1 Kalastuskulttuurin tallennustyön järjestäminen - yhteistyötahojen kartoittaminen Raportti 12.2.2018/SKMY Ari Lappalainen 1. Taustaa Suomen Kalastusmuseoyhdistys (SKMY) laati vuonna 2016 maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta selvityksen ja raportin kalastusmuseon edellytyksistä, tavoitteista ja toiminnoista sekä teki ehdotuksen organisaatio- ja toimintamallista kalastusmuseotoiminnan järjestämisestä Suomessa. Tavoitteena oli esitys kalastuskulttuurin tallentamisen järjestämiseksi toimivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi maassamme. Raportissa todettiin, että yhdistämällä kalastusmuseo Suomen Metsästysmuseon (Riihimäki) yhteyteen saavutettaisiin merkittäviä synergiaetuja taloudellisine säästöineen. Työn aikana todettiin, että se kaipaa syventämistä viranomaisten, museoiden, yhteistyöryhmien ym. tahojen kartoittamisen ja yhteistyömahdollisuuksien selvittämisen osalta - näistä asioista puuttui maastamme vielä yhtenäinen esitys. Vuonna 2017 tehtiinkin kalastusmuseotoiminnan suunnittelun edistämiseksi selvitys, jossa kartoitettiin kalastuskulttuurin tallentamisen parissa työskentelevät tahot, heidän tehtävänsä ja resurssit sekä heidän näkemyksensä kalastusmuseotoiminnan kehittämisestä sekä yhteistyömahdollisuuksista. Työ toteutettiin kyselyn avulla syksyllä 2017. Työn toteutti SKMY:n alaisuudessa toiminnanjohtaja Ari Lappalainen. 2. Kyselyn toteuttaminen Kartoituksen kohderyhmä koostui kalastusalan yhteisöistä, viranomaisista, museoista sekä tutkimuslaitoksista. Kartoituksen menetelmäksi valittiin avoimin kysymyksin varustettu teemakysely lomakkeella. Sähköpostitse lähetetty kyselylomake salli tehtävän toteuttamisen vaadittuna aikana. Teemakysely menetelmänä sallii hyvin myös sen syventämisen myöhemmin teemahaastatteluin. Kysymyksissä keskityttiin vastaajan ja kalastusmuseotoiminnan suhteeseen. (Kysely- ja haastattelumenetelmistä ks. esim. Suojanen - Saressalo 1982, Lappalainen 1998). Kartoitustyö oli Suomessa laatuaan ensimmäinen. Ohessa liitteinä (1.-2.) kyselykaavake lähetekirjeineen. Kysely saatekirjeineen lähetettiin sähköpostitse 76 vastaanottajalle ja siihen vastasi näistä 23. Seuraavassa on listattuna kaikki ne tahot, joille kysely lähti sekä alleviivattuina kyselyyn vastanneet tahot. Kyselyyn vastanneet henkilöt ja heidän tehtävänsä organisaatiossa on koottu lisäksi liitteeseen (3.). ELY-keskukset - Rannikon vastuualue - Järvi-Suomi - Pohjois-Suomi Forum Marinum (Turku) Granösundin kalastusmuseo (Raippaluoto) Helsingin kaupunginmuseo Kalatalouden Keskusliitto
2 Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestöt (kalatalouskeskukset ym., yht. 23) - Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto Kansallismuseo Luonnonvarakeskus (LUKE) Lusto Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) Maakuntamuseot (yht. 22) - Itä-Uudenmaan maakuntamuseo (Porvoo) - Lapin maakuntamuseo (Rovaniemi) - Satakunnan Museo ja maakuntamuseo (Pori) - Savonlinnan maakuntamuseo/suomen järvikalastusmuseo - Varsinais-Suomen maakuntamuseo (Turku) Malax museiföreningen/merenkurkun venemuseo Maretarium (Kotka) Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) Pro Kala ry. Riihimäen kaupunki/erämessut Siida Suomen ammattikalastajaliitto Suomen Kalakirjasto (Muonio) Suomen Kalankasvattajaliitto Suomen luontokeskus Haltia Suomen merimuseo (Kotka) Suomen Metsästysmuseo (SMM) Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Suomen vapaa-ajankalastusmuseo (SJKM)/Asikkalan kunta Suomen vapaa-ajankalastusmuseosäätiö Tyrväntö-Seura/Tyrvännön järvikalastusmuseo (Hattula) Yliopistot - Helsingin yliopisto (kansatiede, kalatalous) - Jyväskylän yliopisto (etnologia, museologia, kalatalous) - Turun yliopisto (kansatiede) Ålands Jakt- och Fiskemuseum (Maarianhamina) 3. Vastaajayhteisöjen toimiala sekä aihepiirin aineisto ja toiminta Toimialat Toimialansa puolesta kohteet voidaan ryhmitellä kalatalousalan toimijoihin (1), kalastusta tallentaviin ja esitteleviin laitoksiin tai organisaatioihin (2) sekä yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin (3). Luvuissa 3.-4. kyselyaineisto käsitellään tämän jaottelun mukaisesti. Kalatalousalan toimijoista Kalatalouden Keskusliitto (jatkossa KKL) ja Suomen Vapaaajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) ovat suurimmat. Ensin mainitun neuvontajärjestön päämäärinä ovat mm. vesienomistajien oikeudet ja aktivointi, kalatalouspalvelut kalastajille ja jäsenryhmille (kalastajaliitot ja kalatalouskeskukset jäsenineen), eri ryhmien kalastusedellytysten kehittäminen, kotimainen kala ja nuorten kalastusmahdollisuudet. SVK on keskittynyt laajana kattojärjestönä vapaa-ajankalastajien neuvontaan, edunvalvontaan ja kalastusmahdollisuuksien parantamiseen. Pienempiä vastanneita kalatalouden toimijoita olivat kotimaisen kalan käytön ja
3 elinkeinokalatalouden ketjun toiminnan edistämiseen paneutuva Pro Kala sekä itäisen Suomenlahden vesienomistajien ja ammattikalastajien neuvontaa hoitava Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto (ESML). Kalastusta esittelevät ja tallentavat laitokset voivat olla kalastusmuseoiden lisäksi kulttuurihistoriallisia yleis- ja erikoismuseoita, luontokeskustyyppisiä laitoksia, kirjastoja, arkistoja ja messuorganisaatioita. Kansallismuseon, maakuntamuseoiden ja erikoismuseoiden tehtävä on määritelty lainsäädännössä. Kyselyyn vastannut Museoviraston alainen Suomen kansallismuseo on keskeinen valtakunnallinen kulttuurihistoriallinen museo. Maakuntamuseot ja valtakunnalliset erikoismuseot edustavat seuraavaa tasoa ja paikallismuseot seuraavaa. Kulttuurihistoriallisten museoiden toimintaan on voinut kuulua myös taide ja luonnontiede. Museoilla on yleinen tehtävänsä, joka käsittää alueensa tai aihepiirinsä aineiston tallentamisen, esittelyn, opetuksen ja tutkimisen. Vastanneista museoista Porvoon, Helsingin, Porin, Turun, Savonlinnan ja Rovaniemen museot toimivat myös alueidensa maakuntamuseoina (Suomen maakuntamuseot, ks. www.nba.fi), jotka tukevat maakuntamuseona Helsingin kaupunginmuseo tukee paikallismuseoiden työtä ja toimii kulttuuriympäristön asiantuntijana alueellaan. Etenkin Turun, Savonlinnan ja Lapin museoissa on profiloiduttu jossain määrin vesiliikenteeseen tai kalastukseen. Savonlinnan Maakuntamuseo, joka on keskittynyt etenkin sisävesiliikenteeseen, on Suomen järvikalastusmuseon (SJKM) aineiston nykyinen haltija. Turun, Porin ja Porvoon Itä-Uudenmaan Maakuntamuseon alueella on useita merikalastusaineistoon keskittyviä paikallismuseoita, jotka tuotiin vastauksissa aineistoineen esiin. Lapin Maakuntamuseo on paneutunut muun ohella toimialueensa kalastushistoriaan ja -kulttuuriin, ja alueella on merkittäviä paikallismuseoita kalastuskokoelmineen. Vastanneista erikoismuseoista Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo, jonka sidosryhmiä ovat erilaiset metsään liittyvät toimijat. Suomen merimuseo (Kotka) on kansallinen merimuseo sekä osa Suomen kansallismuseota ja Museovirastoa. Merimuseon tehtävänä on tallentaa, tutkia ja esitellä Suomen merenkulun historiaa ja nykypäivää osana laajempaa historiallista ja kulttuurista kontekstia. Forum Marinum (Turku) on puolestaan valtakunnallinen merenkulun erikoismuseo ja Suomen merivoimien museo, jolle on museoista jyvitetty ammattimaiseen merikalastukseen liittyvän aineiston tallennus- ja esittämisvastuu. Kalastus tuli yhdeksi uudeksi painopistealueeksi 2016 avatussa uudessa päänäyttelyssä. Tallennuksen pääpaino on Saaristomeren alueen kalastuskulttuurissa. Suomen Metsästysmuseo (SMM) kerää, tallettaa, tutkii ja esittelee suomalaista metsästys- ja eräkulttuuria. Vastanneet kalastukseen keskittyneet museot, laitokset ja organisaatiot olivat Päijännetalo/Suomen Vapaa-ajankalastusmuseo (SVKM, Asikkala), Malax museiföreningenin omistama Merenkurkun venemuseo (Maalahti), Maretarium Oy (Kotka), Suomen Kalakirjasto (Muonio) sekä Riihimäen Messut Oy. Mm. matkailijoille, kalastajille ja paikallisille suunnatussa Päijännetalossa on museon lisäksi mm. Asikkalan kunnan matkailuinfo, paikallisia näyttelyitä ja Leader-hanketoimisto. SVKM:n säätiö on palkannut projektityöntekijöitä kalastushankkeisiin. Merenkurun venemuseo on keskittynyt merellisten teemojen tallennukseen ja esittelyyn (veneet, pyyntikulttuuri, saaristoelämä) alueenaan Pohjanmaa ja yhteistyökumppanina paikallinen kalastusyhdistys (Malax fiskargille). Suomen Kalakirjasto edustaa kalastusalan kirjastotoimintaa, tehtävänään painotuotteiden säilyttäminen, hyödyntäminen sekä julkaisutoiminta. Kyseessä on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tietovarannot ovat asiasta kiinnostuneiden käytössä. Maretarium on profiloitunut suomalaisia kaloja esitteleväksi yleisöakvaarioksi, matkailukohteeksi ja koululaisten oppimisympäristöksi, jossa on esillä myös kalastushistoriaa. Riihimäen Messut keskittyy Kansainvälisillä Erämessuillaan metsästyksen ja kalastuksen esittelyyn, näytöksiin ja opetukseen alan yritysten ja yhteisöjen kanssa.
4 Se kokoaa harrastajat, yritykset ja pienvalmistajat (näytteilleasettajat), kalastusoppaat sekä ohjelmaja näyttelyjärjestäjät. Yliopistoilla on yleinen perustehtävänsä eli opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus kiinnostus kalastusaiheeseen määräytyy pitkälti tutkijoiden henkilökohtaisen orientoitumisen mukaan. Kalastuskulttuuria ovat tutkineet viime vuosina vain Turun Yliopiston kansatieteen laitos (TuYK) ja Åbo Akademi. Luonnonvarakeskus (LuKe) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi kansalaisten, päätöksentekijöiden sekä elinkeino- ja yritystoiminnan tarpeisiin. Luken Sinisessä biotalousohjelmassa kehitetään kestäviä tapoja veteen perustuvan biotalouden edistämiseksi ja kannattavuuden kasvattamiseksi. Ohjelma suuntautuu kestävän ja kannattavan kalastuksen turvaamiseen, vesiviljelyn kestävään kasvuun uusien teknologioiden avulla sekä uusien innovatiivisten lisäarvotuotteiden kehittämiseen vesiluonnonvaroista. Aineistot ja niiden tallentaminen Suomen kalastusmuseoaineistoja on aiemmin selvitetty perusteellisesti SKMY:n toimesta (Lappalainen 1993, Lappalainen-Westman 2012). Kyselyn avulla saatiin kuitenkin arvokasta lisätietoa materiaalista ja etenkin sen tallennuksen tilasta, joista seuraavassa kooste. Kalatalousorganisaatioista KKL:n aineisto käsittää esineistöä, valokuva-, filmi- ja äänitearkistot sekä kirjaston. Aineisto on ehditty osittain digitoida. Aineisto on KKL:n toimi- ja varastotiloissa sekä digitoitu materiaali käytettävissä liiton palvelimella. SVK:n suuri valokuva-, filmi- ja arkistoaineisto on toimitettu eri vaiheissa SKMY:lle ja mahdolliset valokuva- ja arkistolisät toimitetaan jatkossa samoin. ESML:lla Pro Kalalla on molemmilla tiloissaan vähäinen määrä arkisto- ja kuvamateriaalia. ESML:lla on Kotkan kaupunginkirjastossa (Kymenlaakso-kokoelma). Pro Kalan aineistoa on myös digitoitu. Kansallismuseon kokoelmissa on runsaasti kalastukseen liittyvää esineistöä, lisäksi Museoviraston kuvakokoelmissa on kalastukseen liittyvää valokuva-aineistoa. Kalastukseen liittyvää asiakirjaaineistoa (käsikirjoituksia, kyselyvastauksia) on Museoviraston arkistossa. Esineistö on taltioitu Museoviraston keskusvarastoon sekä Kokoelma- ja konservointikeskukseen, kuva- ja asiakirjaaineiston osalta viraston Sturenkadun toimipisteeseen. Maakuntamuseoista Porvoossa on nykyään yli 100 kalastusesinettä, valokuvakokoelmissa mm. kokoelma troolauksesta sekä runsaasti yksittäisiä kuvia aihepiiristä. Aineistot ovat esinevarastoissa ja kuva-arkistossa, osin digitoituina. Helsingin kaupunginmuseolla on noin 50 kalastusesinettä, yli 500 kalastuskuvaa sekä arkistoaineistoa noin 30 kohdetta. Kenttädokumentointia on tehty Vanhankaupunginkosken kalastuksesta haastatteluineen ja aineistokeruineen. Kaikki aineistot on taltioitu museon tietokantoihin. Satakunnan, Turun, Porvoon ja Helsingin maakuntamuseoissa on myös merkittävä rannikkokalastukseen liittyvä esine-, valokuva-, asiakirja- ja filmiaineisto, joka on tallennettu ao. museoiden kokoelmavarastoihin ja arkistoihin. Näiden museoiden alueilla olevien kalastukseen orientoituneiden paikallismuseoiden esine- valokuva- ja arkistoaineistotiedot ovat ko. museoiden hallussa. Luettelointitiedot on tapauskohtaisesti myös digitoitu maakuntamuseolle. Sisävesillä merkittävimmät kokonaisuudet ovat kyselyyn vastanneilla Savonlinnan ja Lapin Maakuntamuseoilla. Savonlinnassa on SJKM:n kokonaisuuden liittämisen jälkeen kalastusesineitä yli 5500, valokuvia yli 7500 sekä arkisto ja kirjasto. Aineistot on luetteloitu pääosin sähköisiin luetteloihin (Word, Excel). Museo säilyttää SJKM:n kokoelmaa kaupungilta vuokratussa
5 kokoelmasäilytystilassa Kerimäellä. Lapin maakuntamuseossa on kalastukseen liittyvää aineistoa myös useassa eri kokoelmassa (esineet, valokuvat, av-aineisto, käsikirjasto, arkisto). Kalastusesineitä on noin 600, valokuvia arviolta tuhat, lisäksi arkisto ja kirjasto. Kokoelmien digitaalisessa luetteloinnissa käytetään Canto Cumulus -ohjelmaa, ja kokoelmia voidaan selata maakuntamuseon julkisessa kokoelmaselaimessa. Erikoismuseoista Lustossa on metsäteemaan liittyen satunnaista kalastusaiheista esine- ja valokuvaaineistoa, joka on museon tiloissa Punkaharjulla. Iso osa kokoelmista on myös digitoitu Kantapuu - ohjelmaan. Kalastus ei kuulu Suomen merimuseon varsinaisiin tallennusalueisiin, mutta aihetta sivuavia aineistoja on kokoelmissa jonkin verran: mm. kalastusveneitä, pienesineistöä valokuvia ja arkistoaineistoa. Kalastuskokoelmia ei aktiivisesti kartuteta eikä sitä ole kokoelmissa joitakin satunnaisia esineitä lukuun ottamatta. Kokoelmien pääosaa säilytetään Kotkassa merikeskus Vellamon säilytystiloissa. Esineistöä ja valokuvakokoelma on Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa, esineistöä on myös viraston keskusvarastossa. Forum Marinumilla on toistaiseksi varastoissaan ja näyttelyissä joitain kalastusveneitä ja niiden pienoismalleja. Forum Marinumin yhteydessä toimivalla Sjöhistoriska Institutet vid Åbo Akademilla on laaja kokoelma myös kalastusaiheisia valokuvia ja kirjallisuutta. SMM:n kalastuskokoelmat ovat hyvin merkittävät. Suomen Metsästysmuseon esinekokoelmiin kuuluu arviolta 20 000 esinettä, joista on Kantapuu-tietokannassa (www.kantapuu.fi) tällä hetkellä noin 15 000 tietuetta (esinekorttia). Museon esinekokoelmat on varastoitu Riihimäelle kahteen varastoon. Kalastukseen liittyviä esineitä kokoelmissa on noin 1 500 kappaletta. Valokuvakokoelmiin kuuluu yli 140 000 valokuvaa, joista noin 17 000 on digitoitu Kantapuutietokantaan. Kalastus -asiasanalla Kantapuusta löytyy lähes 900 valokuvaa, asiasanalla kalastusvälineet noin 460 valokuvaa. Metsästysmuseon arkistossa ja kirjastossa on lukuisia kalastukseen liittyviä kokonaisuuksia. Kalastusaineisto on muutenkin karttunut kokoelmiin lähinnä muun aineiston ohella - aktiivista keruuta sen suhteen ei ole harjoitettu. Kalastusmuseoista SVKM:lla ei ole omia kokoelmia, vaan näyttelyaineistosta ja -lainoista vastaa SKMY. Materiaali on listattu kohteittain ja näyttelyaineisto on kuvattu. Venekurkun venemuseolla on suuri kalastusveneiden (yli 70) ja kalastusesineiden (noin 3600) kokoelma, valokuvia, arkisto ja kirjasto. Aineisto on luetteloitu arkistoon ja rekisteröity lisäksi Gunnar-1-ohjelmaan. Suomen Kalakirjastolla on mittava kirjallisuuskokoelma, asiakirjoja, käsikirjoituksia, filmejä, valokuvia ja vähäinen määrä vanhoja kalastusvälineitä. Tietokannassa on yli 22 500 kirjaa tai artikkelia ja tietokanta on kaikkien käytettävissä kotisivujen kautta. Muuta aineistoa ei ole dokumentoitu. Maretariumilla on näyttelyissään esillä SKMY:ltä lainassa olevat valokuvat ja esineet, lisäksi paikallisilta saatuja kalastukseen ja veneilyyn liittyvää esineistöä ja karttoja sekä Suomalaisen kalastuksen Hall of Fame -galleria. Riihimäen Messut on lahjoittanut museaalisen materiaalinsa (kirjallisuus) SMM:lle. Yliopistot ovat tallentaneet omat opinnäyte- ym. aineistonsa arkistoihinsa. Kyselyyn vastanneen TuYK:n kokoelmaan kuuluu hyvin laaja kuva-, käsikirjoitus- ja kyselyaineisto, joka on arkistoitu Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon (HKT-arkisto). Aineistoa on sekä manuaalisessa että sähköisessä muodossa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen esine-, kuva-, arkisto- ja kirjallisuusaineistoa on siirretty aiemmin runsaasti SKMY:n kokoelmiin. RKTL:n seuraajalla LuKe:lla ja sen henkilökunnalla lienee edelleen museaalisesti merkittävääkin aineistoa. Systemaattista taltiointia ei ole laitoksen sisällä tehty ja tutkimusyksiköiden muutoksissa aineistoa on hävinnytkin.
6 Esittelevä toiminta Kalatalousjärjestöistä KKL on osallistunut vuosittain useille alan messuille ja muihin tapahtumiin. Omaa jäsenkuntaa on jatkuvasti kurssitettu, mm. suurin osa Suomen kalastuksenvalvojista on käynyt viime vuosina Keskusliiton järjestämän koulutuksen. KKL julkaisee Suomen Kalastuslehteä, Kalastajaa ja Fiskeritidskrift för Finland -lehteä. Liitolla on omat nettisivut (www.ahven.net), Facebook-sivusto sekä Instagram-päivitys. Ahvenpostia -uutiskirjeet lähtevät jäsenkunnalle muutaman kerran vuodessa, lisäksi on sähköpostitiedotusta ja mediatiedotteita. SVK osallistuu omalla osastollaan useisiin messutapahtumiin vuosittain, niiden lisäksi on runsaasti pienempiä ja kohderyhmille räätälöityjä tapahtumia. Liitolla on oma jäsenlehti (Vapaa-ajan Kalastaja), jonka saa ostettua myös kaupoista. Järjestöllä on sen lisäksi omat nettisivut (www.vapaa-ajankalastaja.fi), sekä nuorille omat sivut (www.fisuun.fi). Vastuullisella kalastuksella on omat sivustot (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/) ja sen lisäksi järjestö hoitaa myös käytännön neuvoja tarjoavaa Ottiopas-sivustoa (www.ottiopas.fi). SVK toimii myös Facebookissa oman profiilin kera, ja Twitterin hoitaa SVK:n tiedottaja. ESML osallistuu mm. Kotkan kalamarkkinoille ja järjestää koululaisille ja yleisölle retkiä Kotkan edustalla. Toiminnanjohtaja on myös oppaana Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla ja Merikeskus Vellamossa. Liitolla on kotisivut www.merikala.fi, Facebook-sivusto sekä toiminnanjohtajalla Twitter-tili. Pro Kala on kalastuksen esittelyssä keskittynyt lähinnä ammattikalastuksen edellytyksiin ja vaikutuksiin julkaisussa Vedestä ruokapöytään. Sillä on elinkeinokalatalouden ketjua ja kalaelintarviketta koskevaa materiaalia painettuna, verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa, vuonna 2017 tehtiin kirja Kala - kohtalo vai kutsumus alan historiasta ja tulevaisuudesta. Museoista Kansallismuseo on esitellyt suomalaisten kalastusta viimeksi perusnäyttelyn Maa ja kansa -osuudessa (2000-2017). Varsinaista julkaisutoimintaa KM:lla ei ole ollut aihealueeseen liittyen. Maakuntamuseoista Porissa on esitelty kalastusta laajemmin museon perusnäyttelyssä. Rannikon maakuntamuseoiden alueiden kalastukseen orientoituneet paikallismuseot ovat esitelleet kaikki kalastusta perusnäyttelyissään. Savonlinnan alueella lakkautettiin SJKM:n näyttelytoiminta valtuustopäätöksellä. Maakuntamuseoista laajinta kalastuksen esittely on ollut Lapin Maakuntamuseossa. Se esittelee kalastuksen historiaa (meri-, joki-, järvipyynti, Petsamo) perusnäyttelyssään Pohjoiset keinot Arktikum-talossa. Kalastuksesta tulee olemaan tietoa mm. vuoden 2018 alkupuolella julkaistavassa Petsamo -näyttelyjulkaisussa. Erityisen merkittävä jokikalastusta esittelevä paikallismuseo on alueella Rovaniemen Pöykkölässä. Erikoismuseoista Lustossa kalastus on sivujuonteena tullut esiin satunnaisesti osana metsä- ja luontosuhdetta tai yhteishankkeissa (esim. Varustautuneena luontoon -verkkonäyttely). Suomen Merimuseossa on aihetta sivuttu joissain näyttelyissä, maakuntamuseossa (sijaitsee myös Vellamossa) kalastus on laajasti esillä perusnäyttelyssä. Merikeskus Vellamon tietoherkku - esitelmissä on käsitelty kalastusaiheita. Kokoelmia esitellään myös Finna-kokoelmaselaimessa. Suomen merimuseon kausijulkaisun Nautica Fennican artikkeleissa on sivuttu aihetta. Forum Marinumissa kalastuksen esittely on ollut laajempaa. Vuonna 2014 siellä oli suomalaisesta valtamerikalastuksesta kertova näyttely Sillien perässä, keväällä 2016 avatussa uudessa päänäyttelyssä on osio ammattimaisesta merikalastuksesta ja osio vapaa-ajankalastuksesta. FM:n vuosikirja 2014 Sillien perässä, sisälsi ao. näyttelyn aineiston ja muita aiheeseen liittyviä artikkeleita. Vuosikirjassa 2016 on artikkelit ammattimaisen merikalastuksen historiallisista taustatekijöistä ja vapaa-ajankalastuksesta. SMM:n tämänhetkisissä näyttelyissä ei
7 kalastusesineistöä ole esillä, mutta sitä on lainattu muiden museoiden ja yhteisöjen (mm. SKMY:n) näyttelyihin. Metsästysmuseolla on myös järjestetty näyttelyitä, joissa kalastus ja kalastusesineistö on ollut osana näyttelyä (mm. Erämaasta EU-Suomeksi v. 2000) tai peräti pääroolissa (Puukoukusta trooliin v. 1997), yhteistyössä SKMY:n kanssa. Museokaupassa on saatavilla SKMY:n tärkeimmät julkaisut. SVKM:ssa Päijännetalossa on ollut perusnäyttelyn ohella vuosittain ollut teemanäyttelyitä. Talossa on matkailuinfo, joka opastaa museokävijöitä. Netti- ja Facebook-sivustoilla on informaatiota mm. talosta ja näyttelyistä ja museokaupassa aihepiirin julkaisuja. Yleisötilaisuuksia on nykyään parikymmentä vuodessa. Maalahdella venemuseossa on perusnäyttely ja useitakin vuotuisia teemanäyttelyitä. Museota esitellään myös koululaisille ja ryhmille. Luentoja pidetään yhteistyössä kansalaisopiston kanssa ja Veneen päivä! sekä Kalastuksen päivä -tapahtumat kokoavat yleisöä. Kaksi kalastukseen liittyvää näyttelyjulkaisua on laadittu. Kotisivulla http://museum.malax.fi/ on Månadens bild- otsikon alla kalastukseenkin liittyviä teemoja. Suomen Kalakirjasto on järjestänyt jo vuoden 2017 aikana Kala exlibris 2017 näyttelyn ja lisäksi järjestettiin Muoniossa Kalakirjaston juhlaseminaari. Sen yhteydessä julkaistiin Suomen Kalakirjaston teos Sata merkittävää kalakirjaa. Kotisivuilla on runsaasti materiaalia ja sivuja päivitetään ahkerasti. Maretariumilla on akvaarioiden ohella muutakin jatkuvaa näyttelytoimintaa sekä kursseja ja kalastuskerho. Kaksi kertaa vuodessa pidetään alueella Kotkan kalamarkkinat. Toimintaa esitellään jatkuvasti julkaisuja nettisivuilla, Facebookissa ja Instagramissa. Riihimäen Erämessut keskittyy itse tapahtumaan ja sen markkinointiin mm. alan lehdissä, nettisivuilla ja Facebookissa. TuYK:lla on tekeillä väitöskirja meripyynnistä, tekijä on pitänyt aiheesta esitelmiä ja julkaissut artikkeleja. LuKe:ssa kalastuskulttuuriin liittyvä toiminta on tapahtunut esitelmien ja alustusten muodossa erilaisissa kokouksissa, seminaareissa ja näyttelyissä, mistä tietoa on myös Luken nettisivuilla. 4. Yhteistyömuodot, odotukset ja yhteistyön kehittäminen vastauksissa Yhteistyömuodoista on perinteisintä aineistojen lainaaminen näyttelyihin ja muuhun toimintaan. Tähän olivat vastaajista halukkaita aineiston käyttötarkoituksesta riippuen sekä yleisin lainaussopimusehdoin kaikki ne tahot, joilla lainattavaa on. Lainaajilta edellytettiin museoalan ammattiosaamista. Toinen yhdistävä asia vastauksissa oli Erämuseohankkeen saama tuki. Hyvää tahtoa siis oli, mutta kuinka se konkretisoitui vastauksissa? KKL:lle luonteva yhteistyön muoto olisi jatkossa tiedon välittäminen esim. aineiston keräämisestä ja mahdollinen yhteisesiintyminen messuilla ja markkinoilla, joilla he ovat muutenkin mukana. Kaikki ovat tervetulleita tutustuman tutustumaan aineistoihin liitossa. Keskusliiton tilat ovat käytettävissä erikseen sovittaessa. SKMY voi esitellä toimintaansa KKL:n messu- ja tapahtumaosastojen yhteydessä. Liiton julkaisuissa voidaan tuoda esille yhdistyksen asioita ja SKMY:n tiedotteet voidaan laittaa liikkeelle KKL:n kanavien kautta. Liitto toivoo, että kalastusmuseo saisi aikaan havainnollisen kuvan maamme kalataloudesta ja sen historiasta. Museossa voisi olla perusnäyttely ja lisäksi vaihtuvia teemoja. Se odottaa myös yhteistyötä paitsi metsästysmuseon, myös alueellisten kalastusmuseoiden, hallinnon, eri järjestöjen ja oppilaitosten kanssa.
8 SVK:n mielestä tarpeet varmaan eläisivät eri tilanteiden mukaan, ja yhteistyö voitaisiin räätälöidä niin, että siitä syntyisi synergiaetuja molemmille taholle. Liitto voi edelleen levittää kalastusmuseon tiedotteita sähköisten kanaviensa kautta. SVK:ssa odotetaan mielenkiinnolla sitä, kuinka hyvin museo saa markkinoitua itsensä ja kuinka laajasti se saa istutettua toimintansa kalastajien tietoon. Kaiken kaikkiaan hanketta tuetaan ja katsotaan aina tilanteen mukaan mikä yhteistyötapa milloinkin voisi olla ajankohtaista. Myös ESML:ssa katsottiin, että yhteistyön muodot ovat erikseen sovittavissa. Erikoisnäyttelyitä pidettiin tärkeänä yhteistuotteena. Pro Kala painotti yleisötoimintaa, tilojen yhteiskäyttöä sekä yhteistä kalastuskulttuurin dokumentointia. Kalastuskulttuurin historian taltioimisen lisäksi museotoiminnassa voisi olla mukana myös kalatalous ja sen tulevaisuus - esim. näyttely ajatuksella Kalastus 2117? tai jonkin yksittäisen pyyntitekniikan innovaatiohistoria tulevaisuudenvisioineen, tai kirjan Kala - kohtalo vai kutsumus? ympärille rakentuva näyttely, jossa kirjan teemat nousisivat käsin kosketeltaviksi. Näillä teemoilla voitaisiin saada aikaan uudenlaista kalastusmuseotoimintaa. Pro Kala ja kalastusmuseo voisi yhdessä koordinoida myös koululaistapahtumia. Museopuolella Kansallismuseo piti keskeisimpänä museon kokoamaa tietoa olemassa olevista, kalastukseen liittyvistä aineistoista, jotka saadaan keskitetysti yhteen paikkaan. Tämä edesauttaa toiminnan koordinointia ja myös alan tutkimusta. Kalastusmuseon vaiheet 1900-luvun alusta lähtien ovat olleet hyvin moninaiset ja aineistoa on eri tahojen hallussa. Museolle on selkeä tarve ja sen sijainti Metsästysmuseon yhteydessä loisi synergiaetua sekä museolle itselleen että museoille, joiden omissa kokoelmissa on kalastukseen liittyvää aineistoa. Kalastusmuseon ja sen yhteistyökumppaneiden olisi mahdollista edistää alan tutkimusta tarjoamalla aineistoja laajemmin tutkimuksen piiriin. Kalastusta pidettiin vastanneissa maakunta- ja erikoismuseoissa kokonaisuutena niin keskeisenä toimialana ja aihepiirinä, että Suomessa tulisi olla siihen liittyvää perinnettä tallentava ja esittelevä valtakunnallinen vastuumuseo. Maakuntamuseot, kuten mm. Savonlinna ja Porvoo, korostivat tallennuksen koordinointia sekä dokumentointi- ja kokoelmayhteistyötä. Helsingin kaupunginmuseo esitti esimerkiksi Lauttasaaren sillalta tapahtuvan silakankalastuksen, vaelluskalojen kutupurojen kunnostamisen (Vantaanjoki) ja Helsingin edustan vapaaajankalastuksen dokumentointia. Museot toivoivat dokumentointihankkeiden lisäksi myös monipuolisia näyttelyhankkeita. Paikallisuus kuitenkin tuli esiin siten, että esimerkiksi Satakunnan Museo oli periaatteessa kiinnostuneita kaikesta satakuntalaista kalastusperinnettä koskevasta yhteistyöstä. Perusteellisimmin museoista odotuksensa toivat esiin Turun ja Lapin maakuntamuseot. Turun maakuntamuseon vastauksessa katsottiin, että Varsinais-Suomen historialle kalastus on ollut erittäin tärkeä aihe, joka ei kuitenkaan näy museoissa lainkaan toivottavalla tai riittävällä tavalla. Kalastuksen historiaa esittelevät alueella muutamat pienet, vapaaehtoisesti hoidetut paikallismuseot. Pidettiin tärkeänä, että yhteistyön keinoin voisi vahvistaa ja elvyttää kalastuksen historiasta kertomista myös ottamalla kummimuseoita tai tuottamalla kiertonäyttelyitä. Jos sisämaahan perustetaan valtakunnallinen kalastusmuseo, olisi tärkeää, että rannikon ja saariston kalastuskulttuuri ei jää sisävesikalastuksen varjoon. Olisi luontevinta esitellä sisävesikalastusta sisämaassa ja saaristokalastusta rannikolla, mikä antaisi syyn harkita etäyksikön perustamista rannikolle. Lapin Maakuntamuseo painotti keruu- ja dokumentointityön merkitystä: selkeästi koordinoitua tallennus- ja kokoelmayhteistyötä sekä tallennustyönjakoa kalastuksesta (yhteistyössä tai
9 sisällyttäen toiminta tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkostoon) sekä yhteistä tutkimus- ja tutkimustiedon jakaminen eri foorumeissa. Tiedottaminen ja mainonta on jatkossa mahdollista Lapin maakuntamuseon omilla foorumeilla (museolehti Raito, nettisivut, some -kanavat). Eri museoissa olemassa olevan kalastusaineiston kartoituksen analysointi on tärkeää, jotta sitä voitaisiin hyödyntää jatkossa museoiden välisenä tallennustyönjakona. Kalastus on kiinnostusta ja suuria intohimoja nostattava aihe Lapissa ja maakuntamuseo on saanut useita ehdotuksia Lapin kalastusmuseon tai Kemijoen lohenkalastusmuseon perustamiseksi. Huomioiden kalastuksen valtava merkitys koko pohjoisen asuttamiselle ja ihmisten selviytymiselle alueella tulisi aiheesta olla olemassa oma erikoismuseo myös pohjoisessa. Painotettiin myös sitä, että kalastusaineistoa on olemassa varsin laajasti Lapin kotiseutumuseoissa (mm. Pöykkölä). Erikoismuseoista Lusto piti tärkeänä metsään sekä metsä- ja luontosuhteeseen liittyvää yhteistyötä sekä dokumentoinnin yhteistyömuotoja. Pidettiin hyvänä, että kalastus- ja metsästysteemaa ja alan museotoimintaa kehitetään keskenään läheisessä yhteistyössä. Suomen Merimuseo Kotkassa piti tärkeänä esinekartutuksen koordinointia, lisäksi ovat hyviä yhteistyömuotoja mm. näyttelyt ja tilojen yhteiskäyttö. Varsinkin yleisötoiminnassa nähtiin kiinnostavia mahdollisuuksia. Kalastusmuseolta odotettiin valtakunnallista vastuunottoa sekä tietoa kokoavaa ja yhteistyötä koordinoivaa roolia kalastuskokoelmien osalta. Forum Marinumiin haluttiin puolestaan jatkossakin tilapäisiä näyttelyjä ammattimaisen merikalastuksen erilaisista teemoista. Piha- ja laiturialueet sopivat heillä hyvin myös tapahtumien järjestämiseen. Eräs ajatus oli käyttää yhteisiä harjoittelijoita dokumentointityössä vakituisen henkilökunnan ohjauksessa. Kalastusmuseolta odotettiin etenkin mielenkiintoisten kokoelmien saamista lopultakin asianmukaisesti esille. Koska Forum Marinumille on osoitettu (museovirasto) ammattimaisen meripyynnin tallennus- ja esittelyvastuuta, ehdotettiin, että museon edustaja voisi olla mukana kalastusmuseon suunnittelun johtoryhmässä ja SKMY:n johtokunnassa. SMM:n kanta kalastusmuseokysymykseen oli yksiselitteisen selkeä. Kalastusmuseotoiminta pitäisi vihdoinkin saada järjestetyksi kestävälle ja toimivalle pohjalle pysyvän rahoituksen turvin. Museo tarvitsee pikaisesti omat toimi- ja näyttelytilat. Järkevin ratkaisu lienee yhdistää kalastusmuseotoiminnat tavalla tai toisella Metsästysmuseon yhteyteen, ovathan metsästys ja kalastus aina muodostaneet yhdessä suomalaisen eräkulttuurin. Päijännetalo/SVKM piti kaikkia yhteistyömuotoja tervetulleina. Ajankohtaisimpia ovat tutkimus ja esittelevä toiminta, koska esim. tekeillä oleva kalastushistoriallinen reitti edellyttää tutkimusta ja museaalista selvittelyä, ja toisaalta esittelevään toimintaan panostetaan aiempaa enemmän. Talon tilanne on sinänsä haasteellinen, sillä rakennuksessa toimivalla panimoyrittäjällä on laajennustarvetta. Kalastusmuseo on nykyisellään avoinna käytännössä kesäkuukaudet. Pienimuotoista ryhmäopastustoimintaa tehdään myös muina aikoina. Tavoitteena on oltava kalastusmuseon ja matkailuinfon laajemmat aukioloajat. Medianäkyvyyttä on tarpeen parantaa. Yhteistyökumppaneita on tuonut mm. meneillään oleva Kalkkistenkosken kalataloudellinen kunnostus. Suomen kalastusmuseon piiriin pääseminen laajentaisi mahdollisuuksia näyttelyjen monipuolistamiseen, toiminnan monimuotoisuuden lisäämiseen sekä vaikuttavuutta ja uskottavuutta. Kalastusmuseolta odotetaan nimenomaan ammatillista tukea mm. sisällön tuottamiseen liittyen. Yhteistyöllä SKMY:n ja suunnitellun Kalastusmuseon kanssa tavoitellaan uutta näyttely- ja esittelevää toimintaa elävöittämään ja luomaan vetovoimaa museoon. SVKM:lla on viisivuotissuunnitelma, joka käsittää museon vuosittaiset näyttelyteemat, yleisötapahtumat sekä kalastushistoriallisen toiminnan museon ulkopuolella. Merenkurun venemuseo odotti kalastusmuseolta tiivistä yhteistyötä dokumentointi-, näyttely- ja julkaisutoiminnassa. Heillä on tiloja, joita voisi hyödyntää yhteisissä tapahtumissa, luennoissa ja
10 kokouksissa ympärivuotisesti. Tärkeää olisi myös tiedotus- ja markkinointiyhteistyö. Toivottiin lämpimästi, että kalastusmuseohanke toteutuisi lähivuosina ja että heitä pidettäisiin informoituna hankkeen etenemisestä. Suomen Kalakirjasto piti kaikenlaista yhteistyötä tervetulleena, erityisesti aineiston digitointiin ja tietokannan päivitykseen liittyen. Suomen Kalakirjastolle valmistuu tilat Muonioon ja sinne jää tilaa myös tarvittaessa SKMY:n materiaalille. Messuilla ym. tapahtumissa Kalakirjasto on mielellään yhteistyökumppanina. Suomen Kalakirjasto on mielellään mukana kehittämässä kalastusmuseotoimintaa ja he haluavat olla mukana yhteistyöhankkeissa joihin voidaan hakea yhteisrahoitusta. Maretarium odotti museolta kiertäviä näyttelyitä, alan seminaareja ja tapahtumia (esim. Kalastuskulttuuripäivä), monipuolisuutta, toimintaa, jossa yleisö otetaan mukaan tekemiseen. Näyttelyissä odotettiin nykyaikaisen tekniikan hyväksikäyttöä. Markkinoinnissa haluttiin esitteitä jakeluun, näyttelyjulisteiden esillepanoa, yhteisiä myymälätuotteita sekä ristiin markkinointia. Riihimäen Messut odottivat jatkossakin SKMY:ltä/kalastusmuseolta aktiivista osallistumista Erämessuille. LuKe näki yhteistyömahdollisuudet merkittäviksi lähinnä tutkimusyhteistyössä ja esittelytoiminnassa. Yhteistyön muotoja kannattaa työstää eteenpäin. Kustannuksia yhteistyöstä ei saisi juurikaan heille syntyä. Entiset tutkijat voisivat hoitaa esitelmiä ja muita yleisötilaisuuksia sekä tuoda mukaan aineistoasiantuntemusta. LuKe:ssa pidettiin kokonaisuutena ajatusta Suomen Kalastusmuseon perustamisesta Metsästysmuseon yhteyteen kannatettavana mm. ilmeisten suurten synergiaetujen vuoksi. 5. Johtopäätelmiä ja kartoitustyön jatko Aineistoa voidaan analysoida museotoiminnan osa-alueiden mukaisesti. Tällöin erottuvat kalastusmuseon perustehtävinä keruutoiminta, dokumentointi- ja tallennustyö, esittelevä toiminta (mm. näyttelyt, julkaisut, tapahtumat jne.) sekä tutkimustoiminta. Keruu-, dokumentointi- ja tallennustyö korostuivat selvästi vastanneilla museoilla ja tallentavilla laitoksilla. Ne halusivat kalastusmuseolta suunniteltua ja koordinoitua vastuunottoa kyseisistä alan erikoismuseon perustehtävistä. Jossain määrin näitä tehtäviä painottivat myös kalatalousalan toimijat. Esittelevä toiminta oli kalatalouden toimijoiden ohella erityisen tärkeää kalastusta esittelevillä laitoksilla ja organisaatioilla. Myös museoissa koettiin tärkeänä näyttelytoiminnan yhteistyö. Esittelevä toiminta sovellutuksineen oli kokonaisuutena alue, jota odotettiin ainakin jossain määrin kaikkien vastaajien taholta. Tutkimustyö kalastusmuseossa liittyy lähinnä keruu-, dokumentointi- ja tallennustyöhön sekä näyttelyprojekteihin. Itsenäistä tutkimusta ei sinänsä juuri harjoiteta, mutta siinäkin kalastuskulttuuria tallentavalla museolla on kysyntää yliopistojen ja tutkimuslaitosten taholta. Vuoden 2017 kartoitustyötä on vielä vuonna 2018 tarpeen täydentää kyselyin ja valikoitujen henkilöiden haastatteluin. Vasta tämän jälkeen voidaan analysoida ja muodostaa kattavampi kuva yhteistyön ja verkostoitumisen kentästä. Moni kalastusmuseotoiminnan kannalta tärkeäkin taho, jolle lähetettiin kirjallinen kysely, ei siihen vielä saanut vastatuksi. Tehty kysely on ollut jo hyvä
11 lähtökohta yhteistyömahdollisuuksien luomiselle jatkossa ja aineisto antaa selvästikin aihetta kalastusmuseon ja sen yhteistyöverkoston kehittämiselle. Nyt tehty raportti liitetään osaksi kalastusmuseotoiminnan järjestämistä koskevaa suunnitelmaa, jonka raportti on toimitettu ministeriöön vuoden 2017 alussa. Selvitys muodostaa raportin alaluvun Kalastusmuseotoiminnan yhteistyötahot (2.6.). Kirjallisuus Lappalainen, Ari. Kalastuskulttuurin tallennus Suomessa. Helsinki 1993. Lappalainen, Ari. Kalastuskulttuuri muuttuvassa yhteiskunnassa. Vammala 1998. Lappalainen, Ari - Westman, Kai. Suomen kalastusmuseot - toiminta ja kehittäminen. Jyväskylä 2012. Suojanen, Päivikki - Saressalo, Lassi. Kulttuurin kenttätutkimus. Tampere 1982.
12 Yhteistyötä koskeva kysely alan toimijoille Kalastusmuseotoiminnan järjestäminen Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry. - Finlands Fiskerimuseiföreningen rf. Liite 1. (Kyselyn saatekirje) Kalastuskulttuurilla on huomattava yhteiskunnallinen merkitys, mutta museotoiminnassa se ei ole saanut sille kuuluvaa arvostusta sen jälkeen, kun "Suomen Kalastusmuseon" toiminta päättyi 1900- luvun alussa. Kalastusalan erikoismuseota kohtaan tunnetusta kiinnostuksesta ja Suomen Kalastusmuseoyhdistyksen (SKMY) aloittamasta koordinointityöstä huolimatta kalastusaineiston tallennus ja esittely on ollut pääosin paikallisten kalastusmuseoiden sekä kulttuurihistoriallisten yleismuseoiden ja arkistojen vastuulla. Maahamme olisikin saatava kalastusmuseo, joka huolehtisi ammatillisesti johdettuna kalastuskulttuurisen aineiston keräämisestä, tallentamisesta, tutkimuksesta ja esittelystä. SMKY on laatinut Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta selvityksen suunnitellun kalastusmuseon edellytyksistä, tavoitteista ja toiminnasta sekä tehnyt ehdotuksen organisaatio- ja toimintamallista. Selvitys tulee nähtäväksi yhdistyksen kotisivuille (www.kalastusmuseo.fi). Riihimäellä sijaitsevan Metsästysmuseon yhteyteen mahdollisesti nousevalla kalastusmuseolla saavutettaisiin merkittäviä synergiaetuja taloudellisine säästöineen. Nämä koskisivat erityisesti infoja opastuspalvelua, näyttelyiden valmistamista ja aukioloa, tiedotusta ja markkinointia sekä aineistojen tallennus- ja dokumentointityötä sekä esittelyä. Eri alojen asiantuntijoiden toimiminen samassa työyhteisössä olisi omiaan aikaansaamaan luovan ja kehittyvän luonto- ja museokeskuksen. Alustava tilatarvesuunnitelma on laadittu ja hankesuunnitelman laatiminen on käynnistymässä. SKMY:llä on nyt Maa- ja metsätalousministeriön kanssa sovitulla tavalla tarkoitus kartoittaa kalastuskulttuurin tallentamisen parissa työskentelevät tahot, heidän näkemyksensä kalastuskulttuurin säilyttämisestä sekä mahdollisuuksista ja kiinnostuksesta yhteistyöhön yhdistyksen ja kaavaillun kalastusmuseon kanssa. Selvityksen tekemiseen tarvittavan taustatiedon hankkimiseksi on liitteenä alan toimijoille osoitettu kysely. Vastauksia toivotaan teiltä 11.12.2017 mennessä mieluiten sähköpostitse. Tarpeen mukaan kyselyä täydennetään haastatteluin. Laadittava selvitys tullaan toimittamaan vastaajille. Lisätietoja Suomen Kalastusmuseoyhdistyksen toiminnasta, esineistöstä on mm. sivuilla www.kalastusmuseo.fi. Raportissa (Lappalainen, A. & Westman, K. 2012: Suomen kalastusmuseot - toiminta ja kehittäminen, Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry. Finlands Fiskerinuseiföreningen.r.f. Julkaisu 20. 125 s) on lähemmin selvitetty kalastusalan erikoismuseon tarvetta, toiminta- ja organisaatiomalleja, vaadittavia resursseja ja rahoitusmalleja. Parhain yhteistyöterveisin Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry. - Finlands Fiskerimuseiföreningen rf. Stina Koivisto Ari Lappalainen puheenjohtaja toiminnanjohtaja 045-2320110 0400-210440 stina.koivisto@eslu.fi ari.lappalainen@kalastusmuseo.fi
13 Kalastusmuseotoiminnan järjestäminen Yhteistyötä koskeva kysely alan toimijoille Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry. - Finlands Fiskerimuseiföreningen rf. Liite 2. (Kyselykaavake) Suomen Kalastusmuseoyhdistys (SKMY) kartoittaa kalastuskulttuurin tallentamisen ja tutkimuksen parissa työskentelevät tahot, heidän näkemyksensä kalastuskulttuurin tallennuksesta sekä mahdollisuuksista ja kiinnostuksesta kehittää yhteistyötä SKMY:n ja kaavaillun kalastusmuseon kanssa. Tarvittavan taustatiedon hankkimiseksi pyydämme alan toimijoita vastaamaan oheiseen kyselyyn soveltuvilta osin 15.11.2017 mennessä joko kirjeitse tai sähköpostitse. Tarpeen mukaan kyselyä voidaan syventää haastattelun avulla. Liitteenä on luettelo tahoista joille kysely on lähetetty. Puuttuvista tahoista pyydämme ilmoittamaan meille. Lisätietoja antaa SMKY:n toiminnanjohtaja FT Ari Lappalainen (ari.lappalainen@kalastusmuseo.fi, Puutarhatie 20 B 10, 81100 Kontiolahti, puh. 0400-210440). YHTEISÖ/LAITOS Vastaajan tiedot - nimi ja yhteystiedot (sähköpostiosoite, puhelinnumero) - tehtävä organisaatiossa Toiminnan keskeiset tavoitteet - toimiala (kalastus, kulttuuri, opetus, tutkimus jne.) ja toiminnan painopistealueet viime vuosina - keitä kalastajia tai muita kansalaisia/yhteisöjä edustatte? KALASTUSMUSEOALAAN LIITTYVÄ NYKYINEN TOIMINTA Aihepiirin aineisto ja sen tallentamisen tilanne - mitä kalastusmuseaalista aineistoa (esineitä, valokuvia, kirjallisuutta sekä asiakirja-, filmi- ja ääniteaineistoa) teillä on? - miten ja minne aineisto on taltioitu? Esittelevä toiminta, asiakaspalvelu, tiedotus ja markkinointi - minkälaista kalastusta esittelevää toimintaa teillä on ollut viime vuosina (messut, näyttelyt, kurssit jne.)? - minkälaista kalastukseen liittyvää julkaisutoimintaa teillä on ollut viime vuosina (lehdet, nettisivustot, facebook jne.)? KALASTUSMUSEOALAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET Yhteisönne/laitoksenne yhteistyömahdollisuudet ja kiinnostus yhteistyöhön kalastusmuseoalalla - millaisia yhteistyömuotoja haluaisitte kalastusmuseotoiminnan eri osa-alueilla: keruutoiminta, dokumentointityö, tutkimus, esittelevä toiminta (näyttelyt, julkaisut, tapahtumat jne.) - onko aineistoanne lainattavissa esim. kalastusmuseoalan näyttelyihin ja muuhun toimintaan? - millaisia muita yhteistyömahdollisuuksia olisi (esim. tilojen ja laitteiston käyttö, yleisötoiminta, tiedottaminen, mainonta)? Ehdotuksenne ja toiveenne yhteistyön kehittämisestä alalla, erityisesti SKMY:n ja suunnitellun Kalastusmuseon kanssa - mitä odotatte kalastusmuseotoiminnalta? - onko teillä konkreettisia ehdotuksia yhteistyön sisällöksi? Muut kommenttinne ja ehdotuksenne KIITOS VASTAUKSESTANNE!
14 Liite 3. (Kyselyyn vastanneet henkilöt) YHTEISÖ/LAITOS Vastaaja Synnöve Bergholm-Kullström, Porvoon museo, maakunta-amanuenssi Merja Palokangas-Viitanen, Asikkalan kunta (Päijännetalo), koordinaattori, opas ja Petri Jalkanen SVKM-säätiö, asiamies Marcus Haga, Helsingin kaupunginmuseo, tutkija Leena Paaskoski, Lusto Suomen Metsämuseo, kokoelmapäällikkö Juhani Ruohonen, Satakunnan Museo, museonjohtaja John Björkman, Turun Maakuntamuseo, maakuntamuseotutkija Akuliina Aartolahti, Satakunnan Museo, maakuntatutkija (vastaa paikallisten mus. osalta) Ninni Manninen, Riihimäen Messut, toimitusjohtaja Ari Savikko, Suomen Kalakirjasto ry, puheenjohtaja Helena Ruotsala, Kansatiede, Turun yliopisto, professori Göran Strömfors, Malax museiförening rf, Merenkurkun venemuseon sihteeri Petri Suuronen, LuKe, Sininen biotalous, ohjelmapäällikkö Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, toiminnanjohtaja Petra Partanen, Pro Kala, viestinnän suunnittelija. Kirsi Liimatainen, Savonlinnan maakuntamuseo, intendentti Risto Hakomäki; Kansallismuseo, amanuenssi ja Raila Kataja; Kansallismuseo, intendentti Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, toiminnanjohtaja Sari Saukkonen, Maretarium, toimitusjohtaja Timo-Tapani Kunttu, Suomen merimuseo, intendentti Jukka Peltonen, Suomen Metsästysmuseo, intendentti Jarmo Saarinen, Forum Marinum, amanuenssi Hanna Kyläniemi, Lapin maakuntamuseo, kokoelma-amanuenssi Marcus Wikström, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, kalatalousasiantuntija