SOTE-PALVELUT JA INTEGRAATIO -TYÖRYHMÄ Aika Maanantai 8.10.2018 klo 13.00 16.00 Paikka Turun kaupungintalo (Aurakatu 2), kokoustila Armfelt Jäsenet: Liuksa Riitta (pj) toimialajohtaja Turku Aaltonen Seija kuntayhtymäjohtaja V-S erityishuoltopiiri (asiat 3-9) Ahonen Sari palvelualuejohtaja Turku Ekelund Jesper toimialuejohtaja VSSHP (asiat 1-4) Hulkkonen Mikko muutosagentti LAPE-muutosohjelma Jormakka Pia henkilöstön edustaja KOHO/TEHY Kauppila Wiveka hallintoylihoitaja VSSHP Kauniskangas Katariina palvelualuejohtaja Turku Kiviniemi Kirsi muutosagentti I&O kärkihanke Koistinen Sari johtava ylilääkäri Loimaa Kuronen Sirpa palvelualuejohtaja Turku Kytö Ville hallintoylilääkäri VSSHP (asiat 1-6) Purhonen Eeva sosiaalipalveluiden johtaja Salo Pöyhönen Iiro perusturvajohtaja Naantali Rantanen Sari sosiaali- ja terveysjohtaja Uusikaupunki Sundqvist Paula hyvinvointikoordinaattori Parainen Tuimala Marika kuntayhtymän johtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tuomaala Erkki johtava ylilääkäri Kaarina (asiat 1-7) Väinölä Sari henkilöstön edustaja JUKO (asiat 3-9) Oksanen Pasi (siht.) erikoissuunnittelija VS-muutosorganisaatio Kutsuttuna: Arola-Järvi Anna selvityshenkilö VS-muutosorganisaatio (asiat 1-4) Järvenpää Tapio tietohallintojohtaja VS-muutosorganisaatio (asiat 4-5) Kiviluoto Jenni erikoissuunnittelija VS-muutosorganisaatio Pakarinen Mikko erikoissuunnittelija VS-muutosorganisaatio Parpo Antti muutosjohtaja VS-muutosorganisaatio Rantanen Sirpa toimitusjohtaja EPLL Söderlund Riitta johtava hammaslääkäri Salo Valtonen Pirjo erikoissuunnittelija VS-muutosorganisaatio Virtanen Laura suunnittelija VS-muutosorganisaatio 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat. 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Hyväksytään edellisen kokouksen muistio (asialistan liite 1) Hyväksyttiin.
3 Järjestämisen käsikirjan periaatelinjaukset tuotannon valmistelun pohjaksi Järjestämisen käsikirjassa määritellään miten maakunnan järjestämisvastuulla olevat tehtävät ja palvelut järjestetään ja toimeenpannaan. Siinä linjataan myös maakunnan järjestämisvastuulla olevien tehtävien ja palveluiden tuottamistavoista. Järjestämisen käsikirjassa kuvataan: - Palvelujen järjestämistä kuvaavat yleiset periaatteet ja tavoitteet - Maakunnan ohjausmalli ja toiminnassa käytettävien ohjaavien asiakirjojen rooli - Ohjauksen ja valvonnan organisointi - Palvelujen hallinta- ja hankintaprosessit - Tutkimus- koulutus- ja innovaatiotoiminnan organisointi - Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet - Järjestäjän organisoitumisen rakenteet Tämän lisäksi järjestäjän käsikirjaan sisältyvät palvelukohtaiset palvelukuvaukset maakunnan järjestämisvastuulla olevista toiminnoista. Näissä kuvataan palvelun sisältö sekä otetaan kantaa palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen, palvelujen tuottamistapaan, palvelutarpeen ja kustannusten arvioituun kehitykseen, asiakasmaksuihin sekä siihen, miten palvelujen toimivuutta seurataan ja arvioidaan. Erikoissuunnittelija Mikko Pakarinen esittelee tuotannon valmistelua ohjaavia periaatteita, jotka on kuvattu järjestämisen käsikirjan tämän hetkisessä luonnoksessa. Merkitään tiedoksi ja päätetään toimittaa periaatteet sote-palvelut ja integraatio -työryhmän alatyöryhmille sisällöllisessä valmistelussa huomioitavaksi. Muistion liitteenä 1 on Mikko Pakarisen esitys valmistelua ohjaavista periaatteista. Muistion liitteenä 2 on järjestämisen näkökulmasta koostetut näkemykset niihin avoimiin kysymyksiin, joihin sote-palvelut ja integraatio työryhmä kesäkuun 2018 kokouksessaan toivoi järjestäjän linjausta. Päätettiin toimittaa esitellyt periaatteet ja avoimia kysymyksiä koskevat näkemykset sote-palvelut ja integraatio työryhmän alatyöryhmille sisällöllisessä valmistelussa huomioitaviksi. Todettiin, että kun valmistelussa tulee vastaan uusia kysymyksiä, joihin kaivataan järjestäjän linjauksia, toimitetaan kysymykset Mikko Pakariselle ja Pasi Oksaselle. Sari Väinölä ja Seija Aaltonen saapuivat kokoukseen asian käsittelyn aikana kello 13.10. 4 Asiakas- ja palveluohjauksen valmistelutilanne Palveluohjauksella tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa asiakkaan tarpeet, palvelujärjestelmä palveluineen ja maakunnan asettamat taloudelliset ja hallinnolliset reunaehdot toteutuvat. Järjestäjän näkökulmasta palveluohjaus toimii käytettävissä olevien resurssien hallinnan ja
kohdentamisen välineenä. Keskeisenä tavoitteena on asiakasvirran hallittavuuden parantaminen ja siihen liittyen palveluohjauksen toimenpiteiden kohdentaminen asiakastarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat ovat palveluohjauksen keskiössä. Heidän kannaltaan palvelun keskeiset tekijät ovat palvelujen suunnitelmallisuus, kokonaisvaltaisuus, koordinointi, oikea-aikaisuus, joustavuus ja jatkuvuus sekä ajallisesti että yli professio- ja organisaatiorajojen. Käytännössä palveluintegraatio tarkoittaa järjestäjän näkökulmasta kykyä varmistaa asiakasprosessien eteneminen ja etenkin luoda ja johtaa organisaatiorajat ylittäviä palveluketjuja. Asiakas- ja palveluohjausta valmisteleva työryhmä on valmistellut yhteisesti hyväksyttäviä periaatteita, joiden tulee näkyä eri palveluissa, jotta maakunta voi tukea asukkaan ja asiakkaan arjessa pärjäämistä: Kaikki Varsinais-Suomen asukkaat ovat palveluohjauksen asiakkaita. Suurin osa saa tarvitsemansa palveluohjauksellisen avun digitaalisten palveluiden kautta (esim. ODA, terveyskylä ym.). Asiakkaalla on aina mahdollisuus saada myös henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, joka järjestetään monikanavaisesti. Palveluohjaus sisältyy kaikkiin asiakas- ja potilastyön toimenkuviin. Palveluohjaus tapahtuu samojen periaatteiden ja prosessien mukaisesti riippumatta siitä, ketkä tai mitkä tahot prosessissa ovat toimijoina. Maakunnallista palveluohjausta ohjaa ja koordinoi maakunnan palveluohjauskeskus. Yksi ihminen, yksi suunnitelma. Asiakkaalle laaditaan vain yksi suunnitelma, joka kattaa kaikki ne palvelut, joita hän tarvitsee. Eri toimijat voivat käyttää ja katsella digitaalisessa muodossa olevaa asiakassuunnitelmaa siinä laajuudessa kuin siihen niiden tehtävän kannalta on perusteltu syy. Mahdollisuutta yhdistää yksittäisten ihmisten asiakassuunnitelmia perheiden suunnitelmiksi selvitetään. Asiakkaiden ohjautuminen järjestelmässä perustuu strukturoituihin arvioihin ja seuloihin, joista kertyvän datan käsittelyssä hyödynnetään algoritmeja. Näin kasvokkainen ihmistyöaika kohdentuu nykyistä paremmin sitä tarvitseville. Järjestäjä määrittelee käytettävät kriteeristöt asiantuntijoita kuultuaan. Päätöksentekoprosesseja strukturoidaan niin, että osa päätöksistä voidaan tehdä koneellisesti. Algoritminen päätöksenteko lisää päätöksenteon yhdenmukaisuutta, vähentää virheitä ja nopeuttaa prosesseja. Palveluohjauksen erityisenä tehtävä on tunnistaa paljon palveluita tarvitsevat varsinaissuomalaiset. Näille asiakkaille tarjotaan erikseen määriteltävin kriteerein intensiivistä, yksilöllistä palveluohjauspalvelua. Asiakas- ja palveluohjauksen työryhmä on esittänyt, että palvelutuotantoa valmisteleville työryhmille ja alatyöryhmille annetaan tehtäväksi tunnistaa kunkin palvelukokonaisuuden osalta TOP 5 prosessit / palveluketjut, joissa asiakasmäärä on suurin ja / tai kustannukset korkeat. Tämän jälkeen kussakin prosessissa tunnistetaan keskeiset valinnan kohdat, jotka suuntaavat asiakkaan palvelua suuntaan tai toiseen sekä eri toimijat, jotka kytkeytyvät tai joita tarvitaan kunkin pääprosessin läpiviemiseen. Tämän jälkeen prosesseja voidaan tarpeen mukaan yhdenmukaistaa tai liittää toisiinsa.
Palvelujen järjestämisen työryhmä hyväksyi kokouksessaan 27.9.2018 asiakas- ja palveluohjausta valmistelevan työryhmän esittämät linjaukset ja edellyttää ne huomioitavan palvelutuotannon palveluketjujen suunnittelun osana. Lisäksi järjestämisen työryhmä totesi, että voimassa olevan, Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen yhteydessä on hoitoreittien kuvaamisesta tehty linjaus, joka on syytä hyödyntää mahdollisuuksien mukaan asiakas- ja palveluohjauksen valmistelussa. Työryhmä myös totesi tarpeen tarkentaa valmistelutyössä asiakassegmenttien määrittelyä sekä tarkkuustasoa, jota palvelukokonaisuuksilla tarkoitetaan. Selvityshenkilö Anna Arola-Järvi esittelee asiaa. Päätetään toimittaa asiakas- ja palveluohjauksen peruslinjaukset tiedoksi sote-palvelut ja integraatio -työryhmän alatyöryhmille sisällöllisessä valmistelussa huomioitavaksi. Päätetään pyytää em. alatyöryhmiä nimeämään omaan valmisteluteemaansa liittyvät TOP 5 prosessit / palveluketjut, joissa asiakasmäärä on suurin ja / tai kustannukset korkeat. Alatyöryhmien näkemykset oman valmisteluteemansa olennaisimmista prosesseista käsitellään seuraavassa sote-palvelut ja integraatio työryhmän kokouksessa 16.11.2018. Muistion liitteenä 3 on Anna Arola-Järven esitys asiakas- ja palveluohjauksen peruslinjauksista. Asiasta käydyn keskustelun yhteydessä todettiin, että tähänastinen, teemakohtainen valmistelumme on organisoitu perinteisen sektorikohtaisen jaottelun mukaisesti. Katsottiin, että valmistelun edetessä on tarve uudelleenorganisoida työskentelyä sektorikohtaiset rajat ylittäen, asiakassegmentointia hyödyntäen. Keskustelussa nostettiin esiin myös tarve huomioida valmistelussa kansallisesti valmisteltavan 116117 päivystyksen ohjaus- ja neuvontapalvelun kytkeytyminen osaksi asiakas- ja palveluohjauksen kokonaisuutta. Päätettiin toimittaa asiakas- ja palveluohjauksen peruslinjaukset tiedoksi sote-palvelut ja integraatio -työryhmän alatyöryhmille sisällöllisessä valmistelussa huomioitavaksi. Päätettiin pyytää em. alatyöryhmiä nimeämään omaan valmisteluteemaansa liittyvät TOP 5 prosessit / palveluketjut, joissa asiakasmäärä on tällä hetkellä suurin ja / tai kustannukset korkeimmat. Alatyöryhmien näkemykset oman valmisteluteemansa olennaisimmista prosesseista käsitellään seuraavassa sote-palvelut ja integraatio työryhmän kokouksessa 19.11.2018. Tapio Järvenpää saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana kello 14.00. Jesper Ekelund poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana kello 14.10. Anna Arola-Järvi poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen kello 14.20. 5 Sähköisen asioinnin kehittäminen osana sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Maakunnan ICT-suunnittelun keskeisiä osakokonaisuuksia ovat:
- Maakunnan tietohallintamallin kuvaaminen ja ICT-toimijoiden roolien määrittäminen - Järjestelmien ja palvelujen siirron suunnittelu - Maakunnan järjestämistehtävien hoitamiseksi välttämättömien uusien palvelujen ja digitalisoinnin suunnittelu Digitalisaatioon liittyen on maakunnan asiakkaille tehtävän sote-ratkaisun tavoitekuvana Koko SOTE jokaisen taskuun. Käytännön kehittämistyötä tähän liittyen on jo tehty mm. Lupa auttaa ja KomPAssi-hankkeiden kautta sekä yhteistyössä Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän kanssa toteutetun MunKlinikka-etäpalvelun rakentamisessa. Palvelujen digitalisaatiossa ja sähköisen asioinnin kehittämisessä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kansallisia kehittämishankkeita (esim. UNA, ODA, Virtuaalisairaala) ja sitä tehdään yhteistyössä kansallisten toimijoiden (erityisesti SoteDigi Oy, Vimana Oy) kanssa. Tietohallintojohtaja Tapio Järvenpää esittelee asiaa. Merkitään tiedoksi ja käydään lähetekeskustelu palvelutuotannon sisällöllisen suunnittelun sekä sähköisen asioinnin kehittämiseen liittyvän valmistelun välisen yhteistyön tiivistämisestä. Tapio Järvenpään esitys on muistion liitteenä 4. Merkittiin tiedoksi, että mobiilipalvelujen kehittämisessä valmistaudutaan Varsinais-Suomen johdolla kokoamaan maakunnista konsortio, joka lähtee yhdessä SoteDigi Oy:n kanssa kehittämään mobiilipalveluja. Kaavailuissa on lähdetty siitä, että konsortioon mukaan liittyvien maakuntien / sairaanhoitopiirien alueella asuu 2 miljoonaa asukasta. Tavoitteena on, että asiakas tavoittaa julkisen hallinnon sote-palvelut integroidusti mobiilin päätelaitteen kautta. Ensi vaiheessa palveluun pyritään tuomaan esim. omaolon palvelujen mobiililiittymä, asiakkaan omat tiedot, ajanvaraustiedot sekä mahdollisuus chat (ja video) yhteyteen hoitohenkilöstön kanssa. Sähköisen asioinnin kehittämiseen liittyen hahmotellaan myös Pöytyällä toteutetun munklinikka palvelun laajentamista erikoissairaanhoidon palveluilla (Tyks: Neuro). Tähän liittyen voitaisiin myös testata chat-palvelun toteuttamista yhteistyössä perusterveydenhuollon (arkisin 8-15) ja ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (24/7) kesken. Keskustelussa todettiin, että jatkossa ihmistyövoimaa voidaan vapauttaa uusiin tehtäviin, kun ensivaiheen arvioinnissa voidaan hyödyntää automatisoituja oirearviokyselyitä sekä yleisiin kysymyksiin vastaavia botteja. Todettiin tarve huomioida henkilöstön osaamistarpeissa se, että osa työntekijöistä tulee jatkossa työskentelemään pääasiassa sähköisen asioinnin asiakastyössä. Merkittiin valmistelutilanne tiedoksi ja todettiin, että sähköisen asioinnin nykyiset ja tulevat mahdollisuudet tulee huomioida palveluprosessien kehittämistyössä. Tapio Järvenpää poistui kokouksesta asian käsittelyn päätyttyä kello 15.10.
6 Sote-palveluverkon valmistelun tilannekatsaus Suunnittelija Laura Virtanen laatii muutosorganisaatiossa sote-palveluverkon suunnittelun tueksi analyyseja palvelujen saavutettavuudesta sekä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat tulevaan toimipisteverkkoon. Laura Virtanen antaa tilannekatsauksen palveluverkkosuunnittelusta. Merkitään valmistelutilanne tiedoksi. Laura Virtasen esitys on muistion liitteenä 5. Todettiin, että esityksessä on kyse matemaattisesta mallinnuksesta, joka antaa väestömäärään ja sen kehitykseen pohjautuen lähtökohdat palveluverkon ja jalkautuvien palvelujen suunnittelulle. Jatkovalmistelussa asiaa tulee edelleen tarkastella kahdesta näkökulmasta: Maakunnan järjestäjän näkökulma on tarkastella asukkaiden alueellisia tarpeita ja vastata siitä, että näihin tarpeisiin kyetään vastaamaan. Tuotannon valmistelussa tarkastellaan asiaa lisäksi oman tuotannon organisoinnin ja resurssihallinnan näkökulmasta. Todettiin, että kun tuotannon suunnittelussa edetään vaiheeseen, jossa on tarpeen ottaa kantaa palveluverkkoon liittyviin kysymyksiin, hyödynnetään työssä jo laadittuja ja muutosorganisaatiossa tarpeen mukaan laadittavia, palvelutarpeisiin pohjautuvia palveluverkkoselvityksiä. Ville Kytö poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana kello 15.15. 7 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille 2019 2020 Sote-johtajakokous totesi kokouksessaan 6.9.2018 tarpeen päivittää Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman vuosille 2019-2020 ja päätti esittää muutosorganisaatiolle, että päivitys valmistellaan muutosorganisaatiossa osana sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallista suunnittelua. Sote-johtajakokous esitti, että päivitys tuodaan vuoden 2019 alkupuolella kuntien ja kuntayhtymien käsiteltäväksi, josta se etenee hyväksyttäväksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuustoon. Päätetään, että järjestämissuunnitelman päivityksessä hyödynnetään järjestämisen käsikirjaan laadittuja palvelukuvauksia sekä järjestämisen käsikirjan ja asiakas- ja palveluohjauksen valmistelun periaatelinjauksia. Päätetään pyytää sote-palvelut ja integraatio työryhmän alatyöryhmiä huomioimaan valmistelutyössään järjestämissuunnitelman päivitys ja nostamaan suunnitelman päivitystä varten esille erityisesti sellaisia toimenpide-ehdotuksia, joita pyritään toteuttamaan kuntien ja kuntayhtymien välisenä yhteistyönä jo vuosien 2019 ja 2020 aikana, ennen järjestämisvastuun siirtymistä maakunnille.
Päätettiin, että järjestämissuunnitelman päivityksessä hyödynnetään järjestämisen käsikirjaan laadittuja palvelukuvauksia sekä järjestämisen käsikirjan ja asiakas- ja palveluohjauksen valmistelun periaatelinjauksia. Päätettiin, että järjestämissuunnitelmaa valmisteltaessa pidetään kehittämisen lähtökohtana palvelukokonaisuuksittain tunnistettavia, volyymiltaan olennaisimpia palveluprosesseja. Järjestämissuunnitelmassa kuvataan teemakohtaiset kärkiprojektit, jotka lähtökohtaisesti kohdistuvat em. prosesseihin. Kärkiprojektien avulla kehitetään ja otetaan käyttöön uusia toimintamalleja kuntien ja kuntayhtymien omilla päätöksillä jo ennen järjestämisvastuun siirtymistä maakunnille. Valmistelussa huomioidaan sähköisten palvelujen sekä palveluverkkojen kehittämiseen liittyvä työskentely ja varmistetaan se, että kehitettävät palveluprosessit ovat linjassa em. kokonaisuuksien valmistelun kanssa. Todettiin, että päivitys on tarkoitus saattaa kuntien ja kuntayhtymien päätöksentekoon käsiteltäväksi keväällä 2019 ja sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2019 kesäkuun valtuustoon. Erkki Tuomaala poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana kello 15.45. 8 Muut asiat Muita asioita ei ollut. 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 15.55. Muistion laati Pasi Oksanen erikoissuunnittelija