Sote-uudistuksen palvelujen järjestämisen alatyöryhmän esityslista

Transkriptio

1 Sote-uudistuksen palvelujen järjestämisen alatyöryhmän esityslista Aika: to , klo Paikka: Kelan Turun toimitalo, Eerikinkatu 26, 3 krs. Turku Jakelu: Parpo Antti, pj. muutosjohtaja V-S liitto Pakarinen Mikko, siht. erikoissuunnittelija V-S liitto Arola-Järvi Anna (ESTE) sosiaali- ja terveysjohtaja Kaarina / V-S liitto Ulfstedt Sofia kuntayhtymän johtaja Kårkulla samkommun Koivunen Jaana ylilääkäri Laitila Miikkulainen Tarja toimialajohtaja Lieto Kaunisto Jaakko sosiaali- ja terveysjohtaja Loimaa Penttinen Markus tk-lääkäri Lääkäriliitto / JUKO (sij. Riitta Ratia) tk-lääkäri Lieto Oikarinen Arto kunnanjohtaja Masku Pöyhönen Eeva-Sirkku sote-johtaja/ky-johtaja Paimio Korhonen Ari kaupunginjohtaja Raisio Niemelä Jari apulaiskaupunginjohtaja Salo Dalen Jaana perushoitaja SuPer/KoHo Liuksa Riitta toimialajohtaja Turku Kauniskangas Katariina palvelualuejohtaja Turku / V-S liitto Sartes Minna toimialajohtaja Turku Nyqvist Leo professori Turun yliopisto Rantanen Sari sosiaali- ja terveysjohtaja Uusikaupunki Heinonen Hannu kuntayhtymän johtaja V-S lastensuojelukuntayhtymä Kettunen Kari palvelujohtaja V-S TE toimisto Pesonen Arja talousjohtaja VSSHP / V-S liitto Siimar Mari tietopalvelupäällikkö VSSHP Setälä Leena sairaanhoitopiirin johtaja VSSHP Heilä Heikki ratkaisukeskuksen päällikkö Kela Kutsuttuina: Mäkinen Ari selvityshenkilö V-S liitto Oksanen Pasi erikoissuunnittelija Turku / V-S liitto Turpela Nina-Mari hallintojohtaja V-S liitto Melin Tuomo selvityshenkiklö V-S liitto

2 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja työjärjestyksen hyväksyminen Avattiin kokous, todettiin kläsnäolijat ja hyväksyttiin työjärjestys 2. Edellisen kokouksen ( ) muistion hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 3. Kokousisäntäorganisaation puheenvuoro KELA Heikki Heilä esittelee KELAn roolia uudistuksessa. Esitys: Merkitään tiedoksi Päätös: Merkitään tiedoksi. Todettiin, että on toivottavaa, ettei KELAN työssä synny päällekkäisyyksiä muiden toimijoiden kanssa, kuten Sote-Digi tai Vimana Oy, ja kansallisesti kyetään päättämään eri toimijoiden rooleista ja tehtäväjaoista erityisesti tietojärjestelmäratkaisujen osalta. 4. Sote-uudistuksessa ajankohtaista kansallisesti Perustuslakivaliokunnan lausunto, ja hallituksen evästys jatkovalmistelusta sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Tämän hetkinen tieto lainsäädäntövalmistelun tilanteesta ja muusta kansallisesti merkittävästä uudistusvalmisteluun liittyvästä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan suurimmat muutostarpeet liittyvät valinnanvapauden voimaantuloon ja vaiheistukseen sekä maakuntien rahoitukseen. Vastineessa tulee tarkastella myös asiakassuunnitelman sitovuutta ja siihen liittyviä oikeusturvakeinoja, alihankintaa koskevia säädöksiä, kielellisiä oikeuksia asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin palveluissa sekä valinnanvapauspilotteja. Myös EU-notifiointi nousi jälleen esille. Lisäksi on mietittävä tarkemmin sääntelyä, joka liittyy asiakkaiden osoittamiseen palveluntuottajille, maakunnan liikelaitoksen riittävään omaan palvelutuotantoon, valvontasäännöksiin ja elinkeinoharjoittajan oikeusturvaan. Antti Parpo esittelee asiaa. Esitys: Merkitään tiedoksi Päätös: Merkitään tiedoksi

3 5. Yhtiöittämisvalmistelun tilanne Maakunnan sote-palvelujen palvelutuotanto perustuu yhden sote-liikelaitoksen malliin. Valinnanvapauden piiriin tulevien palvelujen osalta toiminnat voidaan yhtiöittää valinnanvapauslain hengen mukaisesti. Valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa valmistelussa huomioidaan myös liikelaitoksen rooli mahdollisena palveluntuottajana. Tuotannon järjestämistavalla pyritään varmistamaan monipuolinen ja toimiva palvelutarjonta. Järjestäjällä tulee olla mahdollisuus ohjata ja valvoa palvelutuotantoa niin, ettei yksikään palveluntuottaja saavuta markkinoiden toimintaa tai järjestäjän toimintaedellytyksiä vaarantavaa määräävää markkina-asemaa. Tästä syystä järjestäjän organisoinnissa on varmistettava riippumattomuus palvelutuotannosta. Maakunnan oma palvelutuotanto suunnittelee ja tuottaa palvelut palvelujen järjestämistä ohjaavien tavoitteiden antamissa rajoissa. Markkinoiden toimivuudesta huolehditaan määrittelemällä järjestettävät palvelut ja palvelukokonaisuudet sekä tuottajille maksettavat korvaukset niin, että ne mahdollistavat useiden, erilaisten palveluntuottajien toiminnan. Järjestäjän näkökulmasta palvelutuotannossa julkinen ja yksityinen suoran valinnan palvelutuotanto ovat samalla viivalla. Toisin sanoen, tulostavoitteet, yhteydenpito, neuvottelu- ja seurantaprosessit, raportointi- sekä laatu- ja itsearviointijärjestelmävaatimukset ovat samanlaisia julkiselle ja yksityiselle palvelutuotannolle. Järjestäjä avaa palveluntuottajille asettamiaan vaatimuksia hallintopäätöksessä ja sen liitteenä olevissa palvelukuvauksissa. Lähtökohtaisesti maakunta järjestää tehtävät ja palvelut oman väestön ja maakunnan alueella toimivien eri tahojen tarpeiden pohjalta. Yhtiöittämisen lähtökohtana on valmistelussa oleva lainsäädäntö ja järkevät toiminnalliset kokonaisuudet. Mahdollisesti yhtiöitettävät palvelut voidaan jakaa neljään kokonaisuuteen: 1) Palvelut, jotka asiakkaat jatkossa hankkivat asiakaspalvelusetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla 2) Tukipalvelut, jotka osin palvelevat tulevan maakunnan toimintoja ja osin jäljelle jääviä kuntien toimintoja 3) Sote-keskus palvelut, jotka kilpailevat yksityisten sote-keskusten kanssa 4) Työterveyshuolto ja muu(t) sote-yhtiöt Kohdan 1 osalta valmistelussa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että ensisijainen palveluntuottaja on yhtiö ja tulkintamme mukaan nämä palvelut tulee käytännössä yhtiöittää. Kohdan 3 osalta yhtiöittämispakkoa ei ole, mutta mikäli haluamme kilpailla yksityisen palvelutuotannon kanssa ja siten pitkällä tähtäimellä varmistaa julkisesti omistetut sote-palvelut, ei yhtiöittämiselle ole käytännössä vaihtoehtoa.

4 Kohdan 2 osalta kunnissa ja kuntayhtymissä toimitaan tälläkin hetkellä osin yhtiömuodossa. Maakunnan toimintojen organisoitumiseen liittyen myös näitä palveluita joudutaan uudelleen organisoimaan, jotta voimme hankintalaki ja kilpailuneutraliteetti huomioiden toteuttaa järkevän organisaatiorakenteen. Kohta 4 on oma erityiskysymyksensä. Osa maakunnan julkisesti omistetusta palvelutuotannosta toimii tälläkin hetkellä yhtiönä. Toimintaan liittyy laajemmin kilpailuneutraliteetista tuleva yhtiöitysvelvoite, joka tulee täyttää jo mennessä. LIITE. Yhtiöittämisvalmistelu Ari Mäkinen esittelee asiaa. Esitys: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkitään tiedoksi. Todetaan, että järjestäjän näkökulmasta ei ole suotavaa, että markkinatilanne keskittyy vain muutamalle toimijalle suoran valinnan palveluissa. Jatketaan ja syvennetään asian valmistelua huomioiden sen osana tukipalvelujen järjestäminen ja niiden vaikutus sote-keskusten vaatimusmäärittelyyn ja korvausmalleihin. 6. Sote-tuotannon palvelukuvaukset ja järjestämisen työryhmältä tarvittavat linjaukset Sairaalapalvelut-ryhmä on käsitellyt palvelukuvaukset kokouksessaan: keskitetyn vaativan erikoissairaanhoidon (avo- ja laitoshoito) sekä lähipalveluna tai seudullisina palveluina tuotetun erikoissairaanhoidon palvelukuvaukset lastentautien erikoissairaanhoidon palvelukuvaus perustason akuutin ja kuntouttavan vuodeosastohoidon ja kotiin kuntoutuksen palvelukuvaukset kotisairaalahoidon palvelukuvaus laboratorio- ja kuvantamispalveluiden palvelukuvaukset lääkehuollon palvelukuvaus Sote-palvelut ja integraatiotyöryhmässä on käsitelty palvelukuvaukset aikuissosiaalityöstä, päihde- ja mielenterveyspalveluista, ikääntyvien palveluista, lasten, nuorten ja perheiden palveluista, vammaispalveluista, terveydenhuollon päivystyksestä sekä suun terveydenhuollon palveluista. Lisäksi ryhmässä on käyty läpi sote-keskusten palveluvalikoimaa. Sote-palvelut ja integraatio -työryhmässä on eri kokonaisuuksien jatkovalmistelun kannalta on tunnistettu avoimia kysymyksiä, joihin liittyen on tarvetta saada aikaan linjauksia järjestäjän näkökulmasta (LIITE). Liitteet:

5 Yhteenveto linjattavista kysymyksistä sote-palvelut ja integraatio Yhteenveto linjattavista kysymyksistä sairaalapalvelut Pasi Oksanen esittelee asiaa. Esitys: Laadittujen palvelukuvauksien tiivistelmät, ja linkitys laajempiin palvelukuvauksiin, viedään osaksi järjestämisen käsikirjaa (ks. asiakohta 7). Sovitaan, että järjestämisen työryhmän jäsenet toimittavat perustellun näkemyksensä kuhunkin linjausta kaipaavaan asiaan juhannusaattoon mennessä sähköpostitse Mikko Pakariselle Yhdistetään yhtiöittämisvalmistelu järjestäjän näkökulman muodostamiseen. Lähetettyjen perustelujen mukaisesti laaditaan järjestäjän näkökulman mukainen näkemys kuhunkin asiaan, ja toimitetaan ne palvelutuotantotyöryhmille jatkovalmistelun tueksi. Päätös: Laadittujen palvelukuvauksien tiivistelmät, ja linkitys laajempiin palvelukuvauksiin, viedään osaksi järjestämisen käsikirjaa (ks. asiakohta 7). Sovitaan, että järjestämisen työryhmän jäsenet toimittavat perustellun näkemyksensä kuhunkin linjausta kaipaavaan asiaan mennessä sähköpostitse Mikko Pakariselle JA Yhdistetään yhtiöittämisvalmistelu järjestäjän näkökulman muodostamiseen. Lähetettyjen perustelujen mukaisesti laaditaan järjestäjän näkökulman mukainen näkemys kuhunkin asiaan, ja toimitetaan ne palvelutuotantotyöryhmille jatkovalmistelun tueksi. 7. Järjestämisen käsikirjan luonnos Järjestämisen käsikirjassa ja sen liitteenä olevissa tehtävä- ja palvelukuvauksissa määritellään, miten maakunnan järjestämisvastuulla olevat tehtävät ja palvelut järjestetään ja toimeenpannaan. Lisäksi linjataan maakunnan järjestämisvastuulla olevien tehtävien ja palveluiden tuottamistavoista. Järjestämisen käsikirja on keskeinen työkalu tulevan maakunnan tahtotilan valmistelussa ja toteuttamisessa. Järjestämisen käsikirjassa kuvataan: - Palvelujen järjestämistä kuvaavat yleiset periaatteet ja tavoitteet - Maakunnan ohjausmalli ja toiminnassa käytettävien ohjaavien asiakirjojen rooli - Ohjauksen ja valvonnan organisointi - Palvelujen hallinta- ja hankintaprosessit - Tutkimus- koulutus- ja innovaatiotoiminnan organisointi - Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet - Järjestäjän organisoitumisen rakenteet Tämän lisäksi järjestäjän käsikirjaan sisältyvät palvelukohtaiset palvelukuvaukset maakunnan järjestämisvastuulla olevista toiminnoista. Näissä kuvataan tiiviisti palvelun sisältö sekä otetaan kantaa palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen, palvelujen tuottamistapaan,

6 palvelutarpeen ja kustannusten arvioituun kehitykseen, asiakasmaksuihin sekä siihen, miten palvelujen toimivuutta seurataan ja arvioidaan. Tavoitteena on, että järjestämisen käsikirjan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen palvelukuvaukset muodostavat samalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa tarkoitetun sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelustrategian ja -palvelulupauksen. Tarkemman tason valmistelu ja asioiden konkretisointi esim. palvelutuotannon kuvauksien tai tiedolla johtamisen tai taloushallinnon toimintamallien osalta tehdään omissa prosesseissaan käsikirjan linjausten mukaisesti (ks. asiakohta 5). Liite: Järjestämisen käsikirjan luonnos Mikko Pakarinen esittelee asiaa. Esitys: Sovitaan, että järjestämisen työryhmän jäsenet kommentoivat järjestämisen käsikirjan luonnosta lähettämällä kommenttinsa Mikko Pakariselle JA Lisäksi keskustellaan luonnoksen mahdollisesta viemisestä julkiseen yhteisideointiin ja sen aikataulusta. Päätös: Sovitaan, että järjestämisen työryhmän jäsenet kommentoivat järjestämisen käsikirjan luonnosta mennessä lähettämällä kommenttinsa Mikko Pakariselle JA Kommentoinnissa keskitytään erityisesti kokonaisuuteen 2 (suunnittelu ja seuranta). Lisäksi todettiin, että järjestämisen linjauksista on syytä järjestää markkinavuoropuhelutilaisuus palvelutuotantoyritysten kanssa. Järjestämisen käsikirjaa ei nähty mielekkääksi vietäväksi julkiseen yhteisideointiin vielä tulevan syksyn aikana. 8. Konsernirakenteen ja järjestäjäorganisaation valmistelun tilanne Maakunnan konsernirakenteen valmistelutyötä on jatkettu kahdella työpajalla (31.5. ja 14.6.). Työtä tukee konsulttina NHG. Ensimmäisessä työpajassa keskityttiin tulevan maakuntaorganisaation validointiin ja keskeisiin ohjausmekanismeihin sekä järjestäjä-tuottaja työnjakoon. Käytännössä tarkoittaa maakunnan keskeisten toimijoiden rooleja ja valta-vastuusuhteita, järjestäjän ja liikelaitoksen suhteen määrittelyä (järjestäjän ja tuottajan erottaminen käytännössä) sekä poliittisten johtajien ja virkamiesten rooleja palvelutuotannon suunnittelussa ja johtamisessa. Toisessa työpajassa keskitytään enemmän johtamiskäytäntöihin, rooleihin ja vastuisiin sekä tietotarpeisiin. Tällöin määritellään keskeiset roolit ensimmäisen työpajan työn pohjalta, kuvataan johtamisen tietotarpeet ja konkretisoidaan johtamiskäytäntöjä (esim. liikelaitoksen taloudellisen ohjauksen mahdollisuudet).

7 Lopputuloksena pitäisi syntyä kesäkuun loppuun mennessä em. kuvauksien lisäksi listaus siitä, mitä maakuntavalmistelussa pitäisi olla valmiina vuoden 2019 alussa ja minkä asioiden valmistelu jatkuu sen yli eli eräänlainen check list valmisteltavista asioista. Mikko Pakarinen esittelee asiaa. Esitys: Merkitään tiedoksi Päätös: Asiaa ei käsitelty ajanpuutteen vuoksi. 9. Muut asiat Vanhuspoliittinen ohjelma Laki edellyttää kunnilta vanhuspoliittisen ohjelman laatimista. Sovittiin, että kuntien on mahdollista hyödyntää alueellisen valmistelun tuottamaa materiaalia tarvittaessa. Asiaan palataan syyskaudella mikäli tarpeen. 10. Seuraava kokous ja syksyn kokousaikataulu Seuraava kokous pidetään klo 13-15, paikkana Varsinais-Suomen liitto, 1.krs, kokoushuone Tammi (Ratapihankatu 36, Turku). 11. Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo 15.00