Kontiolahden kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kontiolahti

PÄÄTÖS Nro 88/2012/1 Itä-Suomi Dnro ISAVI/60/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 15.11.2012 ASIA Kontiolahden kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kontiolahti HAKIJA ProAgria Pohjois-Karjala PL 5 80101 Joensuu TOIMINTA JA SIJAINTI Kontiolahden kalanviljelylaitoksella kasvatetaan kirjolohia sekä järvitaimenia ja saimaanlohia istukaspoikasiksi. Laitos sijaitsee noin 700 metriä Pitkälammen eteläpuolella Pitkälammenpurossa Kontiolahden kunnassa Kontiolahden kylässä Jauholan (276-402-7-17) ja Kalalaitoksen (276-402-7-37) tiloilla noin neljä kilometriä Kontiolahden taajamasta kaakkoon. Laitoksen osoite on Kalalaitoksentie 12, Kontiolahti. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 15.9.2004 antamallaan päätöksellä nro 87/04/2 myöntänyt ProAgria Pohjois-Karjala ry:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Kontiolahden kalanviljelylaitoksen toiminnalle, jossa kalojen vuotuinen lisäkasvu on noin 30 000 kg. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tuli tehdä 30.6.2011 mennessä. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 c) nojalla toimivaltainen viranomainen kalanviljelylaitosta koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 28.6.2011. Hakemusta on täydennetty 7.10.2011 seuraavilla tiedoilla: esitys kalalaitoksen vesistökuormituksen alentamisesta, asemapiirros kalalaitoksen alueesta, kuormitusarvio kuluneen lupakauden kaikilta vuosilta, kasvatusmäärän lisäämisen perustelut, vuoden 2007 kuormitustarkkailuraportti, kuivarehun fosforipitoisuus sekä asianosaistietoja. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (19) HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Kalanviljelylaitoksen toiminnalla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston 15.9.2004 myöntämä ympäristölupa (nro 87/04/2). Voimassa olevan luvan lupamääräykset ovat: Laitoksen rakenteet 1. Kalanviljelyssä käytetään laitosalueella olevia 13 maalammikkoa (pinta-ala 5 850 m 3 ), kuutta Myllypuroon padottua purolammikkoa (pinta-ala 4 700 m 3 ) ja yhteensä noin 100 betonista tai lasikuituista allasta. Vesitys on järjestetty yläpuolisesta Pitkälammenpurosta ja putkella Pitkälammen syvänteestä. Laitoksen kasvatustilojen sijainti ja vesityksen järjestäminen ilmenevät hakemuksen liitteenä 2 olevasta asemapiirroksesta 1:500. Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. 3. Laitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 31 000 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1 %. 4. Fosforipäästö vesistöön saa olla kokonaisfosforina laskien enintään 160 kg vuodessa. Fosforikuormitus lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen lisäkasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. Vesistöön joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 6 grammaa fosforia tuotettua kalakiloa kohti. 5. Maa-altaat ja purolammikot on puhdistettava lietteestä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Altaiden tyhjennys vedestä on tehtävä lietteen irtoamisen estämiseksi hitaasti välttäen nopeita virtaaman vaihteluita. Altaiden puhdistuksesta on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kasvatushallien altaiden ja betonialtaiden lietteenpoistojärjestelmän vesi on johdettava selkeytysaltaan kautta vesistöön. Selkeytysaltaaseen kertyvä liete johdetaan saostusaltaaseen. Poistettu liete on käsiteltävä ja sijoitettava niin, että se ei pääse pilaamaan pohjavettä tai valumaan vesistöön. Saostusaltaista poistuvan veden käsittelyä on tehostettava turvesuodattimella tai muulla vastaavan tehoisella järjestelmällä viimeistään vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lietteenkäsittelyn tehostamissuunnitelma on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vesimäärän mittaaminen 6. Laitokselle johdettava vesimäärä on mitattava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Määräykset ympäristön muun pilaantumisen ehkäisemiseksi 7. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle.

3 (19) Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Kuolleiden kalojen käsittely, kuljetus, varastointi ja kompostointi on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Luvan saajan on ilmoitettava kalanviljelylaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 9. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 10. Laitoksen käyttö- ja kuormitus- ja vesistötarkkailu toteutetaan hakemussuunnitelman liitteenä 9 olevan vesistö- ja kuormitustarkkailuohjelmaesityksen mukaisesti täydennettynä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen muistutuksessa esitetyillä lisäyksillä ja täsmennyksillä. Korjattu tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailutulosten raportointi Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle toteutetaan tarkkailuohjelmassa tarkemmin määriteltävällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen ja etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti ja vakavissa tapauksissa myös Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle sekä Pohjois-Karjalan TE-keskukselle. 12. Kalanviljelylaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Voimassa oleva vesitalouslupa Hakijalla on Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä 16.2.1978 N:o 14/Va/78 myönnetty lupa Pitkälammenpuron veden johtamiseen Kontiolahden kalanviljelylaitokselle ja laitoksen vedentarpeen turvaamiseksi tapahtuvaan Pitkälammen säännöstelyyn. Mainittua päätöstä on muutettu Itä-Suomen vesioikeuden päätöksillä 10.6.1983 N:o 40/Va/83 (vedenottotapa) ja 6.1.1984 N:o 103/Va/83 (Pitkälammen vedenkorkeus).

Alueen kaavoitustilanne 4 (19) Vesitalouslupa on voimassa toistaiseksi. Siihen ei sisälly määräysten tarkistamisvelvoitetta. Kalanviljelylaitoksen alueella on voimassa ympäristöministeriön 29.12.2009 vahvistama Joensuun seudun yleiskaava 2020. Laitos sijaitsee kyläalueella (AT) ja suunnittelutarvealueella (suunn). Laitoksen eteläpuolella on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Sijaintipaikka ja sen ympäristö Toiminta Lähin asutus on laitoksen pohjoispuolella eli ylävirrassa noin 200 metrin päässä. Laitoksen alapuolella Myllypuron varrella ei ole asutusta ennen 2,6 km:n päässä olevaa Kantelesärkän lampea, jonka alapuolella on kalankasvatuslaitos. Välittömästi laitoksen alapuolella on yksityinen Hakkaralan suojelualue. Läheisyydessä ei ole muita luonnonsuojelualueita. Lounaassa noin 1,5 km:n päässä on Jaamankankaan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (0727602 B). Laitoksen toiminta on alkanut vuonna 1958. Rehun käyttömäärä on ympäristönsuojelun tietojärjestelmän (VAHTI) mukaan vuosina 2004 2011 ollut 19,9 33,1 tonnia vuodessa (keskiarvo 28,1 t/v) ja kalojen lisäkasvu 16,2 20,7 tonnia vuodessa (keskiarvo 26,0 t/v). Ruokintaan käytetyn rehun fosforipitoisuus on lupamääräysten mukaan saanut olla keskimäärin korkeintaan 1 %. Kalat ruokitaan käsin. Laitoksella on emokalakantoja ja se tuottaa istukaspoikasia. Pitkälammenpuron koko virtaama otetaan normaalioloissa laitoksen käyttöön. Vettä johdetaan laitoksen yläpuolella olevalta patoaltaalta jakokaivoon ja siitä putkissa eri altaisiin. Lisäksi vettä otetaan Pitkälammen syvänteestä (9 m) noin 1,4 km:n pituisella putkella. Vettä johdetaan myös maa-altaista toiseen ja maa-altaista purouomaaltaisiin. Patoaltaasta on tulvaputki tulvauomaan laitoksen itäpuolelle. Tulvauomaan johdetaan vedet myös turvesuodattimilta. Käytetty vesi johdetaan alapuoliseen Myllypuroon. Laitoksella on poikaskasvatukseen 100 betoni- tai lujitemuoviallasta, joiden pinta-ala on yhteensä 610 m 2 ja tilavuus 504 m 3. Poikasaltaita on tarkoitus uusia lähivuosina. Pinta-ala- ja tilavuus tulevat säilymään ennallaan. Maa-altaita on 13. Niiden pinta-ala on yhteensä 5 850 m 2 sekä tilavuus 8 550 m 3. Lisäksi laitokseen kuuluu kuusi Myllypuroon peräkkäin padottua purolammikkoa. Niiden pinta-ala on yhteensä 4 700 m 2 ja tilavuus 8 550 m 3. Poikasaltaissa on automaattinen lietteenpoisto. Liete johdetaan pyörreselkeyttimen kautta olemassa olevalle 200 m²:n turvesuodattimelle. Turve vaihdetaan 5 10 vuoden välein ja käytetään maanparannukseen. Maa-altaista poistetaan lietettä kaksi kertaa vuodessa. Liete sijoitetaan lietealtaaseen, josta vesi imeytyy maahan. Liete poistetaan lietetilan täyttyessä ja käytetään maanparannusaineena. Hakija on esittänyt rakentavansa kolmen alimman puroaltaan alapäähän lietetaskut vedenkorkeutta säätävien patojen eteen. Lietettä poistetaan jatkuvatoimisesti taskuista lietealtaaseen ja edelleen selkeytysaltaaseen, josta vesi poistuu uuden 200 m²:n

5 (19) turvesuodattimen kautta tulvauomaan ja edelleen Myllypuroon kala-altaiden alapuolelle. Lietetaskut rakennetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Hakijan arvion mukaan lietetaskuilla saadaan poistettua 30 % uomalammikoissa syntyvän kalanulosteen sisältämästä fosforista eli noin 16 kg fosforia vuodessa. Kalaloisien hävittämiseen käytetään formaldehydiä, metanolia, peretikkahappoa, etikkahappoa tai vetyperoksidia sisältäviä kylvetysaineita kesä syyskuussa. Kemikaalit laimenevat ja hajoavat nopeasti vesistössä. Hakijan arvion mukaan niistä ei aiheudu haittaa ympäristössä. Kuolleet kalat on haudattu maahan vuoteen 2006 saakka ja sen jälkeen kompostoitu. Lopputuote on käytetty maanparannusaineena. Sekajäte toimitetaan järjestettyyn jätehuoltoon. Jätekirjanpitoon kirjataan eri jätejakeiden määrät. Vedenotto- ja purkuvesistö Laitoksen asuin- ja sosiaalitilat on liitetty yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon. Vesistö ja virtaamat Kalanviljelylaitos sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Oriveden Pyhäselän alueella ja siellä tarkemmin Pielisjoen alaosan alueen Uilonpuron valuma-alueella (04.333). Laitoksen yläpuolella on Pitkälampi ja alapuolella noin 2,5 km:n päässä Kantelesärkän lampi, josta alaspäin puro on nimeltään Uilonpuro. Se laskee Pielisjokeen noin 8 km hakijan kalalaitoksen alapuolella. Välittömästi Kantelesärkän lammen alapuolella on kalankasvatuslaitos. Uilonpuron valuma-alueen pinta-ala on 30,4 km². Valumaalueesta on metsätalousmaata 76 % ja peltoja 8,5 %. Pielisjoen valuma-alueen pintaala on 21 628 km². Pitkälammenpuron virtaamat ovat laitoksen padon kohdalla seuraavat: Virtaama m³/s Pitkälammen pato Keskiylivirtaama (MHQ) 1,15 Ylivirtaama (HQ) 2,0 Keskivirtaama (MQ) 0,21 Alivirtaama (NQ) 0,02 Kontiolahden kalalaitoksen vuosina 2004 2010 käyttämän veden minimivirtaama on ollut keskimäärin 0,09 m³/s ja maksimivirtaama keskimäärin 0,41 m³/s (0,12 0,5 m³/s) ja käytetyn veden määrä keskimäärin 4,2 milj. m³ vuodessa (2,8 5,6 milj. m³). Myllypuro ja Uilonpuro ovat matalia ja kapeita. Ne soveltuvat huonosti virkistyskäyttöön. Kalankasvatus on kuormittanut niitä kymmeniä vuosia. Muita kuormittavia toimintoja ovat maa- ja metsätalous. Kalanviljelylaitoksen sijaintipaikka on Vuoksen vesienhoitoalueella (VHA1) Pielisjoki Pyhäselkä Orivesi -toimenpideohjelma-alueella. Veden laatu Pitkälammenpuron, Myllypuron ja Uilonpuron veden laatua on tarkkailtu kalalaitosten kuormitustarkkailun yhteydessä vuodesta 1990 alkaen. Näytteitä on pääsääntöisesti otettu kerran kuukaudessa kasvatuskaudella kesä syyskuussa sekä maaliskuussa.

6 (19) Pitkälammesta tulevan veden laatua on tutkittu vuosittain kesä-, elo- ja syyskuussa. Vesi on ollut pääsääntöisesti niukkaravinteista. Kokonaisfosforin pitoisuus on ollut keskimäärin 11 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 480 µg/l. Happipitoisuus ja hygieeninen laatu ovat olleet hyvät sekä happamuus neutraali (ph noin 7). Laitoksen alapuolella Myllypuron vesi on erittäin rehevää kalalaitoksen kuormituksesta johtuen. Hajakuormitus nostaa ajoittain Myllypuron humuspitoisuutta. Kalasto ja kalastus Kontiolahden kalalaitoksen päästöjen vaikutusalueella ei harjoiteta juurikaan kalastusta muualla kuin Kantelesärkän kalanviljelylaitoksen ongintalammikoissa. Toiminnan päästöt ja niiden ympäristövaikutukset Kalanviljelylaitoksen kuormitustarkkailua on tehty vuosittain kuluneella lupakaudella. Käytetyn rehumäärän perusteella laskettu fosforikuormitus on ollut 109 175 kg/v (keskiarvo 153,5 kg/v). Laskennallinen typpikuormitus on ollut 856 1 531 kg/v (keskiarvo 1 270 kg/v). Rehun typpipitoisuus on ollut 6,9 % ja fosforipitoisuus keskimäärin 0,92 %. Rehukerroin on ollut 1,02 1,2 (keskiarvo 1,09). Keskimäärin 83,5 % kuormituksesta on tullut kasvatuskauden aikana touko lokakuussa. Fosforin ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohti on vuosina 2004 2011 ollut keskimäärin 5,8 g/kg ja typen ominaiskuormitus 47,5 g/kg. Käyttövesitarkkailun tulosten mukaan kokonaisfosforipäästö on vuosina 2004 2011 ollut keskimäärin 134,5 kg vuodessa (61 179 kg/v) ja kasvatuskaudella (touko lokakuu) 96,8 kg (40,5 156 kg). Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI) hakija on ilmoittanut 2004 2011 vuosittaiseksi kokonaisfosforipäästöksi 109 203 kg (keskiarvo 159 kg). Laitoksen alapuolinen vesistötarkkailun näytepiste on 700 metrin päässä kalalaitoksesta. Tässä pisteessä vesi on rehevää ja ajoittain erittäin rehevää. Sen kokonaisfosforipitoisuus on vuosina 1990 2010 vaihdellut välillä 23 130 µg/l (keskiarvo 62 µg/l). Kokonaistyppipitoisuus on ollut keskimäärin 890 µg/l (550 1 400 µg/l). Vesistökuormitusta osoittaa myös sähkönjohtavuuden ja bakteeripitoisuuden lievä kasvu laitoksen yläpuoliseen mittausasemaan verrattuna. Tässäkin pisteessä happipitoisuus on hyvä ja ph lähellä neutraalia. Kalalaitokselta tuleva kuormitus on voimakkainta kesällä kasvatuskauden aikana. Kalanviljelylaitoksen päästöt muuttavat Myllypuron veden niukkaravinteisesta erittäin reheväksi. Hajakuormituksen vaikutus veden laatuun on vähäinen. Kantelesärkän kalalaitos rehevöittää Uilonpuroa omalta osaltaan. Myllypuron ja Uilonpuron virkistyskäyttö on vähäistä, eikä niissä juuri kalasteta. Näin ollen kalankasvatuksen vaikutus virkistyskäyttöön, purojen käyttökelpoisuuteen ja kalastukseen on hakijan arvion mukaan vähäinen. Uilonpuron vesi sekoittuu Pielisjoessa tehokkaasti suureen vesimassaan. Kuormitus ei ole havaittavissa Pielisjoessa. Toiminnassa syntyvän kalajätteen määrää on seurattu vuodesta 2006 alkaen ja sekajätteen määrää vuodesta 2007 alkaen. Kalajätettä on syntynyt pääsääntöisesti 1,2 2,0 tonnia vuodessa. Vuoden 2010 hellekesänä kaloja kuoli 5,2 tonnia. Sekajätteen määrä on ollut 1,3 1,5 tonnia vuodessa. Maa-altaista on poistettu lietettä 140 376 m³ vuodessa. Lietemäärä on sisältänyt fosforia keskimäärin 1,2 kg.

7 (19) Paras käytettävissä oleva tekniikka Toiminnan tarkkailu Korvaukset Pienpoikasaltaat ovat itsepuhdistuvia ja lietteen poisto on jatkuvaa. Liete johdetaan pumpulla turvesuodattimelle. Kuormitusta pidetään matalana kalojen hyvällä hoidolla, optimoimalla ruokinta ja puhdistamalla altaat usein. Lisäksi purouoma-altaisiin rakennetaan lupakaudella kolme lietetaskua, joista liete poistuu automaattisesti ja jatkuvatoimisesti. Hakijan mukaan maa-altaiden vaihtaminen itsepuhdistuviksi keinoaltaiksi ei ole päästöjen vähäisten vaikutusten vuoksi tarpeen. Hakija esittää, että toiminnan tarkkailu järjestetään hakemuksen liitteenä olevan kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Käyttötarkkailuun kuuluu viikoittain käytetyn rehun ja kemikaalien määrän ja laadun, tuotettujen ja poistettujen kalojen määrän, lietteen poistojen, kalojen lääkityksen, kalakuolemien, häiriötilanteiden ja muiden ympäristön laatuun vaikuttavien asioiden kirjaaminen käyttöpäiväkirjaan. Toiminnassa syntyvistä jätteistä kirjataan määrä, laatu, alkuperä, käsittely laitoksella, toimitusaika- ja paikka sekä kuljettaja. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä kuukausittain. Tulevan veden näyte otetaan kertanäytteenä ja lähtevän veden näyte otetaan automaattisella näytteenottimella kasvatuskaudella kahden viikon ja muuna aikana viikon kokoomanäytteenä siten, että päivittäiset kokoomanäytteet yhdistetään kunkin tarkkailujakson kokoomanäytteeksi. Näytteistä määritetään aina kokonaisfosfori ja kasvatuskaudella lisäksi kokonaistyppi. Laitokselta vesistöön johdettavan veden määrä mitataan Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailuun kuuluu näytteenotto kesä-, elo- ja syyskuussa kahdesta näytepisteestä: Myllypuro 94 (laitoksen yläpuoli) ja Myllypuro 98 (laitoksen alapuoli). Näytteistä määritetään lämpötila, happi, ph, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja suolistoperäiset enterokokit. Tulokset raportoidaan Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Kontiolahden ympäristönsuojeluviranomaiselle heti niiden valmistuttua. Vuosittain helmikuun loppuun mennessä laaditaan yhteenvetoraportti, jossa käsitellään edellisen vuoden kuormitustarkkailun tulokset. Raportissa ravinnekuormitus lasketaan käyttövesitarkkailun tulosten perusteella. Käyttötarkkailun tiedot toimitetaan mainituille valvoville viranomaisille erikseen sovitulla tavalla. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei ole aiheutunut eikä tule aiheutumaan korvattavaa haittaa. Alapuolinen vesistö on aina säilynyt uimakelpoisena. Vesistöllä ei juuri ole virkistyskäyttöä tai kalastusta satunnaista ongintaa lukuun ottamatta. Toiminnasta ei ole haittaa läheiselle luonnonsuojelualueelle tai asutukselle. Molemmat ovat tulleet alueelle myöhemmin kuin kalankasvatustoiminta.

8 (19) Hakijan esitys lupamääräyksiksi Hakija on esittänyt, että laitoksen fosforikuormitus määritettäisiin ensisijaisesti käyttövesitarkkailun perusteella. Tällöin kuormitus todettaisiin hakemuksen liitteenä olevan kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti laitokselta poistuvasta vedestä säännöllisesti mitattujen todellisten fosforimäärien perusteella. Laitoksen rehunkäytön rajoitus tulisi poistaa. Nykyinen fosforinkuormitusraja 160 kg vuodessa ja ominaiskuormitus 6 g fosforia tuotettua kalakiloa kohti voidaan säilyttää. Toiminnan taloudellisten toimintaedellytysten säilyminen varmistaa myös ympäristönsuojelun kehittämisen. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kontiolahden kunnassa 15.12.2011 16.1.2012 sekä lisäksi erityistiedonantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Pielisjokiseudussa 15.12.2011. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kontiolahden kunnanhallitukselta. 1) Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Toiminnanharjoittajan esittämä käyttöveden tarkkailuun perustuva kuormituksen arviointi voidaan hyväksyä. Kontiolahden laitoksen käyttämän veden määrä on mahdollista todeta luotettavasti alimman uoma-altaan settipadon yli virtaavan vesimäärän perusteella. Rehunkulutukselle ja rehun laadulle ei ole tarpeen asettaa ehtoja. Lieteen poisto on tehokasta ainoastaan pienpoikasaltaista. Hakijan uoma-altaisiin esittämät lietetaskut eivät todennäköisesti vähennä niin paljon kuormitusta kuin hakemuksessa on arvioitu. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä sallitun fosforipäästön noudattamiseen, mikäli kuormitusta pystytään valvomaan luotettavasti päästömittauksen perusteella. Myllypuroa ja Uilonpuroa kuormittaa kalankasvatuksen lisäksi maa- ja metsätaloudesta tuleva hajakuormitus. Vesi on kalalaitosten alapuolella erittäin rehevää. Purot ovat pieniä kangasmaiden jokia, joiden tila on tyydyttävä vedenlaatutietojen ja puroissa tehtyjen tai tapahtuneiden muutosten takia. Purojen biologista tilaa ei ole seurattu. Pitkälammen tilaa ei ole tarkkailtu, joten sitä ei ole virallisesti luokiteltu. Pitkälampi on pieni humusjärvi. Myllypuro ja Uilonpuro eivät pienen kokonsa takia ole mukana vesienhoidon suunnittelussa kuluvalla suunnittelukaudella. Kuormituksen vähentämistarve ja purojen kunnostustarve on kuitenkin ilmeinen. Hyvä tila olisi mahdollista saavuttaa vuoteen 2021 mennessä tai lieventää tilatavoitetta tietyin edellytyksin. Hakemuksessa ei ole arvioitu kalalaitoksen päästöjen osuutta Uilonpuron ainevirtaamasta. Karkeasti arvioiden Kontiolahden kalanviljelylaitoksen osuus Uilonpuron vuotuisesta 600 kg:n fosforimäärästä on 25 % ja Kantelesärkän laitoksen osuus on 10 %. Kokonaisfosforikuormitusta tulisi vähentää noin 30 %, että hyvä ekologinen tila olisi mahdollista saavuttaa. Vesienhoidon suunnittelun tässä vaiheessa on kuitenkin mahdollista, että hakijan kalalaitoksen vuotuinen kokonaisfosforikuormitus on 160 kg.

9 (19) Toiminnan tarkkailuun tulee lisätä lietevesien suodatuskentältä vesistöön johdettavan veden fosforipitoisuuden kertaluonteinen tarkkailu. Vesienhoitolain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaan biologiset laatutekijät ovat pintavesien tilan määrittelyssä ensisijaisia. Luvan saaja tulee velvoittaa veden laadun tarkkailun lisäksi seuraamaan kalankasvatuksen vaikutuksia biologisiin parametreihin, pohjaeläimistöön, kasviplanktoniin (piilevästöön) ja kalastoon. Biologinen näytteenotto olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa yhteistarkkailuna Kantelesärkän kalanviljelylaitoksen kanssa. Biologinen tarkkailu tulisi tehdä ainakin kerran ennen seuraavaa lupamääräysten tarkistamisajankohtaa. Tulokset voidaan esittää lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen liitteenä. Vaikutustarkkailun kustannustason pitämiseksi kohtuullisena voidaan vesinäytteisiin perustuvaa tarkkailua keventää tarvittaessa ELY-keskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Seuraava lupamääräysten tarkistaminen tulee ajoittaa siten, että seuraavalle vesienhoidon suunnittelukaudelle asetettavat tavoitteet on mahdollista ottaa huomioon lupamääräyksissä. 2) Pohjois-Karjalan ELY-keskus, kalatalousviranomainen Purkuvesistön tyydyttävästä tilasta johtuen Kontiolahden kalanviljelylaitokselta tulevaa kuormitusta ei saa lisätä vaan pyrkiä vähentämään. Kuormitustarkkailun tulee olla luotettavaa, että rehunkäyttöä koskeva lupamääräys voidaan poistaa. Kalalaitoksen aiheuttaman vesistön arvon heikkeneminen ja kalataloudelliset haitat tulee kompensoida istuttamalla vuosittain Myllypuron Uilonpuron alueelle 100 pyyntikokoista kirjolohta. Istutuspaikoista tulee sopia kalatalousviranomaisen kanssa. Luvan hakijan tulee järjestää Myllypuron Uilonpuron alueella sähkökoekalastus viiden vuoden välein kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla tarvittaessa yhteistarkkailuna. Toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lisäksi hyvä puhdistustulos tulee varmistaa huolellisella laitoshoidolla. 3) Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja Kontiolahden kunnanhallitus Laitoksen toiminnasta tai sen aiheuttamista haitoista ei ole tullut ilmoituksia nykyisellä lupakaudella. Kuormitusta vesistöön ei tule lisätä, vaan päästöt tulee rajata korkeintaan nykyiselle tasolle. Rehunkäytölle ei ole tarpeen asettaa enimmäismäärää. Kuormitus voidaan laskea tarkkailutulosten perusteella, kun tarkkailu on kattavaa ja todelliseen tilanteeseen perustuvaa ja tulosten luotettavuus ja virhemarginaalit otetaan huomioon. Rehunkäyttöä ja kalamäärää voidaan lisätä, kun asetettu päästöraja ei ylity. Kuolleet kalat tulee kompostoida erillisessä tähän tarkoitukseen rakennetussa kompostorissa tai toimittaa biojätteen keräykseen. Kompostoinnin lopputuote ja lietealtaista poistettu aines tulee luovuttaa luvalliselle vastaanottajalle käytettäväksi lannoitelain, nitraattiasetuksen ja maatalouden ympäristönsuojelusäädösten mukaisesti. Laitostontilla ei ole mahdollista hyötykäyttää mainittuja materiaaleja.

10 (19) Muistutukset Hakijan vastine 1) AA (276-406-8-15), BB (276-402-61-88), CC (276-402-111-0), DD (276-402-61-77), EE (276-402-109-0), FF (276-402-61-76) ja GG (276-406-8-51) Muistuttajat vaativat, että hakijan laitoksen vaikutukset Uilonpuron viiden viime vuoden aikana tapahtuneeseen erittäin merkittävään rehevöitymiseen tulee selvittää ennen kuin hakemus hyväksytään. Kalantuotantolaitosten kuormitusta tulisi vähentää, jotta puro ei täysin pilaannu. Kalantuotantoa on joka tapauksessa merkittävästi vähennettävä tai se on lopetettava kokonaan. Puron vaikutusalueen kiinteistöt on viime vuosina liitetty yleiseen viemäriin. 2) HH (276-406-34-4) Muistuttajat vastustavat lupahakemuksen hyväksymistä, ellei fosforikuormitusta vähennetä oleellisesti. Hakijan ja Kantelesärkän kalalaitoksen tulisi yhdessä rakentaa rauta- ja alumiiniyhdisteiden käyttöön perustuva saostus- ja selkeytysallas Uilonpuroon. Muistuttajat vaativat, että hakijan ja Kantelesärkän kalalaitoksen tulee yhteisvastuullisesti maksaa muistuttajien elinkeinolle aiheutuvasta tulonmenetyksestä vuosittain 3 000 euroa haittakorvausta, jos lupa myönnetään ilman fosforikuormituksen vähentämistä. 3) II (276-402-110-0) Muistuttajat ovat todenneet, että Uilonpuron tila on huonontunut 22 vuoden kuluessa, jonka ajan he ovat asuneet puron varrella. He vaativat, ettei kasvatettavan kalan määrää saa lisätä. Puroveden laatua tulee tarkkailla jatkuvasti. Rehevöitynyt Uilonpuro tulee ennallistaa kalkitsemalla. Virkistyskäyttöhaitta tulee hyvittää 100 euron vuotuisella korvauksella. Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakijan mukaan lausunnoissa tai muistutuksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka estäisivät lupaehtojen hyväksymisen hakijan esittämässä muodossa. Hakija on vastannut kalatalousviranomaiselle, että sähkökoekalastukseen velvoittamista harkittaisiin vielä ja esittänyt tietoja laitoksen vaikutusalueen kalakannoista. Kantelesärkän lammella on saatu saaliiksi ainakin särkiä, ahvenia, haukia ja kirjolohia. Myllypurossa on ollut pikkunahkiaisia ja taimenia, jotka ovat todennäköisesti karanneet kalalaitokselta. Satunnaisesti on saatu Pitkälammesta peräisin olevia ankeriaita. Todennäköisesti kalastoon kuuluvat myös made ja lahna. Muistuttajalle 1) hakija vastaa, että tien 43 alapuolisen Uilonpuron osuuden veden laatua ei ole tutkittu. Aluetta kuormittaa maa- ja metsätalous huomattavasti enemmän kuin kalankasvatus. Puron varressa on ollut peltoja, joita on lannoitettu ja lannoitetaan voimakkaasti. Siellä on laidunnettu ja siellä on ollut muun muassa sikala. Maatalouden päästöt ovat nyttemmin vähentyneet huolellisemman lannoituksen ja suojavyöhykkeiden ansiosta. Asutusjätevedet johdetaan nykyisin puhdistamolle. Myös kalankasvatuksen kuormitus on vakiintunut siedettävälle tasolle. Uilonpuro ei ole rehevöitynyt viimeisen viiden vuoden aikana vaan jo aikaisemmin ja merkittävin rehevöittäjä on ollut maa- ja metsätalous. Muistutuksessa esitetyt vaatimukset tulee hylätä.

11 (19) Hakijan mukaan muistuttajien 2) vaatimukset tulee hylätä. Kalalaitosten toimintaa ohjataan lupamääräyksin. Hakijan laitoksen toiminta on ollut lupamääräysten mukaista. Vesistötarkkailun tulosten mukaan Uilonpuron vesi on ollut aina uimavedeksi kelpaavaa. Tien 43 alapuolista osaa purosta ei ole tutkittu. Tätä puronosaa kuormittaa maaja metsätalous. Kalalaitoksen toiminnasta ei ole tullut kuntaan valituksia viime vuosina. Toiminnasta ei nykyisellä päästötasolla tule aiheutumaan korvattavaa haittaa tulevalla lupakaudellakaan. Kalalaitoksen olemassa ollessa alueelle muuttaneet ovat olleet tietoisia laitoksen toiminnasta ja vaikutuksista. Muistutukseen 3) hakija vastaa, että vesistöä on tarkkailtu lupaehtojen mukaisesti. Vesi on ollut aina tutkimusaikaan uimakelpoista. Kalalaitosten toiminnasta ei ole valitettu kuntaan kuluneella lupakaudella. Toiminnasta ei nykyisellä päästötasolla tule aiheutumaan korvattavaa haittaa tulevalla lupakaudellakaan. Kalalaitoksen olemassa ollessa alueelle muuttaneet ovat olleet tietoisia laitoksen toiminnasta ja vaikutuksista. Purovesi on ollut neutraalia koko seurannan ajan, joten sen kalkitsemiselle ei ole tarvetta. Puron virkistyskäyttömahdollisuudet ovat vähäiset ilman ruoppausta. Kantelesärkän alapuolelle on kaivettu saunojen läheisyyteen uimapaikkoja. Kalastusta harjoitetaan lähinnä Kantelesärkän kalalaitoksen lammikoista. Kalankasvatuksesta on vain vähäistä haittaa Myllypuron ja Uilonpuron virkistyskäytölle ja kalastukselle. Muistutuksessa esitetyt vaatimukset tulee hylätä. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston 15.9.2004 antaman päätöksen nro 87/04/2 perusteena olleet asiakirjat. Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käsillä valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, Pohjois-Karjalan pintavesien hoidon toimenpideohjelma 2010 2015 sekä ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä (HERTTA) tulostetut tiedot kohdealueen vesistöjen ekologisen tilan määrittelemisestä. Aluehallintovirastossa on ollut Kontiolahden kalanviljelylaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksen kanssa samanaikaisesti käsiteltävänä Heikki Mustosen Kantelesärkän kalalaitoksen toiminnan muutoksia koskeva ympäristö- ja vesitalouslupahakemus (Dnro ISAVI/58/04.08/2011). Hakemukset on ratkaistu ympäristönsuojelulain 40 :n 1 momentin mukaisesti samanaikaisesti. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMINEN Aluehallintovirasto tarkistaa ProAgria Pohjois-Karjalan Kontiolahden kunnassa sijaitsevan Kontiolahden kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan nro 87/04/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET

12 (19) Laitoksen rakenteet ja laitteet Vesistöpäästöt 1. Kasvatushallien ja kasvatusaltaiden, vedentulo- ja -poistoputkien, pyörreselkeyttimen, lietealtaiden ja turvesuodatinten sijainti ilmenevät hakemuksen täydennyksen liitteenä olevasta asemapiirroksesta MK 1:500. 2. Laitokselle on rakennettava kolmeen alimpaan uoma-altaaseen pääpiirustuksen 2 Lietetasku (23.8.2011) mukaiset lietetaskut ja lietteen käsittelyä varten pääpiirustusten 2 ja 3 Turvesuodatin ja lieteallas mukaiset rakenteet 31.12.2013 mennessä. 3. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Rakenteisiin voidaan tehdä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua tai heikennä laitoksen ympäristönsuojelun tasoa. 4. Vesistöön joutuva kokonaisfosforikuormitus saa olla enintään 160 kg vuodessa 31.12.2016 saakka. Vuodesta 2017 alkaen kokonaisfosforikuormitus saa olla enintään 145 kg vuodessa. Kuormitus lasketaan laitokselle tulevan ja sieltä lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuuden sekä virtaamatietojen perusteella. Laskennassa huomioidaan kala-altaista ja turvesuodattimilta tuleva kuormitus. Laitoksen ravinnekuormitus on lisäksi ilmoitettava kuormitustarkkailussa rehun sisältämän ja sillä tuotetun kalojen lisäkasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. 5. Kalanviljelylaitosta on hoidettava huolellisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kaloja ei saa ruokkia liikaa. Veden lämpötilaa ja happipitoisuutta tulee seurata. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 1,0 %. 6. Pienpoikasaltaisiin ja uoma-altaiden lietetaskuihin kertyvä liete on poistettava jatkuvatoimisesti. Maa-altaiden ja uoma-altaiden liete on poistettava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lietetaskut on tyhjennettävä kasvatuskaudella aina kunkin ruokintajakson jälkeen. Lietealtaista poistuva vesi on käsiteltävä turvesuodattimella. Turvesuodatinten turve tulee vaihtaa tarvittaessa ja vähintään viiden vuoden välein. Poistettu liete ja turve on hyötykäytettävä ja sijoitettava niin, että se ei pilaa pohjavettä tai valu vesistöön. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 7. Kalanviljelylaitoksella on kaikessa toiminnassa huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava. Jätteet, kuten rehusäkit, on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 8. Kuolleet kalat on toimitettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan tai kompostoitava. Kompostin tulee olla tiivispohjainen ja sitä tulee hoitaa niin, ettei siitä aiheudu hajuhaittaa tai muita päästöjä ympäristöön. Seosainetta tulee käyttää riittävästi, kompostoitumisolosuhteita (lämpötila ja kosteus) tulee seurata ja niitä tulee pitää yllä siten, että materiaali kompostoituu. Kompostoinnin lopputuote tulee käyttää hyväksytyssä kohteessa. Kuolleita kaloja ei saa haudata maahan. Kompostoitavasta materiaalista, seosaineiden käytöstä ja valmiista kompostointituotteesta on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, toimitusaika- ja paikka.

Kemikaalien varastointi 13 (19) 9. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä, toimitusaika ja -paikka sekä kuljettaja. 10. Laitoksella käytettävät pesuaineet, torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida omissa suljetuissa astioissaan siten, että ainetta ei pääse vuototapauksissa maaperään, pohjaveteen tai vesistöön. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi Kalatalousvelvoite 11. Luvan saajan on ilmoitettava toimintaan liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 12. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti. 13. Luvan saajan on pidettävä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa käytetyt rehut viikoittain, (määrä, tuotenimi, raekoko, fosfori- ja typpipitoisuus), laitokselle tuotujen ja laitokselta poistettujen kalojen määrä viikoittain, tiedot todetuista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön ja häiriöiden johdosta tehdyt korjaukset. Tietojen säilytyksestä ja toimittamisesta tulee sopia erikseen valvontaviranomaisen kanssa. 14. Laitoksen päästö- ja vesistötarkkailu on tehtävä hakemuksen liitteenä olevan, 9.5.2011 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi tulee määrittää turvesuodattimilta tulevan veden kokonaisfosforipitoisuus ja mitata virtaama tulva-uomasta uuden turvesuodattimen purkukohdan alapuolelta vuodesta 2014 alkaen kerran kuukaudessa kesä syyskuussa. 15. Tarkkailujen tulokset, yhteenveto käyttöpäiväkirjan tiedoista ja jätekirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai muutoin sovittuina ajankohtina Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ELYkeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. 16. Luvan saajan tulee istuttaa kalanviljelylaitoksen vaikutusalueelle vuosittain 100 pyyntikokoista (700 1 000 g) kirjolohta. Istutukset on toteutettava vähintään kahteen istutusajankohtaan (alku- ja loppukesä) jaettuna. Istutuksista tulee ilmoittaa etukäteen kalatalousviranomaiselle ja vesialueen omistajalle. Toiminnan lopettaminen

14 (19) 17. Aluehallintovirastolle on jätettävä vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista kalankasvatustoimintaan kuuluvien laitteiden ja rakenteiden vesi- ja maaalueelta poistamista sekä toimintaan liittyvien jätteiden alueelta pois toimittamista koskeva hakemus, jos laitoksen toiminta lopetetaan pysyvästi lupakauden aikana. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2021 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi pantava vireille 31.3.2021 mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, lietteenpoistosta ja selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, selvitys vaikutusalueen kalastosta sekä toiminnan vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen, kuvaus kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittelystä sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä mahdollisten vahinkojen poistamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Itä-Suomen ympäristölupaviraston 15.9.2004 antaman päätöksen nro 87/04/2. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Kysymyksessä on myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 15.9.2004 antamalla päätöksellä nro 87/04/2. Toimintaa ei laajenneta nyt annetulla päätöksellä, toiminnan päästöt ja ympäristövaikutukset eivät lisäänny, eikä laitoksen päästöjen vaikutusalueella ole tapahtunut sellaisia muutoksia, että lupaharkinta tulisi tehdä ja luvan myöntämisen edellytykset tarkastella uudelleen. Toiminta sijoittuu kaavamääräysten mukaisesti. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonon-

15 (19) tumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Veden ottaminen laitokselle on ratkaistu erillisellä luvalla. Kalankasvatustoiminnan vesistökuormitus ei kasva nykyisestä vaan fosforikuormitusta on määrätty vuodesta 2017 alennettavaksi noin 10 prosentilla. Käytettävän rehun määrälle tai kasvatusmäärälle ei ole asetettu ylärajaa, vaan päästöjä rajoitetaan asettamalla vuosittaiselle kuormitukselle ehdoton yläraja. Toimittaessa tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista Kontiolahden kalanviljelylaitoksen olosuhteissa. Vaatimuksiin vaikuttavat laitoksen ikä, koko sekä sijainti. Vesistökuormitusta vähennetään ruokintaa optimoimalla, käyttämällä mahdollisimman vähän kuormittavia rehuja, hapettamalla vettä ja poistamalla lietettä riittävän tehokkaasti tarkoitukseen soveltuvilla puhdistusmenetelmillä. Laitos on määrätty rakentamaan hakemuksessa esitetyllä tavalla lietetaskuja alimpiin uoma-altaisiin sekä uuden lietealtaan ja turvesuodattimen niistä poistettavan lieteveden käsittelyyn. Vesistövaikutukset kohdistuvat puroon, joka on kapea ja vähävetinen. Se ei juuri sovellu virkistyskäyttöön. Laitoksen päästöt eivät lisäänny, joten ne eivät heikennä vesistön tilaa nykyisestä. Myllypuron tai Uilonpuron tilaa ei ole luokiteltu vesienhoidon suunnitteluun kuuluvassa ekologisen tilan luokittelussa. Myllypuro on menettänyt luonnontilansa, kun se on padottu. Purojen tilan parantamiselle asetetaan mahdollisesti tavoitteita seuraavalla suunnittelukaudella. Vaikutusmahdollisuuksia ovat päästöjen vähentäminen ja purojen kunnostus. Uilonpurosta tuleva vesi ei vaikuta Pielisjoen huomattavasti suurempaan vesimäärään eikä veden laatuun. Kontiolahden kalanviljelylaitoksen kalankasvatustoiminnan lupamääräyksissä on päästöjen rajoittamisessa otettu huomioon Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 asetettujen vesistön tilatavoitteiden saavuttaminen ja säilyttäminen. Laitoksen vesistökuormitusta ei ole mahdollista lisätä. Vesistökuormitusta tulee pienentää lupakauden puolivälissä. Uilonpuron vesistöalueen kalankasvatuksen yhtäaikaisesti annettavissa Kontiolahden kalanviljelylaitoksen lupamääräysten tarkistamispäätöksessä ja Kantelesärkän kalalaitoksen toimintaa koskevassa päätöksessä on laitosten päästöjä rajoitettu niin, että toiminnoista ei aiheudu merkittävää vesistön pilaantumista niiden yhteisvaikutuksetkin huomioon ottaen. LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Laitoksen kala-altaiden lietteenkeräystä tehostetaan ja lieteen käsittelyä lisätään. Muutoin rakenteissa ei ole tehty oleellisia muutoksia. Rakenteiden kunnossapidosta on annettu lupamääräys. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi laitoksen fosforikuormitukselle on annettu enimmäisraja, jolla estetään vesistön pilaantumista. Vuotuinen fosforipäästöraja säilyy ennallaan lupakauden puoliväliin (160 kg/v) ja sen jälkeen se kiristyy 145 kg:aan vuodessa. Saatavilla olevilla laadukkailla rehuilla päästömääräys mahdollistaa noin 30 000 kilon vuotuisen lisäkasvun, jos rehun fosforipitoisuus on 0,9 %. Rehukertoimeksi on laskelmassa arvioitu 1,0. Myös tiukennettu päästöraja on saavutettavissa

16 (19) kasvatusmäärää oleellisesti vähentämättä, kun lietteenpoiston tehostaminen lisää fosforin poistoa 5 10 %. Suuri osa Myllypuron kuormituksesta on peräisin kalankasvatuksesta. Puron tilan parantamiseksi kuormitusta on pienennettävä. Normaalitilanteessa kaikki Myllypuron vesi kulkee kalalaitoksen kautta. Laitoksen kuormitus on mahdollista selvittää luotettavasti päästö- ja virtaamamittausten avulla. Kuormitus lasketaan lisäksi ainetaseella vesinäytteisiin perustuvan laskennan luotettavuuden varmistamiseksi. Lietevedet johdetaan lietealtaisiin, joista vesi johdetaan suodatuksen jälkeen takaisin vesistöön. Liete käytetään maanparannusaineena. Lietteen käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisystä on annettu lupamääräys. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijaa koskee lisäksi jätelain yleinen huolehtimisvelvollisuus jätehuollon järjestämisestä. Jäte on myös hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jäte tulee hyödyntää ensisijaisesti materiaalina. Kompostointi on hyvin hoidettuna kalajätteen käsittelyyn soveltuva menetelmä. Tiiviiltä kompostointialustalta ei pääse valumaan ravinteikkaita vesiä ympäristöön. Seosaineen riittävällä määrällä varmistetaan, ettei kalajäte ala mädäntyä hapettomissa olosuhteissa ja aiheuta hajuhaittoja. Kompostoitumisolosuhteiden ylläpitämisellä varmistetaan, että lopputuote on mahdollista hyötykäyttää esimerkiksi lannoitevalmisteena. Sivutuoteasetuksen mukaisen eläinperäisen jätteen kompostoinnin tulee täyttää Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) vaatimukset. Jätteenkäsittelyltä ei vaadita vakuutta, kun kyseessä on jätteen hyötykäyttö. Kuolleiden kalojen hautaaminen maahan ei ole sallittua. Kalojen hautaaminen maahan hakijan esittämässä laajuudessa vastaa niiden sijoittamista kaatopaikalle. Tällöin sijoituspaikalla tulisi olla valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (VNp 861/1997) mukaiset pohjarakenteet. Mainitun säädöksen mukaan valtaosa biohajoavasta jätteestä tulee hyödyntää kaatopaikalle sijoittamisen sijaan. Lisäksi kuolleiden kalojen hautaamisesta voi aiheutua roskaantumista ja haittaeläinten lisääntymistä. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailussa kerätään tietoa myös seuraavaa lupamääräysten tarkistamisvaihetta varten. Laitoksen vesistökuormitukseen vaikuttaa kala-altaiden kuormituksen lisäksi turvesuodattimilta tuleva kuormitus. Luvan saaja on velvoitettu seuraamaan käsitellyn veden aiheuttamaa kuormitusta uuden turvesuodattimen valmistumisen jälkeen. Valvontaviranomaiset voivat antaa ohjeet häiriötilanteista aiheutuvien enempien vahinkojen ehkäisemiseksi, kun niille ilmoitetaan tapahtuneista häiriöistä välittömästi. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.

17 (19) Luvan saaja velvoitetaan istuttamaan toiminnan vaikutusalueelle kirjolohia kalastukselle aiheutuvien haittojen hyvittämiseksi. Luvan saaja on vastuussa toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista vielä toiminnan päättymisen jälkeen. Kalalaitoksen altaita, laitteita ja rakenteita sijaitsee myös purouomassa. Niiden poistaminen ja uoman ennalleen saattaminen voi aiheuttaa vesistön pilaantumista, joten siihen tarvitaan lupa. Luvassa voidaan antaa määräykset myös toiminnan loppumisen jälkeisestä tarkkailusta. VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Kalatalousviranomaisen vaatiman viiden vuoden välein toistettavan sähkökoekalastuksen sijaan luvan saaja on velvoitettu liittämään seuraavaan lupamääräysten tarkistamishakemukseen selvitys laitoksen vaikutusalueen kalastosta. Kun otetaan huomioon Myllypuron ja Uilonpuron olosuhteet ja niihin kohdistuva kuormitus, on vesistön tila ja käyttökelpoisuus sekä kalankasvatuksen osuus ainevirtaamista selvitettävissä luotettavasti kemiallisilla määrityksillä. Vesistön biologista tarkkailua ei näissä olosuhteissa voida pitää tarkoituksenmukaisena. Muilta osin viranomaisten lausunnoissa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksissä. Muistuttajien vaatimukset päästöjen vähentämisestä on otettu huomioon siten, että Myllypuroa ja Uilonpuroa kuormittavat kalanviljelylaitokset on määrätty rajoittamaan päästöjään ja tehostamaan laitosten lietteenpoistoa. Kahden toisistaan usean kilometrin päässä olevan kalalaitoksen päästöjen käsitteleminen yhteisellä kemikaalisaostuksella on teknisesti vaikea toteuttaa ja se olisi suhteellisen pienille laitoksille kustannuksiltaan kestämätön ratkaisu. Se ei olisi parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jonka käyttöönotossa myös taloudelliset seikat tulee ottaa huomioon. Vesistö on pieni ja sen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Toiminnassa ei tapahdu oleellisia muutoksia eikä fosforikuormitus lisäänny. Tämän vuoksi ei ole perusteita muuttaa Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä 87/04/2 tehtyä ratkaisua, jonka mukaan Luvan mukaisesti toimittaessa Kontiolahden kalanviljelylaitoksen päästöistä ei Myllypurossa eikä yhdessä alapuolisen Kantelesärkän kalalaitoksen päästöjen kanssa Uilonpurossa aiheudu ennalta arvioiden sellaista vesistön pilaantumista, josta aiheutuisi korvattavia edunmenetyksiä ja joista olisi luvan myöntämisen yhteydessä määrättävä korvauksia. Ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta on annettu määräys. Luvan haltija seuraa jatkuvasti rehunkulutusta ja ottaa vesinäytteitä laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Kalankasvatuksen päästöt saadaan riittävästi selville ilman jatkuvatoimista vedenlaadun tarkkailua. Kalkitsemista käytetään vesistön happamoitumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Kalankasvatuksen päästöt eivät aiheuta vesistön happamoitumista. Kalkitsemisesta ei ole annettu määräystä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

18 (19) Ympäristönsuojelulaki 40, 42 46, 50, 52, 55, 56, 72, 90 ja 105 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15 ja 19 KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on 2 610 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan kalanviljelylaitosta, jossa kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/v, koskevan päätöksen käsittelymaksu on 5 220 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, tässä tapauksessa siis 2 610 euroa. Kalajätteen käsittely on vähäistä, joten siitä ei peritä erikseen maksua. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä ProAgria Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Kontiolahden kunta Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kontiolahden kunnan terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla sekä päätöksestä kuulutetaan Kontiolahden kunnan virallisella ilmoitustaululla.