LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI

SISÄLLYSLUETTELO 2. LASTEN, NUOREN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOISTA JA HYVINVOINNISTA 3 YHTEENVETO LASTEN JA NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOISTA JA HYVINVOINNISTA 41 Dia

YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS KUOPIOLAISTEN LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOISTA JA HYVINVOINNISTA

Kuopion kaupungin hyvinvointikertomuksen mukaan hyvinvointi on laaja käsite. Hyvinvointi syntyy yksilön, yhteisön, ympäristön, yhteiskunnan palvelujärjestelmän sekä yhteiskuntapolitiikan aikaan tuloksena. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia kuvaavat hyvinvointikertomuksen mukaisesti alla olevat tekijät. Seuraavissa dioissa kuvataan näiden pohjalta lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvuoloja ja hyvinvointia, ensin yksityiskohtaisempana kuvauksena ja tämän jälkeen yhteenvetona. Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Opiskelu ja työ ja toimeentulo Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Päivähoito, Koulu Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Vapaa-aika Muut palvelut Talous, tulot, menot, väestö ja elinvoima 4

KUOPION VÄESTÖ IÄN MUKAAN 2000-2016 JA ENNUSTE 2030 35000 30000 25000 20000 15000 10000 Lapset ja nuoret 0-18 v. Eläkeläiset 65 + 22 600 (2016) 23 400 (2016) Lasten ja nuorten (0-18 v) määrä on kasvanut noin 2000:lla (10 %) vuosien 2000-2016 aikana. Ikäryhmän ennustetaan kasvavan nopeimmin vuonna 2017 (+450) ja sen jälkeen 100-300:lla vuosittain. Vuonna 2030 ennusteen mukaan lapsia ja nuoria olisi 3200 (+15 %) enemmän kuin nyt. 5000 0 Ennuste ei sisällä Juankosken tietoja Lähde: Tilastokeskus, Kuopion kaupungin väestöennuste Päivitetty 4/2017

15 VUOTTA TÄYTTÄNEET KOULUTUSASTEEN MUKAAN, 2014 Espoo Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Vaasa Kuopio Joensuu Vantaa Hämeenlinna Lappeenranta Lahti Pori Kouvola % 9,8 11,1 10,9 43,8 24,5 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Ylempi korkea-aste tai tutkijakoulutus / Higher-degree level tertiary and doctorate or equivalent level Alempi korkea-aste / Lower-degree level tertiary Alin korkea-aste / Lowest level tertiary Keskiaste / Upper secondary level Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa / Basic level Lähde: Tilastokeskus, Aluejako 2016 Päivitetty 30.06.2016

VÄESTÖ PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN MUKAAN KUOPIOSSA (JUANKOSKI M.L.) 31.12.2015 Työvoima / Labour force 56002 Työlliset / Employed 47869 Työttömät / Unemployed 8133 Työvoiman ulkopuolella olevat / Persons outside the labour force 60919 0-14 -vuotiaat / 0-14 years old Opiskelijat, koululaiset / Students, pupils Eläkeläiset / Pensioners 10807 17631 29145 Väestö yhteensä 116 921 Muut työvoiman ulkop. olevat, mukana varusmiehet / Other 3 336 0 20 000 40 000 60 000 Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 17.2.2017, Juankoski mukana Päivitetty 8/2017

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kuopiossa toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus vuonna 2015 on 10,8 % (v. 2014 11,2 %) lapsiperheistä ja vertailu-kaupungeista toiseksi matalin. Lapsiperheiden asumisen tilanne on hyvä suhteessa vertailukaupunkeihin ja parantunut viime vuosista. Ahtaasti asuvien osuus kaikista lapsiasuntokunnista oli vuonna 2015 Kuopiossa 28,6 %. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun 14 12 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 2012 2013 2014 2015 12,1 11,2 11,2 11,3 10,8 13,3 10 8 8,1 6 4 Lähde: Sotkanet, HEP toimintakertomus, KOP toimintakertomus Päivitetty 03/2017 2 0 Oulu Kuopio Joensuu Lahti Turku Jyväskylä Tampere

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheet hyödyntävät hyvin kulttuuri- ja liikunta-aktiviteetteja. Hyperhiihtoloman kävijämäärät ovat olleet kasvussa (v. 2016 oli 10 000). Supersyysloman kävijöitä oli v. 2016 12172. Vuonna 2014 kävijämäärä oli ennätyksellisen suuri 15375. 18000 16000 15375 14000 12000 10000 8000 11994 6830 8104 11763 12172 9204 10 000 6000 4000 2000 Lähde: Sotkanet, HEP toimintakertomus, KOP toimintakertomus 0 2013 2014 2015 2016 Päivitetty 03/2017 Supersyysloman kävijämäärät Hyperhiihtoloman kävijämäärät

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kuopiossa lastensuojeluilmoitusten määrä väheni vuonna 2016 noin 100:lla (2855 v.2016). Ilmoitukset koskivat n.1700:aa lasta. Noin 1000:lle lapselle tehtiin palvelutarveselvitys, jonka jälkeen asiakkuus jatkui 225 lapsella. Ilmoituksista 99,9 % ratkaistiin lain salliman 7 päivän kuluessa. Ennaltaehkäiseviä palveluja on vahvistettu kuten lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä joka on vaikuttanut asiakasmääriin. Vuoden 2016 ilmoituksista viranomaiset tekivät noin 80 %. Ilmoituksen syy liittyy useimmin vanhemmuuteen (70% v. 2016). Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä * Moneenko lapseen lastensuojeluilmoitukset kohdistuivat Lapset, joista tehtiin lastensuojelutarpeenselvitys (alk.1.4.2015 SHL) 3000 2500 Lapset, joiden asiakkuus jatkui lastensuojelutarpeenselvityksen jälkeen 2763 2869 2970 2855 2584 2000 1727 1695 1500 1000 916 987 500 0 228 225 2012 2013 2014 2015 2016 10

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 10,4 10,6 11,2 10,4 6,6 2011 2012 2013 2014 2015 11

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 1,7 1,7 1,6 1,6 1,5 2011 2012 2013 2014 2015 12

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheiden kotipalvelu on tilapäistä perheiden arjesta selviytymisen tukemista. Tuloista riippuen tuki voi olla myös maksutonta. Ennaltaehkäisevän perhetyön ja kotipalvelun kotikäyntejä tehtiin n. 1900. Kotipalvelussa on ollut palveluseteli käytössä 1.6.2015 alkaen, palveluseteleitä oli käytössä 46:ssa tapauksessa. Lastensuojelun ennaltaehkäisevä perhetyön kotikäynnit alkoivat kesällä 2015 (SHL). Perheneuvolan asiakkaita on ollut vuosittain noin 400-600. 2,5 2,0 1,5 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 1,5 2013 2014 2015 1,6 1,7 1,8 1,9 1,9 2,0 2,0 1,0 0,5 0,0 Lahti Oulu Jyväskylä Tampere Helsinki Joensuu Turku Kuopio 13

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lastensuojelun vastaanotto- ja arviointiyksikön toiminta on vähentänyt ostopalveluiden tarvetta, yksityisten laitosten asiakasmäärät ovat vähentyneet ja sijoitusajat lyhentyneet. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17- v.) osuus vastaavasta ikäryhmästä laski edellisestä vuodesta vuonna 2015 (2,0 % v. 2015, 2,2 % v. 2014). 14

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kunnallisessa päivähoidossa tilojen määrä m2/ lapsi on pysynyt samana eli 10m2/ lapsi vuosien 2014-2016 aikana kun lasten määrä kunnallisessa päivähoidossa on kasvanut tasaisesti vuosittain. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten määrä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosina. (Kuopion omat tilastot). 740 720 700 680 660 640 620 600 580 560 Avoimet varhaiskasvatuspalvelut, lasten määrä 730 660 620 2014 2015 2016 Päivitetty 03/2017

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 vuotiaiden määrä on kasvanut Kuopiossa 6% v.2015 ja määrä on suurin vertailukaupunkeihin verrattaessa. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa ovat olleet kasvussa kuten myös nuorisopsykiatrian käynnit. Lukumäärät ovat suurimmat suhteessa vertailukaupunkeihin.

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Koulukiusaamista esiintyy huolestuttavan paljon ja se on lisääntynyt. Vuonna 2013 6,7 % 8. ja 9.luokan oppilaista oli koulukiusattuna vähintään kerran viikossa ja tilanne on sama kuin keskimäärin vertailukaupungeissa. Noin viidennes koki fyysisen kiusaamisen muotoja (Kouluterveyskysely 2013). Koulun henkilökunnasta 86,3% ilmoitti, että oppilaat kertovat kiusaamisesta kerran kuussa tai harvemmin. (MAD 2015.) Kouluterveyskyselyssä v. 2013 yli puolet (69 %) ja v. 2015 MAD kyselyssä 44,4% yläkoulun oppilaista kokee, etteivät aikuiset ole puuttuneet kiusaamiseen. Terveydentilansa kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista, v.2013 12,8 14,6 14,8 14,8 14,9 15,8 17,5 Kuopio Tampere Turku Lahti Joensuu Oulu Jyväskylä Lähteet: Kouluterveyskysely 2013, Music Against Drugs kysely 7-10lk nuorille (N=1310), Fin-HIT 2016, päivitetty 03/2017 17

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien kuopiolaisten lasten ja nuorten osuus on pienempi kuin vertailukaupungeissa tai maassa keskimäärin. Kuopiolaisista 8- ja 9-luokan oppilaista on ylipainoisia (pojat yli 22,62kg/m2, tytöt yli 23,34kg/m2) 13,7%, mutta vertailukaupungeista tilanne on toiseksi paras (Kouluterveyskysely 2013). Fin-HIT tutkimuksen mukaan alakoululaisista tytöistä 9 % ja pojista 14 % oli ylipainoisia. Lapsista 4-5% oli lihavia ja 12% alipainoisia. Joka kymmenes lapsi naposteli päivittäin. 3% lapsista söi päivittäin suklaata ja karkkia, sokeroituja mehuja joi enemmän kuin joka viides poika ja joka neljäs tyttö. Tutkimus toteutettiin vuonna 2014. (Fin-HIT-tutkimus 2016, N=914.) Lähteet: Kouluterveyskysely 2013, Music Against Drugs kysely 7-10lk nuorille (N=1310), Fin-HIT 2016, päivitetty 03/2017 18

l Arvoihin ja asenteisiin vaikuttaminen l 25 % pk-henkilökunnasta ei syö opetusateriaa ja saman verran on sitä mieltä, että pk-ruoka ei tue terveellistä ravitsemus- ja ruokakasvatusta l Ruoan laatu ja riittävyys. Maaseutua lukuun ottamatta ruoan vähyys mainittiin kaikilla pk-alueilla. l l l l Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Alle kouluikäisten ruoka-kasvatuksessa kehitettäviä asioita ovat: Ruokakasvatus osaksi arkirutiineja, ei ole erillinen suoritus joka vaatii ylimääräistä aikaa. Saperen aktiivisen käytön lisääminen (nyt 42 % toteuttaa) Perhepäivähoitajat kaipaavat lisäkoulutusta l Allergiat ja muut erityisruokavaliot Perhepäivähoitajien kulukorvauksen pienuus l Jos rahallista korvausta ei voi suurentaa, voisiko tukkuostoja hyödyntää Miten ravitsemusohjaus rutiiniksi neuvolassa? 67 % terveydenhoitajista antaa mielestään liian vähän ohjausta. l Nirsoilu kuuluu leikki-ikäisen kehitykseen vanhemmat tarvitsevat tästä tietoa ja työkaluja nirsoilun vähentämiseksi Lähteet: Kuopion omat ravitsemuskyselyt 2016-2017

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Alle kouluikäisten ruoka-kasvatuksessa on monia hyviä asioita, kuten l l l Ruokakasvatuskoulutusta on tarjottu jo usean vuoden ajan ja suurin osa henkilöstöstä (72 %) on käynyt koulutuksen uuden henkilöstön koulutus Suurin osa henkilökunnasta arvostaa päiväkotiruokaa. Perhepäivähoitajilla suuri ammattiylpeys ja halu panostaa ruokaan. l Perhepäivähoidossa ruoassa vain vähän laadullisia poikkeuksia suosituksesta. l Neuvoloissa ohjausmateriaalien käyttö on monipuolista l Yli 90 % vastaajista käyttää kaupungin itse tuottamia ohjausmateriaaleja, joten niiden pitäminen ajan tasalla on tärkeää. Lähteet: Kuopion omat ravitsemuskyselyt 2016-2017

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Peruskouluikäisten ruoka- ja ravitsemuskasvatuksessa huolenaiheita ovat: l Kouluruokailun ja ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen kirjaaminen lukuvuosisuunnitelmaan l l l Kouluruokailu on kirjattu 79%, ruokakasvatus 50% Ruokakasvatusmenetelmät tutuksi ja käyttöön l l Henkilöstö: 2 % hyödyntää, 65 % ei tunne (sapere) Kouluth: 50 % hyödyntää, 13% ei tunne Asenteet, arvot ja trendit, esim. kouluruokailuun osallistuminen l l Henkilöstöstä 63 % arvioi, että oppilaista 90-100% syö koululounaan päivittäin ja 20 % arvioi, että oppilaista 90-100% syö päivittäin kaikki aterian osat Valvonta-aterian syö 68 % alakoulun henkilöstöstä, yläkoulun henkilöstöstä koululounaan syö 41 % l Ruokatauon kesto: väh. 30 min vain 79 % l Välipalojen ravitsemuslaatu Lähteet: Kuopion omat ravitsemuskyselyt 2016-2017

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Päiväkoti- ja kouluruoan ravitsemuslaatu ja välipalat 2016-2017: Muiden kuin alla esitettyjen poikkeamien osalta energia- ja suojaravintoaineiden saanti on suositustenmukaista. Päiväkoti 2015 Rauta, mg/vrk 4,2 (-21%) Päiväkoti 2016 4,5 (-15%) 5,3* Koulu 2015 Rauta, mg/mj 1,27 (-21%) Suola, g/vrk 2,8 < 2-2,6* Suola, g/mj 0,7 (+40%) *2/3 suositeltavasta päivittäisestä saannista Koulu 2016 < 0,5 0,9 (+80%) Ravintoaine Suositus Suositus 1,57 1,6 < 0,5 Vuonna 2016-2017: Viidellä viikolla kuudesta lounaalla tarjotaan kolmena päivänä punaista lihaa ja/tai lihavalmisteita sisältäviä ruokia. Suositusten mukaan näiden tarjoamista tulisi vähentää ja suosia vaaleaa lihaa, kalaa ja palkoviljaa sisältäviä vaihtoehtoja. Välipalat: Päiväkodit: 4/30 (13%) tarjotuista välipaloista kuuden viikon ruokalistassa sisältää tuotetta, joka ei ole suositustenmukainen Koulut:14/30 (47%) tarjotuista välipaloista kuuden viikon ruokalistassa sisältää tuotetta, joka ei ole suositustenmukainen Lähde: Kuopion kaupungin ruoan tuottajalta saadut tilastot

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kolmannes alakoululaisista liikkui 5-6 kertaa viikossa. Joka viides tyttö ja joka kolmannes liikkui 3-4 kertaa viikossa. Vähemmän kuin joka kymmenes liikkui 1-2 kertaa viikossa. 1-2% liikkui 1-3 kertaa ja sitä harvemmin kuukaudessa vuonna 2014. (Fin-HIT-tutkimus 2016, N=943 Kuopiossa) Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa harrastaa 31,4% 8. ja 9. luokan oppilaista vuonna 2013. Tilanne ei ole muuttunut vuodesta 2010. Suhteessa vertailukaupunkeihin Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä tilanne on parempi kuin Kuopiossa v.2013. Lähteet: Kouluterveyskysely 2013, Fin-HIT 2016 23

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Vuoden 2015 MAD kyselyssä (n=1310) nuorille oli tarjottu useimmin alkoholia (37,2%), tupakkaa (34,8%), sähkötupakkaa (32,6%) sekä nuuskaa (20,6%). Kannabista tai muita huumeita oli tarjottu 7%:lle. Nuoret arvioivat päihteistä alkoholin hankkimisen olevan kaikkein helpointa. 41,7 % arvioi alkoholin hankkimisen joko erittäin helpoksi tai vähintään melko helpoksi. Tupakan osalta vastaava lukema oli 39,5%, sähkötupakan 34,4% ja päihdyttävien lääkkeiden 22%. Useimmiten päihteet saatiin kavereilta. Joka kymmenes ilmoitti saavansa omilta vanhemmiltaan alkoholia erittäin helposti tai melko helposti, mutta nuorten mukaan vanhemmat puuttuivat todennäköisimmin myös päihteiden käyttöön. (MAD 2015.) 8. ja 9. luokan nuorten tupakointi (12,7%) ja humalajuominen vähintään kerran kuukaudessa (11%) ovat vähentyneet ja tilanne on keskimäärin sama kuin vertailukaupungeissa. Laittomien huumeiden kokeilut ovat pysyneet lähes samana (7%). Nuuskan käyttö on lisääntynyt kuten muissakin vertailukaupungeissa (Kouluterveyskysely 2013.) Hyvä itsetunto, läheissuhteet ja harrastus-mahdollisuudet suojaavat päihteiden käytöltä ja mielenterveysongelmilta. (MAD 2015). Nuoret näkevät koulun ja vanhemmat selkeästi tärkeimmäksi päihdetiedon välittäjäksi. Luotettavimmaksi tiedonlähteeksi nuoret kokevat omat vanhempansa, joilta saatua tietoa 88.6 % piti joko erittäin luotettavana tai vähintään melko luotettavana. Music Against Drugs kysely 7-10lk nuorille (N=1310), 2016

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kuopion kaupungin peruskouluissa opiskelee 20.9.2016 oppilaita yhteensä 9919. Kuopiossa lukuvuonna 2016-2017 toimii 26 alakoulua, 7 yhtenäiskoulua, 5 yläkoulua ja 2 erityiskoulua. Oppilasmäärä on ollut kasvussa vuodesta 2011.

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Yleisopetuksen luokkakoot ovat olleet lähes samat viime vuosina. Lukuvuonna 2016-2017 (mukana ei ole erityisluokkia) - vuosiluokilla 1-2 luokkakoko on 19.1, - vuosiluokilla 3-6 luokkakoko on 20.9 - vuosiluokilla 7-9 luokkakoko on 20,7 Psykologi- ja kuraattoripalveluita käyttävä oppilas käy keskimäärin neljä kertaa psykologilla ja/ tai kuraattorilla. Alla taulukoissa prosentteina psykologija kuraattoripalveluiden käyttäjien osuus eri lukuvuosien perusopetuksen oppilaista. Lv. 2016-2017 esi- ja perusopetuksessa on 8,9 psykologia ja 8,6 kuraattoria. Vuoden 2014 jälkeen oppilaita / psykologi on ollut hieman yli 1200 / koulupsykologi vuosittain ja kuraattorilla n. 1300 oppilasta/ v.

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Koulutuspaikan on saanut yhä useampi. Koulutuksen ulkopuolelle on Kuopiossa jäänyt 6,4 % 17-24 -vuotiasta nuorista. Kuopiossa tilanne on toiseksi paras vertailukaupunkien joukossa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä 2009 2010 2011 2012 2013 2014 9,5 7,9 5,6 6,4 6,2 7 6,5 Joensuu Kuopio Jyväskylä Tampere Oulu Turku Lahti 27

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien 18-24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli 3,6 % vuonna 2015. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut viime vuosista ja Kuopio on keskimääräisellä tasolla suhteessa vertailukaupunkeihin. Kuopiossa lukiossa opiskelee 2450 nuorta (20.9.2016). Kuopion lukioiden aloituspaikat ovat pysyneet samana vuodesta 2013 lähtien (717 paikkaa). Kuopion peruskoululaisten jatkokoulutukseen sijoittuminen 2015 8 % lukio 41 % 51 % ammatillinen koulutus ei jatkanut 28

Nuoret ja nuoret aikuiset Kuopion nuorisopalvelun ja Tukeva-työvalmennussäätiön etsivä nuorisotyö saamat nuorisolain mukaiset ilmoitusten määrät ovat olleet 340 470 kpl / vuosi. Tukeva-työvalmennussäätiö lopetti etsivän nuorisotyön toukokuussa 2016. Vuonna 2017 toiminta on yksinomaan kaupungin vastuulla. (Kuopion omat tilastot) Savon koulutuskuntayhtymä Sakkyn nuorisotyölle ilmoittamia opiskelijoita oli 108 ja oppilaitoksista erosi 311 nuorta v. 2016. Määrät ovat olleet laskussa vuodesta 2014. (Sakkyn tilastot) Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaista 26,2 18,5 19,9 21,9 22,1 22,9 14,8 Turku Kuopio Tampere Lahti Joensuu Jyväskylä Oulu 2013 2014 2015 29

Nuoret ja nuoret aikuiset Nuorisotyöttömien määrän kasvu pysähtyi vuonna 2016. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli joulukuun 2016 lopussa 1258. Vuonna 2016 alle 25-vuotiaiden työttömyys kääntyi laskuun. Pitkäaikaisesti (yli vuoden) työttömiä nuoria oli noin 105 (n. 70 v. 2015). Vuonna 2015 nuorten (18-24 v.) työttömyysaste oli 18,5 % (THL). 2013 2014 2015 2016 Etsivälle nuorisotyölle nuorisolain mukaisten ilmoitusten määrät 156 303 257 237 Oppilaitoksesta (sakky) eronneet Kuopiolaiset nuoret (ikä 29 tai vähemmän erohetkellä) negatiiviset ja positiiviset (siir toiseen oppilaitokseen/työelämään/työpajalle, kuntoutukseen tms.) syyt yhteensä 290 329 322 311 Oppilaitoksesta eronneet, joissa syy negatiivinen (katsottu eronneeksi, terveydellinen syy, muut syyt) 188 228 227 222 Sakkyn nuorisotyölle ilmoittamat nuoret 113 140 112 108 30

Nuoret ja nuoret aikuiset Koulupsykologien ja kuraattorien työpanosta (peruskoulu- ja toinen aste) on lisätty uuden oppilashuoltolain myötä. Laki tuli voimaan 1.8.2014. Toisen asteen oppilaitoksissa työskentelevällä psykologilla on ollut n. 1400 opiskelijaa ja kuraattorilla n. 1200 opiskelijaa. Toisen asteen opiskelijoista lv 2015-2016 noin 9% on ollut psykologin asiakkaana ja noin 11,5% kuraattorin asiakkaana. htv 2013 2014 2015 2016 Koulupsykologit 7,5 9,5 12,9 12,9 Koulukuraattorit 6,1 12,1 13,6 13,6 Lähde: Kasvun ja oppimisen pa. Nuorisopalveluiden asiakaskäyntien lukumäärä kasvoi vuonna 2015, mutta laski jälleen v. 2016 210 454 asiakkaaseen. Suunnitelmallisesti tuettujen nuorten määrä on ollut isossa laskussa. (Kasvun ja oppimsen pa.). 2014 2015 2016 Nuorisopalveluissa suunnitelmallisesti tuettujen nuorten määrä 512 458 193 Nuorten Vamoksen asiakkaina on ollut vuosittain (v. 2015 ja 2016) noin 100 nuorta. Lähes puolet nuorista on ollut työelämän ulkopuolella ja kolmasosa työttömiä nuoria. Kolmasosa on toimeentulotuen varassa eläviä. Eniten asiakkaita ohjautui mielenterveyspalveluista, aikuissosiaalityöstä tai asiakas itse hakeutui palveluihin.

Nuoret ja nuoret aikuiset Päivitetty 03/2017 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat,% vastaavanikäisestä väestöstä on Kuopiossa pysynyt samana viime vuosina (0.9%). (ETK, Kela) Nuorten vastaanotto Sihdin palveluissa oli varattuja ensiaikoja 290 vuonna 2016. Tilanne on vaihdellut vuosittain. Vuosien 2014 ja 2016 alhaisemmat luvut johtuvat henkilökuntavajauksesta. Suurimmat syyt käynteihin olivat mielialaoireet, ihmissuhteisiin tai elämäntilanteisiin liittyvät asiat, käytösongelmat tai koulunkäyntiongelmat. (Kuopion omat tilastot). 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Sihtiin varattuja ensiaikoja 356 315 319 293 269 268 310 290 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24-vuotiaiden määrä on kasvanut viime vuosina Kuopiossa. Tilanne on huonoin vertailukaupunkeihin verrattuna. (Kela). Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24-vuotiaat ovat vähentyneet 1,4/1000 vastaavanikäistä v.2015. (THL). Päivitetty 03/2017 33

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Kuntoutusrahaa saavien 16-19-vuotiaiden määrä/ 1000 vastaavanikäistä on kasvanut vuosittain (34,2 v.2015) ja tilanne on kolmanneksi huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. (Kela). Kuntoutusrahaa saavat 16-19vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä Päivitetty 03/2017 34

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) 2013: Lukiot 1182, Ammat.oppilaitokset 912 opiskelijaa Kouluterveyskyselyn (v.2013) mukaan nuorten päihteiden käyttö on huolestuttavaa, vaikka humalajuominen onkin vähentynyt lukion oppilailla. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla on vahva humalatila (v.2015 25 53% riippuen alasta) ja huumeiden kokeilu v.2015 14-24% riippuen alasta) on kaksi kertaa yleisempää kuin lukion opiskelijoilla. v.2017 kouluterveyskyselyn tulokset THL sähköisestä tulospalvelusta. Kuopion tulosten tiedote ja koonti. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, %, Kuopio Ammatill. Lukion 1. ja 2.luokat 16,5 19,1 19,3 10,5 11,3 10,6 2008 2010 2013 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %, Kuopio Ammatill. 40,5 35,7 36,0 24,4 Lukion 1. ja 2.luokat 21,6 17,3 2008 2010 2013 Lähteet: Kouluterveyskysely 2013,2015, Sotkanet, 8.3.2017

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) 2013: Lukiot 1182, Ammat.oppilaitokset 912 opiskelijaa Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista tupakoivien osuus (v. 2013 38 %, v.2015 24-43% eri aloilla) on suurin vertailukaupunkien joukossa. Kouluterveyskyselyn (v.2015) mukaan tupakointi on hieman vähentynyt ammatillisten opiskelijoiden parissa. (Kouluterveyskysely). Päihteiden vuoksi vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15-24 vuotiaiden määrä on vähentynyt (1,6/1000 v.2015). (Sotkanet). Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden määrä on kasvanut 9,9/1000 v.2015) (Sotkanet). Lähteet: Kouluterveyskysely 2013,2015, Sotkanet, 8.3.2017

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Terveydentilansa kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi yhä useampi ammatillisen oppilaitoksen nuorista (21,2% v. 2013, 15-27% v.2015) ja tilanne oli v.2013 toiseksi huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. Lukiolaisista 28% ja ammatillisen puolen opiskelijoista 44,8% harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa (v.2015 21-43% riippuen alasta). Tilanne on ollut samanlainen viime vuosina ja suhteessa vertailukaupunkeihin. (Kouluterveyskysely 2013, 2015). Nuorten yksinäisyys on vähentynyt. Ei yhtään läheistä ystävää -vastauksia oli lukiolaisilla 5,5 % ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla 6,9 %:lla vuonna 2013 ja 1-12%:lla riippuen eri alasta vuonna 2015. Yhä harvempi kokee vanhemmuuden puutetta, vaikkakin tilanne on Kuopiossa vertailukaupungeista huonoin. Ammatillisen opiskelijoiden piirissä ei ole ollut muutosta viime vuosina vanhemmuuden puutteen kokemisessa (26,4% v.2013) Lähteet: Kouluterveyskysely 2013,2015, Sotkanet, 8.3.2016 37

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Lukiolaisista 11,7% ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 19,5% on ylipainoisia. Tilanne on pysynyt lähes samana viime vuosina ja suhteessa vertailukaupunkeihin. Kuopiolaisten nuorten tilanne ei eroa muista. Lukiolaisista 21,8% ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 33,8% ei syö koululounasta päivittäin (v.2015 27-51%). Peruskoululaisten ja lukiolaisten osalta tilanne on parantunut vuosien mittaan ja tilanne on hyvä suhteessa vertailukaupunkeihin, mutta ammatillisen oppilaitoksen osalta tilanne on huonontunut ja huonoin vertailukaupungeista. (Kouluterveyskysely 2013, 2015). Myönteisiä muutoksia (2013 kysely): - vanhempien tupakoinnin vähentyminen - vanhemmat olivat yleisemmin tietoisia nuortensa viikonlopun viettopaikasta - läheisen alkoholin aiheuttamat ongelmat vähentyivät - ruutuaika vähentyi - kokemus opiskeluhuollon tuesta parani. Lähteet: Kouluterveyskysely 2013,2015, Sotkanet, 8.3.2016 38

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Seksuaalinen häirintä on huolestuttavan yleistä. Kouluterveyskyselyn mukaan v. 2013 seksuaalista häirintää on kokenut peruskoululaisista 55 % ja lukiolaisista 51 %. Seksuaalista väkivaltaa peruskoululaisista on kokenut 14 %, lukiolaisista 14 % ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 19 % (v.2015 11-30% riippuen alasta). Kuopion luvut ovat samaa tasoa kuin koko maassa. Seksuaalista häirintää puhelimitse tai netissä koki 11-47% ammatillisen oppilaitosten nuorista riippuen alasta (v.2015) ja seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti koki 11-22% nuorista, useimmiten tytöt (v.2015) Tilanne on lähes sama kuin pari vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla/ 1000 15-24 -vuotiasta kohden on kasvussa (v.2013 11,7). Ammatillisen oppilaitosten nuorilla on vaikeuksia opiskeluissa 25-36%:lla (v.2015) ja tilanne ei ole muuttunut suuresti viime vuosina. Lisäksi yhä useampi jättää päivittäisen lounaan syömättä (v.2015 27-50% riippuen alasta). Lähteet: Kouluterveyskysely 2013 (uusin tieto), 2015 ammatillisen osalta 39

Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Lukiolaisista koulukiusattuna on vähintään kerran viikossa ollut 1 % lukion opiskelijoista (v.2013, 1. ja 2. vuosi). Myönteinen muutos on se, että lukiolaiset kokevat yhä vähemmän vanhemmuuden puutetta (17.6% v.2013). Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista koulukiusattuna vähintään kerran viikossa oli 1-11% (v.2015) riippuen koulutusalasta. Kiusaamiseen ei puututa oppilaitoksen aikuisten toimesta riittävästi. Ammatillisen oppilaitosten nuorista fyysistä uhkaa on kokenut 22,9% vuonna 2013 ja 13-28% riippuen alasta vuonna 2015. Fyysisen uhan kokemukset ovat kasvaneet voimakkaasti niin Kuopiossa kuin vertailukaupungeissa (Kouluterveyskysely 2013 ja 2015). Lähteet: Kouluterveyskysely 2013 (uusin tieto), 2015 ammatillisen osalta 40

YHTEENVETO LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOISTA JA HYVINVOINNISTA

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvuolot 2013-2016 Kuopiossa hyvää lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvuoloissa ovat mm. seuraavat asiat: - Väestönkasvu on hyvällä tasolla. Maahanmuutto ja maastamuutto ovat pysyneet tasaisena. - Koulutustaso on noussut vuosittain - Kuopiolaisten elämänlaatu on kasvanut tasaisesti - Terveydenedistämisaktiivisuus on noussut vuosittain - Kuopio on turvallinen kaupunki - Pienituloisten kotitalouksien osuus on pienempi kuin vertailukunnissa - Tuloerot (gini-arvo) ovat pienet - Asunnottomuutta on hyvin vähän - Asuinalueeseen ja rakennusten kuntoon ollaan tyytyväisempiä kuin keskimäärin koko Suomessa Huolenaiheita kasvuoloissa: - Huoltosuhde (lasten ja vanhuseläkeläisten määrä suhteessa työikäisiin) jatkanut nousuaan koko maan ja vertailukuntien tavoin - Ulkomaalaisten työllistyminen on vaikeaa (ulkomaalaisia 2,4% väestöstä, 32% eli 400 henkeä työttömänä ) - Kotitalouksista kolmasosa kokee hankaluuksia kotitalouden menojen kattamisessa - Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt JATKUU

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvuolot 2013-2016 Kuopiossa hyvää lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvuoloissa ovat mm. seuraavat asiat: JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA - Ilman ja veden laatu ovat hyvät - Katujen kunnossapitoon ollaan tyytyväisiä ja joukkoliikennettä suositaan yhä enemmän - Työttömyys on laskenut viime vuodesta - Kuopiossa kansantautien osalta tilanne on keskimääräistä parempi verrattuna muuhun Itä-Suomeen, mutta muutosta kansantaudeissa ei ole tapahtunut suuntaan tai toiseen viime vuosien aikana. - Asukkaat saavat liikuntapalveluista riittävästi tietoa ja palveluja ja osallistuvat aktiivisesti Huolenaiheita kasvuoloissa: JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA - Alueen väestö on sairasta suhteessa koko maan väestön keskiarvoon ja arvo on korkein vertailukaupunkeihin ja tilanne on pysynyt koko valtuustokautena samana (Kela sairastavuusindeksi) - Huumausainerikokset ovat kasvussa - Perheväkivaltatilanteiden lisääntyminen - Liikenneonnettomuudet (moponuoret, juuri ajokortin saanet, polkupyörä ja jalankulkijaonnettomuudet) 43

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi 2013-2016 Kuopiossa hyvää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnissa ovat seuraavat asiat: - Asukkaat saavat tietoa ja tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluja - Terve Kuopio kioskin toiminta on löytänyt paikkansa - Asukastuvat ovat löytäneet asiakaskuntansa - Lapsiperheet saavat tukea eli ennaltaehkäiseviä palveluja enemmän kuin aikaisemmin (kotipalvelu ja perhetyö) - Varhaisnuoret kokevat terveydentilansa hyväksi (keskimäärin paremmaksi kuin vertailukaupungeissa). Huolenaiheita, lapset, varhaisnuoret (peruskoulu) ja lapsiperheiden hyvinvoinnissa: - Koulukiusaamista on huolestuttavan paljon, tilanne keskimäärin sama kuin muissa vertailukaupungeissa. - Ylipainoa on pojilla 9% ja tytöillä 14%, lapsista alipainoisia 12% - Nuuskan käyttö on lisääntynyt - Tosi humalassa 11% vähintään kerran kuukaudessa (8.ja 9.lk oppilaista) JATKUU 44

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi 2013-2016 Kuopiossa hyvää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnissa ovat seuraavat asiat: - Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoriresursseja on lisätty - Tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet varhaisnuorten parissa - Kouluissa ja kouluterveydenhoitajilla on hyvin ravitsemus ja ruokakasvatusosaamista Huolenaiheita, lapset, varhaisnuoret (peruskoulu) ja lapsiperheiden hyvinvoinnissa: - Suhteessa suosituksiin päiväkotilasten ja koululaisten ruoan liiallinen suolan määrä ja liian vähäinen raudan määrä. Arvoihin ja asenteisiin vaikuttamista tarvitaan. Ruokakasvatus tulisi olla osa arkirutiineja. - Ruoan sopiva määrä (riittävästi mutta ei hävikkiä). - Välipalojen laatu. 45

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi 2013-2016 Hyvää, nuoret ja nuoret aikuiset (toinen aste) - Koulutuspaikan on saanut yhä useampi nuori - Yhä vähäisempi määrä nuoria jää koulutuksen ulkopuolelle - Nuorisotyöttömyyden kasvu pysähtyi v.2016 - Tupakointi ja humalajuominen vähentynyt Huolenaiheita, nuoret ja nuoret aikuiset (toinen aste): - Vaikeuksia opiskelussa ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla (25-36% riippuen alasta). - Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on pysynyt samana viime vuosina - Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden määrä kasvanut - Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat huolestuttavan yleisiä - Nuoret kokevat fyysistä uhkaa (ammatill 23%) huolestuttavan paljon JATKUU 46

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi 2013-2016 Huolenaiheita, nuoret ja nuoret aikuiset (toinen aste): - Päihteiden käyttö (alkoholi, tupakka, huumeet) huolestuttavaa - erityisesti ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla - Nuoret harrastavat liian vähän liikuntaa (lukiolaisista 28%, ammatillisen opiskelijat 44,8%) - Nuoret ovat ylipainoisia (lukio 11,7%) erityisesti ammatillisen (19,8%) oppilaitoksen puolella 47