisen määräaika oli 9.12.2013. Akatemia rahoitti 6,3 miljoonalla eurolla Integrated Carbon Observing System (ICOS) -hanketta, jonka päämajasta (ICOS -ERIC) ja koordinaatiotoimistosta (ICOS-Suomi) Suomi vastaa vuodesta 2014 lukien. Vuonna 2013 toteutettiin FIRI-2013-tutkimusinfrastruktuurihaku, jossa rahoitettiin vuonna 2013 yhteensä 17,4 miljoonaa euroa kansallisen tiekartan mukaisia tutkimusinfrastruktuurihankkeita. Hakuun jätettiin 126 hakemusta konsortiot huomioiden 72 eri tutkimusinfrastruktuurihanketta. Rahoitusta haettiin yhteensä 62,9 miljoonaa euroa. Lähes kaikilla 23 rahoitusta saaneilla hankkeilla on kytkennät tutkimusinfrastruktuurien vuoden 2014 tiekarttaan. 1.2.2 Tutkijanura kehittyy Tavoite 2. Suomen Akatemia tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä, uusiutumista ja monipuolistumista sekä lisää tutkijanuran houkuttelevuutta. Ammattimaisen tutkijanuran tukeminen Akatemia tukee opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2008 lanseeraamaa neliportaista tutkijanuramallia. Rahoitus kohdistuu erityisesti tohtorintutkinnon jälkeiseen tutkijanuraan. Vuoden 2013 lopussa oli 298 akatemiatutkijan tehtävää ja 44 akatemiaprofessorin tehtävää. 129 henkilöä aloitti kolmivuotisena tutkijatohtorina (31.12.2013 yhteensä 574 tutkijatohtoria). Akatemiatutkijan tehtävää hakeneista 13 prosenttia sai rahoituksen (15 prosenttia vuonna 2012). Tutkijatohtorin tehtävä -määrärahaa hakeneista 15 prosenttia sai rahoituksen (19 prosenttia vuonna 2012) (Kuvio 2). 13
Kuvio 2. Akatemiatutkijan tehtävään nimitettyjen osuus hakijoista sekä tutkijatohtorin rahoituksen saaneiden osuus hakijoista vuosina 2009 2013 (%) Naisten tutkijanuran ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen Suomessa neliportaisen tutkijanurajärjestelmän kolmen ensimmäisen portaan osalta naisten osuus on kasvanut huomattavasti, vaikka alakohtaiset erot ovat suuria. Neljännen portaan eli professoritason osalta naisten osuus on kasvanut hyvin hitaasti ja on nyt 25,5 prosenttia. Akatemian tutkijantehtävissä ja tutkimusrahoituksessa naisten osuus oli 37 prosenttia vuonna 2013 (38 prosenttia vuonna 2012). Toimintakertomusvuonna naisten osuus akatemiahankkeiden vastuullisista johtajista oli 28 prosenttia ja huippuyksiköiden johtajista 23 prosenttia. Tutkijantehtävissä naisten osuudet olivat seuraavat: akatemiaprofessorit 22 prosenttia, akatemiatutkijat 44 prosenttia ja tutkijatohtorit 52 prosenttia. Tutkimuksen verkottaminen ja kansainvälisyys Akatemia tukee tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta kaikissa rahoitusmuodoissa rahoittamalla hakemuksissa esitettyjä liikkuvuussuunnitelmia sekä myöntämällä rahoittajaorganisaatioiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvia apurahoja (11 organisaatiota kuudesta maasta). Vuonna 2013 Suomen Akatemia järjesti yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) -aiheisen seminaarin, joka pidettiin Tiedefoorumin yhteydessä. Seminaarin tarkoituksena oli nostaa tietoisuutta ERC:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista ja antaa vinkkejä yliopistoille, miten ne voivat tukea tutkijoitaan rahoituksen hakemisessa. Akatemia järjesti yhdessä CIMOn, Fulbright Centerin ja OKM:n kanssa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaarin. Työpajoissa pohdittiin konkreettia toimenpiteitä, miten tutkijanliikkuvuutta voidaan edistää ja helpottaa. Tilaisuuteen osallistui yliopistojen ja tutkimuslaitosten hallinnon sekä ministeriöiden ja virastojen edustajia. Akatemia osallistui aktiivisesti ERC-hauista tiedottamiseen ja hakijoiden menestyksen tukemiseen. ERC Starting- ja Consolidator Grants -hauissa toiselle arviointikierrokselle päässeille tutkijoille järjestettiin erilliset haastattelukoulutukset Akatemiassa. 68 suomalaistutkijaa on tähän mennessä saanut ERC -tutkimusrahoitusta 7. puiteohjelmasta. 14
Akatemia toteutti kahdeksan yhteisrahoitteista tutkimushankehakua keskeisten yhteistyömaiden Brasilian, Chilen, Intian, Japanin (kaksi hakua), Kiinan (kaksi hakua) sekä Yhdysvaltojen kanssa. Unkarin kanssa toteutettiin myös yksi haku. Vuonna 2013 järjestettiin Akatemian viides Finland Distinguished Professor Programme -rahoitusohjelman aiehaku. Määräaikaan mennessä jätettiin 58 aiehakemusta, joista Akatemian hallitus valitsi varsinaiseen hakuun 32 hanketta. Päätös FiDiPro-rahoitusohjelmaan valittavista hankkeista tehdään kesäkuussa 2014. Pohjoismainen yhteisaloite ilmasto-, energia- ja ympäristöalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan alalta (TFI) jatkui vuonna 2013. Akatemialla on edustajat TFI:n johtokunnassa ja kolmen ohjelman ohjelmakomiteassa. Ulkomaisten tutkijatohtorihakijoiden määrä on ollut kasvussa esimerkiksi luonnontieteiden ja tekniikan aloilla viimeisen kolmen vuoden aikana. Ulkomaisia hakijoita oli 57 vuonna 2011 ja 109 vuonna 2013. Samalla heidän osuutensa kaikista tutkijatohtorihakijoista on kasvanut: ulkomaisten hakijoiden osuus oli 24 prosenttia vuonna 2011 ja 36 prosenttia vuonna 2013. Myös ulkomaisten akatemiatutkijahakijoiden määrä ja osuus ovat kasvaneet. Ulkomaisten akatemiatutkijahakijoiden määrä kasvoi vuoden 2011 35 hakijasta 63 hakijaan vuonna 2013 ollen 34 prosenttia hakijoista. 1.2.3 Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat Tavoite 3. Suomen Akatemia edistää tieteen ja tutkimuksen asemaa sekä rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyväksikäyttöä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvoinnin, sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Akatemian toiminta tieteen tunnettuuden lisäämiseksi Vuonna 2013 julkaistun Tiedebarometrin mukaan 47 prosenttia suomalaisista tuntee hyvin suurta tai suurta luottamusta Suomen Akatemiaa kohtaan. Tätä Akatemian viestintäyksikkö edisti työllään tieteen tunnettuuden lisäämiseksi. Käytössä oli useita välineitä: perinteinen lehdistötiedottaminen, verkkosivustot, erilaiset yleisötapahtumat ja toimittajille suunnattu Etsi Xpertti -palvelu. Lisäksi Akatemia oli aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa. Lehdistötiedottaminen ja lehdistösuhteet Akatemia näkyi mediassa edellisvuotta enemmän. Akatemiaan liittyviä erilaisia juttuja julkaistiin eri tiedotusvälineissä yhteensä 2 703, kun vuonna 2012 niitä oli 2 106. Suurin osa jutuista käsitteli Akatemiaa neutraalisti. Eniten julkisuutta saatiin maakunnallisessa ja paikallismediassa. Enemmistö jutuista liittyi Akatemian tutkimusrahoitukseen. Viidenneksessä haastateltu henkilö oli akatemiaprofessori. Tieteenaloittain eniten julkisuutta olivat saaneet kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen liittyvät aiheet. Myös tiedotteista tähän aihepiiriin liittyvät pääsivät parhaiten esille mediassa. Akatemia järjesti toimittajille tiedeaamiaisia, joilla esiteltiin Akatemian rahoittamien tutkijoiden tutkimustuloksia. Energia oli erityisaiheena vuonna 2013. Kolme tutkimusohjelmaa Ilmastonmuutos vaikutukset ja hallinta (FICCA), Kestävä energia (SusEn) sekä Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät järjestivät yhdessä 15
kaksi tiedeaamiaista. Aiheet nousivat näkyvästi päämedioiden uutispalstoille. Aiheiden pohdiskelu jatkui uutisoinnin jälkeen vielä pääkirjoituksissa sekä sosiaalisessa mediassa. Akatemia osallistui maailman tiedetoimittajien konferenssiin, joka pidettiin kesäkuussa Helsingissä. Joka toinen vuosi toteutettava kansainvälinen konferenssi kokosi Suomeen yli 800 tiedetoimittajaa ja -viestijää kaikkialta maailmasta. Akatemia osallistui tapahtuman järjestelytoimikunnan työskentelyyn ja toteutti Akatemian rahoittamien tutkijoiden kanssa useita ohjelmasessioita muun muassa Venäjä-tutkimuksesta, arktisesta tutkimuksesta ja henkilökohtaisen lääketieteen edistysaskeleista. Lehdistösuhteita hoidettiin myös Etsi Xpertti -palvelun kautta. Siellä Akatemia ja jäsenorganisaatioina olevat yliopistot ja tutkimuslaitokset välittivät toimittajille tutkijoiden yhteystietoja mediajuttujen tekemistä varten. Vuoden lopussa Xpertissä oli 2 357 toimittajajäsentä. Asiantuntijoita tarjottiin 1 803, kun edellisenä vuonna niitä annettiin 1 604. Lisäksi jäsenorganisaatiot aktivoituivat huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna. Vuosittain järjestettävään Xpertti-päivään osallistui 78 toimittajaa ja 33 tiedottajaa. Toinen suuri toimittajatapaaminen vuonna 2013 oli yli 40 tiedetoimittajien vierailu Akatemiaan marraskuussa. Lisäksi Yleisradion asianohjelmien toimittajat ja Tekniikka ja talous -lehden toimitus vierailivat Akatemiassa. Akatemian verkkosivustot ja sosiaalinen media Suomen Akatemialla on kolme erilaista verkkosivustoa: www.aka.fi eli Akatemian pääverkkosivusto, verkkolehti A propos ja suurelle yleisölle tarkoitettu Tietysti.fi-sivusto. Kaikilla sivustoilla kävijämäärät nousivat, niin että aka.fi:n sivuilla oli 346 000 kävijää ja kasvua 16 prosenttia, Tietysti.fi-sivustolla 98 575 kävijää, kun vuonna 2012 kävijöitä oli 70 287, ja A proposilla 22 560 kävijää. Akatemia aktivoitui vuoden mittaan lisää sosiaalisessa mediassa. Tietysti.fi:n Facebook-sivulla oli vuoden lopussa yli 2 500 tykkääjää. Akatemian tykkääjien määrä oli 530. Twitterissä Akatemiaa seurasi 1 427 ja Tietysti.fi:tä 138. Vuoden lopussa Tietysti.fillä oli 291 twiittiä, Akatemialla 750. Twiiteissä julkaistaan muun muassa kaikki tiedotteet ja uutiset. Lisäksi twiittien kautta informoidaan erilaisista Akatemian tilaisuuksista. Tieteen yleisötapahtumat Suomen Akatemia järjesti tieteen yleisötapahtumia Tieteen päivillä Helsingissä ja Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella, Ihminen ja Kosmos -tapahtumassa Kuhmossa, SciFest -tapahtumassa Joensuussa, sekä Art goes Kapakka -tapahtumassa Helsingissä. Lisäksi toteutettiin Academia populi Tiedettä kaikille - yleisötilaisuus Akatemian tiloissa. Akatemia osallistui Helsingin kirjamessuille, joilla ensimmäistä kertaa järjestettiin Tiedetori. Tapahtuma koostui tieteen esittelyistä kuulijoille. Akatemia esitteli siellä Tutkitusti -kirjasarjansa kolmatta kirjaa Kansan terveys yksilön hyvinvointi. Toisessa Akatemian sessiossa tutkimuksen ylijohtaja Marja Makarow haastatteli kahta huippututkijaa. Akatemia järjesti kouluissa eri puolilla Suomea seitsemän nuorten Tietobreikkiä. Tietobreikkeihin osallistui yhteensä 1 026 opiskelijaa. Tietobreikit ovat saaneet kiittävää palautetta niitä tilanneilta kouluilta. Akatemia edisti tiedekasvatusta myös tukemalla sekä Euroopan nuorten parlamentin (EYP) kansallisen istunnon että kansainvälisen Millennium Youth Camp -tiedeleirin järjestämistä. 16
Akatemia tavoitti vuoden 2013 yleisötilaisuuksilla yli 2 700 kävijää. Ask & Apply -kiertue kertoi rahoituksesta Akatemia järjesti syksyllä Ask & Apply -kiertueen 16 yliopistokampuksella. Lisäksi tutkimuslaitoksille järjestettiin oma tilaisuus Helsingissä. Tilaisuuksiin osallistui yli tuhat kuulijaa. Kiertueella kerrottiin syyskuun hausta, budjetin laadinnasta ja hyvän hakemuksen piirteistä. Lisäksi tiedeasiantuntijat antoivat hakuneuvontaa pienryhmissä. Syyshaun ajaksi Facebookiin ja Twitteriin avattiin Ask & Apply -keskustelufoorumit. Kansainvälisesti arvostettu asiantuntijaorganisaatio Kansainvälisessä tiedepolitiikassa Akatemia osallistui intensiivisesti EU:n Horisontti 2020 -ohjelman valmisteluun. Ohjelman kansallisista tiedottamisvastuista sovittiin Tekesin kanssa. Lisäksi Akatemia toimi neljän eri osa-alueen kansallisena edustajana epävirallisessa H2020-ohjelmakomiteassa. Akatemia oli kansallisesti vastuussa EU:n 7. puiteohjelman kahdeksasta osa-alueesta. Akatemian virkamiehet toimivat alueiden komiteoissa varsinaisina komiteajäseninä ja asiantuntijoina sekä näiden osien kansallisina vastuuhenkilöinä. Akatemia toimi myös yhteisen ohjelmasuunnittelun (Joint Programming) korkean tason GPC-ryhmässä. Lisäksi Akatemia edusti Suomea kuuden Joint Programming -aloitteen eurooppalaisessa ohjausryhmässä ja osallistui aktiivisesti kansallisen tukiryhmän jäsenenä kolmeen muuhun aloitteeseen. Akatemian henkilöstöä toimi keskeisissä rooleissa EU:n tutkimuspolitiikassa ja -hallinnossa: puheenjohtajana EU:n jäsenmaiden ja komission yhteisessä foorumissa (Strategic Forum of International Science and Technology Cooperation), jonka tehtävänä on edistää EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välistä tutkimus- ja teknologiayhteistyötä, ja hallintoneuvoston jäsenenä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutissa (EIT). Akatemian virkamiehet osallistuivat ERA-NET-, INCO-NET- ja NORIA-NET-toimintaan, Euroopan tutkimusinfrastruktuurifoorumin (ESFRIn) ja European Research Infrastructures (ERIC) -komitean sekä tutkijaliikkuvuusverkosto EURAXESSin toimintaan. Akatemia edusti suomalaista tutkimusta NordForskin hallituksessa sekä useissa kansainvälisissä tutkimusorganisaatioissa ja verkostoissa kuten Science Europessa, Euroopan tiedesäätiössä (ESF), COSTissa, Yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa (EUI), Euroopan eteläisessä observatoriossa (ESO), Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa (CERN), Ydinfysiikan kansainvälisessä kiihdytinlaboratoriossa (FAIR), Euroopan molekyylibiologian laboratoriossa (EMBL) ja -konferenssissa (EMBC), OECD:n komiteoissa ja työryhmissä, UNESCOn tiedeohjelmissa ja Brysselissä sijaitsevien kansallisten T&K -toimistojen epävirallisessa verkostossa (IGLO). Akatemia osallistui Euroopan ja Intian väliseen tutkimusyhteistyökonferenssiin Pariisissa. Tilaisuuteen osallistui noin 150 tutkijaa, tutkimustulosten hyödyntäjää tai tutkimuksen rahoittajaa 17 eurooppalaisesta maasta ja Intiasta. Konferenssissa käsiteltiin Affordable health aihetta Euroopan ja Intian tutkimuksen näkökulmista ja kuultiin onnistuneista Euroopan ja Intian bi- tai multilateraaliyhteistyöhankkeista ja yhteistyön toimintatavoista. Akatemiassa vieraili 19 ulkomaista delegaatiota 15 maasta. 17
Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys tutkimusohjelma SKIDI-KIDS Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys -tutkimusohjelman tutkijat kokosivat ohjelman päätteeksi tutkimustuloksensa kirjaksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksiin sekä syrjäytymisen syihin ja sen ehkäisemisen mahdollisuuksiin paneutuva kirja Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen avaa kattavasti ja monen tieteenalan voimin taustoja ajankohtaiseen syrjäytymiskeskusteluun. Kirja jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä käsitellään syrjäytymiskehityksen riskejä ja syitä sekä avataan keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kirjan toisessa osassa tarkastellaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja suotuisan kehityksen edellytyksiä nostamalla esiin lasten oma näkökulma. Kirja julkistettiin ohjelman loppuseminaarissa joulukuussa 2013. Kirja on osa Suomen Akatemian populaaria Tutkitusti-kirjasarjaa, jonka tavoitteena on tehdä tutkimustuloksia suurelle yleisölle tunnetuksi. Sarja on Gaudeamuksen kustantama. Ketä kiinnostaa? -kirja on sarjan kolmas. Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinnointi (AKVA) tutkimusohjelma järjesti kaksipäiväisen tutkijalähtöisen vuosiseminaarin lokakuussa Lammin biologisella asemalla. Tilaisuuden päätavoite oli eri hankkeiden ja konsortioiden keskinäisen tutustumisen edistäminen. Seminaariin osallistui tutkijoita kaikista AKVAkonsortioista. Hankkeet esittivät lyhyesti tutkimustaan, jonka jälkeen verkottumisaivoriihessä identifioitiin aiheita ja intressejä, jotka voisivat johtaa käytännön yhteistyöhön. Tutkijat pitivät tilaisuutta erittäin onnistuneena. Asumisen tulevaisuus (ASU-LIVE) tutkimusohjelma lähestyi elinkaarensa puoliväliä. Ohjelman vuosiseminaari järjestettiin Tampereella joulukuussa 2013. Ilmastonmuutos - vaikutukset ja hallinta (FICCA) -ohjelma kokoontui puoliväliseminaariin huhtikuussa 2013. Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa esiteltiin laajasti FICCAssa rahoitettua tutkimusta 11 suullisessa esityksessä ja kymmenin posterein. Tilaisuuden johtopäätöksissä korostui, että tämä tutkimusohjelma on erinomainen kokonaisuus tieteellistä tutkimusta, jolla on käytännön yhteyksiä politiikan tekijöihin ja muuhun käytäntöön. Sisällöllisesti ilmastonmuutokseen liittyvien erilaisten epävarmuuksien ymmärtäminen ja toisaalta kokonaisvaltaiset, monitieteelliset lähestymiset ovat hankkeiden keskeisiä vahvuuksia. FICCAn hankkeet ovat ohjelman puoliväliin mennessä tutkimuksellisesti jo saavuttaneet paljon. Ilmastoviestinnänkoulutustyöpaja FICCA-tutkimusohjelma koordinoi myös ohjelmatoimia laajempia ilmastonmuutoksen temaattisen tutkimusverkoston tilaisuuksia. Tähän liittyen Akatemia järjesti yhdessä Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön kanssa viestintäkoulutustyöpajan Pois ilmastokeskustelun epämukavuusalueelta. Työpajan peruslähtökohtia oli, että julkinen ilmastokeskustelu tarvitsee asiantuntijoiden näkemyksiä, koska tutkimustieto kuuluu kaikille. Työpajan tuloksena syntyi ilmastoviestijän huoneentaulu, johon on koottu vinkkejä helpottamaan julkiseen keskusteluun osallistumista. Ihmisen mieli -tutkimusohjelman aloitusseminaari pidettiin toukokuussa Helsingissä. Ensimmäisen päivän ohjelma oli suunnattu ohjelman tutkijoille ja toinen päivä oli avoin kaikille. Ohjelmassa oli filosofin, kirjailijan ja tutkijoiden puheita sekä paneelikeskustelu. Ohjelman hankkeet esittäytyivät posterein molempina päivinä. Laskennalliset tieteet LASTU -tutkimusohjelman vuosiseminaari pidettiin joulukuussa Helsingissä. Ohjelmassa oli tutkijoiden esityksien lisäksi kaksi yhdysvaltalaista keynote-puhujaa. Pääpuhujat käsittelivät ilmastotutkimusta ja siihen liittyvää kemiallista molekyylimallinnusta sekä biometrisen tunnistuksen haasteita ja edistysaskelia. 18
Ohjelmoitavat materiaalit OMA -tutkimusohjelma järjesti vuosiseminaarin joulukuussa 2013. Kyseessä oli yhteisseminaari Tekesin toiminnallisten materiaalien ohjelman kanssa. Ohjelman projektit esittäytyivät suullisin esitelmin ja posterein. Seminaarissa myös esitettiin OMA- ja Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät - ohjelmien yhteisen fotoniikan materiaalien ennakointityön tulokset. Tämän lisäksi OMA-ohjelmassa järjestettiin nuorten seminaari yhdessä LASTU-ohjelman kanssa syyskuussa 2013. Kestävä energia (SusEn) -tutkimusohjelma Syyskuussa 2013 järjestetyssä energiaseminaarissa keskusteltiin energiantuotannon, -siirron ja -varastoinnin haasteista, eri energiatuotantotapojen optimaalisesta yhdistämisestä sekä hiilineutraalin asumisen energiaratkaisuista. Energiatutkimuksen temaattisen verkoston käyttöön rakennettiin www.energyresearchs.fi-sivusto, jossa energiatutkijat voivat työskennellä, keskustella ja tuoda saavutuksiaan esille. Kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan seminaari Lokakuussa järjestetyssä seminaarissa Tutkimusinfrastruktuurien nykytila ja tulevaisuus keskityttiin Suomen tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaan ja tutkimusinfrastruktuurien merkitykseen korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Puheenvuoroissa tuotiin esille näkökulmia tutkimusinfrastruktuurien perustamisesta, toimijoiden yhteistyöstä ja koordinaatiosta, tulosten hyödyntämisestä sekä investointikokemuksista. Tavoitteena oli luoda kokonaiskuva Suomen tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemistä. CSA-hanke WatEUr käynnistyi vuoden 2013 alussa. Suomen Akatemialla on hankkeessa vastuu ensimmäisen pilottihaun valmistelusta ja toteutuksesta. Emerging water contaminants -hakuun osallistuu kymmenen maata (11 rahoittajaorganisaatiota) yhdeksän miljoonan euron budjetilla. Hakudokumentit ja yhteiset hakukriteerit sekä haun toteutustapa toteutetaan Akatemian johdolla. Suomen Akatemian verkkoasiointiin jätettiin 106 konsortiohakemusta, joissa on yhteensä 595 partneria Kyprokselta, Tanskasta, Suomesta, Ranskasta, Saksasta, Irlannista, Italiasta, Norjasta, Portugalista ja Espanjasta. Arviointiprosessi on käynnistynyt yleisellä kelpoisuustarkastuksella, jonka jälkeen rahoittajamaat/organisaatiot tekevät vielä maakohtaisen kelpoisuustarkastuksen. Tieteellis-teknologinen arviointi toteutetaan yhteisessä paneelissa, johon osallistujamaat ehdottavat asiantuntijajäseniä. Akatemia kutsuu asiantuntijat ja huolehtii arviointipaneelin toiminnasta. Arvioinnissa otetaan tieteellisen laadun lisäksi huomioon myös tutkimuksen relevanssi (yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sidosryhmien ja loppukäyttäjien osallistuminen, tulosten hyödyntäminen ja poliittinen relevanssi). Akatemialla on pitkä kokemus hakujen järjestämisestä ja tässä haussa uusia elementtejä ovat erityisesti monikansallisten hakemusten vastaanottaminen sähköisessä järjestelmässä, asiantuntijoiden valinta ottaen huomioon relevanssiosaaminen ja tieteidenvälinen tausta sekä arvioinnissa relevanssin huomioiminen keskeisenä arviointikriteerinä. Akatemia on edistänyt tieteellisten julkaisujen ja aineistojen avointa saatavuutta Suomen Akatemia kehottaa rahoittamiaan tutkimushankkeita julkaisemaan tutkimuksensa tulokset avoimissa tiedejulkaisuissa silloin, kun alalla on valittavissa perinteisiin tilausmaksullisiin lehtiin verrattuna vähintään samantasoisia sähköisessä muodossa olevia tieteellisiä julkaisuja. Ellei artikkelia ole julkaistu avoimessa verkkojulkaisussa, Akatemia kehottaa tallentamaan sen sähköiseen arkistoon, joka on avoimesti saatavilla. 19