1/2003 18.2.2003 **************************************** Tervetuloa vuosikokoukseen Metsähistorian Seura ry:n vuosikokous pidetään lauantaina, 15.3.2003 klo 12.30 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Fabianinkatu 33, 3.kerros, sali 7. Vuosikokousasiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Kokouksen työjärjestys 5. Tilinpäätös, vuosikertomus (ohessa), tilintarkastajien lausunto ja vastuuvapauden myöntäminen 6. Toimintasuunnitelma (ohessa), tulo- ja menoarvio sekä liittymis-, jäsen- ja kannatusmaksut 7. Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot ja matkakulujen korvaus 8. Hallituksen jäsenmäärä 9. Hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle 10. Kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet 11. Muut asiat 12. Kokouksen päättäminen Hallitus **************************************** Metsähistorian Seuran seminaari "Metsäammattilaiset metsätalouden murroksessa" lauantaina, 15.3.2003 klo 13.30-15.30 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Fabianink. 33, 3. kerros, sali 7. Vuosikokous samassa paikassa klo 12.30. 13.30 Tilaisuuden avaus; dos. Hanna Snellman Metsänhoitajan ammatissa; FM Leena Paaskoski 14.10 Kahvi 14.30 Metsätyöstä ammatti; FM Katri Kaunisto Nainen miehenä miesten joukossa; FM Tiina Suopajärvi Päätöskeskustelu; puheenjohtajana prof. emeritus Matti Leikola Järjestelyjen helpottamiseksi pyydämme ilmoituksen osallistumisesta 7.3. mennessä Lustoon, puh. (015) 345 1030 tai sähköpostilla metsahistorian.seura@lusto.fi Tervetuloa! 1
Opintomatka Viroon toukokuussa Tämän vuoden opintomatka tehdään Viroon 22-24. toukokuuta 2003. Aiheena on Viron metsätalouden kehitys viimeisten sadan vuoden aikana. Ohjelmassa mainittujen kohteiden lisäksi kuulemme matkan aikana katsauksia mm. Viron metsäteollisuudesta, metsäluonnon hoidosta ja metsästyksestä. Ensimmäisen yön olemme Sagadissa ja toisen Tartossa. Retken asiantuntijaoppaana toimii virolainen metsänhoitaja Hendrik Relve. Tallinnaan palataan lauantaina, 24.5., josta laiva Helsinkiin lähtee klo 18. Olemme varanneet Tallinnasta seuraavaksi yöksi muutamia hotellihuoneita niille, jotka haluavat palata Suomeen vasta sunnuntaina. Osallistumismaksu (laivamatkat, retkeilybussi, ohjelmaan merkityt ateriat, majoitukset Sagadissa ja Tartossa, asiantuntija- ja järjestelykulut) on 270 euroa/2hh ja 320 euroa/1hh. Mahdollinen lisäyöpyminen la, 24.5. Tallinnassa on 50 euroa/2hh ja 80 euroa/1hh. Ilmoittautuminen pyydetään 16.4.2003 mennessä tämän Susikon ohella postitettavalla lomakkeella osoitteella: Metsähistorian Seura, c/o Lusto, 58450 PUNKAHARJU. Lisätietoja: Markku Rauhalahti, (03) 346 0123, 050-68 980, rauhalahti@kolumbus.fi. Ohjelma ja aikataulu: To 22.5. 14.15 Kokoontuminen Länsisatamassa 15 16.40 Tallink AutoExpress Tallinnaan Ajo Sagadiin Lahemaan kansallispuiston kautta (100 km) 19.30 Päivällinen ja yöpyminen Pe 23.5. 8.30 Sagadin kartanomuseo ja metsämuseo Ajo Luuaan (160 km), jossa lounas 14 Luuan metsäoppilaitos: metsäammattiopetuksen kehitys, Luuan puulajipuisto Ajo Tarttoon (40 km) 17.30 19 Viron Maatalouskorkeakoulun metsätiedekunta: Viron metsätalouden kehitys, korkeimman metsäopetuksen kehitys 20 Päivällinen ja yöpyminen La 24.5. 8 Ajo Järvseljaan (45 km) Maatalouskorkeakoulun metsäharjoitteluasema ja havaintometsä 11.30 Lounas 12.30-17 Ajo Tallinnaan (240 km) Kahvitauko; Adavere tuulik 17 Saapuminen Tallinnaan 18-19.40 Tallink AutoExpress Helsinkiin (Länsisatama) *** Mahdollisuus yöpyä Tallinnassa *** Su 25.5. (yöpyjät) Vapaata tutustumista Tallinnan nähtävyyksiin 13 14.40 Tallink AutoExpress Helsinkiin (Länsisatama) Toimintakertomus 2002 1. Yleistä Metsähistorian ja -perinteen harrastus oli kertomusvuonna parin edellisvuoden tapaan erittäin vireätä. Uusia alan julkaisuja ilmestyi parisenkymmentä, ja eri puolilla maata järjestettiin perinnetapahtumia ja käynnistettiin erilaisia perinnehankkeita. Metsähistorian Seura toimi monessa hankkeessa innostajana ja asiantuntijana. Seuran toiminnan tuloksellisuutta edisti ratkaisevasti Metsämiesten Säätiön antaman taloudellinen tuki. Seuran keskeisiä tavoitealueita kertomusvuonna olivat metsäperinteen tallennushankkeen loppuunsaattaminen ja metsälaulukirjahankkeen jatkaminen sekä opintoretkeilyt. Seuran jäsenmäärä 31.12.2002 oli 252 (2001: 240) varsinaista jäsentä ja yhdeksän kannattajajäsentä. Jäsenluettelo, liite. Seuran hallitus 2002: Markku Rauhalahti puheenjohtaja, Matti Leikola varapuheenjohtaja, Esa Ihalainen, Arvi A. Koivisto, Esko Kolehmainen 13.4. asti, Esko Pakkanen, Hanna Snellman ja Jarmo Tammenmaa 13.4. alkaen, varajäsenet Eero Hertsi ja Timo Kukko. Hallitus piti neljä kokousta. 2
Seuran sihteeri: Leena Paaskoski (äitiysloma 11.5. alkaen), v.t. sihteeri Vesa Anttila; taloudenhoitaja: Pia Tattari 28.2. asti ja Reija Turunen 1.9. alkaen; välillä v.t. taloudenhoitajana toimi Seija Muhonen, kaikki Lustosta. Tilintarkastajat: Risto Hyvärinen ja Heikki Lindroos, varalla Tapani Honkanen ja Saara Sunila. Seuran toimistopalvelut ja tilinpito hoidettiin yhteistyössä Luston kanssa. Seura on Metsäkuvaajien Yhteistoimikunnan jäsen. 2. Toiminta 21. Jäsen- ja esitelmätilaisuudet Vuosikokous pidettiin 13.4. Lustossa, osanottajia 22. Kokouksen yhteydessä kuultiin Jyrki Paaskosken esitelmä Saimaan kanavan historiasta sekä tutustuttiin Luston kuva-arkistoon ja näyttelyihin. Järjestettiin yhteispohjoismainen (englanninkielinen) opintomatka Viroon 6-7.9., osanottajia 31: Tanska 2, Ruotsi 14, Norja 10 ja Suomi 5. Pääkohteita olivat Sagadin metsämuseo, Luuan metsäoppilaitos, Tarton maatalouskorkeakoulu ja sen havaintometsä Järvseljassa. Työryhmä: Markku Rauhalahti ja Matti Leikola sekä Virosta Hendrik Relve ja Kalev Jogiste. Järjestettiin opintoretkeily Wanhaan Kuopion lääniin 13-14.9., osanottajia 33. Reitti: Joensuu- Outokumpu-Juankoski-Koli-Lieksa-Ruunaa-Eno- Joensuu. Työryhmä: Juhani Huittinen, Matti Kärkkäinen, Olli Piiparinen ja Markku Rauhalahti. Järjestettiin opintokäynti Viikin tiedekirjastoon ja maatalousmuseoon 26.10., osanottajia 10. 22. Tutkimustoiminta Vuonna 1999 käynnistetty metsäperinteen tallennushanke "Metsäammatit metsätalouden murroksessa" saatettiin loppuvaiheeseen ja siitä julkaistiin tutkimusraportti. Hanke toteutettiin Metsämiesten Säätiön tuella. Hankkeen toimintakertomus 2002, liite. Vanhoja metsälauluja sekä niiden nuotituksia ja taustatietoja käsittelevän Metsälaulukirjan käsikirjoitus saatiin kertomusvuoden lopulla valmiiksi. Hankkeen työryhmä: Arvi A. Koivisto, Olavi Piiparinen, Jyrki Pöysä, Eero Knaapi ja Leena Paaskoski. Mukana ovat rahoittajana Metsämiesten Säätiö ja kustantajana Metsälehti Kustannus. 23. Julkaisutoiminta Julkaistiin tutkimusraportti Metsäammatit metsätalouden murroksessa; Metsäperinteen tallennushanke 1999-2002. Julkaisu jaettiin jäsenille. Yhteistyössä Luston kanssa kootun Vuosilusto 2000-2001 -julkaisun käsikirjoitus valmistui kertomusvuoden lopussa. 24. Asiantuntijatoiminta Seuran hallituksen jäsenet toimivat asiantuntijoina mm. seuraavissa metsähistoria ja -perinnehankkeissa: Metsäyhdistyksen 125- vuotisjuhlakirja (Matti Leikola), metsäkuvien tallennushanke (Markku Rauhalahti), Kansainvälinen uittoperinnetapahtuma 2002 (Leena Paaskoski, Esko Pakkanen), Uiton historia -kirja (Esko Pakkanen), yhteispohjoismainen Viron-opintomatka 2002 (Matti Leikola, Markku Rauhalahti). Suomen Metsätieteellisen Seura ja Metsähistorian Seura muodostivat kertomusvuonna työryhmän, joka suunnittelee dokumenttielokuvaa A.K. Cajanderista. Työryhmässä Metsähistorian Seurasta ovat Matti Leikola ja Markku Rauhalahti. 25. Tiedotustoiminta Jäsentiedote Susikko toimitettiin kolme kertaa. Toimintatiedotusten ja uutisten lisäksi siinä julkaistiin metsähistoriaa käsitteleviä lyhyitä artikkeleita. Metsäperinteen tallennushankkeen raportti jaettiin jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Seuran esitettä jaettiin eri yhteyksissä. Internetkotisivua suomen-, ruotsin-, saksan- ja englanninkielisenä pidettiin ajan tasalla. Seuralla oli näyttelyosio Metsäyhdistyksen Metsäpäivillä 31.3.-1.4. sekä Luston Metsäpäivillä 27-29.6. Opintoretkeilystä, tallennushankkeesta ja 3
laulukirjahankkeesta toimitettiin aineistoa tiedotusvälineille. 26. Muu toiminta Pidettiin yhteyttä perinne- ja historiayhdistyksiin ja alan muihin yhteisöihin sekä kotimaassa että ulkomailla. Yhteistyö Luston kanssa jatkui kiinteänä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuivat 5.9. pohjoismaiden metsähistorian seurojen yhteistyöryhmän kokoukseen Tallinnassa. Ko. kokouksessa Markku Rauhalahti valittiin ko. yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi. 3. Resurssit ja talous Toimintaa hoidettiin mahdollisimman paljon talkootyönä, ja hankekohtaisesti saatiin sidosryhmiltä taloudellista ja materiaalista tukea. Toimistopalvelut ja tilinpito hoidettiin yhteistyössä Luston kanssa. Opintoretkeilyn kulut katettiin osallistumismaksuilla ja metsäperinteen tallennushankkeen samoin kuin metsälaulukirjahankkeen kulut Metsämiesten Säätiön avustuksella. Säätiöltä saatiin apuraha myös kansainväliseen toimintaan ja tiedotukseen. Jäsen- ja kannatusmaksujen tuotto oli 3.533,13 euroa. Tilikauden ylijäämä on 454,79 euroa. Siirtovelkoja on yhteensä 26.129,88 euroa ja ne koostuvat pääosin vuodelle 2003 siirtyvistä hankkeiden apurahoista. Taseen loppusumma on 27.409,85 euroa. Liitteet: Metsäperinteen tallennushankkeen kertomus Jäsenluettelo Metsäammatit metsätalouden murroksessa. Metsäperinteen tallennushanke 1999-2002 Toimintakertomus vuodelta 2002 Metsäammatit metsätalouden murroksessa: Metsäperinteen tallennushanke alkoi kesäkuussa 1999 ja päättyi heinäkuussa 2002. Tutkimustyötä on johtanut dos. Hanna Snellman Helsingin yliopistosta. Hankkeen tutkijana toimi Katri Kaunisto. Leena Paaskoski, hankkeen toinen tutkija, työskenteli hankkeen kolmantena vuotena kolmen kuukauden ajan. FM Sani Koponen ja FM Sanna Lehtonen toimivat hankkeessa tutkimusavustajina 1.1.2002-31.3.2002. Lisäksi Vuokko Asikainen työskenteli hankkeessa 1.1.2002-10.06.2002 välisenä aikana kolme kuukautta. Hänen työtehtäviinsä kuului haastattelujen puhtaaksi kirjoittaminen. Lisäksi FM Harri Nyman osallistui hankkeeseen stipendiaatteina. Harri Nyman testasi haastatteluaineiston soveltuvuutta yhteismetsiä koskevaan tutkimukseen. Metsähistorian Seuran hankkeen ohjausryhmässä toimi asiamies Risto Hyvärinen, järjestöneuvos Esa Ihalainen, professori emeritus Matti Leikola ja metsänhoitaja Markku Rauhalahti. Ryhmä kokoontui vuonna 2002 kaksi kertaa. Tutkija Katri Kaunistolla ja tutkimusavustaja Sani Koposella on ollut työtilat Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen kansatieteen oppiaineen tiloissa. Tutkija Leena Paaskoski sekä Vuokko Asikainen työskentelivät Metsämuseo Lustossa. Tutkimusavustaja Sanna Lehtonen työskenteli kotonaan Oulussa. Kaiken kaikkiaan hankkeessa on tehty haastatteluja 1053 kpl. Tammikuussa 2002 hankkeeseen osallistuneet haastattelijat kutsuttiin yhteiseen seminaariin Kolille, jossa keskusteltiin hankkeen tuloksista ja aineiston sisällöstä. Seminaarin antia hyödynnettiin loppuraportin valmistelussa. Loppuraportti valmistui elokuussa 2002. Loppuraporttia on jaettu yhteistyötahoille ja se on ollut esillä tieteellisissä seminaareissa. Hanna Snellman esitteli hanketta kansainvälisessä konferenssissa Etelä-Afrikassa. Hankkeen keräämään aineistoon perustuvia opinnäytteitä sekä artikkeleita on valmistunut vuonna 2002 yhdeksän: Tuija Alariesto: Suomalainen metsuri ja metsätyön rakennemuutos 1960 2000. Kulttuuriantropologian proseminaari-työ. Oulun yliopisto, 2001. Anna-Mari Huuskonen: Koti antoi taustaa metsätoimihenkilöille. Vuosilusto 2000 2001.Vammala. Katri Kaunisto: The Freedom is the Best Thing Forest Profesionals Life Values in a Changing Society. Ethnologia Fennica. Finnish Studies in Ethnology 2001, Volume 29. Parasta on se vapaus Metsäammattilaisten arvomaailma muuttuvassa metsätaloudessa. Vuosilusto 2000 2001. Vammala. 4
Harri Nyman: Yhteismetsät. Kun metsätaloudellinen ihanne ja arkitodellisuus kohtasivat. Artikkeli ilmestynee Historiallisessa aikakauskirjassa 2003. Heidi Schreiber: Skogsarbetaren manliga dimensioner. Seminaruppsats i etnologi. Åbo Akademi, 2001. Hanna Snellman: Telling Migrations: Individual Experiences in the Postwar Changing Society of the North. The Pover of Oral History. Memory, Healing and Development. XIIth International Oral History Conference Pietermarizburg, South Africa 24-27 June 2002. Volume 2. Edited by Phelippe Denis and James Worthinhton. Ilmestyy espanjaksi käännettynä tammikuussa 2003 Espanjassa: Vivencias de la emigración en Escandinavia Historia y Fuente Oral. Hellan ja Paanan välissä. Elämän muotoja. Kertomuksia yksilöistä ja yhteiskunnasta. Toim. Matti Hannikainen ja Mikko Salasuo. Rauma 2001. Ruottiin lähössä! Pohjoissuomalaisten muuttoliike Etelä-Ruotsiin 1960-1970-luvuilla. Historiallinen aikakauskirja 3/ 2001. Toimintasuunnitelma 2003 * 9.toimintavuosi 1. Yleistä Seuran tarkoituksena on edistää laaja-alaisesti metsähistorian ja -perinteen tutkimusta, harrastusta, tallennusta ja esille tuontia sekä aihepiiristä kiinnostuneiden ihmisten keskinäistä yhteydenpitoa. Keskeisiä tavoitealueita vuonna 2003 ovat metsälaulukirjahankkeen loppuunsaattaminen ja jäsentilaisuudet sekä asiantuntijatoiminta metsäalan perinnehankkeissa. Seuran tunnetuksi tekemistä ja jäsenhankintaa jatketaan mm. henkilöyhteyksien, tiedotteiden ja esitteiden avulla sekä tuomalla asiaa esille eri tapahtumissa. Tavoitteena on lisätä varsinaisten jäsenten määrää 20:llä (31.12.2002: 252 varsinaista ja yhdeksän kannattajajäsentä). 2. Toiminta 21. Jäsentilaisuudet Vuosikokous pidetään 15.3. Helsingin yliopiston tiloissa Helsingissä. Kokouksen yhteydessä järjestetään kaksituntinen seminaaritilaisuus metsäperinteen tallennushankkeen tuloksista. Järjestetään opintomatka Viroon 22-24.5. Matka on suomenkielinen tai se tulkataan suomeksi ja sen aiheena on Viron metsätalouden kehitys viimeisten sadan vuoden aikana. Järjestelyryhmä: Markku Rauhalahti, Matti Leikola sekä Virosta Kalev Jogiste ja Hendrik Relve. Järjestetään 20.9. seminaari Helsingissä aiheesta Metsien varhaishistoria. Suunnitteluryhmä: Matti Leikola pj, Arvi A. Koivisto, Esko Pakkanen ja Markku Rauhalahti. 22. Tutkimustoiminta Vuonna 1999 aloitetun ja Metsämiesten Säätiön tuella toteutetun metsäperinteen tallennushankkeen tuloksista järjestetään seminaari 15.3. ja hankkeesta tehdään ruotsin- ja englanninkieliset selostukset. Hanke päätetään toimintavuonna. Metsämusiikkiprojektin pohjalta toteutettu Metsälaulukirjahanke saatetaan päätökseen ja laulukirja julkaistaan. Työryhmä: Arvi A. Koivisto, Olavi Piiparinen, Jyrki Pöysä, Leena Paaskoski ja Eero Knaapi. Metsämiesten Säätiö tukee hanketta apurahalla. Tehdään aloitteita metsähistorian ja -perinteen tutkimus- ja julkaisuhankkeista ja annetaan tarvittaessa asiantuntija-apua tällaisten hankkeiden toteuttajille. Jäseniltä toivotaan aihepiiriin liittyviä aloitteita. 23. Julkaisutoiminta Metsälaulukirja, joka sisältää 113 pääosin vanhaa ja osin vähän tunnettua laulua nuotteineen ja sointumerkkeineen sekä tausta- ja alkuperätietoineen, julkaistaan keväällä. Kirjaan tulee 70 kuvaa ja sen kustantaa Metsälehti Kustannus Oy. Metsäperinteen tallennushankkeesta tehdyt ruotsin- ja englanninkieliset selosteet julkaistaan Internetissä. Käynnistetään hanke, jonka tavoitteena on kuvateos aiheesta Metsien käytön historia. Työryhmä: Matti Leikola pj, Seppo Oja, Esko Pakkanen ja Tapani Tasanen. Hankkeeseen haetaan apurahaa Metsämiesten Säätiöltä. Yhteistyössä Luston kanssa valmistellaan keväällä 2004 julkaistavaa Vuosilustoa 2002-2003. 5
Toimitetaan aiheita ja aineistoja julkaistavaksi metsä- ja historia-alan julkaisuissa ja lehdissä. 24. Asiantuntijatoiminta Seuran edustajat ovat asiantuntijoina seuraavissa historia- ja perinnehankkeissa: Metsäyhdistyksen 125-vuotisjuhlakirja (Matti Leikola), metsäkuvien tallennushanke (Markku Rauhalahti), Uiton historia -kirja (Esko Pakkanen) ja A.K. Cajanderista tehtävä dokumenttielokuva (Matti Leikola ja Markku Rauhalahti). 25. Tiedotustoiminta Seuran esite uusitaan ja siitä tehdään A4- kopioversiot ruotsin-, saksan- ja englanninkielellä. Seuran toimintaa esittelevää näyttelyaineistoa on esillä mm. Metsäyhdistyksen Metsäpäivillä 31.3. 1.4. ja Luston Metsäpäivillä 27-29.6. Jäsentiedote Susikko toimitetaan kolme kertaa. Pidetään ajan tasalla seuran Internet -kotisivua liitteineen suomen-, ruotsin-, saksan- ja englanninkielisenä. Toiminnasta toimitetaan aineistoja tiedotusvälineille. 26. Muu toiminta Ylläpidetään yhteyksiä historia- ja perinneyhdistyksiin ja alan muihin yhteisöihin sekä kotimaassa että ulkomailla. Tavoitteena on keskinäinen tiedon ja kokemusten vaihto sekä yhteistyö ja työnjako. Erityisesti toimitaan kiinteässä yhteistyössä Luston kanssa. Hallituksen edustajat osallistuvat Tanskassa 12-13.6. järjestettävään pohjoismaiseen metsähistoriakonferenssiin ja sen yhteydessä järjestettävään pohjoismaisten metsähistorian seurojen yhteistyöryhmän kokoukseen. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii syksystä 2002 alkaen Markku Rauhalahti. 3. Resurssit ja talous Toimintaa hoidetaan mahdollisimman paljon palkattomana vapaaehtoistyönä, ja tarvikkeita ja palveluksia pyritään saamaan lahjoituksina. Perinnehankkeisiin sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön ja tiedotukseen haetaan pääosin ulkopuolinen rahoitus. Seuran toimistopalvelut ja tilinpito hoidetaan yhteistyössä Luston kanssa. Seuran yhteystiedot ovat: c/o Lusto, 58450 Punkaharju, puh. (015) 345 1030, telefax (015) 345 1050, sähköposti: metsahistorian.seura@lusto.fi ja internet-kotisivu: www.lusto.fi/seura.htm. Toiminnan tuotot muodostuvat opintomatkojen osallistumismaksuista. Varainhankintatuottoja ovat hankeavustukset, jäsenmaksut (250 kpl á 15 ) ja kannatusmaksut (10 kpl á 45 ). Liittymismaksua ei peritä. Muut kuin perinnehankkeisiin liittyvät toimintakulut vuonna 2003 ovat 18.850 euroa, näistä oleellisimpina opintomatkojen ja pohjoismaisen yhteistyön sekä sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen kulut. Metsäperinteen tallennushankkeen kulut ovat 11.000 euroa, metsälaulukirjahankkeen 10.800 euroa ja Metsien käytön historia -kirjan 3.500 euroa. 4. Tulevien vuosien toiminta Hallitus valmistelee tapahtumia myös seuraaville vuosille. Vuonna 2004 järjestetään opintoretkeily Kymenlaaksoon sekä osallistutaan Norjassa järjestettävään pohjoismaiseen metsähistoriakonferenssiin ja pohjoismaisen yhteistyöryhmän kokoukseen. Loppuvuodesta järjestetään seuran 10-vuotisjuhlaseminaari Lustossa. Yhdessä Luston kanssa julkaistaan Vuosilusto 2002-2003. Vuonna 2005 järjestetään kansainvälinen metsähistorian konferenssi Lustossa. Tapahtumaan liittyen tehdään englanninkielinen sovellutus Vuosilustosta. Vuoden ohjelmaan sisältyy myös opintoretkeily. Tulipa Evolla käytyä ja juhlittuakin Olipa taas pitkä ja lämmin kesä miesmuistiin ja kaiken lisäksi korkeimman metsäopetuksen alkamisesta oli kulunut 140 vuotta; vuonna 1862 oli Evon metsäopisto avannut ovensa. Sen kunniaksi Evolla juhlittiin viime kesänä varmuuden vuoksi useaan kertaan. Ensimmäiseksi ehätti Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikkö. Toukokuun 25. päiväksi oli opiston historialliselle pihamaalle 6
kohonnut hieno juhlakatos, jonka suojissa muisteltiin Evon menneitä ja arvailtiin tulevia. Virallisen osuuden jälkeen tutustuttiin vapaamuotoisemmin lähiympäristön metsiin ja opetuksen nykyisiin puitteisiin. Ehtipä A. G. Blomqvistkin pistäytyä katsomaan aikanaan johtamansa metsäinstituutin nykyisiä maisemia ja meininkejä. Juhlan kunniaksi oli Kalle Sistola laatinut hienon ja myös hauskan historiikin opistosta ja sen entisistä oppilaista. Kovasti olivat oppilaat ja opettajatkin ennen olleet kotimaakuntiensa puolta; uskaltaisikohan kukaan savolainen nykyään haukkua hämäläisiä sillä tavoin likaisiksi kuin oppilas Laitinen vuonna 1923. Lisäksi vielä Savossa navetat ovat kuin täällä Hämeessä kirkot. Kesäkuun 7-8 päivinä viihtyi Metsänhoitajaliiton 75-vuotisjuhlaväki vuorostaan Evolla juhlien samalla 140-vuotiasta korkeinta metsäopetusta. Ensimmäinen päivä, perjantai, oli täynnä asiaa. METSO-toimikunnan valmistumaisillaan oleva mietintö puhutti osanottajia ja Koskitukki Oy:n hankintatyömaa ihmetytti monilla uudenaikaisilla ratkaisuillaan. Lauantai otettiin jo kevyemmin edellisen illan juhlien jälkeen. Elämysmatkailua saatiin kokeilla kalastellen Evon Syväjärvellä Metsähallituksen toimiessa isäntänä. Kolmannen kerran juhlittiin Evolla elokuussa. Nyt retkeiltiin Evon metsissä 140 vuotta (ja kauemminkin) toimineen Evon-Vesijaon harjoitushoitoalueen ja sen metsätaloussuunnittelun merkeissä. Säännöllisesti vuosikymmenestä toiseen toistuneiden metsätalouden tarkastusten ja kartoituksen antama kehityskuva tarjoaakin hyviä mahdollisuuksia analysoida varsinkin valtion hoitoalueiden metsien kehitystä; sitä mitä aikanaan suunniteltiin ja sitä miten metsien kehitys sitten todella kulki. Varsinkin Hokajärven hoitolohkon metsien vuosisatainen historia herätti suurta kiinnostusta, olihan mh. Pertti Hokajärvi itse sukunsa aikanaan asumia maita esittelemässä. Mutta eivät Evon keikat minun osaltani näihin kolmeen loppuneet. Evolla käytiin vielä filmaamassa kahta merkittävää projektia: kuusiosaista Metsän koulu- työnimellä kulkenutta metsänhoidon ja -käytön perusteita valottavaa tvohjelmaa sekä A. K. Cajanderista ja hänen elämästään paikan päällä kertovaa filmiä. Vielä tuli Evolla vierailtua myöhemmin syksyllä, kun siellä järjestettiin yleistajuinen luentosarja Suomen metsätalouden kehityksestä sekä Evon osuudesta tähän kehitykseen. Tutustuminen Evon vanhoihin rakennuksiin ja muihin muistomerkkeihin avasi jokaiselle osallistujalle näkymiä nykyhetkestä 140 vuoden taakse. Paljon on Evolla eri aikoina rakennettu ja paljon on toisaalta hävinnyt: palanut tai muuten rappeutunut... Entä itse merkkipäivä, maaliskuun ensimmäinen, jota mm. Metsäylioppilaat vieläkin viettävät vuosijuhlapäivänään. Ei mitään. Evolla nykyisen toimipisteen opettajat ja muut työntekijät sentään kokoontuivat ryhmäkuvaan vanhan historiallisen ruokalan portaille kun korkeinta metsäopetusta oli Suomessa annettu 140 vuotta ja 4 päivää! Matti Leikola Uusia perinnejulkaisuja Kullervo Kuusela: Metsänarvioijan linja. Metsälehti Kustannus. 2002. Vuosilusto 2000-2001. Lusto ja Metsähistorian Seura. 2002. Eero Väänänen: Tukkikämpät. Metsien miesten arkkitehtuuria. Sarmala Oy - Rakennusalan Kustantajat RAK. 2003. Luston Metsäpäivät - metsäkulttuurin superviikonloppu Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna, 27.-29.6., järjestettävät Luston Metsäpäivät on vakiinnuttanut paikkansa vuoden merkittävimpänä valtakunnallisena metsäkulttuuritapahtumana. Tarjolla on kolmen päivän ajan monipuolista ohjelmaa niin perheille, eri alojen harrastajille kuin ammattilaisillekin. Tulevan kesän Metsäpäivien teemoina ovat Punkaharjun juhlavuoteen liittyen maisemanhoito, luonnonsuojelu ja ympäristökysymykset. Metsäpäivien ohjelma on totuttuun tapaan monipuolinen. Perjantain ohjelma asiantuntijaesittelyineen ja tietoiskuineen on viimevuotiseen tapaan erityisesti metsäalan ammattilaisille suunnattu. Perjantaina mittelevät myös ammattimetsurit taitojaan Moottorisahauksen SM-kisojen kenttälajeissa. 7
Lauantain ohjelmaan kuuluu jo perinteeksi muodostunut, suuren suosion saavuttanut Kultainen Keksi -tukkilaiskisan Luston osakilpailu. SM-lajien, rullauksen ja tukkilaisvalan, lisäksi ylimääräisenä, epävirallisena lajina tullaan tänä vuonna näkemään kaikkien aikojen ensimmäiset Sumasuksihiihdot. Lauantai-iltana siirrytään tukkilaistanssien tunnelmiin Huviniemen perinteikkäälle tanssilavalle Puruveden rantaan. Sunnuntain ohjelma on musiikkipainotteinen, luvassa on muun muassa perinteistä ja nykyaikaista kantelemusiikkia. Lisäksi Pelipuukisassa kutsujoukkueet ottavat mittaa toisistaan taitoa ja luovuutta vaativissa tehtävissä. Kaikkina kolmena päivänä ohjelmassa ovat Lustonlammen savotta, erilaiset muut työnäytökset, Metsätori, elokuvat ja musiikki sekä lasten työpaja. Harjutonttukin touhuaa kesäleirissään ja odottaa pieniä vieraita. Vuoden 2003 teemat, luonnonsuojelu, maisemanhoito ja ympäristöasiat, ovat esillä sekä tietoiskuissa että näytteilleasettajien omissa esittelypisteissä. Erikoisnäyttelyt Ei metsää, rantaa rakkaampaa ja Suomalainen maisema antavat kävijälle läpileikkauksen suomalaisen maisemakäsityksen kehityksestä sekä maiseman- ja luonnonsuojelun vaiheista ja näkökulmista kahdensadan vuoden ajalta. Metsäpäivien lippu kattaa viikonlopun erikoisohjelman ohella myös Luston kaikki näyttelyt. Sama henkilökohtainen pääsylippu Luston näyttelyihin ja ulkoalueelle on voimassa koko tapahtuman ajan. Sumasuksihiihto on yksi Luston Metsäpäivien erikoisuuksista Vanha savotta Luopioisten Rautajärvellä järjestetään lauantaina, 22.3.2003 alkaen klo 10 perinnetapahtuma Vanha savotta. Ohjelmassa on työnäytöksiä ja havaintoesityksiä metsätyöstä silloin ennen. Nyt kolmatta kertaa järjestettävän tapahtuman toimeenpanevat matkailuyrittäjä Jouko Vilkman (040-506 8536) ja paikalliset kotiseutu- ja perinneyhdistykset. **************************************************** c/o Lusto, 58450 Punkaharju metsahistorian.seura@lusto.fi www.lusto.fi/seura.htm Puheenjohtaja Markku Rauhalahti Paalikatu 13, 33400 Tampere (03) 346 0123; 050 68 980 rauhalahti@kolumbus.fi Varapuheenjohtaja Matti Leikola Jyrkinkuja 1 C, 00370 Helsinki (09) 565 3942; 040 734 5911 matti.leikola@kolumbus.fi V.t. sihteeri Vesa Anttila c/o Lusto, 58450 Punkaharju (015) 345 1017 vesa.anttila@lusto.fi Muuta hallituksen jäsenet: Esa Ihalainen Arvi A. Koivisto Esko Pakkanen Hanna Snellman Jarmo Tammenmaa varalla: Eero Hertsi Timo Kukko **************************************** 8