Kanta-Hämeen Lape-hankkeen palveluindikaattorityö

Samankaltaiset tiedostot
Forssan seudun diakooste: taustaindikaattoreita, lapsia koskevan sosiaalityön sekä aikuissosiaalityön indikaattoreita kuvioina

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Auli Anttila, projektiasiantuntija

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Ajankohtaista Oma Hämeessä

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Loimaan. Perhepalvelut

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

TEHDÄÄNKÖ YHDESSÄ? Riihimäki , Scandic Riihimäki

Kanta-Hämeen LAPE-kärkihankkeen ohjausryhmä Aika: klo 13:00 16:00 Paikka: Vanajantie 10 B, 5 krs., Kokousparvi, Hämeenlinna

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

Naantalin kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalihuoltolain mukaisten tukitoimien soveltamisohje alkaen

Kanta-Hämeen LAPE-kärkihankkeen ohjausryhmä Aika: klo 13:00 16:00 Paikka: Vanajantie 10 B, 5 krs., Kokousparvi, Hämeenlinna

KiTi-hankkeen kehittämistyön kaari ja tulokset. Anni Kuhalainen ja Matti Karvonen

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Viranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa:

Lapsiperheiden palvelut

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA LAPE. LAPE Oma Häme, projektisuunnittelija Liisa Jormalainen

Kuopion lapsiperhepalvelujen tunnuslukuja 2018 Tukea lapsiperheille

LAPSET, NUORET JA PERHEET

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016: tilinpäätösraportointi

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2016 ja TP Simo 1-4/2016. Simo TP 2015

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty )

Kanta-Hämeen LAPE-kärkihankkeen ohjausryhmä Aika: klo 13:00 16:00 Paikka: Hämeen liitto, kokoushuone Ilves, Niittykatu 5, Hämeenlinna

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Järjestöfoorumi Hämeenlinnassa

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

PALVELUSOPIMUS LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ

Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelukuvaus. Kasvatus- ja perheneuvonnan päivät Sirkku Rahikkala Virve Hongisto

Kyläyhdistysseminaari Raahessa

Kuopion lapsiperhepalvelujen tunnuslukuja 2017

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017: tilinpäätösraportointi

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

Sote-tietopaketit Siun sotessa

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät Si TP15. Si TP14

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen

Oma Häme maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus

P E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Kiti-hankkeen ohjausryhmän kokous Muistio 7/

Sosiaalihuollon palveluprosessit ja niissä syntyvät asiakasasiakirjat

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kansa-koulu II -hanke sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen tukena

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Kiti-hankkeen ohjausryhmän kokous Muistio 11/

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO ,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

Viestejä valvontakentältä

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Kanta-Hämeen LAPE-kärkihankkeen ohjausryhmä Aika: klo Paikka: Hämeen liitto, kokoushuone Ilves, Niittykatu 5, Hämeenlinna

Perhekeskustoimintamallin toimeenpanon tuki

Sosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015

Vuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut

Pystyy tekemään elämäänsä liittyviä päätöksiä Päätöksenteko 80,7 77,3 77, ,2 83,4 86,5 81, ,4 81,8 80,2

Hyvinvointiseminaari Raahessa

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Lastensuojeluilmoitusten ja yhteydenottojen määrä on Naantalissa kasvanut useana vuonna peräkkäin ja alkuvuoden 2019 perusteella kasvu jatkuu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen mukaiset maksut ja taksat 2018 Lasten ja nuorten palvelualue

Oma Hämeen LAPEhankkeen

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti:

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

Transkriptio:

Kanta-Hämeen Lape-hankkeen palveluindikaattorityö 2017-2018 Työskentelyn ja tulosten kuvaus 10/2018 Minna Niemi ja Heli Niemi, Pikassos (toim.)

SISÄLLYS I Lape-hankkeen indikaattorityöhön osallistuneet II Lape-hanke 2017-18: palveluindikaattorityön tavoitteet III Mistä Kanta-Hämeessä liikkeelle vuonna 2017 IV Lape-palveluindikaattorityö Kanta-Hämeessä 2017 V Lape-palveluindikaattorien kehittäminen vuonna 2018 Liite 1. Sote-tietosisältökooste lokakuussa 2018 Liite 2. Suhdelukulaskurin tarve ja toimintaperiaatteet 2

I Lape-hankkeen indikaattorityöhön osallistuneet (1) Anna Mattila, sosaialityöntekijä, Hattula Anna Roinevirta, sosiaalityön johtaja, Janakkala Anne Murtonen, palvelupäällikkö, Hämeenlinna Anne Pelto-Huikko, nuorisopsykiatrian osastonylilääkäri, FSHKY Anni Vääri, johtava sosiaalityöntekijä, Hattula Anu Mähönen, neuvolatoiminnan vastuulääkäri, Hämeenlinna Arja Theis, johtava sosiaalityöntekijä, Hausjärvi Arja Tomminen, ylilääkäri, KHSHP Arto Honkala, ylilääkäri, FSHKY Eeva Ylämurto, erityisasiantuntija, Hattula Esa Lepola, palvelusuunnittelija, Hämeenlinna 3

I Lape-hankkeen indikaattorityöhön osallistuneet (2) Eve Lääts, johtava sosiaalityöntekijä, Riihimäki Heli Haapala, palvelupäällikkö, Hämeenlinna Heli Niemi, kehittämispäällikkö, Pikassos Jari Pekuri, Lape-muutosagentti, Hämeen liitto Juha Hörhä, Effica-pääkäyttäjä, Riihimäki Kaisa Lepola, sosiaalihuollon erityisasiantuntija, Loppi Laura Kujala, palveluvastaava, Riihimäki Laura Lamberg, projektiharjoittelija/lape-hanke, Hämeen liitto Liisa Jormalainen, projektisuunnittelija/lape-hanke, Hämeen liitto Maarit Korve, asiainhallintasihteeri ja pääkäyttäjä, Hattula Marika Paasikoski-Junninen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Hämeenlinna 4

I Lape-hankkeen indikaattorityöhön osallistuneet (3) Marjo Mutanen, palvelupäällikkö, Riihimäki Matti Karvonen, ICT-projektipäällikkö, Hämeen liitto Milla Elo, maahanmuuttokoordinaattori, FSHKY Mimosa Koskimies, projektisuunnittelija, Lape-hanke/Hämeen liitto Minna Niemi, Pikassos Mirja Laine, pääkäyttäjä, toimistosihteeri, Janakkala Mirja Saarni, sosiaali- ja terveysjohtaja, Riihimäki Niina Ohtonen, sosiaalityöntekijä, Janakkala Niina Tiili, osastonhoitaja, KHSHP Pirjo Meriläinen, suunnittelija, Janakkala Päivi Kuotala, osastonhoitaja, KHSHP Päivi Mali, apulaisylilääkäri, Hämeenlinna 5

I Lape-hankkeen indikaattorityöhön osallistuneet (4) Riikka Lammintausta-Mäkelä, perhepalv. palvelualuejohtaja, FSHKY Riitta Lehtinen, perusturvajohtaja, Loppi Saija Numari, osastonhoitaja, Riihimäen tk -> Omahäme/Lape-hanke Satu Raatikainen, projektipäällikkö, Lape-hanke/Hämeen liitto Seija Mustajärvi, aikuissosiaalityön päällikkö, FSHKY Seija Rimpiläinen, johtava sosiaalityöntekijä, Loppi Sini Kelo, ylihoitaja, Janakkala Sirpa Ylikerälä, sosiaalih. projektiasiantuntija, Hämeen liitto Sointu Alen, osastonsihteeri, FSHKY Teija Suorsa-Salonen, perusturvajohtaja, Hausjärvi Tiina Hofström, johtava sosiaalityöntekijä, Hämeenlinna 6

I Lape-hankkeen indikaattorityöhön osallistuneet (5) Tiina Suontausta, palvelupäällikkö, Hattula/Pihlajalinna Tiina Tuominen, ylilääkäri, KHSHP Timo Turunen, palvelupäällikkö, Riihimäki Tuula Tuominen, toimitusjohtaja, Pikassos Virpi Kröger, ylilääkäri, Janakkala 7

II Lape-hanke 2017-2018: palveluindikaattorityön tavoitteet Tavoitteet: Kanta-Hämeen kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluista on saatavilla kuntakohtaisesti, alueellisesti ja kansallisesti hyödynnettävää, järjestelmällistä, yhdenmukaista ja kansallisten tietomäärittelyjen mukaista informaatiota. Indikaattorityön myötä tietojärjestelmät ja niiden sisällöt toimivat nykyistä paremmin johtamisen ja ohjauksen tukena sekä kustannusvaikutusten arvioinnin ja palvelusuunnittelun perustana. Päämäärä: Maakuntaan on luotu perusta ajallisesti ja alueellisesti vertailukelpoisille lasten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluindikaattoreille. 8

III Mistä Kanta-Hämeessä liikkeelle vuonna 2017 (1) Kanta-Hämeessä lastensuojelun tilastoja on kehitetty alueellisesti ja kansallisesti melko pitkään, esim. LasTi-hanke ja LaskeTut-hanke. Hämeenlinnan ja Forssan seuduille perustettiin 2015 maakunnallinen työryhmä, joka määritteli lastensuojelun ja aikuissosiaalityön avainindikaattorit. Ensimmäinen tietosisältökooste valmistui 2016. (KiTi-hanke 2015-2016); Sosiaalihuollon pääkäyttäjät ja lähiesimiehet osallistuivat KiTihankkeen tilaisuuksiin, joissa opastettiin parantamaan tietojärjestelmiä ja tilastoimaan asiakastietoja. Hankkeessa laadittiin koulutussuunnitelma kehitystyön jatkoa tukemaan. 9

III Mistä Kanta-Hämeessä liikkeelle vuonna 2017 (2) kevätkaudella 2016 pääkäyttäjät lähettivät ensimmäisen kerran indikaattoreja koskevat lukumäärät Pikassokseen, jossa ne suhteutettiin Tilastokeskuksen taustaindikaattorilukuihin ja toimitettiin kuntien käyttöön. Laadittiin indikaattorityön toimintasuunnitelma, jota alettiin toteuttaa KiTi-hankkeen jälkeen 1.3.2016 alkaen. Sosiaalipalvelujen indikaattorityö laajentui maakunnalliseksi, kun Riihimäen seudun kunnat lähtivät mukaan kehitystyöhön. Vuodenvaihteessa 2016-2017 valmistuivat sosiaalipalvelujen 1. maakunnalliset vertailulukemat ja uusi tietosisältökooste. 10

IV Lape-palveluindikaattorityö Kanta-Hämeessä 2017 Kevätkaudella 2017 Satakunnasta kuntia yhteistyöhön. Tehtiin sosiaalipalveluja koskevia vertailuja Riihimäen ja Rauman; Janakkalan ja Euran; Lopen ja Huittisten sekä Porin ja Hämeenlinnan välillä. Keväällä käynnistettiin terveydenhuollon lape-palveluindikaattorien ja sosiaalihuoltolain mukaisten lapsiperhepalvelujen indikaattorien valinta ja määrittely. Otettiin huomioon myös kansallinen kehittämistyö. Laajentunut tietosisältökooste valmistui joulukuussa 2017 (katso Liite 1). Vuonna 2017 toteutettiin Kanta-Hämeen kuntien ja verrokkikuntien välisiä alueellisia ja ajallisia sosiaalipalvelujen vertailuja. Laadittiin suhdelukulaskuri, jonka avulla jokaisen kunnat suhdeluvut on helppo tarkistaa. Laskuri näyttää yksityiskohtaisesti myös indikaattorien väliset korelaatiot. (Liitteessä 2 lisätietoja.) Kanta-Hämeen lape-indikaattoriryhmä analysoi tuloksia kuvioiden perusteella loka- ja joulukuussa. Analyysit koottiin tähän diasarjaan. 11

V Lape-palveluindikaattorien kehittäminen vuonna 2018 (1) Helmikuussa 2018 indikaattoriryhmä julkaisi käsillä olevan diaesityksen, jotta kehitystyötä on mahdollista arvioida, määritellä uusia tavoitteita ja parannusehdotuksia sekä tarvittaessa hyödyntää muilla toimialoilla ja alueilla. Keväällä laadittiin sähköinen kysely, jonka avulla soteindikaattoreja koskevat 2017 lukumäärätiedot kerättiin Kanta- Hämeen kunnista. Samaa kyselypohjaa voidaan hyödyntää tulevina vuosina. Tehtiin myös uusi suhdelukulaskuri, jossa on lastensuojelun ja aikuissosiaalityön lisäksi sosiaalihuoltolain mukaiset palveluindikaattorit sekä terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluindikaattorit. Suhteutettiin lukumäärät sovittuihin taustaindikaattoreihin laskurin avulla. 12

V Lape-palveluindikaattorien kehittäminen vuonna 2018 (2) Kanta-Hämeen indikaattorityön painotus muutettiin keväällä 2018 palveluindikaattorien kehittämisestä terveyden ja hyvinvoinnin mittaamista ja kuvaamista koskevien indikaattorien valitsemiseen ja määrittämiseen. Tulokset esitellään omana kokonaisuuteenaan. Lokakuussa 2018 nämä diat päivitettiin. Kuntien suhdelukuja esittelevät kuviot poistettiin julkaisusta, koska palveluindikaattorien vertailukelpoisuudessa on edelleen erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalihuoltolain mukaisten lapsiperhepalvelujen osalta ongelmia. Indikaattoriryhmä keskusteli syyskuun kokouksessaan erityisesti tietohuollon ja kirjaamisen kehittämistarpeista kunnissa. Keskustelun pääkohdat kirjattiin ja lähetettiin kuntien, sairaanhoitopiirin ja FSHKY:n edustajille. Myös palveluindikaattoreja koskeva, päivitetty suhdelukulaskuri lukuineen toimitettiin hanketoimijoiden käyttöön. 13

Kanta-Hämeen Lape-indikaattorityö 10/2018 Liite 1. Lape-tietosisältökooste Minna Niemi (toim.)

YLEISET TAUSTAINDIKAATTORIT kerätään vuosittain 1/TI Asukasluku (N) Tietosisältö kuvaa, kuinka monta asukasta kunnassa oli vuoden viimeisenä päivänä. Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: Tilastokeskus/väestötilastot. 2/TI Kaikkien kotitalouksien määrä (N) Tietosisältö kuvaa kotitalouksien määrän. Lähde: Tilastokeskuksen perhetyyppitiedot ja väestötilastot. 3/TI Lapsiperheiden määrä (N) suhteutettuna kaikkien kotitalouksien määrään (%) Tietosisältö kuvaa, kuinka monta lapsiperhettä kunnassa asui yhteensä vuoden viimeisenä päivänä. Lisäksi tietosisältö kuvaa lapsiperheiden kokonaislukumäärän suhdetta kaikkien kotitalouksien määrään. Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: Tilastokeskuksen perhetyyppitiedot ja väestötilastot. 4/TI Yksin asuvien määrä (N) suhteutettuna kaikkien kotitalouksien määrään (%) Tietosisältö kuvaa yksin asuvien määrää (N) sekä tämän määrän suhdetta kaikkien kotitalouksien määrään kunnassa. Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja perhetyyppitilastot. 5/TI Työvoima (N) suhteutettuna asukaslukuun (%) Tietosisältö kuvaa työvoiman (N) suhdetta asukaslukuun. Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: TEM. 15

YLEISET TAUSTAINDIKAATTORIT kerätään vuosittain 6/TI Työttömien määrä (N) suhteutettuna työvoimaan (%) Tietosisältö kuvaa työttömien määrää (N) sekä tämän määrän suhdetta työvoimaan. Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: TEM. 7/TI Pitkäaikaistyöttömien määrä (N) suhteutettuna työvoimaan (%) Tietosisältö kuvaa pitkäaikaistyöttömien määrää (N) sekä tämän määrän suhdetta työvoimaan. Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: TEM. 8/TI Yhden vanhemman perheiden määrä (N) suhteutettuna kaikkien kotitalouksien määrään (%) ja kaikkien lapsiperheiden määrään (%) Tietosisältö kuvaa, kuinka monta sellaista perhettä, joissa perhetyyppeinä olivat 1) isä ja lapsia sekä 2) äiti ja lapsia, kunnassa oli yhteensä vuoden viimeisenä päivänä. Lisäksi tietosisältö kuvaa yhden vanhemman perheiden kokonaislukumäärän suhteen kaikkien kotitalouksien määrään ja kaikkien lapsiperheiden määrään kunnassa. Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja perhetyyppitilastot. 9/TI 0-17-vuotiaat kuntalaiset (N) Tietosisältö kuvaa kunnan alle 18-vuotiaiden määrää vuoden viimeisenä päivänä. Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: Tilastokeskus. 16

YLEISET TAUSTAINDIKAATTORIT kerätään vuosittain 10/TI 0-20-vuotiaat kuntalaiset (N) Tietosisältö kuvaa kunnan alle 21-vuotiaiden määrää vuoden viimeisenä päivänä. Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: Tilastokeskus. 11/TI 0 6-vuotiaat kuntalaiset (N) Tietosisältö kuvaa kunnan 0 6-vuotiaiden määrää vuoden viimeisenä päivänä. Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: Tilastokeskus. 12/TI 0 12-vuotiaat kuntalaiset (N) Tietosisältö kuvaa kunnan 0 12-vuotiaiden määrää vuoden viimeisenä päivänä. Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: Tilastokeskus. 13/TI 0 15-vuotiaat kuntalaiset (N) Tietosisältö kuvaa kunnan 0 15-vuotiaiden määrää vuoden viimeisenä päivänä. Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: Tilastokeskus. 14/TI 13 17-vuotiaat kuntalaiset (N) Tietosisältö kuvaa kunnan 13 17-vuotiaiden määrää vuoden viimeisenä päivänä. Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: Tilastokeskus. 17

YLEISET TAUSTAINDIKAATTORIT kerätään vuosittain 15/TI 18 24-vuotiaat kuntalaiset (N) Tietosisältö kuvaa kunnan 18 24-vuotiaiden määrää vuoden viimeisenä päivänä. Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: Tilastokeskus. 16/TI 18 64-vuotiaat (N) sekä osuus väestöstä (%) Tietosisältö kuvaa kunnan 18 64-vuotiaiden määrän ja väestöosuuden (%). Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: Tilastokeskuksen väestölliset tunnusluvut ja väestötilastot. 17/TI Ne 20 29 vuotiaat, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, suhteutettuna ikäryhmän kokonaismäärään (%) Tietosisältö kuvaa 20 29-vuotiaiden määrän (N), joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, suhteutettuna ikäryhmän kokonaismäärään (%). Koordinoija kokoaa taustaindikaattoriluvut eli kuntien vastuuhenkilöiden ei tarvitse toimittaa näitä. Lähde: Tilastokeskus. 18

1/LAPE: Valmistuneiden palvelutarpeen arviointien määrä lapsia koskevissa sosiaalipalveluissa (N) ja suhde lapsiperheiden määrään (%) kerätään kuukausittain Tietosisältö kuvaa sitä, kuinka monta palvelutarpeen arviointia lapsia koskevissa sosiaalipalveluissa on valmistunut edeltävänä vuonna yhteensä. Luku sisältää myös lastensuojelun tarpeen selvitysten kokonaismäärän. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lukeman koordinoijalle, joka suhteuttaa sen lapsiperheiden määrään. Lähteenä käytetään kunnan asiakastietojärjestelmää ja Tilastokeskusta. 2/LAPE: Perustoimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä sekä % kaikista perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista kerätään vuosittain Tietosisältö ilmaisee perustoimeentulotukea kunnassa saaneiden lapsiperheiden lukumäärän edeltävältä vuodelta. Lisäksi tietosisältö kuvaa prosentuaalisesti toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden suhteutettuna kaikkien lapsiperheiden lukumäärään kunnassa sekä suhteutettuna kaikkiin toimeentulotukea saaneisiin kotitalouksiin. Koordinoija selvittää perustoimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärän (N) ja perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien kokonaislukumäärän (N) Kelasta ja laskee suhdeluvut. Lähteenä käytetään Kelan ja kuntien asiakastietojärjestelmiä sekä Tilastokeskuksen väestötilastoja ja perhetyyppitilastoja. 19

3/LAPE: Ehkäisevää toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä sekä % kaikista ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista kerätään vuosittain Tietosisältö ilmaisee ehkäisevää toimeentulotukea kunnassa saaneiden lapsiperheiden lukumäärän edeltävältä vuodelta. Lisäksi tietosisältö kuvaa prosentuaalisesti ehkäisevää toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden suhteutettuna kaikkien lapsiperheiden lukumäärään kunnassa sekä suhteutettuna kaikkiin ehkäisevää toimeentulotukea saaneisiin kotitalouksiin. Kunnan edustaja ilmoittaa ehkäisevää toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärän (N) ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien kokonaislukumäärän (N) koordinoijalle, joka laskee suhdeluvut. Lähteenä käytetään kunnan asiakastietojärjestelmää sekä Tilastokeskuksen väestötilastoja ja perhetyyppitilastoja. 4/LAPE: Täydentävää toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä sekä % kaikista täydentävää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista kerätään vuosittain Tietosisältö ilmaisee täydentävää toimeentulotukea kunnassa saaneiden lapsiperheiden lukumäärän edeltävältä vuodelta. Lisäksi tietosisältö kuvaa prosentuaalisesti täydentävää toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden suhteutettuna kaikkien lapsiperheiden lukumäärään kunnassa sekä suhteutettuna kaikkiin täydentävää toimeentulotukea saaneisiin kotitalouksiin. Kunnan edustaja ilmoittaa täydentävää toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärän (N) ja täydentävää toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien kokonaislukumäärän (N) koordinoijalle, joka laskee suhdeluvut. Lähteenä käytetään kunnan asiakastietojärjestelmää sekä Tilastokeskuksen väestötilastoja ja perhetyyppitilastoja. 20

5/LAPE: Lapsiperheitä kotipalvelun asiakkaina (N) kaikista lapsiperheistä (%) kerätään vuosittain Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaista ja lapsiperheisiin kohdistunutta kotipalvelua saaneiden asiakkaiden lukumäärän (N). Lukumäärä sisältää kunnan itse tuottamat sekä muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut. Lisäksi indikaattori kuvaa tämän lukumäärän suhdetta kaikkien lapsiperheiden lukumäärään. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lapsiperheiden kotipalvelua saadeiden asiakkaiden lukumäärän eli käytännössä lapsiperheiden kotipalvelun antamista koskevien myönteisten päätösten määrän koordinoijalle, joka laskee suhdeluvun. Lähteenä käytetään kunnan asiakastietojärjestelmää sekä Tilastokeskuksen perhetyyppitilastoja. Kansallisen koodistopalvelimen mukaan kotipalvelu on kotiin annettava sosiaalipalvelu, jossa sosiaalihuollon asiakkaalle tai hänen perheelleen annetaan henkilökohtaista arjen käytännön toimiin liittyvää huolenpitoa tai apua. Huom. Kotipalveluun kuuluu asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan muun muassa ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. 21

6/LAPE: Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasperheet (N) kaikista lapsiperheistä (%) kerätään vuosittain Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja saaneiden lapsiperheiden lukumäärää (N). Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut. (THL.) Lisäksi indikaattori kuvaa tämän lukumäärän suhdetta kaikkien lapsiperheiden lukumäärään. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasperheiden lukumäärän eli käytännössä kasvatus- ja perheneuvonnan antamista koskevien myönteisten päätösten määrän koordinoijalle, joka laskee suhdeluvun. Lähteenä käytetään kunnan asiakastietojärjestelmää sekä Tilastokeskuksen perhetyyppitilastoja. Kansallisen koodistopalvelimen mukaan kasvatus- ja perheneuvonta on sosiaalipalvelu, jossa arvioidaan sosiaalihuollon asiakkaan ja hänen perheensä tilannetta lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvissä asioissa ja annetaan näihin liittyvää ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja muuta tukea Huom. Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheen suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi. Kasvatus- ja perheneuvontaa toteutetaan monialaisesti sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa. Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan kasvatus- ja perheneuvoloissa. 22

7/LAPE: Lukumäärät lapsista, joilla SHL:n perusteella myönnetty tukihenkilö (N), suhteutettuna kaikkien 0-17-vuotiaiden määrään (%) kerätään vuosittain Indikaattori ilmaisee, kuinka monella lapsella oli edeltävänä vuonna tukihenkilö, päätöksen perustana sosiaalihuoltolaki. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lasten lukumäärän koordinoijalle, joka suhteuttaa sen kaikkien 0-17-vuotiaiden lukumäärään. Lähteenä käytetään kunnan asiakastietojärjestelmää sekä Tilastokeskuksen väestötilastoja. Kansallisen koodistopalvelimen mukaan tukisuhdetoiminta on sosiaalipalvelu, jossa tukihenkilö tai -perhe tukee sosiaalihuollon asiakkaan kasvua, kuntoutumista tai hyvinvointia. Huom. Tukisuhdetoimintaa annetaan muun muassa erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai hänen perheelleen lapsen terveyden tai kehityksen turvaamiseksi. Sitä voidaan antaa myös vammaisen ja pitkäaikaissairaan henkilön tukemiseksi. Tukisuhdetoiminnassa tehdään palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan välinen sopimus. Korvaus suoritetaan toiminnan intensiivisyyden mukaan. 23

8/LAPE: Lukumäärät lapsista, joilla SHL:n perusteella myönnetty tukiperhe (N), suhteutettuna kaikkien 0-17-vuotiaiden määrään (%) kerätään vuosittain Indikaattori ilmaisee, kuinka monella lapsella oli edeltävänä vuonna tukiperhe, päätöksen perustana sosiaalihuoltolaki. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lasten lukumäärän koordinoijalle, joka suhteuttaa sen kaikkien 0-17-vuotiaiden lukumäärään. Lähteenä käytetään kunnan asiakastietojärjestelmää sekä Tilastokeskuksen väestötilastoja. Kansallisen koodistopalvelimen mukaan tukisuhdetoiminta on sosiaalipalvelu, jossa tukihenkilö tai -perhe tukee sosiaalihuollon asiakkaan kasvua, kuntoutumista tai hyvinvointia. Huom. Tukisuhdetoimintaa annetaan muun muassa erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai hänen perheelleen lapsen terveyden tai kehityksen turvaamiseksi. Sitä voidaan antaa myös vammaisen ja pitkäaikaissairaan henkilön tukemiseksi. Tukisuhdetoiminnassa tehdään palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan välinen sopimus. Korvaus suoritetaan toiminnan intensiivisyyden mukaan. 24

9/LAPE: Perhetyön asiakasperheet (N) suhteutettuna kaikkien lapsiperheiden määrään (%) kerätään vuosittain Indikaattori ilmaisee sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä saaneiden asiakasperheiden kokonaislukumäärän edeltävältä vuodelta. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa asiakasperheiden lukumäärän koordinoijalle, joka suhteuttaa sen kaikkien lapsiperheiden lukumäärään. Lähteenä käytetään kunnan asiakastietojärjestelmää sekä Tilastokeskuksen perhetyyppitilastoja. Kansallisen koodistopalvelimen mukaan perhetyö on kotiin annettava sosiaalipalvelu, jossa sosiaalihuollon asiakasta ja hänen perhettään tai asiakkaan hoidosta vastaavaa henkilöä tuetaan ja ohjataan omien voimavarojensa vahvistamisessa ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamisessa. Huom. Perhetyötä annetaan esimerkiksi lapsiperheiden palveluissa. Lastensuojelussa annetaan sisällöltään erilaista tehostettua perhetyötä. 10/LAPE: Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaiset lasten valvotut tapaamiset (N) kerätään vuosittain Tietosisältö kuvaa, kuinka monta sosiaalihuoltolain mukaista ja lastensuojelulain mukaista lasten valvottua tapaamista kunta on organisoinut edeltävänä vuonna (yhteismäärä). Valvotuiksi tapaamisiksi määritellään: valvotut tapaamiset, tuetut tapaamiset, valvotut vaihdot ja kotitapaamiset. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lukeman koordinoijalle. Lähteenä käytetään kunnan asiakastietojärjestelmää. 25

11/LAPE: Lastensuojelun asiakkaina olleiden kokonaislukumäärä (N) suhteutettuna 0-17-vuotiaiden määrään (%) kerätään kuukausittain Tietosisältö kuvaa niiden 0-17-vuotiden lasten lukumäärää, jotka ovat olleet lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon tai jälkihuollon asiakkaina sekä niiden 0-20-vuotiaiden lukumäärää, jotka ovat olleet jälkihuollon asiakkaina kunnassa edeltävänä vuonna. Lähteenä käytetään kunnan asiakastietojärjestelmää. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lastensuojelun asiakkaiden kokonaislukumäärän koordinoijalle, joka suhteuttaa sen kunnan väkilukuun. Lähteenä Tilastokeskus. 12/LAPE: Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä (THL/Sotkanet) ja % lastensuojelun asiakkaiden kokonaismäärästä kerätään kuukausittain Tietosisältö kuvaa prosentuaalisesti sitä, kuinka lastensuojelun avohuollon asiakkaiden lukumäärä suhteutuu kaikkien 0-17-vuotiaiden määrään (%) ja lastensuojelun asiakkaiden kokonaismäärään kunnassa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien määrittely perustuu THL:n julkaisemaan lastensuojelun käsikirjaan: katso lisätietoja tästä. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrän (N) koordinoijalle, joka laskee suhdeluvut. Avohuollossa ovat ne lastensuojelun asiakkaat, joita ei ole huostaan otettu tai jotka eivät ole huostaanoton päättymisen seurauksena jälkihuollossa. Avohuollon asiakkaiden lukumäärälähteenä käytetään asiakastietojärjestelmää. Kunnan 0-17- vuotiaiden kokonaismäärän laskemisessa lähteenä käytetään Tilastokeskusta. 26

13/LAPE: Huostassa vuoden aikana olleet 0-17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (THL/Sotkanet) ja % lastensuojelun asiakkaiden kokonaismäärästä kerätään kuukausittain Tietosisältö kuvaa prosentuaalisesti, kuinka lastensuojelun sijaishuollon asiakkaiden kokonaislukumäärä suhteutuu kaikkien 0-17-vuotiaiden määrään (%) ja lastensuojelun asiakkaiden kokonaismäärään (%). Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa sijaishuollon asiakkaiden kokonaismäärän (N) koordinoijalle, joka laskee suhdeluvut. Sijaishuollon asiakkaita ovat ne lastensuojelun asiakkaat, jotka on otettu huostaan. Luku ei sisällä kiireellisiä sijoituksia. Sijaishuollon asiakkaiden lukumäärälähteenä käytetään asiakastietojärjestelmää. 0-17-vuotiaiden kokonaismäärän laskemisessa lähteenä käytetään Tilastokeskusta. 14/LAPE: Kuntalaiset, joiden lastensuojelun asiakkuus päättynyt suhteutettuna alle 21-vuotiaiden määrään (%) kerätään kuukausittain Tietosisältö kuvaa niiden lastensuojelun asiakkaiden kokonaislukumäärää, joiden asiakkuus lastensuojelun avohuollossa tai jälkihuollossa on päättynyt edeltävänä vuonna. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lukeman (N) koordinoijalla, joka suhteuttaa sen 0-20-vuotiaiden määrään. Kunnan 0-20-vuotiaiden kokonaismäärän laskemisessa lähteenä käytetään Tilastokeskus. 27

15/LAPE: Kuntalaiset, joiden huostaanotto on päättynyt suhteutettuna 0-17-vuotiaiden määrään (%) kerätään vuosittain Tietosisältö kuvaa niiden lasten ja nuorten kokonaislukumäärää, joiden huostaanotto on päättynyt edeltävänä vuonna. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lukeman (N) koordinoijalla, joka suhteuttaa sen 0-17-vuotiaiden määrään. Kunnan 0-17-vuotiaiden kokonaismäärän laskemisessa lähteenä käytetään Tilastokeskusta. 16/LAPE: Kiireelliset sijoitukset/0-17-vuotias asukas (%) kerätään kuukausittain Tietosisältö kuvaa prosentuaalisesti kiireellisesti sijoitettujen lasten lukumäärää suhteutettuna kunnassa asuvien 0-17-vuotiaiden lukumäärään. Lähteenä käytetään kunnan asiakastietojärjestelmää. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lukumäärän ja koordinoija laskee suhdeluvun. Kunnan 0-17-vuotiaiden kokonaismäärän laskemisessa lähteenä käytetään Tilastokeskusta. 17/LAPE: Lastensuojelun kokonaisbruttokustannukset suhteessa 0-17-vuotiaiden asukkaiden määrään (%) ja lastensuojelun asiakkaiden kokonaismäärään (%) kerätään kuukausittain Tietosisältö kuvaa prosentuaalisesti lastensuojelun kokonaisbruttokustannuksia alle 18-vuotiaiden määrään (%) ja lastensuojelun asiakkaiden määrään suhteutettuna (%). Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lastensuojelun kokonaisbruttokustannukset (N) koordinoijalle, joka laskee suhdeluvut. Lähteenä käytetään kunnan kirjanpitoa. Kunnan 0-17-vuotiaiden kokonaismäärän laskemisessa lähteenä käytetään Tilastokeskusta. 28

18/LAPE: Lastensuojelun avohuollon kokonaisbruttokustannukset verrattuna sijaishuollon kokonaisbruttokustannuksiin (%) kerätään vuosittain Tietosisältö kuvaa prosentuaalisesti lastensuojelun avohuollon kokonaisbruttokustannuksia verrattuna lastensuojelun sijaishuollon kokonaisbruttokustannuksiin edellisen vuoden todellisen toteuman mukaisesti. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lastensuojelun avohuollon kokonaisbruttokustannukset (N) ja sijaishuollon kokonaisbruttokustannukset (N) koordinoijalle, joka laskee suhdeluvun. Lähteenä käytetään kunnan kirjanpitoa. 19/LAPE: Sosiaalihuoltolain mukaisten lapsiperhepalvelujen kokonaisbruttokustannukset suhteutettuna 0-17-vuotiaiden asukkaiden määrään(%) kerätään kuukausittain Tietosisältö kuvaa prosentuaalisesti sosiaalihuoltolain mukaisten lapsiperhepalvelujen kokonaisbruttokustannuksia 0-17-vuotiaiden määrään suhteutettuna. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa SHL:n mukaisten lapsiperhepalvelujen kokonaisbruttokustannukset (N) koordinoijalle, joka laskee suhdeluvun. Lähteenä käytetään kunnan tilinpäätöstä. Kunnan 0-17-vuotiaiden kokonaismäärän laskemisessa lähteenä käytetään Tilastokeskusta. 29

20/LAPE: Sosiaalihuoltolain mukaisten lapsiperhepalvelujen ja lastensuojelulain mukaisten palvelujen kokonaisbruttokustannukset suhteutettuna 0-17-vuotiaiden asukkaiden määrään (%) kerätään vuosittain Tietosisältö kuvaa sosiaalihuoltolain mukaisten lapsiperhepalvelujen ja lastensuojelulain mukaisten palvelujen kokonaisbruttokustannuksia (ei vammaispalvelulain eikä kehitysvammalain mukaisia) 0-17-vuotiaiden määrään suhteutettuna. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lukumäärät (N) koordinoijalle, joka laskee luvut yhteen ja suhteuttaa summan taustaindikaattoriin. Lähteenä käytetään kunnan kirjanpitoa. Kunnan 0-17-vuotiaiden kokonaismäärän laskemisessa lähteenä käytetään Tilastokeskusta. 21/LAPE: Äitiysneuvolasta tehtyjen ennakollisten lastensuojeluilmoitusten määrä suhteutettuna synnyttäneiden määrään (%) kerätään vuosittain Indikaattori ilmaisee edeltävänä vuonna äitiysneuvoloista tehtyjen ennakollisten lastensuojeluilmoitusten kokonaismäärän (N) ja synnyttäneiden määrän (N). Lisäksi se kertoo ennakollisten lastensuojeluilmoitusten lukumäärän suhteen synnyttäneiden määrään (%). Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lukumäärät (N) koordinoijalle, joka laskee suhdeluvun. Lähteet: Kunnan asiakas/potilastietojärjestelmä. 30

22/LAPE: Lastenneuvolan asiakkaat (N) suhteutettuna kaikkien 0-6-vuotiaiden määrään (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa 0-6 vuotiaiden, neuvolapalveluita edeltävänä vuonna kotikunnassaan käyttäneiden lasten kokonaislukumäärää (N) ja sen suhdetta kaikkien 0-6-vuotiaiden määrään. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa asiakkaiden kokonaislukumäärän (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa sen vastaavanikäiseen väestöön. Huom! Kyseessä ovat palvelua käyttäneet asiakasmäärät, eivät käyntimäärät. Lähteet: Kunnan asiakas/potilastietojärjestelmä ja Tilastokeskus/väestötilastot. 23/LAPE: Lastenneuvolan peruuttamattomat poisjäännit (N) suhteutettuna lastenneuvolakäyntien kokonaismäärään (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa lastenneuvolan peruuttamattomien poisjääntien kokonaismäärää (N) edeltävältä vuodelta. Lisäksi indikaattori kuvaa tämän määrän suhteen lastenneuvolakäyntien kokonaismäärään. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lastenneuvolakäyntien kokonaismäärän (N) ja lastenneuvolan peruuttamattomien poisjääntien määrän (N) koordinoijalle, joka laskee suhdeluvun. Lähde: Kunnan asiakas/potilastietojärjestelmä. 24/LAPE: Kouluterveydenhuollon käynnit suhteutettuna kaikkien peruskoululaisten määrään edeltävänä lukuvuonna (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa kouluterveydenhuollon käyntimääriä (käynnit lääkärillä ja terveydenhoitajalla yhteensä, EI OHR-käyntejä) edeltävänä lukuvuonna. Lisäksi indikaattori kertoo edeltävän lukuvuoden käyntimäärän suhteen edeltävän lukuvuoden peruskoululaisten määrään. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa käyntimäärät ja peruskoululaisten kokonaismäärän (N) koordinoijalle, joka laskee suhdeluvun. Lähteet: Kunnan potilastietotietojärjestelmä ja sivistystoimen tietojärjestelmä. 31

25/LAPE: Kouluterveydenhuollon lääkärikäynnit (N) suhteutettuna vastaavia ikäryhmiä edustavien peruskoululaisten määrään edeltävänä lukuvuonna (%) kerätään lukuvuosittain Indikaattori kuvaa 1. luokkalaisten (N), 5. luokkalaisten (N) ja 8. luokkalaisten (N) kouluterveydenhuollon lääkärikäyntimääriä edeltävänä lukuvuonna. Lisäksi indikaattori kertoo näiden lukumäärien suhteen vastaavia ikäryhmiä edustaneiden peruskoululaisten määriin edeltävänä lukuvuonna. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa käyntimäärät ja em. Koulun ikäryhmän peruskoululaisten määrät (N) koordinoijalle, joka laskee suhdeluvut. Lähteet: Kunnan potilastietotietojärjestelmä ja sivistystoimen tietojärjestelmä. 26/LAPE: Kaikki 0-17-vuotiaiden käynnit lääkärillä terveyskeskuksissa (N) suhteutettuna kaikkien 0-17- vuotiaiden määrään (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa 0-17-vuotiaiden lääkärikäyntien kokonaismäärää terveyskeskuksissa edeltävänä vuonna. Lisäksi se kertoo tämän lukumäärän suhteen kaikkien 0-17-vuotiaiden määrään. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa kokonaiskäyntimäärän (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa sen 0-17-vuotiaiden kokonaismäärään. Lähteet: Kunnan asiakas/potilastietojärjestelmä ja Tilastokeskus/väestötilastot. 27/LAPE: Kaikki 0-17-vuotiaiden käynnit sairaanhoitajalla terveyskeskuksissa (N) suhteutettuna kaikkien 0-17- vuotiaiden määrään (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa 0-17-vuotiaiden käyntimääriä sairaanhoitajalla terveyskeskuksissa edeltävänä vuonna. Lisäksi se kertoo tämän lukumäärän suhteen kaikkien 0-17-vuotiaiden määrään. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa kokonaiskäyntimäärän (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa sen 0-17-vuotiaiden kokonaismäärään. Lähteet: Kunnan asiakas/potilastietojärjestelmä ja Tilastokeskus/väestötilastot. 32

28/LAPE: Suun terveydenhuollossa hoidettujen 0-17-vuotiaiden määrä (%) suhteutettuna 0-17- vuotiaiden määrään (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa suun terveydenhuollossa hoidettujen 0-17- vuotiaiden kokonaismäärään edeltävänä vuonna. Lisäksi se kertoo tämän luvun suhteutumisen 0-17- vuotiaiden määrään. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa hoidettujen kokonaismäärän (N), joka suhteuttaa sen 0-17-vuotiaiden kokonaismäärään. Huom! Kyseessä ovat asiakasmäärät, eivät käyntimäärät. Lähteet: Kunnan asiakas/potilastietojärjestelmä ja Tilastokeskus/väestötilastot. 29/LAPE: Alle 16-vuotiaiden hoitojaksojen (N) lukumäärä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Lasten ja nuorten yksikössä tai vastaavassa FSHKY:n yksikössä suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa alle 16-vuotiaiden hoitojaksojen lukumäärää Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Lasten ja nuorten yksikössä edeltävänä vuonna. Lisäksi se kertoo hoitojaksojen määrän suhteen kaikkien alle 16-vuotiaiden määrään. sairaanhoitopiirin vastuuhenkilö ilmoittaa hoitojaksojen kuntakohtaiset kokonaismäärät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne alle 16-vuotiaiden kuntakohtaisiin kokonaismääriin ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin käyttämä potilastietojärjestelmä ja Tilastokeskus/väestötilastot. 33

30/LAPE: Alle 16-vuotiaiden hoitopäivien (N) lukumäärä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Lasten ja nuorten yksikössä suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön (%) kerätään kuukausittain Indikaattori kuvaa alle 16-vuotiaiden hoitopäivien lukumäärää Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Lasten ja nuorten yksikössä edeltävänä vuonna. Lähtöpäivää ei lasketa hoitopäiväksi. Lisäksi indikaattori kertoo hoitopäivien määrän suhteen kaikkien 16-vuotiaiden määrään. Sairaanhoitopiirin vastuuhenkilö ilmoittaa kuntakohtaiset hoitopäivien kokonaismäärät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne alle 16-vuotiaiden kokonaismääriin ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin käyttämä potilastietojärjestelmä ja Tilastokeskus/väestötilastot. 31/LAPE: Alle 16-vuotiaiden päivystyskäyntien määrä (N) Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Lasten ja nuorten yksikössä tai vastaavasa FSHKY:n yksikössä suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa alle 16-vuotiaiden päivystyskäyntien lukumäärää Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Lasten ja nuorten yksikössä tai vastaavassa FSHKY:n yksikössä edeltävänä vuonna. Lisäksi se kertoo päivystyskäyntien määrän suhteen kaikkien alle 16-vuotiaiden määrään. Sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien vastuuhenkilöt ilmoittavat päivystyskäyntien kuntakohtaiset kokonaismäärät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne alle 16-vuotiaiden kokonaismääriin ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien käyttämät potilastietojärjestelmät ja Tilastokeskus/väestötilastot. 34

32/LAPE: Alle 16-vuotiaiden avohoitokäynnit (N) Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien Lasten ja nuorten yksiköissä suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa alle 16-vuotiaiden avohoitokäyntien lukumäärää Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien Lasten ja nuorten yksiköissä edeltävänä vuonna. Lisäksi se kertoo avohoitokäyntien määrän suhteen kaikkien alle 16-vuotiaiden määrään. Sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien vastuuhenkilöt ilmoittavat kunnalliset avohoitokäyntien kokonaismäärät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne alle 16-vuotiaiden kokonaismäärään ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien käyttämät potilastietojärjestelmät ja Tilastokeskus/väestötilastot. 33/LAPE: Alle 16-vuotiaiden avohoitokäynnit (N) Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin lastenneurologian poliklinikalla suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa alle 16-vuotiaiden avohoitokäyntien lukumäärää Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin lastenneurologian poliklinikalla edeltävänä vuonna. Lisäksi se kertoo avohoitokäyntien määrän suhteen kaikkien alle 16-vuotiaiden määrään. Sairaanhoitopiirin vastuuhenkilö ilmoittaa kunnalliset avohoitokäyntien kokonaismäärät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne alle 16-vuotiaiden kokonaismäärään ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin käyttämä potilastietojärjestelmä ja Tilastokeskus/väestötilastot. 35

34/LAPE: 0 12-vuotiaiden erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian avohoitokäynnit (N) suhteutettuna kaikkien 0 12-vuotiaiden määrään (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa lastenpsykiatrian erikoisalan edeltävän vuoden avohoitokäyntien lukumäärää (N) Kanta- Hämeessä ja lukumäärän suhdetta kaikkien 0-12-vuotiaiden lasten määrään. Sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien vastuuhenkilöt ilmoittavat käyntien kuntakohtaiset kokonaismäärät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne 0-12-vuotiaiden kokonaismääriin ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien käyttämät potilastietojärjestelmät ja Tilastokeskus/väestötilastot. 35/LAPE: 0 12-vuotiaiden erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian hoitopäivät (N) suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa 0 12-vuotiaiden erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian hoitopäivien lukumäärää Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä edeltävänä vuonna. Lähtöpäivää ei lasketa hoitopäiväksi. Lisäksi indikaattori kertoo hoitopäivien määrän suhteen kaikkien 0 12-vuotiaiden määrään. Sairaanhoitopiirin vastuuhenkilö ilmoittaa hoitopäivien kunnalliset kokonaismäärät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne 0 12-vuotiaiden kokonaismääriin ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien käyttämät potilastietojärjestelmät ja Tilastokeskus/väestötilastot. 36

36/LAPE: 13 17-vuotiaiden erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit (N) suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa nuorisopsykiatrian erikoisalan avohoitokäyntien edeltävän vuoden kokonaislukumäärää (N) Kanta-Hämeessä ja lukumäärän suhdetta kaikkien 13 17-vuotiaiden nuorten määrään. Sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien vastuuhenkilöt ilmoittavat käyntien kunnalliset kokonaismäärät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne 13 17-vuotiaiden kokonaismääriin ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien käyttämät potilastietojärjestelmät ja Tilastokeskus/väestötilastot. 37/LAPE: 13 17-vuotiaiden erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian hoitopäivät (N) suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa 13 17-vuotiaiden erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian hoitopäivien lukumäärää Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä edeltävänä vuonna. Lähtöpäivää ei lasketa hoitopäiväksi. Lisäksi se kertoo hoitopäivien määrän suhteen kaikkien 13 17-vuotiaiden määrään. Sairaanhoitopiirin vastuuhenkilö ilmoittaa hoitopäivien kunnalliset kokonaismäärät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne 13 17-vuotiaiden kokonaismääriin ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin käyttämä potilastietojärjestelmä ja Tilastokeskus/väestötilastot. 37

38/LAPE: Lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon yli 3 kk odottaneet alle 18-vuotiaat 31.12. (N) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa Kanta-Hämeessä lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon yli 3 kuukautta odottaneiden 0-17-vuotiaiden lasten lukumäärää (N) ja sen suhdetta kaikkien 0-17-vuotiaiden kokonaismäärään. Sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien vastuuhenkilöt ilmoittavat kuntakohtaiset määrät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne 0-17-vuotiaiden kokonaismääriin ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien käyttämät potilastietojärjestelmät ja Tilastokeskus/väestötilastot. 39/LAPE: Kanta-Hämeen keskussairaalan ja hyvinvointikuntayhtymien Lasten- ja nuorten yksiköihin hoitoa yli 6 kk odottaneet alle 16-vuotiaat 31.12. (N) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa Kanta- Hämeen keskussairaalan ja hyvinvointikuntayhtymien Lasten- ja nuorten yksiköihin hoitoa yli 6 kk odottaneiden alle 16-vuotiaiden lukumäärää (N) ja sen suhdetta kaikkien alle 16-vuotiaiden kokonaismäärään. Sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien vastuuhenkilöt ilmoittavat kuntakohtaiset määrät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne alle 16-vuotiaiden kokonaismääriin ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien käyttämät potilastietojärjestelmät ja Tilastokeskus/väestötilastot. 38

40/LAPE: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien Lasten ja nuorten yksikköihin tulleiden lähetteiden määrä (N) suhteutettuna alle 16-vuotiaiden määrään (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien Lasten ja nuorten yksiköihin tulleet kuntakohtaiset lähetemäärät edeltävältä vuodelta. Sairaanhoitopiirin ja hyvinvointikuntayhtymien vastuuhenkilöt ilmoittavat kunnalliset kokonaismäärät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne alle 16-vuotiaiden kokonaismääriin ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin käyttämät potilastietojärjestelmät ja Tilastokeskus/väestötilastot. 41/LAPE: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin lastenneurologian poliklinikalle tulleiden lähetteiden määrä (N) suhteutettuna alle 16-vuotiaiden määrään (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin lastenneurologian poliklinikalle tulleet kuntakohtaiset, alle 16-vuotiaita koskevat lähetemäärät edeltävältä vuodelta. Sairaanhoitopiirin vastuuhenkilö ilmoittaa kunnalliset kokonaismäärät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne alle 16- vuotiaiden kokonaismääriin ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin käyttämä potilastietojärjestelmä ja Tilastokeskus/väestötilastot. 39

42/LAPE: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja FSHKY:n nuorisopsykiatrialle tulleiden lähetteiden määrä (N) suhteutettuna alle 18-vuotiaiden määrään (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin ja FSHKY:n nuorisopsykiatrialle tulleet kuntakohtaiset lähetemäärät edeltävältä vuodelta. Sairaanhoitopiirin ja FSHKY:n vastuuhenkilöt ilmoittavat kunnalliset kokonaismäärät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne alle 18-vuotiaiden kokonaismääriin ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja FSHKY:n käyttämät potilastietojärjestelmät ja Tilastokeskus/väestötilastot. 43/LAPE: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja FSHKY:n lastenpsykiatrialle tulleiden lähetteiden määrä (N) suhteutettuna alle 18-vuotiaiden määrään (%) kerätään vuosittain Indikaattori kuvaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja FSHKY:n astenpsykiatrialle tulleet kuntakohtaiset lähetemäärät edeltävältä vuodelta. Sairaanhoitopiirin ja FSHKY:n vastuuhenkilö ilmoittaa kunnalliset kokonaismäärät (N) koordinoijalle, joka suhteuttaa ne alle 18-vuotiaiden kokonaismääriin ja laskee maakunnallisen ja seudulliset keskiarvot. Lähteet: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja FSHKY:n käyttämät potilastietojärjestelmät ja Tilastokeskus/väestötilastot. 40

44/LAPE: Äitiys- ja lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, ehkäisykäyntien, perhesuunnittelun sekä muun vastaavan ehkäisevän toiminnan kokonaisbruttokustannukset suhteutettuna alle 16-vuotiaiden määrään (%) kerätään vuosittain Indikaattori kertoo äitiys- ja lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, ehkäisykäyntien, perhesuunnittelun ja muun ehkäisevän toiminnan kokonaisbruttokustannukset ( ) ja bruttokustannukset/0-25-vuotias. Luku ei sisällä opiskelijaterveydenhuollon kustannuksia. Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lukeman koordinoijalle, joka laskee suhdeluvun. Lähteet: kuntakirjanpito ja Tilastokeskus. 45/LAPE: 0-17-vuotiaiden lääkinnällisen kuntoutuksen kokonaisbruttokustannukset suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön (%) kerätään vuosittain Indikaattori kertoo alle 18-vuotiaiden lääkinnällisen kuntoutuksen kokonaisbruttokustannukset ja niiden suhteutumisen vastaavanikäiseen väestöön. Kuntoutusportin määritelmä kuntoutuksesta: kuntien velvollisuutena on järjestää asukkaidensa lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut osana kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa tarkoitettua sairaanhoitoa. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa ja ylläpitää potilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistää hänen elämänhallintaansa ja päivittäistä itsenäistä suoriutumista.//kuntoutussuunnitelma laaditaan yhdessä potilaan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa (L785/1992 4a ). Suunnitelma on yksilöllinen ja kirjallinen, ja siinä määritellään lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja tarpeelliset kuntoutustoimenpiteet (L1326). Kunnan vastuuhenkilö ilmoittaa lukeman koordinoijalle, joka laskee suhdeluvun. Lähteet: kunnan kirjanpitoa ja Tilastokeskus/väestötilastot. 41

Liite 2. Suhdelukulaskurin tarve ja toimintaperiaatteet Lape-hanke ja Pikassos ovat kehittäneet suhdelukulaskurin (Excel-tiedosto), johon syötetään kunnista ilmoitetut, sote-palveluja koskevat lukumäärät sekä Tilastokeskuksen julkaisemat taustaindikaattoritiedot. Suhdelukulaskuri kaikkine yksityiskohtineen on työryhmän jäsenten hyödynnettävänä. Laskurin avulla indikaattoreja koskevien kuvioiden tekeminen ja tarkastelu on nopeaa. Taulukkoon on vaivatonta tehdä korjauksia jälkikäteenkin. Ilman lukumäärien suhteuttamista ennalta sovittuihin taustaindikaattoreihin, Kanta-Hämeen kuntien sote-tilastojen ajallinen ja alueellinen vertaileminen olisi mahdotonta. Vertailu edellyttää myös tarkkoja, yhdessä laadittu indikaattorimääritelmiä. Siksi työryhmä on laatinut tietosisältökoosteen, joka selittää indikaattoreja sekä ohjeistaa tilastointia ja kirjaamista (liite 1). Indikaattoritiedot on analysoitava sanallisesti työryhmässä, jonka jäsenet osaavat monipuolisesti tulkita lukuihin vaikuttavia tekijöitä. Pelkkä suhdelukulaskuri lukuineen ei anna palvelusuunnittelua ja seurantaa tukevaa tietoa. Suhdelukulaskuriin viedyt lukumäärät kerätään samoin kriteerein kunnista. 42