www.noormarkku.fi/kairila

KAIRILAN KYLÄSUUNNITELMA 2006 2013 (PÄIVITETTY 2010) Kairilan Hilma -maitotyttö www.noormarkku.fi/kairila

2

Kairilan kyläsuunnitelma KYLÄN KUVAUS... 5 KAIRILAN ELINKEINOTOIMINTA... 5 NÄHTÄVYYDET... 6 KYLÄTOIMINTA... 6 MATKAILU... 6 MARKKINOINTI... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. KYLÄN HISTORIA... 7 KAIRILAN HISTORIIKKI... 8 KYLÄKYSEL Y... 8 NELIKENTTÄANALYYSI... 11 KYLÄN KEHITTÄMISTARPEET VUOSINA 2006-2013... 12 KOTIPALVELU...12 NOORMARKUN RETKEILYREITTI...12 YMPÄRISTÖN JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA (PRO AGRIA)...12 YHTEISHENGEN LISÄÄMINEN...13 AUTIOTILOJEN ASUTTAMINEN...13 HARRASTUS- JA VAPAA-AIKA...13 LIIKENNE JA ASIOINTI...13 KYLÄTALO... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. TULEVIA HANKKEITA... 14 TULEVAISUUS... 14 3

4

Kylän kuvaus Kairilan kylä sijaitsee Noormarkun kunnan itäpäässä, Lavian rajalla. Kairilaan on matkaa Noormarkun keskustasta 35 km, Porista 50 km, Kankaanpäästä 25 km, Pomarkusta ja Laviasta 18 km, Tampereelta 90 km, Vaasasta 200 km ja Helsingistä 250 km. Kairilaa voi sanoa metsäkyläksi, sillä mitään suuria peltoaukeita ei kylältämme löydy. Suurimmat yhtenäiset peltolohkot ovat n. 5 ha ja pienimmillään 10-30 aaria. Kairilan Sahan lisäksi toinen varma maamerkki Kairilaan tultaessa on metsä. Kairilassa ei ole jokimaisemaa, mutta kylältä löytyy useita ihastuttavia metsälampia ja järviä. Ensi kertaa Kairilaan tulessa voi helposti ajaa kylän ohitse, sillä Kairilaan ei ole muodostunut ns. kylätaajamaa, vaan asutusta on hyvin hajallaan Harjantien, Peräkyläntien ja Huidanlahdentien varsilla ja todellisuudessa Kairila muodostuukin kolmesta eri kylästä (Harhalan, Kairilan ja Karkun kylät). Asukkaita Kairilassa on 97 (vuonna 1997 n. 130) ja talouksia n. 45 (vuonna 1997 n. 50). Vuonna 2000 väestöstä suurin osa (runsas 60 %) oli keski-ikäisiä ja sitä vanhempia, alle 40-vuotiaita aikuisia vajaa 30, kouluikäisiä kymmenkunta ja alle kouluikäisiä 3. 25 20 kyläläisten ikäjakaum a 2005 15 10 5 naiset miehet 0 1-2 8-15 20-29 30-59 60-74 75-89 Kesäaikaan Kairilakin vilkastuu loma-asukkaiden myötä. Kylällämme on yli 30 lomaasuntoa, joista merkittävä osa on tyhjilleen jääneitä kotitaloja. Voidaan siis todeta, että kylämme väkiluku lähes kaksinkertaistuu kesä- ja juhlapyhäaikaan. Kylällä on myös kunnan rakentama vuokrarivitalo, joka on nykyään yksityisomistuksessa. Kairilan elinkeinotoiminta Kylän pääelinkeino on ollut maa- ja metsätalous. Viimeisten kymmenen vuoden aikana suurin osa tilallisista on jo siirtynyt eläkkeelle. Osalle tiloista on löytynyt joko päätoiminen tai osa-aikainen jatkaja. Pelloista osa on annettu vuokralle, osa metsitetty ja osa jätetty hoitamattomiksi kesantopelloiksi. Päätoimisia maanviljelijöitä kylältä löytyy viisi. Neljällä tilalla on vielä karjaa (lypsylehmiä, lihakarjaa, sikoja ja kanoja) ja yksi tila on erikoistunut luomutuotantoon. Suurimmat työnantajat kylällämme ovat Kairilan ja Noormarkun Sahat sekä L Kulmalan kuljetusliike. Muita yrityksiä ovat Hummulan Hirsiveistos, Kairilan Piensaha, kaksi taksiautoilijaa sekä Loma-Aaltojen mökkikylä. 5

Maatalouden sivuelinkeinotuloja saadaan mm. maatalouden jatkojalosteista, hevostaloudesta, kaivinkone- ja traktoriurakoinnista, kotileivonnaisista, kudonnaisista sekä elämysmatkailusta. Yhdistys- ja osuuskuntatoiminta ovat aina olleet oleellisia kairilalaisia yhteistyömuotoja. Toimintansa jo lopettaneita osuuskuntia ovat Pärehöylä-, Sonni- ja Tappuriosuuskunnat. Tänä päivänä toimivat Kairilan Kyläyhdistys, Kairilan VPK ja PVY, Lassilan maataloustuottajat, metsästysseura Onnen-Veikot sekä Noormarkun Keskustan paikallisosasto. Urheiluseura Kalepa jatkaa toimintaansa kyläyhdistyksen alaosastona. Nähtävyydet Varhaisesta asutuksesta on nykypolville säilynyt hiidenkiuas (suojelukohde), kalahauta ja harvinaisen kookas tervahauta. Noormarkun ainoa tuulimylly löytyy Kairilasta ja jättiläinenkin on muistanut kairilalaisia viskaamalla nimikkokivensä Töllinahteelle, Harjantien varteen. Vanhoissa kartoissa on merkittynä Laskiaismäki ja Puuronsilmä. Laskiaismäellä pidetään laskiaisrieha ja joulunajan metsäkirkko. Kairilan metsäinen luonto on jo sinällään nähtävyys, mutta poikkeavinta se on Pitkäsuon Ylisellä tervalammella ja sieltä avautuvalla 450 ha:n Natura -alueella, jossa matkailija voi ihailla Lapin jänkhiä keskellä Satakuntaa. Kiinnostavin matkailunähtävyys Kairilassa on tällä hetkellä Ojaniemen museotila. Teemaladoissa poikkeaa vuosittain useita vierailijoita ja ohikulkijoita. Kylätoiminta Kairilan Kyläyhdistys ry perustettiin kesällä 1996 (entinen kylätoimikunta v. 1979) ja siihen kuuluu 45 henkilöjäsentä. Kylätoimikunnan muuttaminen rekisteröidyksi yhdistykseksi oli edellytyksenä lakkautetun kyläkoulun ostamiseen kunnalta. Kylätalo myytiin v. 2006 yksityiselle henkilölle. Perinteeksi muodostuneita tapahtumia Kairilassa ovat: laskiaisrieha Laskiaismäellä, kuutamohiihto, vappuretki Tervalammelle, heinärieha Hilman päivän joulumyyjäiset(jolloin muistetaan vuoden aikana syntyneitä vauvoja ja kylään muuttaneita), joulunajan metsäkirkko ja Kustaan ajot. Kylän matkailun historiaa Vuonna 1997 Kairilasta haluttiin tehdä luontomatkailun keidas. Kehittämisen lähtökohdaksi otettiin paikallisuus - Kairilan metsäinen luonto ja olemassa olevat, arkipäivään liittyvät toiminnot (eli ei mitään uuden rakentamista vaan vanhan korjaamista ja kairilalaisen kulttuurin esiin tuomista). Tavoitteena oli kehittää Kairilasta kokous- ja juhlatilaisuuksien pitopaikka, tehdä tunnetuksi kairilalainen elämysmatkailu, luoda uusia työmahdollisuuksia, edistää kylän omien tuotteiden markkinointia, hyödyntää Noormarkun retkeilyreitistön tuomia mahdollisuuksia ja laajentaa matkailullista yhteistyötä Noormarkun kunnan ja muiden lähikylien kanssa. Toimenpiteet, jotka on toteutettu tavoitteeseen pääsemiseksi: 1) kylätalon saneeraus kokous-, juhla- ja leirikoulutiloiksi (myös pienimuotoista majoitusta) 2) latokulttuuri eli teemaladot (pubi-, huiloo-, hiljentymis- ja kestilato) 3) Ojaniemen museotilan hyödyntäminen 4) tuulimyllyn kunnostus 6

5) Lamminjärven ruoppaus 6) laskiaismäen kunnostus ja metsäkirkko 7) Mastonkulman sähköistäminen 8) vanhojen aittojen, luhtien ja maalaistalojen hyödyntäminen 9) kylän markkinointi ja siihen liittyvä kyläesite 10) kyläsihteerin palkkaaminen 11) Kairilan kotisivut Toimenpiteisiin on saatu hankerahoitusta POMO-, MEHU- ja ALMA ohjelmista. Viimeisin Kairilan Kyläyhdistyksen toteuttama hanke (2004-2005) oli Noormarkun kyläkierros hanke, jonka aikana toteutettiin Noormarkun kylien yhteinen kyläkierros koemarkkinointi. Kylätalolla on järjestetty pienimuotoisia kokous- ja juhlatilaisuuksia (syntymäpäiviä, sukukokous, hirvipeijaisia, satakuntalaisten yhdistysten kokouksia, matkailutapahtumia). Kesällä 2004 Laskiaismäellä vihittiin porilainen pariskunta ja häitä vietettiin kylätalolla. Talon vakituisia käyttäjiä ovat mm. Noormarkun seurakunta ja paikalliset yhdistykset (partiolaiset, 4H-kerhot, metsästysseura, maataloustuottajat). Leirikoulutoimintaan on tutustunut porilaisia ja noormarkkulaisia opettajia. 1.5.2005 alkaen kylätalo on ollut vuokrattuna yksityiselle yrittäjälle sijaiskotitoimintaa varten. Kairila on saanut kiitettävästi palstatilaa sekä alue- että paikallislehdissä. Vuoden 1998 keväällä Satakunnan Kansa teki näyttävän neliväri lehtijutun Kairilan pyrkimyksistä matkailun maailmankartalle vuoteen 2005 mennessä. Lehtijutussa suurimman huomion sai kummajainen nimeltä pubilato. Tämän lehtijutun myötä Kairila tuli tunnetuksi ei yksin Satakunnassa vaan ympäri Suomea ja osin myös Ruotsissa. Viimeksi otsikoitiin näyttävästi Mastonkulman sähköistämisestä. Kesäkuussa 98 pidettiin Avoin kylä -tapahtuma, jota varten valmistimme ensimmäisen kyläesitteen. Vuoden 1999 alussa monistimme ensimmäiset pakettihinnastot ja Helsingin matkamessuille 20.1.2000 valmistui kairilalaisten toimesta noormarkkulainen yhteisesite, jossa esitellään retkeilyreittiin liittyviä, pääasiallisesti kairilalaisia ja noormarkkulaisia palveluja. Lisäksi Kairila on ollut mukana Mediavaunu hankkeessa. Kylämatkailu on nyt hieman unholassa. Syy toiminnan hiipumiseen oli lähinnä toimijoiden vähyys. Kylän historia Jo 1300 -luvulla Kairila oli oravanmetsästäjien eräaluetta. 1600 -luvulla Kairila kuului Karkun ratsutilojen maihin ja vuosisadan lopulla kylässä alkoi olla jo pysyvääkin asutusta. Ensimmäisen, 1840 -luvulta olevan, maakirjan mukaan ensimmäisiä itsenäisiä tiloja olivat Paino, Humla, Kiviniemi, Mustaoja, Särkijärvi, Painokallio, Harhaluoma, Mastomäki ja Ylikoski. Kairilan kylä muodostuu kylistä Harhala, Kairila ja Karkku, joista Harhalan kylä liitettiin Noormarkkuun 1950 -luvun alussa. Varhaisempaan historiaan liittyen kylästä löytyy vielä hiidenkiuas, kalahauta, tervahauta ja tuulimylly. Kuuluisuuksista mainittakoon, että Kaarlo 7

Kangasniemen isä on kotoisin Kairilasta. Elinkeinoelämä oli keskittynyt maa- ja metsätalouteen sekä kalastukseen. Myöhemmin myös tervanpoltto ja mastopuut laivoihin olivat merkittäviä tulonlähteitä, kuten myös sahateollisuus. 1900 -luvulla Kairilassa oli useita kouluja (Kairila, Löytäne, Painon-kulma, Särkijärvi) ja kauppoja (ensimmäisen kaupan kylään perusti Oskari Kortesoja jo 1800 -luvun lopulla). Kylästä löytyi myös seppä ja suutari. Omaa pankkia ja postikonttoria Kairilassa ei sitä vastoin ole koskaan ollut (paitsi pankkiauto ja asiamiesposti), vaan kyseiset palvelut on saatu naapurikylästä Lassilasta. 1930 -luvulla kuorma-autoilun aloitti Aarne Lehmijoki ja taksiautoilun Matti Ylikoski. 1950 -luvulla kylän elinkeinotoiminta vilkastui entisestään. Kylään perustettiin kaksi isohkoa sahaa: Kairilan Saha Oy (Varjomaan suku) ja Noormarkun Saha Oy (Painokallion suku). Taksiautoilun aloitti Atte Viinamäki ja kylään muodostettiin useita osuuskuntia (Pärehöyläosuuskunta, Sonniosuuskunta ja muutama Tappuriosuuskunta). 1960 -luvulla Kairilassa aloitti toimintansa L. Kulmalan ja P. Mastomäen kuormaautoyritys, joka jatkaa edelleen toimintaansa Markku Painon omistuksessa. Takseja oli jo kaksi - Aimo Kulmalalla ja Aarne Lehmijoella. 1960- ja 1970 -luvuilla alkoi suurten muutosten aika, sillä silloin kylän nuoriso lähti parempien ansiomahdollisuuksien toivossa pääasiassa Poriin ja Tampereelle (olihan täältä lähdetty jo aiemmin Amerikkaankin). Tämän seurauksena kylän asukasmäärä laski rajusti ja sen seurauksena myös palvelut alkoivat vähetä niin, että kylältä löytyi enää yksi kauppa ja yksi koulu. Uutta oli Kairilan kylätoimikunnan perustaminen v.1979 ja se olikin Noormarkun ensimmäinen kylätoimikunta. 1980 -luvulla kylällä toimi menestyvä pitopalvelu, joka kuitenkin lopetettiin 90 -luvun alussa. Vaikka Kairilassa onkin tällä hetkellä Noormarkun suurimpiin yksityisiin työnantajiin lukeutuvat Kairilan ja Noormarkun sahat, emme ole kyenneet pitämään mitään palveluja kylässämme. Vuonna 1994 sekä kyläkoulu että kyläkauppa lopettivat toimintansa. Kairilan historiikki Kylän historiikki Ehtookuhuista pubilatoon valmistui keväällä 2000. Historiikkia on hyödynnetty muun muassa kahdessa kesänäytelmässä; Hilman ja Kustaan orastava rakkaus sekä Hilman ja Kustaan naimapuuhat. Historiikkia on hyödynnetty myös matkailupakettien tuotteistamisessa (kyläläisten tarinat ja arkipäivän elämä). Kyläkysely Vertailussa kyselyn tulokset vuosilta 1999 ja 2005. Mitä pidät Kairilan parhaana puolena 14 12 10 8 6 4 2 0 kesä.99 kesä.05 puhdas luonto hyvä yhteishenki kylätalo nähtävyydet hyvä sijainti 8 kairilalainen yritte... harrastusmahdol... retkeilyreitti

Puhdas luonto, retkeilyreitti, kylätalo ja kairilalainen yritteliäisyys ovat edelleen Kairilan parhaita puolia, vaikkakin kylätalon merkitys on kuuden vuoden aikana huomattavasti vähentynyt. Mitä pidät Kairilan huonoimpana puolena 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 kesä.99 kesä.05 vanhuspalvelujen... huono yhteishenki huonot kulkuyhte... kaupan ja koulun... harrastusmahdoll... vääristynyt ikära... matkailunähtävyy... Huonoimmiksi puoliksi Kairilassa koetaan huonot kulkuyhteydet, yhteishengen puute ja vääristynyt ikärakenne. Ongelmalliseksi koetaan myös kaupan ja koulun puuttuminen kylältä. Mihin Kairilan pitäisi panostaa 12 10 8 6 4 2 0 kylätaloon ja sen ym... nähtävyyksiin palveluihin yhteishengen lisääm... tapahtumiin yht.toimintaan muid.. työpaikkojen lisääm... kylänraitin ehostami... harrastusmahdollisu... kesä.99 kesä.05 9

Kairilassa tulisi panostaa entistä enemmän palveluihin ja yhteishengen lisäämiseen. Ympäristön kunnostus, maisemointi ja harrastusmahdollisuuksien sekä tapahtumien lisääminen koetaan myös merkittäviksi kehittämiskohteiksi. Vuoden 2005 jälkeen ei ole tehty uutta kyselyä. 10

Nelikenttäanalyysi VAHVUUDET puhdas ja metsäinen luonto luonnonvarat tapahtumat laajakaistayhteys MAHDOLLISUUDET yhteistyön lisääminen elinkeinojen kehittäminen kylätalo asukashankinta etätyö HEIKKOUDET ei kauppaa eikä koulua nuorisolle vähän harrastusmahdollisuuksia huonot kulkuyhteydet toimijoiden vähyys yhteistyön puute vähän ja yksipuolista yritystoimintaa tyhjät autiotilat UHAT palvelujen puuttuminen väestön ikärakenne kylän autioituminen kateus Vastaajien mielestä kylän parhaita puolia ovat ehdottomasti Noormarkun retkeilyreitti ja puhdas luonto. Huonoimpia puolia Kairilassa ovat huono yhteishenki, huonot kulkuyhteydet ja matkailunähtävyyksien puuttuminen. Kairilan tulevaisuus nähdään viihtyisänä asuinympäristönä, mutta myös autioituvana pikkukylänä, joka kelpaa asuinpaikaksi paremman puutteessa. Kairilan pitäisi ensisijaisesti panostaa kylätaloon ja sen ympäristöön, yhteishengen lisäämiseen ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja myös kylänraitin ehostamiseen. Panostamista kaivataan myös nähtävyyksien lisäämiseen, palvelujen parantamiseen sekä työpaikkojen ja harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen. Kyläläisten mielestä matkaililjaa kiinnostaa Kairilassa eniten kylän rauhallinen sijainti, kylätalo sekä kaunis ja puhdas luonto. Vuonna 1999 pidetyssä ideariihessä Kairilan elävöittämisessä eniten kannatusta saivat seuraavat ideat: 1) hiihtolatujen ja luistelun lisäksi minigolf ja sulkapalloverkko kylätalon pihaan 2) tapahtumiin Hilman päivät ja Kustaan kuhinat 3) matkailun edistämiseen kotieläinpuisto, Kairila-beach, suokylvyt, oikotie Mulkkujärvelle, savusauna Lamminjärvelle, peikkometsä lapsille 4) kylätalolle lisää käyttöä mm. tuotetori/kairilapuoti, lisää tapahtumia, mm. lavatanssit 5) kylätalon ympäristöön toivottiin myös panostettavan. Piha-alueesta haluttaisiin tehdä kairilalainen paratiisi runsaine kukka- ja pensasistutuksineen sekä hyötypuutarhoineen. Lisäksi toivottiin sähköä koko Kairilaan, lasten ja vanhusten palveluiden kehittämistä, kauppaa, linja-autovuoroja, postin kulkua paremmaksi, avantouintitapahtumia, lisää katuvaloja, teiden kunnossapitoa ja asfaltointia, sahtipanimoa ja viinitislaamoa, omaa käsityömallistoa, yhteishengen lisäämistä, tupailtoihin eri alojen asiantuntijoita sekä asukashankintakampanjointia, joka kohdistettaisiin erityisesti nuoriin etätyöntekijöihin, jotka arvostavat mm. puhdasta luontoa ja käsityöperinnettä. Vuoden 2005 kyselyssä vastaajien mielestä yhteishenkeä voidaan parantaa yhteisillä tapahtumilla, uima- ja teatteriretkillä sekä asennemuokkauksella. Kylätalolle toivotaan erilaisia kursseja, koulutustapahtumia, harrastustoimintaa, kirpputori, peli-iltoja ja kauppa tai kioski. Kylätalon ylläpito tulisi saada katettua erilaisilla tapahtumilla, keräyksillä ja myyjäisillä. Varteenotettavina vaihtoehtoina pidetään myös talon vuokraamista tai myymistä. Kyläläiset haluaisivat osallistua harrastustoimintaan (erityisesti kesäteatteri), liike- 11

toimintaan, peli-iltoihin ja erilaisille retkille. Vastaajat eivät kuitenkaan ole halukkaita itse ottamaan vetovastuuta erilaisten toimintojen aikaansaamiseksi. Mitä palveluja kylällä pitäisi olla 8 7 6 5 4 3 2 1 0 kauppa kotipalvelu kesäkauppa, ravintola kahvila kauppa-auto sujuva postin kulku asiointiliikenne/kuljetuspalvelut vanhustentalo Asukkaiden mielestä esimerkiksi kauppa voitaisiin kylälle saada yhteistyössä kyläläisten ja lomalaisten kanssa. Muiden palvelujen toteuttamisessa kunnalla olisi merkittävä rooli. Kylän kehittämistarpeet vuosina 2006-2013 palvelujen lisääminen, erityisesti kauppa, vanhus- ja liikennepalvelut yrittäjyyden edistäminen asukashankinta kevyenliikenteenväylä lisää katuvalaistusta Lassilaan johtavan tien ja Peräkyläntien asfaltointi yhteistyö muiden kylien kanssa nuorten harrastusten toimintaedellytysten monipuolistaminen yhteiset tapahtumat ja retket yhteistyö kyläläisten kesken Kotipalvelu Kairilan väestön ikärakenne on melko korkea. Keski-ikäisiä ja eläkeläisiä on väestöstä 60 %. Lähivuosina myös kairilalaiset tarvitsevat erilaisia kotipalvelumuotoja, mikäli aikovat selvitä pitkälle vanhuuteen tutussa asuinympäristössään. Myös työssäkäyvä väestö voisi käyttää esim. siivousapua, mikäli sellaista joku tarjoaisi. Lassilasta löytyy jo yksi kotipalveluyrittäjä. Noormarkun retkeilyreitti Satakunta-Pirkanmaa retkeilyreitti kulkee Kairilassa Tervalammelta Löytänejärvelle, josta edelleen Kankaanpäähän, Jämille ja Pirkanmaalle. Retkeilyreitti on ja tulee olemaan Kairilan markkinoinnin tärkeimpiä elementtejä. Kairilalaiset voivat hyödyntää reitistöä omissa elämyspaketeissaan ja vastaavasti retkeilyreitin käyttäjät saavat lisäohjelmaa Kairilan tapahtumista. Ympäristön ja maisemanhoitosuunnitelma (Pro Agria) 12

Kairilan kaunein kylänraitti eli Huidanlahdentie tulee siistiä ja tien varrella olevat kiviaidat kunnostaa ja poistaa niiden ympärille muodostunut, aitojen näkymistä haittaavat puskistot (kunnostustyö meneillään). Samoin tulisi säilyttää Mastontien vanhat alkuperäiset kiviaidat ja poistaa maisemaa häiritsevät puskistot. Harjantien varrella sijaitsevat vanhat kuivurirakennukset tulisi entisöidä ja Setälän kohdalla kasvavat upeat pylväskatajat tulisi saada paremmin näkyviin, myös tienvarren rikkakasvustoa tulisi karsia. Ojaniemeen johtava upea maalaisidylli tulee säilyttää ja pitää nykyisessä kunnossaan. Avohakkuita tulisi välttää kulkuteiden välittömässä läheisyydessä. Maiseman yleisilmettä voitaisiin parantaa myös kunnostamalla tienvarsilla sijaitsevia, viljelyksestä poistettuja peltoja. Kylän maskotin Hilma -maitotytön imagoa tulisi lisätä pystyttämällä maitolaitureita niiden entisille käyttöpaikoille. Hoidettu ympäristö on pienen kylän paras käyntikortti. Ulkopaikkakuntalaiselle pihapiirimme viestii omasta suhtautumisestamme luontoon ja sen puhtaana säilymiseen luonnollisesti. Yhteishengen lisääminen Pienen kylän tärkein voimavara on yhteen hiileen puhaltaminen. Yhteisillä retkillä, harrastuspiireillä ja kylätapahtumilla tulee olemaan merkittävä rooli asian korjaamiseksi. Autiotilojen asuttaminen Kairilastakin löytyy joitakin autiotiloja, jotka ovat pääsääntöisesti kuolinpesien omistuksessa. Näitä tiloja moni kaupunkilainen vuokraisi mielellään kesäaikaan, jolloin he saisivat lähituntumaa oman ryytimaan hoidosta ja kokisivat sen mielihyvän tunteen, joka syntyy oman maan tuottamasta sadosta. Näin saataisiin myös uusia toimijoita kyläyhteisöön. Vastaavasti nämä uudet kesäasukkaat viestittäisivät kaupunkilaisille maaseutuasumisen ihanuudesta. Harrastus- ja vapaa-aika Tänä päivänä kylän vähälukuinen nuoriso käy monenlaisissa harrastustilaisuuksissa Lassilassa, kunnan keskustassa ja Porissa. Kylän urheilukentällä on enää vähän käyttöä. Ideariihessä toivotut minigolf ja sulkapallo toisivat lisäkäyttöä kentälle. Perinteinen kairilalainen vapaa-aika kuluu käsitöiden parissa. Kylälle on toivottu erilaisia Otsolan kansalaisopiston kursseja ja nykyään Otsola järjestää 1 päivän mittaisia lyhytkursseja kaksi kertaa vuodessa. Liikenne ja asiointi Tänä päivänä kylältä pääsee asioilleen joko omalla autolla tai taksilla, sillä linjaautovuoroja ei kylämme läpi kulje. Kyläyhdistyksen ja taksiautoilijan yhteisestä aloitteesta vuodesta 1998 alkaen kyläläiset ovat käyneet joka toinen viikko asioillaan Pomarkussa yhteisellä taksikyydillä. Taksikyydin kustannuksista maksavat käyttajät linja-autotaksan mukaan ja kunta vastaa lopusta kustannuksista. Lisäksi osassa kylää on tarjolla kauppaauton palvelut. Omaa kauppaa tuskin kukaan kyläläinen on valmis perustamaan. Kylän halki johtava Harjantie on asfaltoitu, mutta huonokuntoinen ja kapea. Tärkeät yhteysväylät, Lassilantie ja Peräkyläntie, ovat edelleen sorapohjaisia ja erityisesti keväällä ja syksyllä erittäin huonokuntoisia. Lassilantien liikenne käsittää pääasiallisesti koulukyyditykset ja puunajon kahdelle sahallemme. Peräkyläntien liikenne käsittää koulukyyditykset, puunajon, valmiin sahatavaran ajon sekä kesä- ja viikonloppuasukkaiden ajon. Eli molemmat tiet ovat vilkkaassa käytössä ja erityisesti niillä kulkeva raskas liikenne kuluttaa teitä erittäin nopeasti. 13

Harjantien parannustöiden yhteydessä tulee myös kiinnittää huomiota mahdollisen pyörätien rakentamisesta päätien reunaan, sillä tiellä liikennöivä vilkas rekkaliikenne aiheuttaa useita vaaratilanteita erityisesti pyöräilijöille jo muutenkin kapealla päätiellä. Tulevia hankkeita Tulevan toiminnan lähtökohtana on alkuperäisen suunnitelman mukainen kehittäminen eli vanhaa perinnettä vaalimalla ja luontoa kunnioittamalla kairilalainen arkipäivä cityihmisen tietoisuuteen. Tulevaisuus 1. palvelut ja niiden kehittäminen kotipalvelu muu asiointi 2. ympäristö ja maisemointi Lamminjärven kunnostuksen loppuunsaattaminen tienvarsien ympäristö ja maisemointi 3. harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan lisääminen 4. asukashankinta ja autiotalojen sekä kesämökkien asuttaminen etätyö nuoret 5. liikenneyhteydet ja niiden kehittäminen kevyenliikenteen väylä Lassilan ja Peräkylänteiden asfaltointi katuvalaistuksen lisääminen Uskomme, että Kairila on tulevaisuudessa varteenotettava asuinpaikka sen puhtaan ja metsäisen luonnon ansiosta. Vuoteen 2013 mennessä liikenneolosuhteet ja sähköinen tiedonkulku ovat jo niin kehittyneitä, että moni etätyöntekijä tulee valitsemaan juuri Kairilan asuin- ja työympäristökseen. Vuonna 2013 ihminen arvostaa enemmän arkipäivän elämän laatua ja luonnonarvoja kuin suurkaupunkien kulutushysteriaa. Lähitulevaisuudessa kyläläisillä lienee mahdollisuus tehdä suurin osa ostoksistaan nettikaupan välityksellä. Ja voihan olla, että maaseudulla koulutyökin muuttuu etäopiskeluksi videoneuvottelulaitteiden kehittymisen myötä niin, että koululaisilla on sekä etä- että lähiopetusta nykyisen aikuiskoulutuksen tapaan. 14