TOIMINNAN PERIAATTEET
Sisältö 1 JYVÄSLENTIKSEN TOIMINTA-AJATUS... 3 2 EETTISET JA KASVATUKSELLISET PERIAATTEET... 3 2.1 Seura huolehtii jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta... 3 2.2 Kasvatuksellisuus on tärkeä osa seuramme urheilutoimintaa... 4 2.3 Seuran toiminta on liikunnallisesti monipuolista... 6 3 SEURATOIMINTAMME VISIO 2014... 6 4 VALMENNUKSEN LINJAUKSET... 7 4.1 Lapset 6 12-vuotiaat... 8 4.1.1 F-juniorit (7 8 -vuotiaat)... 8 4.1.2 E-juniorit (9 10 -vuotiaat)... 8 4.1.3 D-juniorit (11 12 -vuotiaat)... 9 4.2 Nuoret 13 19-vuotiaat... 10 4.2.1 C-juniorit (13 14 -vuotiaat)... 10 4.2.2 B-juniorit (15 16 -vuotiaat)... 10 4.2.3 A-juniorit (17 18 -vuotiaat)... 11 5 OHJAAJIEN JA VALMENTAJIEN OSAAMINEN... 12 5.1 Seuran ohjaajien ja valmentajien koulutussuunnitelma... 12 5.2 Seuran ohjaajien ja valmentajien koulutustiedot... 12 6 KÄYTÄNNÖN TOIMINTAPERIAATTEEMME SEURASSA... 12 7 SEURAN ORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖIDEN ROOLIT... 13 7.1 Seuran vuosikokous... 13 7.2 Hallitus... 13 7.3 Hallituksen puheenjohtaja... 13 7.4 Hallituksen sihteeri... 14 7.5 Hallituksen rahastonhoitaja... 14 7.6 Valmennuspäällikkö... 15 7.7 Seurapäällikkö... 15 7.8 Valmennustiimi... 15 7.9 Joukkueen toimihenkilöt... 16 8 SEURAN TOIMIHENKILÖIDEN HUOMIOIMINEN, KIITTÄMINEN JA PALKITSEMINEN... 16 9 SEURAN TIEDOTTAMINEN... 16 9.1 Seuran sisäinen tiedottaminen... 16 9.2 Seuran ulkoinen tiedottaminen... 16 2
1 JYVÄSLENTIKSEN TOIMINTA-AJATUS JyväsLentis ry on vuonna 2006 perustettu juniorilentopalloilun erikoisseura, jonka kotipaikka on Jyväskylä. Tärkein osa toimintaamme on tarjota tyttö- ja poikajunioreille mahdollisuuksia osallistua lentopallotoimintaan ja luoda sitä kautta positiivisia sosiaalisia kontakteja ja toiminnallisia elämyksiä. Seura tarjoaa jokaiselle lapselle ja nuorelle monipuolisia liikunnallisia taitoja kehittävää toimintaa haluamallaan tasolla ja kannustaa osallistumaan myös muihin urheilulajeihin. Lasten ja nuorten vanhemmille luodaan mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti seuran toimintaan. JyväsLentis panostaa ohjaajien ja valmentajien kouluttamiseen ja seuran ohjaajat ja valmentajat osallistuvat Lentopalloliiton, KesLin ja Suomen Valmentajien koulutuksiin. Seuran toimintaa on kehitetty yhdessä Jyväskylän kaupungin, Nuoren Suomen, Suomen Lentopalloliiton ja Keski-Suomen Liikunnan kanssa. Seura tekee aktiivista yhteistyötä muiden Jyväskylän seudun alueen lentopallotoimijoiden kanssa. JyväsLentis ry on Suomen Lentopalloliiton ja Keski-Suomen Liikunnan jäsen. 2 EETTISET JA KASVATUKSELLISET PERIAATTEET 2.1 Seura huolehtii jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta Jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta huolehditaan ottamalla lapsi tai nuori tasavertaiseksi jäseneksi ryhmään. Jokaiselle nuorelle pyritään resurssien puitteissa tarjoamaan oman taitotasonsa ja kiinnostuksensa mukainen harjoitusryhmä. Pelaajat jaetaan ryhmiin iän perusteella. Mikäli lapsi kuitenkin on huomattavan lahjakas ja innostunut itse omaa ikäryhmäänsä vaativammasta harjoittelusta hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Urheilullisuus ja taitotaso eivät vaikuta lapsen ja nuoren arvostamiseen ihmisenä. Jokainen lapsi saa peleissä peliaikaa. Kaikki pääsevät osallistumaan tasavertaisina harjoituksiin. Kaikkia kannustetaan taitotasosta riippumatta. Mini-ikäisissä ei vaihtopenkkipelaajia ole, vaan joukkueita pyritään muodostamaan useita, jotta kiertovaihdossa oloaika jää mahdollisimman lyhyeksi. Jokaista lasta arvostetaan ja erilaiset lapset huomioidaan. Lapsesta ja nuoresta ollaan kiinnostuneita ja hän saa palautetta omasta onnistumisestaan rakentavassa hengessä. Jokainen valmentaja noudattaa seuramme valmennuksen linjauksia. 3
2.2 Kasvatuksellisuus on tärkeä osa seuramme urheilutoimintaa Seuralla, ohjaajilla ja valmentajilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten oppimisessa muissakin kuin liikuntataidoissa. Kasvatuksellisuuteen liittyvistä asioista sovitaan pelisääntökeskusteluissa. Seuratason pelisäännöt tarkistetaan tarvittaessa. Seuran yleiset pelisäännöt Toiminta on avointa ja rakentavaa. Valmennustoiminnan tulee olla johdonmukaista ja suunniteltua, toiminnassa pyritään aina noudattamaan Reilun pelin sääntöjä. Valmennustoimintaa valvoo valmennuspäällikkö, joka antaa valmentajille palautetta rakentavasti ja myönteisessä hengessä. Siisteydestä huolehtiminen on osa harjoitus- ja pelitoimintaa. Kaikki pääsevät osallistumaan toimintaan. Seuran toiminta on päihteetöntä, savutonta ja nuuskatonta. Dopingista keskustellaan ja sen käyttö on ehdottomasti kiellettyä. Seuran toimintaan liittyvissä tapahtumissa ja matkoilla myös lasten ja nuorten vanhemmat noudattavat päihteettömyyttä. Hyvät käytöstavat kuuluvat kaikkeen toimintaamme, aikuiset näyttävät hyvää esimerkkiä omalla käyttäytymisellään. Joukkuekohtaiset pelisäännöt Jokainen joukkue laatii omat Nuori Suomi periaatteen mukaiset pelisäännöt syksyllä hyvissä ajoin ennen sarjakauden alkua. F C-junioreissa sovitaan pelisäännöt valmentajien, lasten ja lasten vanhempien kesken. B A-junioreissa laaditaan pelisäännöt valmentajien ja nuorten kesken. Joukkueen jäsenet ja vanhemmat sitoutuvat noudattamaan tekemiään sääntöjä. Joukkueiden säännöt ovat näkyvillä jokaisen joukkueen nettisivulla. Ryhmän tai joukkueen pelisääntökeskusteluissa sovitaan yhdessä ryhmän ja ryhmäläisten käytöstavoista, esimerkiksi suhtautumisesta muihin ryhmän jäseniin ja kilpailijoihin, pukeutumisesta harjoituksissa, yhteisistä välineistä huolehtimisesta ja karkinsyönnistä kisamatkoilla. Lisäksi pelisäännöissä sovitaan yhdessä vanhempien kanssa kasvatuksellisista periaatteista esimerkiksi lasten osallistumisesta peleihin ja kilpailuihin, vanhempien roolista kilpailutapahtumissa ja lasten osallistumisesta harjoituksiin. Lapset ja nuoret ottavat aikuisista esimerkkiä jatkuvasti. Ohjaajien, valmentajien ja vanhempien tulee olla reiluja, arvostaa tuomareiden toimintaa, käyttää asiallista kieltä, olla käyttämättä päihteitä lentopalloharjoituksissa ja -tapahtumissa ja käyttäytyä muutenkin hyvin ja reilun pelin hengen mukaisesti. 4
Valmentajien/ohjaajien toimintaohjeet: Valmentajan/ohjaajan tulee parhaansa mukaan: opettaa noudattamaan toimintaa ohjaavia sääntöjä pyrkiä edistämään joukkueessa kaikkien hyväksyntää riippumatta esim. ulkonäöstä, kulttuuritaustasta, ruumiinrakenteesta ja vaatetuksesta, taitotasosta pyrkiä opettamaan lapsia ja nuoria huolehtimaan varusteista, vaatteista, pelivälineistä ja julkisista tiloista harjoitusten ja pelimatkojen aikana huomioida oma kielenkäyttönsä peleissä ja harjoituksissa pyrkiä omalla esimerkillään edistämään nuorten terveitä elämäntapoja ja pyrkiä olemaan lapsille esimerkki tasapainoisesta, rehellisestä ja oikeudenmukaisesta aikuisesta ihmisestä. Valmentaja/ohjaaja pitää huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta: kohtelee kaikkia lapsia tasapuolisesti, pyrkii vähentämään ja lieventämään epäonnistumisten tuomia pettymyksiä, pyrkii lieventämään lasten keskinäisiä ristiriitoja ja sovittelemaan erimielisyyksiä huomioi jokaisessa harjoituksessa kaikki osallistujat. pitää yhteyttä lasten vanhempien kanssa, vanhempain palaveri pidetään ennen sarjakauden alkua sekä muulloin tarvittaessa. asettaa lapsille ja nuorille monipuolisia kehitystavoitteita lajitaidoissa, fyysisissä ominaisuuksissa ja kasvussa nuorena ihmisenä, pyrkii järjestämään kaikille lapsille harjoitteita, tehtäviä ja osallistumismahdollisuuksia siten että jokaisella lapsella on mahdollisuus onnistua ja kokea tulleensa hyväksytyksi ja seuraa lasten harjoituksissa käyntejä ja ottaa yhteyttä lapsen kotiin selvittääkseen poissaolojen syyn jos poissaoloja on paljon, sekä pyrkii ennaltaehkäisemään harrastuksen lopettamista. Vanhemmilla ja nuorilla on mahdollisuus antaa palautetta harjoitusryhmän toiminnasta suoraan valmentajalle, tarvittaessa valmennuspäällikölle ja puheenjohtajalle. Vastuu kasvatuksellisuudesta kuuluu seurajohtajille, ohjaajille, valmentajille, vanhemmille, huoltajille ja joukkueenjohtajille eli kaikille toiminnassa mukana oleville aikuisille. 5
2.3 Seuran toiminta on liikunnallisesti monipuolista Ohjelmassa on monipuolista liikuntaa, jonka toteutuksessa käytetään hyväksi myös muita lajeja. Valmennus on johdonmukaista ja suunniteltua: valmentaja suunnittelee ja valvoo harjoitukset, ohjaa kaikkia tasapuolisesti yksilölliset erot huomioiden, antaa palautetta rakentavasti ja myönteisessä hengessä. Harjoitukset kehittävät lapsen fyysisiä ominaisuuksia (nopeutta, kestävyyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta) monipuolisesti. Lasten ja nuorten muihin harrastuksiin suhtaudutaan positiivisesti. Lasten ja nuorten liikkumisen kokonaismäärää pyritään tarkastelemaan ja huomioimaan valmennuksessa. Toimintaa järjestetään myös kesäkaudella beach volleyn muodossa. 3 SEURATOIMINTAMME VISIO 2014 Seura tarjoaa jokaiselle lapselle ja nuorelle oman tasoistaan ja ikäistään valmennusta ja tukee nuorten kasvua vastuuntuntoisena, reiluna ja muut huomioonottavana ihmisenä Seuran toiminnallisia edellytyksiä kehitetään sellaisiksi että joukkueiden määrää voidaan kasvattaa. Seuran toimihenkilöiden, ohjaajien ja valmentajien määrä on noussut sekä hallituksen jäsenet ovat pääosin ei-valmentavia henkilöitä. Seura saavuttaa kilpailullista menestystä eri-ikäisten alue- ja SM-sarjoissa. 6
4 VALMENNUKSEN LINJAUKSET Valmennuksen linjaukset laatii valmennuspäällikkö ja niitä päivitetään tarvittaessa. Linjaukset tukevat lasten ja nuorten kehittymistä monipuolisesti ja mahdollistavat nuoren kehittymisen aina maajoukkuetason pelaajaksi saakka. JyväsLentiksessä suositellaan lapsia ja nuoria harrastamaan useampia lajeja ainakin B-juniori-ikään asti. JyväsLentiksessä juniorivalmentajan päätavoitteena on yksilöiden kehittäminen. Joukkueen pelillinen menestys voi hieman kärsiä tästä, mutta jatkossa menestystäkin tulee enemmän, kun vain jaksetaan tehdä kärsivällisesti töitä oikeiden asioiden parissa. Seuraavissa kappaleissa esitetään eri ikävaiheiden valmennuksen pääkohtien linjaukset sekä taulukossa 1 harjoittelun jakautuminen laji- ja ominaisuusharjoitteluun eri ikäluokissa. Kuitenkin on muistettava, että junioreiden biologinen ikä voi olla heittää kahdellakin vuodella joko ylös- tai alaspäin verrattuna kalenteri-ikään. Tämä korostaa valmennuksen yksilöllisyyttä. Taulukko 1. Harjoittelun jakaantuminen laji- ja ominaisuusharjoitteluun eri ikäluokissa. Ikä 3 7 v 8 10 v 11 12 v 13 14 v 15 16 v 17 18 v 19 v Lajiharjoittelun %osuus Ominaisuusharjoittelun %osuus 10 20 30 40 50 60 70 90 80 70 60 50 40 30 7
4.1 Lapset 6 12-vuotiaat 4.1.1 F-juniorit (7 8 -vuotiaat) - Harjoittelu on monipuolista (pelejä, leikkejä, viestejä, kisoja yms.) ja säännöllistä (1-2 krt/viikko). - Harjoituksissa tutustutaan lentopallon tekniikkaan ja innostutaan lentopallosta. - Harjoituksissa opetellaan alku- ja loppuverryttelyn perusteet. - Opetellaan seuraavia uusia taitoja leikin kautta mukavassa ilmapiirissä: Koordinaatio ja oman kehon hallinta Heittäminen ja pallotemput Juokseminen eri tavoin ja liikkuminen Lentopallon valmiusasento Sormilyöntikoppi, sormilyönti, alakautta koppi Ala-aloitus - Taitomerkkisuoritukset ovat osa harjoittelua. - Opetellaan pelaamaan kolmen kosketuksen koppiavusteista peliä, jossa opitaan mm. verkon suuntainen passi. - Kasvatuksellisista asioista kiinnitetään huomiota seuraavaiin seikkoihin: Fair Play Opitaan hyviä käytöstapoja, vastaamaan itsestään ja omista toimistaan (puhtaus ja tavarat) Ryhmässä toisten kuunteleminen ja huomioon ottaminen Omien ideoiden löytäminen Sääntöjen (niin lajin kuin joukkueen) tunnistaminen ja niiden noudattaminen 4.1.2 E-juniorit (9 10 -vuotiaat) - Harjoittelu on edelleen monipuolista, säännöllistä ja leikinomaista (2-3 krt/viikko). - Harjoituksissa opitaan lentopallon tekniikoita ja ymmärretään lentopallotermejä (valmiusasento, sormilyönti, hihalyönti, aloitus). - Kehon hallinnan kehittäminen on edelleen tärkeää (koordinaatio, notkeus, tasapaino ja ketteryys). - Opetellaan seuraavia uusia taitoja samalla, kun kehitetään jo opittuja: Liikkumistekniikat ja niiden yhdistäminen lajisuoritukseen Kaatumistekniikat Hihalyönti Hyökkäystekniikan alkeiden kehittelyä (askeleet, ponnistaminen kahdella jalalla ja pallon heittäminen) - Taitomerkkisuoritukset ovat osa harjoittelua. - Fyysisen harjoittelun kokeilua: Nopeusharjoittelua Lihaskuntoharjoitteita 8
- Opetellaan taktiikan perusteita kuten sijoittumaan kentällä ja sijoittamaan pallo vastustajan puolelle. - 2. kauden lopulla tavoitteena kopiton kolmen kosketuksen peli. - Kotiläksyjen tekemistä opetellaan (lajitekniikat ja fyysiset harjoitteet). - Kasvatuksellisista asioista kiinnitetään huomiota seuraavaiin seikkoihin: Fair Play Vastuun ottaminen (oma tekeminen ja yhteiset asiat) Toisten huomioiminen (kannustus, auttaminen ja neuvominen. Kielenkäyttö Sääntöjen (niin lajin kuin joukkueen) noudattaminen 4.1.3 D-juniorit (11 12 -vuotiaat) - Harjoittelu on edelleen monipuolista, säännöllistä ja leikinomaista (2-3 krt/viikko). - Harjoituksissa opitaan ja kehitetään lentopallon tekniikoita ja opitaan käyttämään taitoja myös pelitilanteessa. - Kehitetään taktiikan perusasioita ja luodaan niihin variaatioita - Kehon hallinnan kehittäminen on edelleen tärkeää (koordinaatio, notkeus, tasapaino ja ketteryys). - Opetellaan seuraavia uusia taitoja samalla, kun kehitetään ja tarkennetaan jo opittuja: Liikkumistekniikoiden ja pysähtymisen yhdistäminen lajisuoritukseen Takapassi Ponnistustekniikan kehittäminen erilaisissa tilanteissa Iskulyönnissä ja jujussa käden tekniikka jalat maassa Torjuntasuoritus paikalta ja yhdellä sivuaskeleella Yläaloituksen (leija) tekniikan perusteet Puolustustekniikoihin tutustuminen ja vastaanotto-hihalyönnin ja puolustushihalyönnin erottaminen - Lisätään fyysisen harjoittelun määrää, erityisesti keskivartalon lihasten harjoittamista sekä käytetään kuntopiirejä ja kuntopalloharjoitteita. - 2. kauden lopulla tutustuminen kuusikkopelaamiseen. - Lisätään kotiharjoittelun määrää. - Kasvatuksellisista asioista kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: Fair Play Voittamisen ja häviämisen oppiminen Terveelliset elämäntavat Yhteistyötaitojen kehittäminen Käytöstavat 9
4.2 Nuoret 13 19-vuotiaat 4.2.1 C-juniorit (13 14 -vuotiaat) - Harjoittelun määrä lisääntyy ja muuttuu kilparyhmissä tavoitteellisemmaksi (3-4 krt/viikko) ja pysyy harrasteryhmissä leikinomaisempana (2-3 krt/viikko). - Lajiharjoittelussa hiotaan taitoja uudelle tasolle ja kehitetään niiden viemistä peliin. - Kehitetään henkilökohtaisia taktisia ominaisuuksia. - Opitaan kuusikkopelin perusteet, tutustutaan eri pelaajarooleihin ja -paikkoihin, mutta ei vielä rooliteta muita kuin mahdollisesti passareita. - Pelataan yhden tai kahden passarin systeemillä. - Kehon hallinnan kehittäminen on edelleen tärkeää (koordinaatio, notkeus, tasapaino ja ketteryys). - Opetellaan seuraavia uusia taitoja samalla, kun kehitetään ja tarkennetaan jo opittuja: Iskulyönnin kokonaissuoritus ja lyönnin sekä juju sijoittaminen Erilaisten passien tunnistaminen (pateri, metrinen, nopea laitapassi, iso laitapassi) Torjunnan liikkumistapojen yhdistäminen itse torjuntasuoritukseen Paritorjunnan opettelu Yläaloituksen kehittäminen sekä leijana että kierteisenä Hyppyleijan ja kovan hypärin kokeileminen - Fyysisessä harjoittelussa painotus on edelleen keskivartalon harjoittelussa. Opetellaan voimaharjoitteluliikkeiden tekniikat keppien tai kevyiden painojen avulla. Harjoittelussa on huomioitava murrosiän aiheuttamat mahdolliset fyysiset erot. - Lisätään omatoimista harjoittelua. - Kasvatuksellisista asioista kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: Fair Play Terveelliset elämäntavat Itsenäisen toiminnan kehittäminen (harjoittelu, vastuu jne.) Oikeudenmukaisuuden kehittyminen 4.2.2 B-juniorit (15 16 -vuotiaat) - Harjoittelun määrä lisääntyy edelleen kilparyhmissä (4-5 krt/viikko) ja pysyy harrasteryhmissä samana (2-3 krt/viikko). - Lajiharjoittelussa hiotaan taitoja yhä uudelle tasolle, automatisoidaan niitä ja kehitetään niiden viemistä peliin. - Kehitetään henkilökohtaisia taktisia ominaisuuksia ja opetellaan joukkuetaktiikan perusteita. - Opetellaan eri pelaajarooleja ja -paikkoja. Passarit alkavat erikoistua, mutta muut pelaajat pelaavat vielä useampia paikkoja eli sekä keskellä että laidassa. Voidaan käyttää myös liberoa. 10
- Pelataan joko yhden tai kahden passarin systeemillä. - Opetellaan seuraavia uusia taitoja samalla, kun kehitetään ja tarkennetaan jo opittuja: Hyppypassi Hyökkääminen erilaisista passeista Kolmen metrin hyökkäyksen kehittäminen Hyppyleijan ja kovan hypärin tekniikan kehittäminen - Voimaharjoittelun osuus lisääntyy ja opetellaan lisäpainojen käyttö voimaharjoitteluliikkeissä, käytetään kuitenkin kevyitä painoja. Opetellaan myös vammoja ennaltaehkäisevää harjoittelua. - Omatoimista harjoittelua lisätään edelleen. - Kasvatuksellisista asioista kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: Fair Play Vastuunottaminen omasta toiminnasta, kavereista ja joukkueesta Realistisen maailmankuvan rakentaminen (omat taidot ja elämän arvojärjestykset) Terveelliset elämäntavat 4.2.3 A-juniorit (17 18 -vuotiaat) - Harjoittelun määrä voi lisääntyä edelleen kilparyhmissä (4-8 krt/viikko) ja pysyy harrasteryhmissä samana (2-3 krt/viikko). - Lajiharjoittelussa hiotaan taitoja yhä uudelle tasolle, automatisoidaan niitä ja kehitetään niiden viemistä peliin. - Kehitetään henkilökohtaisia taktisia ominaisuuksia edelleen ja kehitetään joukkuetaktiikkaa ja sen noudattamista pelissä. - Pelaajien pelipaikat vakiinnutetaan henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. - Pelataan yhden passarin systeemillä. - Ohjataan lahjakkaimmat nuoret aikuisten joukkueisiin ja autetaan näin nuoria eteenpäin urallaan. - Fyysisen harjoittelun laatu ja määrä lähestyy huippu-urheilijan tasoa, siirrytään käyttämään raskaampia lisäpainoja. - Kasvatuksellisista asioista kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: Terveelliset elämäntavat Tavoitteen asettelu Yhteinen päämäärä ja sen eteen tekeminen Realistisen minäkuva 11
5 OHJAAJIEN JA VALMENTAJIEN OSAAMINEN 5.1 Seuran ohjaajien ja valmentajien koulutussuunnitelma Jokainen JyväsLentiksen valmentaja/ohjaaja on koulutettu. Seura tukee valmentajien ja ohjaajien kouluttautumista. JyväsLentiksen valmentajat kouluttautuvat Lentopalloliiton, Keski-Suomen Liikunnan ja Suomen Valmentajien koulutuksissa. Lisäksi seura järjestää tarvittaessa sisäistä valmentajakoulutusta valmennuspäällikön johdolla. Aloittaessaan toimimisen valmentajana/ohjaajana valmennuspäällikkö ja valmentaja/ohjaaja käyvät läpi koulutuksen tarpeen ja tekevät koulutussuunnitelman, jota päivitetään säännöllisesti. 5.2 Seuran ohjaajien ja valmentajien koulutustiedot JyväsLentiksen valmentajien ja ohjaajien koulutustilanne ja -tarpeet löytyvät liitteestä. 6 KÄYTÄNNÖN TOIMINTAPERIAATTEEMME SEURASSA Käytännön toimintaohjeet ja -periaatteet ovat Joukkueen käsikirjasta, jossa on pyritty antamaan mahdollisimman selkeät ohjeet joukkueen hyvän ja laadukkaan toiminnan takaamiseksi. Hallitus päivittää Joukkueen käsikirjan ennen kauden alkua. Joukkueen käsikirja löytyy seuran nettisivuilta. 12
7 SEURAN ORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖIDEN ROOLIT 7.1 Seuran vuosikokous Vuosikokous on JyväsLentis ry:n ylin päättävä elin. Vuosikokous pidetään vuosittain elo lokakuussa. Seuran kokouksissa äänioikeutettuja ovat 16 vuotta täyttäneet jäsenmaksunsa maksaneet seuran jäsenet. 7.2 Hallitus Seuran asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus. Hallitus päättää seuran yleisistä toimintatavoista ja linjauksista. Hallituksen tavoitteena on kehittää ja ylläpitää seuran toimintaa, tukea valmentajien työtä, tarjota laadukasta lentopallovalmennusta paikkakunnalla ja tehdä yhteistyötä muiden liikuntakasvattajien ja yhteisöjen kanssa. Jäsenet valvovat hallituksen toimintaa ja antavat palautetta. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus jakaa toiminnan vastuualueet, joita ovat mm: seurayhteistyön kehittäminen ja ylläpito, seuratoiminnan kehittäminen, valmennus ja kilpailutoiminta, kerhotoiminta, talous, tiedotus ja viestintä sekä muut erillisprojektit. 7.3 Hallituksen puheenjohtaja vastaa toimintasuunnitelman, budjetin ja toimintakertomuksen tekemisestä yhteistyössä hallituksen jäsenten sekä seurapäällikön kanssa ja vastaa myös toiminnan seurannasta, vastaa hallituksen kokousten sekä vuosikokousten koollekutsumisesta. Kokouksia on 4 8 vuodessa. valmistelee esityslistat, jotka lähetetään sähköpostitse hallituksen jäsenille ja seurapäällikölle, edustaa seuraa maakuntaparlamentissa, hoitaa hallituksen virallisen ja tarvittaessa epävirallisemmankin yhteydenpidon palavereiden ja kirjeenvaihdon avulla K-S lentopallojaosto, SLeL, KesLi yms., 13
huolehtii omalta osaltaan seurakontakteista mm. huolehtimalla siitä, että seurojen ja seura-aktiivien muistamisista ja palkitsemisista huolehditaan, suunnittelee ja koordinoi seuraan uusia toimintamalleja/hankkeita yhteistyössä hallituksen jäsenten ja seurapäällikön kanssa, hyväksyy seuralle tulleet laskut sekä hallituksen muiden jäsenten laskut ja aktivoi, kannustaa ja palkitsee hallituksen jäseniä ja muita seuraihmisiä toimintavuoden aikana (esim. ottelutapahtumat yms.). 7.4 Hallituksen sihteeri vastaa kokousten pöytäkirjoista sekä niiden lähettämisestä hallituksen jäsenille ja seurapäällikölle, valmistelee yhdessä puheenjohtajan kanssa esityslistat, jotka lähetetään sähköpostitse hallituksen jäsenille ja seurapäällikölle, hoitaa hallituksen virallisen ja tarvittaessa epävirallisemmankin yhteydenpidon palavereiden ja kirjeenvaihdon avulla K-S lentopallojaosto, SLeL, KesLi yms., vastaa toimintasuunnitelman, budjetin ja toimintakertomuksen tekemisestä yhteistyössä hallituksen jäsenten sekä seurapäällikön kanssa ja huolehtii omalta osaltaan seurakontakteista mm. huolehtimalla siitä, että seurojen ja seura-aktiivien muistamisista ja palkitsemisista huolehditaan. 7.5 Hallituksen rahastonhoitaja huolehtii hallituksen tileistä ja hallitukselle tulevista maksuista, hallinnoi kaikkia joukkueiden tilejä, tekee varojen siirrot tarvittaessa joukkueen tililtä toiselle ennen kauden alkua, huolehtii lajiliiton ja muiden sidosryhmien jäsenmaksuista, laskuttaa seuran saatavat maksut, maksaa kaikki seuran hallituksen tililtä maksettavaksi sovitut maksut, varmistaa pelaaja- ja jäsenmaksujen suorittamisesta valmentajilta saamiensa pelaajaluetteloiden mukaan, valmistelee talousarvion yhdessä puheenjohtajan, valmennuspäällikön, seurapäällikön ja sihteerin kanssa ja liittää tulotietoihin ennusteen seuran tuloista, huolehtii ja laatii tarvittavat kuitit ja tiedot kirjanpitoon, pitää hallituksen ajan tasalla yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta 14
7.6 Valmennuspäällikkö Valmentajien työtä avustaa, ohjaa ja koordinoi valmennuspäällikkö. Valmennuspäällikön tehtäviin kuuluvat mm. valmennustyön ja -resurssien kehittäminen ja valmentajien avustaminen kausisuunnitelmien tekemisessä sekä valmentajien oppimis- ja kehittymistavoitteiden asettamisen ohjaaminen. Hallitus tukee ja ohjaa valmennuspäällikön työtä. Valmennuspäällikkö: vastaa valmentajien hankinnasta, vastaa valmentajien koulutuksesta, laatii ja tekee valmentajasopimukset, tarkastaa ja hyväksyy valmentajien ja kerho-ohjaajien kululaskut, laatii seuran valmennuksen linjaukset erikseen mini-ikäisille ja nuorten C A-ikäisten joukkueille, valmistelee toimintasuunnitelman ja talousarvion yhdessä puheenjohtajan, seurapäällikön ja rahastonhoitajan kanssa, vastaa siitä, että seurasta on edustus K-S maakunnan mestaruuskilpailuissa ja muissa tärkeissä alueen/maakunnan lentopallotapahtumissa ja avustaa ja valvoo sovittujen asioiden toteutumista. 7.7 Seurapäällikkö seuran palkattu työntekijä hallituksen ulkopuolinen henkilö hallitus päättää palkkaamisesta ja tehtävistä kausittain 7.8 Valmennustiimi Valmennustiimiin kuuluvat jokaisen joukkueen valmentaja ja joukkueenjohtaja. Valmennustiimin koollekutsujana toimii valmennuspäällikkö. Jokaisesta joukkueesta on oltava edustaja valmennustiimissä. Valmennustiimin tehtäviä ovat mm: seuran valmennuskäytäntöjen yhtenäistäminen, juniorivalmennuksen edistäminen, pelaajien kehittymisen edistäminen esimerkiksi ryhmästä toiseen siirtymistä tukemalla, junioreiden yhteinen valmennus- ja kilpailutoiminta ja erilaisten tapahtumien järjestäminen. 15
7.9 Joukkueen toimihenkilöt Joukkueiden toimihenkilöiden tehtävät löytyvät Joukkueen käsikirjasta. Toimihenkilöitä ovat: Joukkueen valmentaja(t), Huoltaja(t), Joukkueenjohtaja, Joukkueen rahastonhoitaja, Talkoovastaava. 8 SEURAN TOIMIHENKILÖIDEN HUOMIOIMINEN, KIITTÄMINEN JA PALKITSEMINEN Seurassa huomioidaan arvokas työ palkitsemalla ja kiittämällä ohjaajia, valmentajia ja muita toimijoita. Palkitseminen ja kiittäminen ovat vuosittaista ja tapahtuu kauden päättäjäisissä ja erityistapauksissa muulloinkin. Seuran palkitsemisista päättää hallitus kuunnellen valmentajien ja jäsenten ehdotuksia. 9 SEURAN TIEDOTTAMINEN 9.1 Seuran sisäinen tiedottaminen Valmentajille, joukkueenjohtajille vanhemmille ja pelaajille lähetetään jäsentiedotteita, joissa kerrotaan ajankohtaisista asioista. Nettisivut toimivat seuran päätiedotuskanavana. Tapahtumista tiedotetaan myös alueen lehdissä ja kaupungin tapahtumakalenterissa sekä yhteistyökumppaneiden nettisivuilla. 9.2 Seuran ulkoinen tiedottaminen JyväsLentis pyrkii lisäämään näkyvyyttä paikallisissa tiedotusvälineissä. Seuran nettisivut toimivat myös ulkoisen tiedotuksen välineenä. 16