SUOMEN RAUHANTURVAAJALIITON (SRTL) STRATEGIA 2008-2012 1 Liiton tarkoitus ja toiminta-ajatus Liiton tarkoitus on toimia Yhdistyneitten Kansakuntien turvallisuusneuvoston valtuuttamissa ja muissa sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain perusteella toimeenpannuissa sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä sekä Suomen valtion lähettäminä sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin liittyvissä kansainvälisissä poliisitehtävissä palvelleiden ja palvelevien henkilöiden keskuudessa (liiton säännöt 28.10.2006). Liitto on maanpuolustus- ja veteraanijärjestö. Liiton toiminta perustuu liiton arvoihin, jotka ovat: - maailmanrauhan edistäminen, - YK:n periaatteiden kunnioittaminen, - vastuuntunto rauhanturvaajaveteraaneista ja heidän omaisistaan, - sotiemme veteraanien tukeminen ja heidän perintönsä vaaliminen, - yhteistyö maanpuolustustoiminnan kaikilla osa-alueilla. 2 Liiton tehtävät Liiton tehtävät voidaan jakaa toiminnallisesti kahteen osaan seuraavasti: - maanpuolustusjärjestönä o maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja vahvistaminen o jäsenistön kokoaminen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen o jäsenten kouluttaminen o rauhanturvatietouden lisääminen - veteraanijärjestönä o jäsenistöstä ja heidän perheenjäsenistään huolehtiminen o sotiemme veteraanien tukeminen ja heidän perintönsä vaaliminen Liiton päätehtävä on jäsenistöstä ja heidän perheenjäsenistään huolehtiminen. Kotona ja kaukana tukiverkosto, joka on osa laajempaa kokonaisuutta - veteraanitukea, on koko uskottavan toiminnan perusta. Tukiverkosto sisältää vapaaehtoisella pohjalla toimivan valtakunnallisen päivystävän puhelintuen, koulutetut tukihenkilöt ja valmiit toimintamallit jäsenistömme tukemiseksi. Aktiivinen tiedotustoiminta kaikilla osa-alueilla on välttämätöntä. Tehtävän onnistuminen edellyttää myös hyvää yhteistoimintaa puolustusvoimien tärkeimpien esikuntien ja joukko-osastojen kanssa. Erityisesti Porin Prikaati on meille tärkeä yhteistyökumppani. Sen järjestämiin rotaatio- ja kotiuttamistapahtumiin pyritään pääsemään mukaan. Tämä onnistuu, jos tukihenkilöt pystyvät ammattitaidollaan vakuuttamaan kuulijakunnat. Koulutusta tarvitaan.
2 Kuluneina vuosikymmeninä useat kriisinhallintaoperaatiot ovat tulleet selkeästi vaativimmiksi. Vaikkei yksikään operaatio ole koskaan ollut vaaraton, on yksittäisen rauhanturvaajan arki koventunut ja eteen tulee entistä vaarallisempia tilanteita yhä useammin. Tällä tosiasialla on vaikutus myös kotimaassa. On selviä merkkejä tapauksista, joissa rauhanturvaajat ja heidän omaisensa ovat joutuneet kokemaan hyvinkin vaikeita asioita. Samanaikaisesti jäsenistömme vanhimmat ovat jo täyttäneet 80 vuotta. Hekin tarvitsevat yhä enemmän apua aivan tavallisten arkiasioiden hoitamisessa. Tässä työssä liittomme tulee tehdä myös oma osuutensa vapaaehtoistyönä muistaen sotaveteraanien periaatetta kaveria ei jätetä. Liitto on jo vuodesta 1998 panostanut rauhanturvaajien ja heidän läheistensä jaksamiseen ennen tehtävään astumista, sen aikana ja sen jälkeen. Tästä työstä syntyi kotona ja kaukana toiminta, joka on nyt aktivoitava. Oppia on haettu myös muista pohjoismaista yhteistoiminnan kautta, joten tarvittavat edellytykset toiminnan uudelleen käynnistämiseksi ovat olemassa. Vapaaehtoistyön merkitystä ei saa vähätellä, mutta liiton resurssit eivät yksin riitä. Ennen kaikkea tarvitaan viranomaisapua ja yhteiskunnan tukea. Yhteistyö puolustusvoimien kanssa on avainasemassa. Meitä on kuunneltu ja hankkeeseemme suhtaudutaan positiivisesti, mutta jatkuvuus on taattu vain, jos ammattitaitomme tällä alueella on riittävä. Sotiemme veteraanien tukeminen ja heidän perinteensä vaaliminen SRTL:n on Maailman Veteraanijärjestön (WVF) jäsen. Yhteistyön käynnistäminen liittotasolla sotaveteraaniliittojen kanssa käynnistetään. Toiminnasta SRTL:n osalta vastaa veteraanituki- organisaatio, jonka jäsenet kootaan liiton hallituksesta ja yhdistyksistä. Nykyiset toimintamuodot säilytetään ja ne sisällytetään laajempaan kokonaisuuteen, josta käytetään nimitystä veteraanituki. Osallistutaan veteraanikeräyksiin kuten ennekin, mutta omien tunnuksien alla. Rauhanturvatehtävissä henkensä menettäneiden muistopäivää vietetään YK:n rauhanturvaajien päivänä 29.5. valtakunnallisesti. Kansainvälisellä tasolla yhteistoimintaa jatketaan BNBB:n kanssa resurssit huomioiden. Sotiemme veteraanien määrä vähenee vuosi vuodelta kiihtyvällä vauhdilla, mutta tästä huolimatta apua varmasti tarvitaan. Vapaaehtoisjärjestöillä on tällä sektorilla merkittävä rooli. Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaisten Liitto perustivat Tammenlehvän perinneliiton 24.4.2003. Sen tavoitteena on löytää sellaiset veteraaniperinteen henkiset ja aineelliset ilmenemismuodot, jotka suomalaisen yhteiskunnan kannalta ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa. Rauhanturvaajaliitto on maanpuolustusjärjestönä osallistunut veteraaniapuun jo vuosien ajan eri tavoin joko omien yhdistystensä kautta tai yksittäisinä henkilöinä
3 jonkin muun maanpuolustusjärjestön mukana. Apua on annettu talkootöinä tai osallistumisena varainkeräyksiin. Lähes jokaisella yhdistyksellä on oma toimintamallinsa tässä asiassa. SRTL hyväksyttiin Maailman Veteraani Järjestön (World Veterans Federation, WVF) jäseneksi syyskuussa 2007. Kaikki sotaveteraanijärjestöt ovat pyytäneet liittoamme joulukuusta 2009 alkaen edustamaan itseään WVF:ssa. Yhdistysten kattojärjestönä toimiminen Rauhanturvaliiton tehtävänä on antaa liitostamme ulospäin kuva, jonka mukaan olemme vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja myös veteraanijärjestö, joka toimii tarvittaessa asiantuntijana omalla alueellaan (suuntautuminen ulospäin). Maanpuolustuskoulutus (MPK) on liiton kannalta tärkein vaikutusjärjestö. Tavoite on saada kiertävä hallituspaikka MPK:n hallituksessa (saatu MPKry:n syyskokouksessa 27.11.2007) ja pysyvä edustus MPK:n työvaliokunnassa. Pääosa koulutustapahtumista pyritään järjestään MPK:n kursseina. Liittomme jäsenten on MPK:n koulutustehtävissä muistettava, että edustavat kuitenkin ensi sijassa SRTL:a. Yhteistyötä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa tehostetaan yhdistystasolla pitämällä yhteiskokouksia ja järjestämällä erilaisia tapahtumia. SRTL:n on oltava aloitteellinen ja oman toiminnan keskeisissä kysymyksissä suunnan näyttäjä. Yhteistyötä puolustusvoimiin ylläpidetään eri tasoisten esikuntien ja joukko-osastojen kanssa tarkoituksenmukaisella tavalla. Porin Prikaatin kanssa laaditaan yhteistoimintamuistio. Pohjoismainen yhteistyö tapahtuu Board Nordic Blue Barets - organisaation (BNBB) toiminnan kautta. Veteraanituen kehittäminen on painopistealue. Muihin kansainvälisiin järjestöihin ollaan yhteydessä resurssien puitteissa. Liitto tekee yhteistyötä myös YK-liiton kanssa. Liitto on Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun (VAPEPA) jäsen. Jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden lisätä jäsenistön vaikutusta ja osallistumismahdollisuuksia. Yhteistoiminta muiden maanpuolustus- ja samanhenkisten kansalaisjärjestöjen kanssa on kaikkien samanhenkisten liittojen etu. Asiantuntijajärjestönä voimme olla myös vaikuttajaorganisaatio, vaikka emme varsinaisesti keskity edunvalvontaan. Liitto tekee esityksiä, aloitteita ja antaa lausuntoja rauhanturvaajia koskevissa asioissa. Liitolta on viime aikoina kysytty lausuntoja mm. laista sotilaallisesta kriisihallinnasta ja asevelvollisuuslaista. Yksittäinen jäsen voi myös kysyä neuvoja liiton hallituksen jäseniltä ja lakimieheltä. Reserviläisjärjestöistä (RES ja RUL) ovat pyytäneet SRTL:a toimimaan edustajinaan, kun keskustellaan reserviläisten palvelussuhteiden kehittämisestä kriisinhallintaoperaatioissa. Toiminnan kannalta suhteet puolustusvoimiin ovat tärkeät. Rauhanturvakysymyksissä suorat yhteydet tärkeisiin esikuntiin ja joukko-osastoihin ovat toimintamme kannalta elintärkeät.
4 jäsenistön yhteen kokoaminen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen SRTL:n tehtävä on koota liiton tarkoitusperien hyväksi toimivat jäsenyhdistykset yhteen järjestämällä ennen kaikkea vuosittain yhteisiä tapahtumia (suuntautuminen sisäänpäin). tavoitetila ja toimintatapa Yhteisiä tapahtumia ovat sääntöjen määräämät liittokokoukset, yhdistysten puheenjohtajien neuvottelupäivät, kesäpäivät, koulutustapahtumat, urheilutapahtumat ja erilaiset kilpailut. Liitto osallistuu myös puolustusvoimien paraateihin ja useisiin yleisötapahtumiin, kuten messut ja näyttelyt. Jotta yhdistysten järjestämistä tapahtumista saataisiin riittävästi tietoja liiton hallitukselle, on tärkeää, että jokaisesta tapahtumasta laaditaan lyhyt raportti, joka toimitetaan yhdyshenkilölle. Liiton hallitus päättää vuosittain toimintasuunnitelmaa laadittaessa niistä tapahtumista, jotka saavat taloudellista tukea. Yhdistykset voivat esittää omia tapahtumiaan liiton tapahtumiksi, jos useita yhdistyksiä osallistuu tilaisuuteen tai sen järjestelyihin. Kokonaiskuvan luomiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi liiton ja yhdistysten tapahtumista pidetään tapahtumakalenteria. Liiton tärkeimpien toimintojen on kohdistuttava tietysti omien jäsenien hyväksi. Operaatioissa syntynyt yhteenkuuluvaisuuden tunne ja halu yhteistoiminnan jatkumiseen myös operaatioiden jälkeen on ollut perusteena SRTL:n perustamiselle. Jäsenyhdistysten toiminta muodostaa liiton toiminnan rungon ja myös sen näkyvimmän osan paikallistasolla. Liitto järjestää yhteisiä tapaamisia, joiden yhteydessä pyritään mahdollisimman hyvin saamaan myös julkisuutta valtakunnallisestikin. Vaikka kuinka paljon on informaatiota tarjolla kirjoitetussa muodossa, yhteiset tilaisuudet ovat kuitenkin tärkeitä tapahtumia. Taloudellisten resurssien puute rajoittaa suurien tapahtumien järjestämistä. tiedottaminen tavoitetila ja toimintatavat SRTL tiedottaa tärkeistä asioistaan ja tapahtumistaan pääsääntöisesti omien päätapahtumiensa yhteydessä. Tiedotteet laaditaan yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa. Kohderyhmät ovat tiedotusvälineet valtakunnallisesti ja paikallisesti. Toimintaa koordinoi liiton tiedottaja. Sinibarettilehti on liiton tärkein viestintäväline. Lehti on osoittautunut arvostetuksi julkaisuksi, jonka avulla kerrotaan lukijakunnalle liiton kuulumiset, annetaan ajankohtaista tietoutta sotilaallisen kriisinhallinnan kehittymisestä maailmanlaajuisesti ja muistellaan jo päättyneitä operaatioita. Yhdistykset tiedottavat lehden avulla omista toiminnoistaan. Faitterit- soittokunta on liiton oma soittokunta. Sen saama julkisuus on liitolle erittäin merkityksellinen. Soittokunta soittaa liiton tilaisuuksissa, mutta myös muissa yleisötilaisuuksissa. Yhteistoiminta puolustusvoimien ja MPK:n kanssa on
5 merkittävää. Liiton yhdistyksillä on mahdollisuus tilata soittokunta omiin tilaisuuksiinsa Liiton sisäinen tiedottaminen lisää me-henkeä varsinkin, jos tiedottaminen on kaksipuolista. Tämän palvelun tarjoaa liiton omat nettisivut. Jäsenistä riippuu, kuinka viestit tavoittavat jäsenkunnan. perustelut SRTL tiedottaa liittonsa toimintaperiaatteista ja tavoista, jäsenistöstään, tavoitteistaan ja toiminnastaan saadakseen myönteistä julkisuutta ja kasvattaakseen jäsenmääräänsä. Tietoa on jatkuvasti saatavilla liiton ja yhdistysten kotisivuilta. Kotisivujen lisäksi tarvitaan liiton esitteitä ja jäsenanomuskaavakkeita, joiden päällimmäinen tavoite on uusien jäsenten hankinta. Sinibarettilehti jakaa tietoa ilmestymisellään kuudesti vuodessa. Lehden ylimääräisiä numeroita on aina saatavissa yhdistysten käyttöön. Liiton ja yhdistysten järjestämät tapahtumat ja osallistuminen erilaisille messuille ja näyttelyihin ovat hyviä tiedotustilaisuuksia, joita on käytettäväksi hyväksi mm. jäsenhankinnassa. Rauhanturvaamistietouden lisääminen tavoitetila ja toimintatapa Rauhanturvaajaliiton hallitus seuraa maailman turvallisuuspoliittisia tapahtumia ja kehitystä painopiste mahdollisten uusien kriisipesäkkeiden alueilla. Liitolla on tiedon levittämiseksi käytettävissä esitelmäaineistoa, jota jatkuvasti päivitetään. Esityssarjat ovat kaikkien yhdistysten käytettävissä. Kriisinhallinnan kehittymistä seurataan Suomessa tehtävien poliittisten päätösten ja linjausten avulla. Lisäksi seurataan YK:n, EU:n, NATO:n ja ETYJ:n tiedotustoimintaa ja julkisia tiedotusvälineitä. Tarvittaessa ollaan yhteydessä puolustusvoimiin oikean tiedon hankkimiseksi. Sinibarettilehti ja liiton kotisivut kertovat tapahtumista jäsenistölle. SRTL ei ota liittona kantaa sellaisiin kriisinhallintaa koskeviin asioihin, joista on tehty tai jotka edellyttävät poliittisia päätöksiä. Rauhanturvaajaliitto on asiantuntijaliitto, joten sen jäsenten on pystyttävä kertomaan kokemuksistaan eri operaatioissa ja antamaan ohjeita paikallistasoilla rauhanturvaajiksi pyrkiville asevelvollisille. Tätä tehtävää meiltä ovat pyytäneet mm. Reservinupseeriliitto ja Reserviläisliitto. Hyväksytty liittokokouksessa 15.3.2008