Öljyntorjuntajoukkojen ryhmänjohtajakoulutuksen teoriaosuus Helsinki 31.10.2011
Koulutuspäivän ohjelma 09.00-09.30 Koulutuksen avaus ja esittelykierros (Kenttäkoordinaattori Teemu Niinimäki, WWF Suomi) 09.30-10.00 Helsingin pelastustoimen alueen öljyntorjuntajärjestelyt (Öljyntorjuntamestari Olli Kilpeläinen, Helsingin pelastuslaitos) 10.00-10.30 Öljyntorjunta merellä ja sisävesistöissä (Ylitarkastaja Meri Hietala, Suomen ympäristökeskus) 10.30-11.00 WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot (Kenttäkoordinaattori Teemu Niinimäki, WWF) 11.00-11.30 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa-koordinaattori Jari Honkanen, Suomen Punainen Risti) 11.30-12.30 Lounas 12.30-13.15 Öljyntorjunnassa sovellettavat menetelmät ja teknologia (Meriasiantuntija Vanessa Klötzer, WWF Suomi) 13.15 14.00 Öljyn vaikutuksista luontoon (Tutkija Inari Helle, Helsingin yliopisto) 14.00-14.30 Kahvitauko 14.30 15.00 Öljyyntyneiden lintujen hoito (Meriasiantuntija Vanessa Klötzer, WWF Suomi) 15 15.30 Öljyntorjuntavideo 15.30-16.00 Loppukeskustelu
WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot WWF
Öljyntorjuntatyö Suomessa mihin varaudutaan? Öljykuljetukset (ja muu rahtiliikenne) kasvavat Itämerellä jatkuvasti Itämerellä 15 % maailman rahtiliikenteestä. Vuonna 2008 Suomenlahdella kuljetettiin jo 140 miljoonaa tonnia öljyä Vuoteen 2014 mennessä odotettavissa 40% kasvu kuljetusten määrässä Myös öljyä kuljettavien tankkereiden koko on kasvanut (100 000 150 000 tonnia)
Suomenlahden öljysatamat
Kuljetusten vaaroja Vaaroja: liikenteen risteytyskohdat, kapeat salmet, veden mataluus, jäiset olosuhteet talvisin, tahalliset öljypäästöt, ilmastonmuutos Keinoja pienentää onnettomuusriskiä: saattohinaukset, luotsaus, meriliikenteen valvonta, kaksirunkoiset tankkerit jne. Valvonnasta huolimatta onnettomuuksia sattuu Yleisin onnettomuuden syy on inhimillinen erehdys Raúl García / WWF
Suomen öljyntorjuntavalmius Suomen ympäristökeskus vastaa torjuntatyöstä avomerellä Ytimen muodostaa 15 laivaluokan monitoimialusta Rannikkoalueilla torjuntatyöstä vastaavat alueelliset pelastuslaitokset (SYKE jos onnettomuus on hyvin suuri) Jokaisella pelastuslaitoksella on öljyntorjuntasuunnitelma joka on tehty yhteistyössä alueellisen ELY-keskuksen kanssa Pelastuslaitoksilla käytössä 140 yli 7,5 metrin pituista venettä ja satoja pienempiä veneitä
WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot Perustettu keväällä 2003 ~ 6200 rekisteröitynyttä ~ 1300 koulutettu ~ 60% koulutetuista pääkaupunkiseudulta Kaikille yli 18 vuotiaille (www.wwf.fi/oljyntorjuntajoukot) Säännöllinen koulutus Varusteet ja vakuutukset Öljyntorjuntajoukot toimivat aina viranomaisten alaisuudessa WWF
Miksi joukot on perustettu? Onnettomuus - KUN tapahtuu eikä JOS! Öljy on saatava pois luonnosta mahdollisimman pian Valmiiksi koulutettu, asiansa osaava joukko mahdollistaa nopean toiminnan Suuren onnettomuuden sattuessa vapaaehtoisia tarvitaan paljon koulutetut voivat toimia tällöin opetushenkilöinä Raul Garcia /WWF-Canon
Vapaaehtoisten organisaatiomalli Viranomainen - WWF:n edustaja - joukkueenjohtaja - joukkue (~ 5 ryhmää) - ryhmänjohtaja - pienryhmä (10 hlö) - vapaaehtoinen Lintujen hoitoryhmä WWF
Koulutusta säännöllisesti Rantaöljyntorjunta - ryhmänjohtaja - joukkueenjohtaja Juhani Voutilainen, Neste Oil Öljyyntyneiden lintujen käsittely ja hoito - maastoryhmä - hoitolatoiminta Ensiapu Yhteistoimintaharjoitukset Toni Jokinen / WWF
Onnettomuuden sattuessa! Joukot kasaan mahdollisimman nopeasti Paikanpäällä pidetään tiedotustilaisuus Rj:t ja Jj:t saavat omat alaisensa RJ:lle annetaan kaistale jonka puhdistuksesta hänen ryhmänsä vastaa Joukkueenjohtaja ohjaa ryhmänjohtajia sekä toimii yhteyshenkilönä ryhmien ja WWF:n koordinaattorin välillä WWF
Ryhmänjohtaja Tuntee ryhmänsä (EA taidot, lintujen tuntemus, kartta yms. tuntemus) Huolehtii että ohjeita ja työturvallisuusmääräyksiä noudatetaan Hajauttaa ryhmän tehokkaasti kattamaan koko siivottavan alueen Pitää huolta vapaaehtoisista, ilmoittaa poikkeamista, keskeyttää vaaralliseksi kokemat tehtävä WWF
Ryhmän työkenttä
Joukkueenjohtaja Tuntee toimintamallit ja suunnitelmat Hoitaa dokumentoinnin Huolehtii huollon toimivuudesta Ohjaa ryhmiä Toimii yhteyshenkilönä johtoryhmään WWF
Öljyyntyneiden eläinten hoito Bird Cleaning Unit -kontit Suomen ympäristökeskus, Itä- Uudenmaan pelastuslaitos, WWF Suomi WWF WWF Suomi - työvoima (vapaaehtoiset) - asiantuntijat (eläinlääkäri, ornitologi jne.) - koulutus WWF
BCU Suomen ympäristökeskus
Vapaaehtoisten varustekontti Haminan satamassa (suojavaruste varastona) Maastossa - varasto - kirjaamispiste / toimisto - taukotila - sateensuoja - jne. WWF
Työturvallisuus! Öljy on toksinen yhdiste - Kemiallinen ärsytys - Hengitys- ja ruoansulatuselimistön vauriot - Pitkäaikaisvaikutukset (solumuutokset) Varusteet: - kertakäyttöhaalarit - suojalasit - kumihansikkaat - kumisaappaat - mahd. hengityssuojain Tanja Pirinen/ WWF
Työturvallisuus! Liukas, epätasainen maasto Rasitus, nestevajaus paleltuminen, lämpöhalvaus Ryhmänjohtaja valvoo ja ilmoittaa poikkeamista WWF Anu Valing/DivingClubMaremark
Keräysvälineitä 12 litran ämpäri 40-65 litran saavi Muovipusseja ja muovisäkkejä Nippusiteitä tai hamppunarua Lapio, äyskäri, muurauslasta, harja WWF
Koulutusmateriaalia
Ajankohtaista: öljyonnettomuus Uudessa-Seelannissa Rahtialus Rena ajoi karille Uuden-Seelannin Pohjoissaaren edustalla 5.10.2011 Onnettomuuden sattuessa aluksessa oli 1700 tonnia raskasta polttoöljyä ja tästä mereen vuosi 350 tonnia. Lisäksi osa aluksessa olevista konteista sisältää vaarallisia kemikaaleja. Onnettomuus aiheuttaa suurta vahinkoa luonnolle ja eläimille. Ekosysteemin täydellinen toipuminen voi kestää vuosikymmeniä Onnettomuuden seurauksena kuolleita, öljyyntyneitä lintuja on löytynyt 1300 kpl. Alueella elää erittäin harvinaisia lintulajeja. Bob Zuur/WWF
Miten öljyntorjuntatyö on totetutettu? Seuraavat tahot mukana: Incident Command Centre (ICC), National Oiled Wildlife Response Team, WWF New Zealand. WWF Uusi-Seelanti toimii yhdessä paikallisten viranomaisten ja vapaa-ehtoisten kanssa, jotta öljyyntyneet linnut löydetään ja voidaan puhdistaa. Alueella työskentelee n. 6700 vapaaehtoista. Öljyistä jätettä on kerätty 812 tonnia. Aluksesta on pumpattu 1000 tonnia öljyä talteen. Yhteensä 390 lintua on otettu kiinni ja hoidettu. Kiinni otetuista linnuista suurin osa sinipingviinejä. Blair Harkness
Öljyonnettomuus Uudessa-Seelannissa Mark Alen Blair Harkness