VANTAAN PIENVESIEN TARKKAILURAPORTTI 2018 LAURA VIRTANEN

VANTAAN PIENVESIEN TARKKAILURAPORTTI 2018 LAURA VIRTANEN

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...3 2. PUROKOHTEET...3 2.1 HYGIEENISEN LAADUN INDIKAATTORIBAKTEERIT...6 2.2 KIINTOAINEPITOISUUS JA SAMEUS... 7 2.3 PH...8 2.4 JOHTOKYKY...8 2.5 HAPPIPITOISUUS JA HAPEN KULUTUS...9 2.6 KLORIDIPITOISUUS...10 2.7 SULFAATTIPITOISUUS...10 2.8 RAVINTEET... 11 2.9 METALLIT...12 3. PUROKOHTAISET TULOKSET... 15 3.1 HERUKKAOJA...15 3.2 KYLMÄOJAN ITÄHAARA...15 3.3 VIERUMÄENOJA...16 3.4 KORMUNIITYNOJA...17 3.5 MYLLYMÄENOJA...17 3.6 VALLINOJA...18 3.7 REKOLANOJA...19 3.8 TERVAOJA...19 4. YHTEENVETO...20 LÄHTEET...21 LIITTEET...21 Vantaan pienvesien tarkkailuraportti 2018 Sarja: Vantaan kaupunki. Ympäristökeskus. Julkaisuja 2018:4 ISBN 978-952-443-589-5 ISSN 2342-9453 (painettu) ISSN 2342-9461 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki/ympäristökeskus Teksti ja kuvaajat Laura Virtanen Kannen kuva Jarmo Honkanen Kartat Jarmo Honkanen Taitto Laura Virtanen 2

1. JOHDANTO Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen toimeksiannosta Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry otti vesinäytteitä kaupunkipuroista Vantaan alueelta vuosina 2016 ja 2017. Näytteistä selvitettiin veden fysikaalis-kemiallisia muuttujia ja hygienian indikaattoribakteerien pitoisuuksia. MetropoliLab vastasi näytteiden analysoinnista. Kaupunkipurojen vedenlaatutarkkailun tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa pienvesikohteisiin lukeutuvien purojen tilasta Vantaalla sekä lisätä yleistä ympäristötietoisuutta näihin arvokkaisiin lähiluontokohteisiin liittyen. Kuva 1. Kartta tarkkailussa mukana olevista Vantaan purokohteista. 3 2. PUROKOHTEET Vedenlaatutarkkailua varten näytteitä otettiin kahdeksasta purosta: Herukkaoja, Kylmäojan itähaara (Ilolanoja), Vierumäenoja (Kalminoja), Kormuniitynoja, Myllymäenoja, Vallinoja (Myllyniitynoja), Tervaoja ja Rekolanoja (Kuva 1). Herukkaojaa ja Kylmäojan itähaaraa lukuun ottamatta näytteitä otettiin jokaiselta purolta yhdestä näytteenottopisteestä. Herukkaojalta ja Kylmäojan itähaarasta otettiin molempina vuosina näytteitä kahdesta pisteestä, mutta Herukkaojalla toisen näytteenottopisteen sijaintia muutettiin kesken näytteenoton syksyllä 2016 tulvimisen vuoksi. Purokohtaiset vedenlaatutulokset on esitelty liitteessä 1.

VEDEN LAATU Tulokset ovat purokohteilta tutkittujen muuttujien mediaaniarvoja vuosilta 2016-2017. Veden laadun vaihtelun ollessa purovesissä suurta, kuvaa mediaani tyypillisintä muuttujan arvoa keskiarvoa luotettavammin. Herukkaojan ja Kylmäojan itähaaran tulokset perustuvat muihin puroihin nähden laajempaan havaintoaineistoon, sillä vuosien 2016 ja 2017 aikana niiltä otettiin 10-12 näytettä per vuosi, kun muista purokohteista otettu näytemäärä oli viisi. Aikaisemmin vuonna 2015 otetuista vesinäytteistä määritettyjen muuttujien mediaani ja vaihteluväli on koottu liitteeseen 2. Taulukko 1. Purokohteiden hygienian indikaattoribakteerien sekä fysikaaliskemiallisten muuttujien mediaani ja vaihteluväli vuosina 2016 ja 2017. Escherichia coli (mpn/100 ml) Enterokokit (pmy/100 ml) Kiintoaine, NPC (mg/l) Sameus (FNU) Vantaan kaupunkipurot Havainnot 2016 Havainnot 2017 Mediaani Vaihteluväli Mediaani Vaihteluväli 210 0- > 2400 36,5 0-1300 64 0-2200 25 0-260 28 < 1-220 20 < 1-210 32 5,6-300 19 6-240 ph 7,4 6,5-7,9 7,3 6,1-9,9 Sulfaatti, SO4 Ammoniumtyppi, NH4-N Nitraatti- ja nitriittitypen summa, (NO2+NO3)N Kokonaistyppi, N Fosfaattifosfori, PO4-P, liuk. (NPC) Kokonaisfosfori, P Vantaan kaupunkipurot Havainnot 2016 Havainnot 2017 Mediaani Vaihteluväli Mediaani Vaihteluväli 23 < 1-47 23,5 < 1-50 54 < 4-1800 60 < 4-1200 630 < 4-3600 650 15-1800 1400 600-4900 1450 650-3600 13 2-110 8 3-71 78 13-250 45 17-160 Sähkönjohtavuus (ms/m) Hapen kyllästysaste (%) Happi (mg/l) BHK-7, ilman ATU:a (mg/l) COD Mn - arvo (mg/l) Kloridi, Cl (mg/l) 31,3 6,5-123 32,1 5-74,5 84,5 19-97 83 47-104 9,9 2-12,7 11,1 5,7-14,1 3,3 1,1-11 2,8 < 0,5-9,4 16 2,9-54 16 4,1-47 39 5,5-300 41 3-160 4

Kuva 2. Purojen laatuluokitus kokonaisfosforipitoisuuden perusteella. Luokitus perustuu Suomen ympäristökeskuksen kehittämään ekologiseen luokittelutapaan pienten savimaiden jokien osalta (Aroviita ym. 2012). Raunion ym. (2008) julkaiseman Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokittelun mukaan valtaosa Vantaan puroluokan kohteista on savimaiden puroja. Purojen laatuluokitus Kuva 3. Purojen laatuluokitus Escherichia coli- bakteeripitoisuuksien perusteella. Luokitus perustuu Helsingin kaupungin kehittämään luokittelutapaan (Pellikka 2011). u Purojen laatuluokitus Escherichia coli (mpn/100 ml) Purojen laatuluokitus Kokonaisfosfori Hyvä 40-60 Tyydyttävä 60-100 Välttävä 100-130 Erinomainen < 100 Hyvä 100-500 Tyydyttävä 500-1000 Huono > 1000 Huono > 130 5

SÄÄ VUONNA 2016 JA 2017 Vuonna 2016 kylmän tammikuun jälkeen kevät oli erityisen lämmin. Myös syyskuussa lämpötila oli keskimääräistä korkeampi, mutta loppusyksy puolestaan oli hieman keskimääräistä viileämpi. Kesä oli keskimääräistä sateisempi, kun taas loka- ja joulukuussa satoi poikkeuksellisen vähän. Vuonna 2017 loppukevät ja kesä olivat viileitä, mutta koko talvi sekä alkukevät ja loppusyksy olivat keskimääräisiin lämpötiloihin verrattuna lauheita. Lokakuusta alkaen loppuvuosi oli poikkeuksellisen sateinen, kun taas heinäkuu oli kuiva verrattuna niin edellisen vuoden kuin koko vertailukauden (1981-2010) heinäkuun sademääriin. Molemmat vuodet olivat tilastollisesti hieman keskiarvoa lämpimämpiä, ja varsinkin vuotta 2017 voidaan pitää poikkeuksellisen sateisena. Kuva 5. Vuoden 2017 sadesumma ja lämpötilan keskiarvo. 2.1 HYGIEENISEN LAADUN INDIKAATTORIBAKTEERIT Veden hygieenisen laadun selvittämiseksi näytteistä määritettiin Escherichia coli- bakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksia (Kuvat 6 ja 7). Kummassakin indikaattoribakteeriryhmässä pitoisuusvaihtelut eri näytteenottokertojen välillä olivat huomattavia. Vaihtelua selittää todennäköisesti osaltaan virtaamatilanteiden muutokset, sillä purojen varsilta tuleva huuhtouma vaikuttaa voimakkaasti pienvesistöjen bakteeripitoisuuksiin. Lisäksi mahdolliset jätevesivuodot voivat aiheuttaa bakteeripitoisuuksien kohoamista. Kuva 4. Vuoden 2016 sadesumma ja lämpötilan keskiarvo. Korkeimmat E. coli- pitoisuudet havaittiin Kormuniitynojalla ja Vallinojalla. Vuonna 2016 E. coli- pitoisuudet olivat osassa vesinäytteistä joko aivan määritysmenetelmän ylärajalla (2400 mpn/100 ml) tai jopa ylittivät määritysrajan niin Kormuniitynojalla (17.8.2016 ja 21.11.2016) kuin Vallinojalla (30.5.2016 ja 17.8.2016) (Liite 1). Myös muilla puroilla Herukkaojaa ja Kylmäojan itähaaraa lukuun ottamatta havaittiin yksittäisiä kohonneita E. coli- pitoisuuksia (1000 mpn/100 ml tai enemmän). Vuonna 2017 ote- 6

tuissa vesinäytteissä E. coli- pitoisuudet olivat keskimäärin selvästi alhaisempia verrattuna edelliseen vuoteen, esimerkiksi Vallinojalta otettujen vesinäytteiden E. coli- pitoisuuksien mediaani oli vuonna 2017 130 mpn/100 ml kun se vuonna 2016 oli 1300 mpn/100 ml. Alhaisimpia E. coli- pitoisuudet olivat Kylmäojan itähaaralla. Helsingin kaupungin purojen hygieeniselle laadulle kehittämän luokituksen, joka tarkastelee E. coli- bakteerien pitoisuuksia, perusteella Kormuniitynojan tila oli tyydyttävä ja muiden purokohteiden joko hyvä tai erinomainen (Kuva 3) (Pellikka 2011). Kuva 7. Suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien mediaanit 2016-2017. Kuva 6. Escherichia coli- bakteeripitoisuuksien mediaanit 2016-2017. Suolistoperäisten enterokokkien osalta havaitut pitoisuudet olivat suurimpia Kormuniitynojalla ja Tervaojalla. Myös Myllymäenojalla havaittiin 21.11.2016 otetussa näytteessä yksittäinen erittäin korkea pitoisuus (2100 pmy/100 ml) (Liite 1). Kuten E. coli- bakteerienkin kohdalla, vuonna 2016 suolistoperäisten enterokokkien aiheuttama kuormitus oli keskimäärin selkeästi suurempaa kuin vuonna 2017. Alhaisimpia suolistoperäisten enterokokkien pitoisuudet olivat Herukkaojalla ja Kylmäojan itähaaralla. 2.2 KIINTOAINEPITOISUUS JA SAMEUS Sameus kertoo rehevyydestä ja kiintoaineksen määrästä vedessä. Kiintoainespitoisuutta ja sameutta vesistöissä lisäävät muun muassa eroosion synnyttämä aineskuormitus, levien runsas biomassa ja jätevesikuormitus. Vantaalla purot virtaavat pääasiassa savimailla, ja ne samentuvat voimakkaasti virtaamien ollessa suuria ja veden viedessä mukanaan maa-aineksia purouomasta. Korkeimmat kiintoainespitoisuudet havaittiin Herukkaojalla, kun taas matalimmat pitoisuudet havaittiin Vierumäenojalla. Vaihteluväli havaituissa kiintoainepitoisuuksissa oli tutkituilla puroilla alle 1 mg/l 220 mg/l (Liite 1). Sameusarvot vaihtelivat puroissa kiintoainepitoisuuksien tavoin eri näytteenottokertojen välillä (vaihteluväli 5,6 300 FNU). Korkeimmat sameusarvot havaittiin Myllymäenojalla sekä matalimmat arvot niin ikään Vierumäenojalla. 7

Kuva 8. Kiintoainepitoisuuksien ja sameuden mediaanit 2016-2017. Kiintoainepitoisuudet olivat Vierumäenojalla jääneet joissakin tapauksissa alle määritysrajan (Liite 1). Tällöin tulokset on laskettu jakamalla määritysrajan arvo kahdella. 2.3 PH Happamuuden määrityksessä käytetään ph-arvoa, joka kertoo vedessä olevien vetyionien määrän. Vesien luontainen ph-arvo muodostuu, kun veteen liukenee kallioperästä, maaperästä tai ihmisen toiminnan seurauksena erilaisia emäksiä ja happoja. Myös runsaiden leväkukintojen aikana levien yhteyttäminen voi lisätä emäksisyyttä. Kaikkien tutkittujen purojen ph- arvot olivat keskimäärin jonkin verran neutraalin (ph 7) yläpuolella. Matalimmat ph- arvot mitattiin Herukkaojalla ja korkeimmat puolestaan Kylmäojan itähaaralla. Loppuvuodesta 2017 mitatut ph- arvot ylittivät Kylmäojan itähaaralla ph- arvon 9 useammassa mittauksessa (7.11.2017 näytepiste 3.3 ph 9,3; 4.12.2017 näytepiste 2.7 ph 9,1 ja näytepiste 3.3 ph 9,9), ollen täten poikkeuksellisen korkeita. Kuva 9. ph-mittausten mediaanit 2016-2017. 2.4 JOHTOKYKY Pienvesissä sähkönjohtavuutta kasvattavat lähinnä kalium, kalsium, magnesium ja natrium (kationeja) sekä kloridit ja sulfaatit (anioneja). Näiden pitoisuudet korreloivatkin voimakkaasti johtokyvyn kanssa. Jätevedet ja lannoitepitoiset vedet sekä muun muassa teiden suolaus voivat aiheuttaa huomattavaa nousua vesistöjen johtokykyyn. Suuret vesimäärät runsaiden sateiden ja sulamisvesien jälkeen puolestaan laimentavat liuenneiden ainesten määrää purovesissä. Vuosien 2016 ja 2017 välillä johtokyvyssä ei havaittu suuria eroja (2016 mediaani 31,3 m/sm vs. 2017 mediaani 32,1 m/sm). Korkeimmat sähkönjohtavuusarvot mitattiin Kylmäojan itähaaralla, matalimmat Herukkaojalla. 8

Kuva 10. Sähkönjohtavuuksien mediaanit 2016-2017. Kuva 11. Happipitoisuuksien mediaanit 2016-2017. 2.5 HAPPIPITOISUUS JA HAPEN KULUTUS Happipitoisuudella kuvataan liuenneen hapen määrää vedessä. Absoluuttisella pitoisuudella ilmaistaan hapen kokonaismäärä yksikössä (yleensä 1 l) kohden. Suhteellinen happipitoisuus taas kuvaa sitä prosenttiosuutta, mikä veteen on liuennut happea sen teoreettisesta maksimimäärästä. Purokohteiden suhteellinen happipitoisuus vaihteli välillä 72 92% ja absoluuttinen happipitoisuus välillä 9,4 11,7 mg/l (Liite 1). Korkeimmat happipitoisuudet havaittiin Tervaojalla ja Vallinojalla, kun taas alhaisimmat happipitoisuudet havaittiin Myllymäenojalla ja Kylmäojan itähaaralla. Biologinen hapenkulutus kuvaa vedessä olevan eloperäisen, eli orgaanisen aineksen, mikrobihajotuksesta aiheutuvaa hapenkulutusta. Biologinen hapenkulutus lyhennetään kirjaimilla BHK, englanniksi BOD (biological oxygen demand). Lyhenteeseen liitettävä alaviite puolestaan ilmaisee niiden vuorokausien lukumäärän, joiden aikana kuluva happi lasketaan; esimerkiksi BHK7 tarkoittaa tietyn vesimäärän seitsemän vuorokauden aikana kuluttamaa happimäärää. Korkeinta biologinen hapenkulutus oli Kylmäojan itähaaralla ja alhaisinta Tervaojalla. Kemiallinen hapenkulutus puolestaan mittaa orgaanisen aineen hapenkulutusta kemiallisissa reaktioissa, ja se lyhennetään kirjaimin KHK, englanniksi COD. Kemiallinen hapenkulutus oli korkeinta Vallinojalla ja matalinta Myllymäenojalla. 9

Kuva 12. Biologisen (BHK7-ATU) ja kemiallisen (COD Mn ) hapenkulutuksen mediaanit 2016-2017. Biologisen hapenkulutuksen pitoisuus oli jäänyt 7.11.2017 otetussa näytteessä Herukkaojalla alle määritysrajan (Liite 1). Tällöin tulos on laskettu jakamalla määritysrajan arvo kahdella. 2.6 KLORIDIPITOISUUS Korkea kloridipitoisuus vesistöissä aiheutuu yleensä merivedestä, mutta voi saada alkunsa myös maaperän suolakerrostumisista. Teollisuus ja tiesuola voivat lisäksi nostaa kloridipitoisuuksia. Kuva 13. Kloridipitoisuuksien mediaanit 2016-2017. 2.7 SULFAATTIPITOISUUS Vesistöihin sulfaattia päätyy esimerkiksi teollisuuden jätevesien mukana. Sisävesissä on merivesiin verrattuna huomattavasti vähemmän sulfaatteja. Korkeimmat sulfaattipitoisuudet havaittiin Myllymäenojalla, matalimmat puolestaan Herukkaojalla. Korkeimmat kloridipitoisuudet havaittiin Kylmäojan itähaaralla ja matalimmat Herukkaojalla. 10

Kuva 14. Sulfaattipitoisuuksien mediaanit 2016-2017. Sulfaatin pitoisuudet olivat jääneet joissakin tapauksissa Herukkaojalla ja Vallinojalla alle määritysrajan (Liite 1). Tällöin tulokset on laskettu jakamalla määritysrajan arvo kahdella. 2.8 RAVINTEET Ravinteista määritettiin fosforin ja typen pitoisuuksia, jotka aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä. Vesistöjen ravinnekuormitusta ovat kasvattaneet etenkin maatalouden ravinnepäästöt sekä teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesipäästöt. Korkeimmat fosfaatti- ja kokonaisfosforipitoisuudet havaittiin Vallinojalla, kun taas matalimpia pitoisuudet olivat fosfaattifosforin osalta Kylmäojan itähaaralla ja kokonaisfosforin osalta Vierumäenojalla. Kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Suomen ympäristökeskuksen laatimaa vesistöjen ekologista laatuluokittelua pienille savimaiden joille soveltaen Vallinojan tila on välttävä ja Herukkaojan sekä Rekolanojan tyydyttävä, mutta muilla purokohteilla tila on hyvä (Kuva 2) (Aroviita ym. 2012). Kuva 15. Fosfaattifosforin (PO4-P) ja kokonaisfosforin (Kok. P) mediaanit 2016-2017. Ammoniumtypen ja kokonaistypen pitoisuudet olivat suurimpia Rekolanojalla, kun taas suurimmat nitraatti- ja nitriittityppipitoisuudet havaittiin Tervaojalla. Matalimmat typpipitoisuudet puolestaan havaittiin ammoniumtypen osalta Tervaojalla, nitraatti- ja nitriittitypen osalta Kylmäojan itähaaralla ja kokonaistypen osalta Myllymäenojalla. 11

Kuva 16. Ammoniumtypen (NH4-N), nitraatti- ja nitriittitypen (NO2+NO3-N) sekä kokonaistypen (Kok. N) mediaanit 2016-2017. Ammoniumtypen sekä nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuudet olivat jääneet Herukkaojalla, Vierumäenojalla ja Tervaojalla joissakin tapauksissa alle määritysrajan (Liite 1). Tällöin tulokset on laskettu jakamalla määritysrajan arvo kahdella. 2.9 METALLIT Purovesinäytteistä tutkittiin lisäksi metalleja ja arseenia, joilla tiedetään olevan korkeina pitoisuuksina haitallisia vaikutuksia niin vesieliöstölle kuin ihmisellekin. Merkittäviä metallien antropogeenisiä päästölähteitä ovat muun muassa teollisuus ja kaivostoiminta, maatalous, liikenne ja yhdyskuntien jätteet. Kallio- ja maaperän luonnolliset metallipitoisuudet myös vaihtelevat alueellisesti, mikä heijastuu vesistöjen pitoisuuksiin. Rautaa ja alumiinia esiintyy tutkituista metalleista kallio- ja maaperässä selvästi runsaiten, joten niiden pitoisuudet olivat myös huomattavasti suurempia kuin muiden metallien. Selkeästi korkeimmat alumiini- ja rautapitoisuudet havaittiin Vallinojalla. Matalimmat alumiinipitoisuudet puolestaan havaittiin Kormuniitynojalla ja rautapitoisuudet Tervaojalla. 12

Taulukko 2. Purokohteiden metallipitoisuuksien sekä arseenin mediaani ja vaihteluväli vuosina 2016 ja 2017. Metallit ja arseeni Havainnot 2016 Havainnot 2017 Mediaani Vaihteluväli Mediaani Vaihteluväli Al 100 14-430 140 23-500 As 0,7 0,3-1,6 0,8 0,2-2,2 Cd < 0,02 < 0,02-0,04 0,03 < 0,02-0,06 Co 0,28 0,06-0,75 0,38 0,05-0,83 Cr 0,49 0,13-2,20 0,57 0,13-2,50 Cu 3,1 0,8-8,4 3,15 0,9-10 Fe 370 100-1100 370 100-1100 Ni 1,5 0,7-3,4 1,8 0,7-3,8 Pb 0,2 < 0,1-0,6 0,2 < 0,1-43 Korkeimmat arseeni-, kadmium- ja lyijypitoisuudet havaittiin Vallinojalla. Herukkaojalla havaittiin 2.10.2017 otetussa näytteessä yksittäinen poikkeuksellisen korkea lyijypitoisuus 43 µg/l näytepisteellä 5, mutta muuten lyijypitoisuus vaihteli Herukkaojallakin välillä 0,1-0,3 µg/l (Liite 1). Kobolttipitoisuudet olivat korkeimmat Kylmäojan itähaaralla ja kromipitoisuudet puolestaan Rekolanojalla. Korkeimmat kuparipitoisuudet havaittiin Kormuniitynojalla ja nikkelipitoisuudet Kormuniitynojalla sekä Kylmäojan itähaaralla. Kuva 17. Alumiini- ja rautapitoisuuksien mediaanit 2016-2017. Tervaojan koboltti-, kromi-, nikkeli- ja lyijypitoisuudet olivat tutkituista puroista alhaisimmat. Alhaisimmat arseenipitoisuudet havaittiin puolestaan Myllymäenojalla ja kuparipitoisuudet Vierumäenojalla. Kadmiumpitoisuudet olivat yhtä alhaisia niin Kylmäojan itähaaralla, Vierumäenojalla kuin Kormuniitynojalla, joten erot varsinkin kadmiumpitoisuuksissa olivat pieniä purokohteiden välillä. 13

Kuva 18. Arseeni-, kadmium-, koboltti-, kromi-, nikkeli- ja lyijypitoisuuksien mediaanit 2016-2017. Kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet olivat jääneet joissakin tapauksissa alle määritysrajan (Liite 1). Tällöin tulokset on laskettu jakamalla määritysrajan arvo kahdella. 14

3. PUROKOHTAISET TULOKSET 3.1 HERUKKAOJA Hygienian indikaattoribakteerien pitoisuudet erityisesti suolistoperäisten enterokokkien osalta olivat Herukkaojalla muihin tutkimuksessa mukana olleisiin puroihin verrattuna alhaiset. E. coli- bakteerien osalta Herukkaojan tila Helsingin kaupungin kehittämän laatuluokituksen perusteella on erinomainen (Kuva 3) (Pellikka 2011). Verrattuna muihin purokohteisiin, ph Herukkaojalla oli matala (mediaani 7,1). Puroa ei kuitenkaan voida luokitella erityisen happamoituneeksi. Muihin purokohteisiin verraten myös Herukkaojan johtokyky oli alhainen. Puron matala kloridipitoisuus korreloi selkeästi sähkönjohtavuuden kanssa. Lisäksi sulfaattipitoisuus oli tutkituista puroista alhaisin. Vantaan Golfpuisto Oy:n työmaalla Petikossa toukokuusta 2016 lähtien tapahtuneet toistuvat Herukkaojan penkkojen sortumat sekä kesällä 2017 tehty Herukkaojan putkittaminen ovat aiheuttaneet purolla toistuvia tulvia. Kiintoaineen ja sameuden pitoisuudet olivatkin Herukkaojalla koholla. Huomattavaa Herukkaojalla oli myös 2.10.2017 havaittu poikkeuksellisen korkea lyijypitoisuus (43 µg/l). Muuten lyijypitoisuus vaihteli Herukkaojallakin välillä 0,1-0,3 µg/l (Liite 1), mikä on tavanomainen pitoisuus Vantaan puroille. Kuva 19. Herukkaoja. Kuva: Jarmo Honkanen. 3.2 KYLMÄOJAN ITÄHAARA Myös Kylmäojan itähaaralla hygienian indikaattoribakteerien pitoisuudet olivat verraten alhaisia. E. coli- bakteerien osalta Kylmäojan itähaaran tila Helsingin kaupungin kehittämän laatuluokituksen perusteella on erinomainen (Kuva 3) (Pellikka 2011). Korkeimmat ph- arvot mitattiin Kylmäojan itähaaralta. Loppuvuodesta 2017 ph ylitti arvon 9 useammassa mittauksessa (7.11.2017 näytepiste 3.3 ph 9,3; 4.12.2017 näytepiste 2.7 ph 9,1 ja näytepiste 3.3 ph 9,9). Vuonna 2016 korkein mitattu ph- arvo Kylmäojan itähaaralla oli 7,9, joten ero emäksisyydessä vuosien välillä on merkittävä. Yli 9 ph- arvo on erittäin huolestuttava vesieliöiden selviämisen kannalta, sillä ne ovat parhaiten sopeutuneet elämään ph-alueella 6-8, ja edellä mainitut korkeat ph- arvot Kylmäojan itähaaralla ovat aivan muun muassa taimenten sietokyvyn ylärajoilla (Louhi & Mäki-Petäys 2003). Syitä kohonneisiin ph- arvoihin 15

3.3 VIERUMÄENOJA ovat selvittäneet yhteistyössä Vantaan kaupungin ympäristökeskus, KeskiUudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan ELY-keskus. Todennäköisesti kohonneet ph- arvot ovat johtuneet betonimurskeen hyödyntämisestä maarakentamisessa Kylmäojan itähaaran yläjuoksulla. Vuonna 2016 Vierumäenojalla havaittiin 17.8. otetusta näytteestä määritysrajan ylittävä E. coli- bakteerimäärä > 2400 mpn/100 ml. Vuonna 2017 korkein määritetty pitoisuus oli 55 mpn/100 ml, joten ero pitoisuuksissa vuosien välillä on huomattava (Liite 1). Muihin purokohteisiin verrattuna E. colin keskimääräinen pitoisuus vuosina 2016-2017 Vierumäenojalla ei ole ollut korkea, ja Vierumäenojan tila Helsingin kaupungin kehittämän laatuluokituksen perusteella on yksittäisestä korkeasta pitoisuusarvosta huolimatta erinomainen (Kuva 3) (Pellikka 2011). Muihin purokohteisiin verrattuna Kylmäojan itähaaralla oli myös korkein johtokyky sekä kloridipitoisuus. Syynä edellä mainittuihin pitoisuuksiin on epäilty tie- ja piha-alueiden suolausta (Valkama ym. 2013). Niin suhteellinen kuin absoluuttinen happipitoisuus olivat Kylmäojan itähaaralla matalia, kun taas biologinen hapenkulutus oli verraten koholla. Vesi Vierumäenojalla on Vantaan kaupunkipuron vedeksi kirkasta, sillä Vierumäenojan kiintoainemäärä ja sameusarvo olivat tutkituista puroista alhaisimmat. Ravinteista erityisesti nitraatti- ja nitriittitypen, fosfaattifosforin ja kokonaisfosforin osalta Kylmäojan itähaaran kuormitus oli vähäistä verrattuna muihin purokohteisiin. Suomen ympäristökeskuksen kehittämän laatuluokituksen perusteella Kylmäojan itähaaran tila kokonaisfosforin osalta on hyvä (Kuva 2) (Aroviita ym. 2012). Kokonaisfosforipitoisuus Vierumäenojalla oli muihin purokohteisiin verrattuna alhainen. Suomen ympäristökeskuksen kehittämän laatuluokituksen perusteella Vierumäenojan tila kokonaisfosforin osalta on hyvä (Kuva 2) (Aroviita ym. 2012). Tutkituista metalleista koboltin ja nikkelin pitoisuudet olivat Kylmäojan itähaaralla koholla verrattuna muihin purokohteisiin. Tutkituista metalleista koboltti-, nikkeli- ja etenkin kuparipitoisuudet olivat Vierumäenojalla verrattain matalia. Kuva 20. Kylmäojan itähaara. Kuva: Jarmo Honkanen. Kuva 21. Vierumäenoja. Kuva: Sinikka Rantalainen. 16

3.4 KORMUNIITYNOJA 3.5 MYLLYMÄENOJA Niin E. coli- bakteerien kuin suolistoperäisten enterokokkien pitoisuudet olivat Kormuniitynojalla koholla. E. coli- pitoisuudet olivat vuonna 2016 kahdessa näytteessä joko aivan määritysmenetelmän ylärajalla (2400 mpn/100 ml, mitattu 21.11.2016) tai jopa ylittivät määritysrajan (> 2400 mpn/100 ml, tulos on arvio, mitattu 17.8.2016). Vuoden 2017 pitoisuudet olivat selkeästi alhaisempia. Kormuniitynojan varrella on useampia talleja, joilta bakteerikuormitus todennäköisesti on peräisin. Helsingin kaupungin kehittämän laatuluokituksen perusteella Kormuniitynojan tila on E. colibakteerien osalta vain tyydyttävä (Kuva 3) (Pellikka 2011). Muihin purokohteisiin sekä myöskin Myllymäenojan kiintoainepitoisuuksiin verraten veden samentuminen Myllymäenojalla on ollut huomattavaa. Vilkasliikenteisten, korkeimpiin tienhoitoluokkiin kuuluvien teiden vaikutus todennäköisesti heijastuu Kormuniitynojan verrattain korkeisiin kloridipitoisuuksiin ja johtokykyyn. Kormuniityn purouoman ja valuma-alueen halki kulkevat niin Lahdenväylä, Lahdentie kuin Kehä III. Suhteellisen ja absoluuttisen hapen pitoisuudet Myllymäenojalla olivat alhaisia verrattuna muihin purokohteisiin. Myös biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat verraten matalia. Tutkituista metalleista kuparin ja nikkelin pitoisuudet olivat Kormuniitynojalla koholla verrattuna muihin purokohteisiin. Kuva 22. Kormuniitynoja. Kuva: Jarmo Honkanen. Muihin purokohteisiin suhteessa korkea kloridipitoisuus näkyi Myllymäenojalla myöskin korkeina johtokyvyn arvoina. Myllymäenojan purouoman ja valuma-alueen halkovat Hämeenlinnanväylä ja Kehä III, jotka kuuluvat korkeimpaan tienhoitoluokkaan, ja tämä todennäköisesti osaltaan selittää edellä mainittuja tuloksia. Lisäksi Myllymäenojan sulfaattipitoisuudet olivat tutkituista puroista korkeimmat. Kokonaistypen ja ammoniumtypen sekä kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin pitoisuudet Myllymäenojalla olivat suhteessa muihin purokohteisiin alhaisia. Suomen ympäristökeskuksen kehittämän laatuluokituksen perusteella Myllymäenojan tila kokonaisfosforin osalta on hyvä (Kuva 2) (Aroviita ym. 2012). Kuva 23. Myllymäenoja. Kuva: Jarmo Honkanen. 17

3.6 VALLINOJA E. coli- bakteerien pitoisuudet muutamissa Vallinojalta otetuissa näytteissä olivat huomattavia. Purosta 30.5. ja 17.8.2016 otetuissa näytteissä E. colipitoisuus oli jopa 2400 mpn/100 ml. Vuoden 2017 näytteissä pitoisuudet eivät olleet yhtä korkeita. Helsingin kaupungin kehittämän laatuluokituksen perusteella Vallinojan tila E. coli- bakteerien osalta oli kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä huolimatta yksittäisistä koholla olevista pitoisuusarvoista (Kuva 3) (Pellikka 2011). E. coli- pitoisuuksista poiketen suolistoperäisten enterokokkien pitoisuudet Vallinojalla eivät olleet erityisen korkeita suhteessa muihin tutkittuihin puroihin. Sekä suhteellinen happipitoisuus että absoluuttinen happipitoisuus olivat Vallinojalla hyvällä tasolla. Kemiallinen hapenkulutus oli purolla kuitenkin huomattavaa. Vallinojan korkeaa kemiallista hapenkulutusta selittää todennäköisesti puron latvaosien suoalueilta tuleva humusvaikutteisuus. Vallinojan fosforikuormitus on merkittävää, sillä puron fosforipitoisuudet olivat tutkituista puroista korkeimmat. Vallinojan selvästi muihin puroihin nähden korkeita kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuuksia selittävät todennäköisesti puron yläjuoksun varrelle sijoittuvat peltoalueet ja hevostalli, jotka kuormittavat vesistöä. Hevosalueet ovat usein huomattavia fosforin kuormituslähteitä maa tiivistyy, eikä fosfori pidäty alempiin maakerroksiin, vaan kulkeutuu pintavaluntana vesistöihin (Pesonen ym. 2008). Suomen ympäristökeskuksen kehittämän laatuluokituksen perusteella Vallinojan tila on kokonaisfosforin osalta vain välttävä (Kuva 2) (Aroviita ym. 2012). Kuva 24. Vallinoja. Kuva: Jarmo Honkanen. Tutkituista metalleista alumiinin ja raudan sekä arseenin pitoisuudet olivat Vallinojalla koholla suhteessa muihin purokohteisiin. Kuva 25. Rekolanoja. Kuva: Jarmo Honkanen. 18

3.7 REKOLANOJA Ravinteista niin ammoniumtypen, nitraatti- ja nitriittitypen kuin kokonaistypen pitoisuudet olivat Rekolanojalla selkeästi koholla muihin purokohteisiin verrattuna. Myös fosforipitoisuudet olivat Rekolanojalla verraten korkeita. Suomen ympäristökeskuksen kehittämän laatuluokituksen perusteella Rekolanojan tila on kokonaisfosforin osalta tyydyttävä (Kuva 2) (Aroviita ym. 2012). Tutkituista metalleista kromin pitoisuus oli Rekolanojalla koholla verrattuna muihin purokohteisiin. 3.8 TERVAOJA Suolistoperäisten enterokokkien pitoisuus oli Tervaojalla suhteessa muihin purokohteisiin korkea. E. coli- bakteerien määrä ei puolestaan ollut merkittävä. Helsingin kaupungin kehittämän laatuluokituksen perusteella Tervaojan tila on E. coli- bakteerien osalta hyvä (Kuva 3) (Pellikka 2011). Happitilanne Tervaojalla oli hyvä, sillä sekä suhteellisen että absoluuttisen happipitoisuuden arvot olivat siellä korkeita verrattuna muihin tutkimuksen purokohteisiin. Myös biologinen hapenkulutus oli verraten alhainen. Ammoniumtypen pitoisuus oli Tervaojalla alhainen muihin purokohteisiin verrattuna, kun taas nitraatti- ja nitriittitypen sekä kokonaistypen pitoisuudet olivat koholla. Suomen ympäristökeskuksen kehittämän laatuluokituksen perusteella Tervaojan tila on kuitenkin kokonaisfosforin osalta hyvä (Kuva 2) (Aroviita ym. 2012). Tutkitut metallipitoisuudet Tervaojalla olivat suhteessa alhaisia erityisesti koboltin, kromin, lyijyn, nikkelin ja raudan osalta. Kuva 26. Tervaoja. Kuva: Jarmo Honkanen. 19

4. YHTEENVETO Tutkitut kaupunkipurot olivat Escherichia coli- bakteeripitoisuuksien osalta vähintään tyydyttävällä tasolla, mutta valtaosin tila oli hyvä tai erinomainen (Kuva 3) (Pellikka 2011). Joitakin lähinnä yksittäisiä korkeita E. coli- bakteeripitoisuuksia (1000 mpn/100 ml tai enemmän) kuitenkin havaittiin Herukkaojaa ja Kylmäojan itähaaraa lukuun ottamatta kaikilla muilla purokohteilla. Veden hygieeninen laatu voi siis vaihdella puroissa huomattavasti. Muun muassa hevostallit voivat aiheuttaa E. coli- kuormitusta vesistöihin, mikä oli huomattavissa Kormuniitynojalla. Petikon golfkentän rakennustyöt ovat selvästi lisänneet Herukkaojan veden kiintoainepitoisuutta ja sameutta, mikä oli odotettavissa. Kylmäojan itähaaralla loppuvuodesta 2017 mitatut yli 9 ph- arvot ovat huolestuttavia, ja viranomaiset seuraavat asiaa edelleen nyt vuonna 2018. Muuten havaitut ph-arvot olivat kaupunkipuroille tavanomaisia. Korkeita kloridipitoisuuksia sekä johtokyvyn arvoja selittävät tie- ja piha-alueiden suolaus. Isojen teiden vaikutus purojen kloridipitoisuuksiin ja sähkönjohtavuuteen on huomattava. Niin happipitoisuuksien kuin hapenkulutuksen tuloksissa ei ollut havaittavissa merkittäviä poikkeamia. Vallinojan korkeaa kemiallista hapenkulutusta selittää todennäköisesti puron latvaosien soilta tuleva humusvaikutteisuus. Lohikaloille optimaalinen liuenneen hapen (absoluuttinen) pitoisuus vedessä on 8-11 mg/l, mutta erityisesti pienet poikasvaiheet ovat hyvin herkkiä happivajeelle (Louhi & Mäki-Petäys 2003). Vantaan kaupunkipuroilla liuenneen hapen pitoisuus oli alhaisin Kylmäojan itähaaralla (ks. Liite 1), jonka pitoisuuksien mediaani oli 9,4 mg/l. Kokonaisfosforin osalta tutkittujen kaupunkipurojen tila oli vähintään välttävä, mutta valtaosa puroista oli hyvässä tilassa (Kuva 2) (Aroviita ym. 2012). Vallinojalla fosforikuormitusta selittävät hevostalli ja peltoalueet. Raskasmetallipitoisuudet eivät yleisesti nousseet tutkituilla puroilla haitalliselle tasolle. Ainoastaan Herukkaojalla havaittiin yksittäinen korkea lyijypitoisuus 43 µg/l syksyllä 2017, mutta muuten määritetyt lyijypitoisuudet olivat Herukkaojalla kaupunkipuroille tavanomaisella tasolla (keskimäärin 0,2 µg/l). 20

LÄHTEET LIITTEET Aroviita, Jukka; Hellsten, Seppo; Jyväsjärvi, Jussi; Järvenpää, Lasse; Järvinen, Marko; Karjalainen, Satu Maaria; Kauppila, Pirkko; Keto, Antton; Kuoppala, Minna; Manni, Kati; Mannio, Jaakko; Mitikka, Sari; Olin, Mikko; Perus, Jens; Pilke, Ansa; Rask, Martti; Riihimäki, Juha; Ruuskanen, Ari; Siimes, Katri; Sutela, Tapio; Vehanen, Teppo ja Vuori, Kari-Matti. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Suomen ympäristökeskus. 144 s. Liite 1. Purokohtaiset vesinäytteiden tulokset 2016-2017 Liite 2. Purokohteiden hygienian indikaattoribakteerien sekä fysikaalis-kemiallisten muuttujien mediaani ja vaihteluväli vuonna 2015 Louhi, Pauliina ja Mäki-Petäys, Aki. 2003. Elämää soraikon ulkopuolella ja sisällä lohen ja taimenen kutupaikan valinta sekä mädin elinympäristövaatimukset. Kalatutkimuksia 191. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 23 s. Pellikka, Katja. 2011. Helsingin ympäristön tila: teemakatsaus 2011. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. 4 s. Pesonen, Inkeri; Virtanen, Hanna ja Jansson, Helena (toim.). 2008. Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli opas vastuulliseen tallitoimintaan. Agropolis Oy. 109 s. Raunio, Anne; Schulman, Anna ja Kontula, Tytti (toim.). 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus - Osa I: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus. 264 s. Raunio, Anne; Schulman, Anna ja Kontula, Tytti (toim.). 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus - Osa II: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus. 572 s. Valkama, Pasi; Laakso, Sanna; Kivimäki, Anna-Liisa ja Lahti, Kirsti. 2013. Selvitys eräiden Vantaan purojen automaattisista vedenlaadun seurannoista 2011-2012. Julkaisu 71/2013. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. 39 s. 21

LIITE 1. PUROKOHTAISET VESINÄYTTEIDEN TULOKSET 2016-2017 HERUKKAOJA NÄYTTEENOTTOPVM 30.5.2016 30.5.2016 31.8.2016 31.8.2016 17.10.2016 17.10.2016 21.11.2016 19.12.2016 19.12.2016 NÄYTEPISTEEN NRO 1,8 4,3 1,8 4,3 1,8 5 1,8 1,8 5 Escherichia coli (mpn/100 ml) 110 54 230 68 5 10 230 1 0 Enterokokit (pmy/100 ml) 46 46 180 32 9 12 73 6 2 Kiintoaine, NPC (mg/l) 160 20 220 16 39 20 100 130 17 Sameus (FNU) 200 16 300 12 40 19 140 180 15 ph 7,3 6,6 7,3 6,5 7,5 7 7,1 7,2 6,6 Sähkönjohtavuus (m/sm) 22,7 6,7 32 7,4 39,9 7,3 26,6 35,7 6,5 Hapen kyllästysaste (%) 81 84 70 19 90 82 73 86 Happi (mg/l) 8,2 8,9 7,2 2 11,4 11,1 10,5 12,5 BHK-7, ilman ATU:a (mg/l) 3,3 3,2 5,2 3,9 4,5 3,1 4,9 3,2 1,1 CODMn- arvo, kemiallinen hapenkulutus (mg/l) 29 33 32 45 20 22 22 30 21 Kloridi, Cl (mg/l) 17 6 23 5,9 24 6,4 20 23 5,5 Sulfaatti, SO4 (mg/l) 24 3,9 47 < 1 44 3,9 35 40 5,5 Ammoniumtyppi, NH4N 92 < 4 170 13 260 8 310 210 41 Nitraatti- ja nitriittitypen summa, (NO2+NO3)N 630 30 1900 < 4 2300 66 3500 3600 230 Kokonaistyppi, N 1900 950 3000 1100 3300 700 4600 4900 900 Fosfaattifosfori, PO4-P, liuk. NPC 4 13 17 34 12 9 18 13 11 Kokonaisfosfori, P 150 84 250 150 78 57 160 130 31 Alumiini, Al, liukoinen 120 410 130 430 78 200 140 140 240 Arseeni, As, liukoinen 1,3 0,9 1,2 1,2 1,4 0,6 0,6 0,8 0,5 Kadmium, Cd, liukoinen 0,03 0,02 0,03 0,04 0,02 < 0,02 0,02 0,04 < 0,02 Koboltti, Co, liukoinen 0,4 0,24 0,53 0,75 0,46 0,23 0,43 0,7 0,22 Kromi, Cr, liukoinen 0,58 0,83 0,56 1 0,58 0,59 0,55 0,59 0,58 Kupari, Cu, liukoinen 4,1 1,8 4,4 1,6 3,2 0,8 3,3 4,1 1,7 Lyijy, Pb, liukoinen 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,2 0,2 Nikkeli, Ni, liukoinen 2 1,2 3,4 1,8 2,9 1 1,7 2 0,8 Rauta, Fe, liukoinen 390 790 370 880 950 630 250 520 480

LIITE 1. PUROKOHTAISET VESINÄYTTEIDEN TULOKSET 2016-2017 HERUKKAOJA NÄYTTEENOTTOPVM 6.3.2017 6.3.2017 19.4.2017 19.4.2017 2.10.2017 2.10.2017 7.11.2017 7.11.2017 4.12.2017 4.12.2017 NÄYTEPISTEEN NRO 1,8 5 1,8 5 1,8 5 1,8 5 1,8 5 Escherichia coli (mpn/100 ml) 4 0 0 1 37 61 40 9 52 39 Enterokokit (pmy/100 ml) 7 6 0 1 31 23 26 14 22 13 Kiintoaine, NPC (mg/l) 73 20 210 14 48 28 52 12 76 40 Sameus (FNU) 94 11 240 10 68 19 60 11 83 27 ph 6,9 6,1 7,3 6,7 7,5 7 6,4 6,1 6,9 6,3 Sähkönjohtavuus (m/sm) 22,5 9,1 17,6 5,6 42,9 7,4 14,2 5 11,9 5,2 Hapen kyllästysaste (%) 79 64 89 91 73 87 73 82 89 Happi (mg/l) 11,6 9,4 11,9 13,3 8,3 10,2 9,7 11,2 12,2 BHK-7, ilman ATU:a (mg/l) 2,5 2,1 2,8 3 3,8 3,5 2 < 0,5 1,6 1,4 CODMn- arvo, kemiallinen hapenkulutus (mg/l) 19 22 21 20 18 21 28 25 20 21 Kloridi, Cl (mg/l) 16 8,2 15 5,4 28 5,8 10 4,9 8,6 3 Sulfaatti, SO4 (mg/l) 23 6,4 16 3,9 41 < 1 14 1,5 12 8,3 Ammoniumtyppi, NH4N 160 51 69 17 76 < 4 37 9 45 < 4 Nitraatti- ja nitriittitypen summa, (NO2+NO3)N 1700 1500 1200 340 1100 15 310 160 520 140 Kokonaistyppi, N 2600 2300 2000 880 2000 650 1100 750 1200 800 Fosfaattifosfori, PO4-P, liuk. NPC 5 7 5 5 6 9 11 9 6 7 Kokonaisfosfori, P 81 35 160 24 77 56 77 28 79 45 Alumiini, Al, liukoinen 170 400 92 260 110 250 290 400 250 360 Arseeni, As, liukoinen 0,7 0,8 0,7 0,4 0,9 0,6 0,8 0,3 0,4 0,2 Kadmium, Cd, liukoinen 0,04 0,04 < 0,02 < 0,02 0,03 0,02 0,05 < 0,02 0,02 < 0,02 Koboltti, Co, liukoinen 0,7 0,79 0,29 0,19 0,5 0,17 0,61 0,24 0,3 0,2 Kromi, Cr, liukoinen 0,65 0,99 0,4 0,56 0,51 0,69 0,7 0,71 0,63 0,81 Kupari, Cu, liukoinen 3,1 1,4 2,6 0,9 3,2 9,9 2,2 1,2 2 2 Lyijy, Pb, liukoinen 0,3 0,3 0,1 0,2 0,3 43 0,2 0,2 0,2 0,2 Nikkeli, Ni, liukoinen 1,8 1,4 1,2 0,7 2,2 1,1 1,4 0,9 1,1 1,6 Rauta, Fe, liukoinen 470 930 260 440 700 680 670 500 410 390

LIITE 1. PUROKOHTAISET VESINÄYTTEIDEN TULOKSET 2016-2017 KYLMÄOJAN ITÄHAARA NÄYTTEENOTTOPVM 23.5.2016 23.5.2016 17.8.2016 17.8.2016 10.10.2016 10.10.2016 21.11.2016 21.11.2016 19.12.2016 19.12.2016 NÄYTEPISTEEN NRO 2,7 3,3 2,7 3,3 2,7 3,3 2,7 3,3 2,7 3,3 Escherichia coli (mpn/100 ml) 220 1 230 370 31 10 130 220 1 0 Enterokokit (pmy/100 ml) 8 0 110 140 9 3 85 120 2 0 Kiintoaine, NPC (mg/l) 140 100 29 32 10 15 34 62 10 8,6 Sameus (FNU) 12 41 30 33 14 18 36 75 13 12 ph 7,9 7,9 7,6 7,6 7,8 7,4 7,1 7,7 7,6 7,6 Sähkönjohtavuus (m/sm) 48,1 43,3 39,2 42,2 40,5 40,9 29,2 34 123 86,8 Hapen kyllästysaste (%) 88 86 78 62 90 90 79 75 83 59 Happi (mg/l) 9,6 9,2 7,9 6,3 10,9 11 10,2 9,8 12,1 8,2 BHK-7, ilman ATU:a (mg/l) 2,5 4 4,2 4,6 3,3 3,5 3,8 5,7 1,5 1,5 CODMn- arvo, kemiallinen hapenkulutus (mg/l) 9,1 16 15 12 6,9 6,1 21 20 4,6 2,9 Kloridi, Cl (mg/l) 73 70 59 67 46 49 52 59 300 190 Sulfaatti, SO4 (mg/l) 27 22 20 19 27 27 21 23 35 30 Ammoniumtyppi, NH4N 30 12 17 42 8 31 24 120 81 72 Nitraatti- ja nitriittitypen summa, (NO2+NO3)N 410 300 260 340 270 280 820 1100 410 410 Kokonaistyppi, N 810 1100 860 980 600 630 1500 1900 770 690 Fosfaattifosfori, PO4-P, liuk. NPC 2 3 6 5 3 3 3 6 7 8 Kokonaisfosfori, P 26 78 45 50 22 23 48 80 15 13 Alumiini, Al, liukoinen 58 110 85 61 33 31 180 160 55 71 Arseeni, As, liukoinen 0,8 1,4 0,8 1,2 0,8 0,7 0,5 0,6 0,4 0,5 Kadmium, Cd, liukoinen < 0,02 < 0,02 < 0,02 < 0,02 < 0,02 < 0,02 0,03 0,03 < 0,02 < 0,02 Koboltti, Co, liukoinen 0,29 0,58 0,28 0,39 0,15 0,29 0,3 0,46 0,32 0,59 Kromi, Cr, liukoinen 0,38 0,54 0,49 0,5 0,17 0,16 2,2 1,4 0,25 0,29 Kupari, Cu, liukoinen 3,3 4,2 3,8 4,5 1,6 1,7 3,5 5,7 1,7 2,1 Lyijy, Pb, liukoinen 0,2 0,3 0,3 0,2 < 0,1 < 0,1 0,5 0,5 < 0,1 < 0,1 Nikkeli, Ni, liukoinen 1,9 2,5 1,4 1,6 1,2 1,6 2,4 1,5 1,2 1,8 Rauta, Fe, liukoinen 240 340 370 350 140 170 280 270 170 230

LIITE 1. PUROKOHTAISET VESINÄYTTEIDEN TULOKSET 2016-2017 KYLMÄOJAN ITÄHAARA NÄYTTEENOTTOPVM 6.3.2017 6.3.2017 19.4.2017 19.4.2017 26.7.2017 26.7.2017 2.10.2017 2.10.2017 7.11.2017 7.11.2017 NÄYTEPISTEEN NRO 2,7 3,3 2,7 3,3 2,7 3,3 2,7 3,3 2,7 3,3 Escherichia coli (mpn/100 ml) 13 15 0 3 37 56 5 25 1 5 Enterokokit (pmy/100 ml) 5 13 0 1 180 19 38 63 45 73 Kiintoaine, NPC (mg/l) 25 13 12 8 24 30 16 16 28 40 Sameus (FNU) 13 15 13 16 17 32 19 24 38 53 ph 7,2 7,2 7,8 8 7,8 7,7 7,7 7,5 8,6 9,3 Sähkönjohtavuus (m/sm) 63,6 74,5 49,4 55,1 62,1 63,9 56,4 55,6 53,7 60,1 Hapen kyllästysaste (%) 83 53 87 73 86 62 76 50 72 47 Happi (mg/l) 12,1 7,8 12,1 9,8 8,5 6,1 8,7 5,7 9,6 6,3 BHK-7, ilman ATU:a (mg/l) 2,7 2,8 4,6 5,7 4,5 9,4 4,5 7,9 4,1 4,4 CODMn- arvo, kemiallinen hapenkulutus (mg/l) 11 7 12 9,4 8,3 11 7,7 8,1 18 14 Kloridi, Cl (mg/l) 140 160 82 96 100 110 65 68 85 94 Sulfaatti, SO4 (mg/l) 22 23 28 30 25 23 50 47 27 29 Ammoniumtyppi, NH4N 63 110 48 68 74 200 72 450 170 300 Nitraatti- ja nitriittitypen summa, (NO2+NO3)N 570 620 510 520 560 320 1800 1500 520 610 Kokonaistyppi, N 1000 1100 1100 1100 1000 1200 2400 2500 1400 1600 Fosfaattifosfori, PO4-P, liuk. NPC 4 11 5 5 6 4 5 3 10 4 Kokonaisfosfori, P 18 21 24 30 34 50 36 49 46 57 Alumiini, Al, liukoinen 140 87 150 130 41 100 64 49 280 280 Arseeni, As, liukoinen 0,8 0,9 0,8 0,9 1,6 2,2 1,4 1,7 1,6 1,9 Kadmium, Cd, liukoinen 0,03 0,03 < 0,02 < 0,02 < 0,02 < 0,02 0,03 0,06 0,03 0,05 Koboltti, Co, liukoinen 0,49 0,77 0,63 0,65 0,23 0,55 0,45 0,52 0,73 0,83 Kromi, Cr, liukoinen 0,64 0,41 0,75 0,66 0,24 0,4 0,29 0,35 0,93 1,1 Kupari, Cu, liukoinen 3,5 3 5,6 5,4 2,5 4,6 4 5,1 10 6,8 Lyijy, Pb, liukoinen 0,3 0,2 0,3 0,2 0,1 0,2 0,1 0,1 0,7 0,4 Nikkeli, Ni, liukoinen 1,9 1,9 2,7 2,6 1,6 2,3 2,2 2,6 2,6 3,1 Rauta, Fe, liukoinen 320 430 340 350 390 340 220 270 270 240

LIITE 1. PUROKOHTAISET VESINÄYTTEIDEN TULOKSET 2016-2017 KYLMÄOJAN ITÄHAARA NÄYTTEENOTTOPVM 4.12.2017 4.12.2017 NÄYTEPISTEEN NRO 2,7 3,3 Escherichia coli (mpn/100 ml) 4 25 Enterokokit (pmy/100 ml) 14 20 Kiintoaine, NPC (mg/l) 26 40 Sameus (FNU) 32 48 ph 9,1 9,9 Sähkönjohtavuus (m/sm) 47,1 57,3 Hapen kyllästysaste (%) 72 67 Happi (mg/l) 9,8 9,1 BHK-7, ilman ATU:a (mg/l) 2,9 5,2 CODMn- arvo, kemiallinen hapenkulutus (mg/l) 20 17 Kloridi, Cl (mg/l) 80 96 Sulfaatti, SO4 (mg/l) 17 20 Ammoniumtyppi, NH4N 53 180 Nitraatti- ja nitriittitypen summa, (NO2+NO3)N 510 620 Kokonaistyppi, N 1200 1500 Fosfaattifosfori, PO4-P, liuk. NPC 3 8 Kokonaisfosfori, P 30 37 Alumiini, Al, liukoinen 360 410 Arseeni, As, liukoinen 0,9 1 Kadmium, Cd, liukoinen 0,03 0,03 Koboltti, Co, liukoinen 0,57 0,69 Kromi, Cr, liukoinen 1 1,3 Kupari, Cu, liukoinen 5,4 8,3 Lyijy, Pb, liukoinen 0,2 0,2 Nikkeli, Ni, liukoinen 1,9 2,6 Rauta, Fe, liukoinen 250 200

LIITE 1. PUROKOHTAISET VESINÄYTTEIDEN TULOKSET 2016-2017 VIERUMÄENOJA NÄYTTEENOTTOPVM 30.5.2016 17.8.2016 10.10.2016 21.11.2016 20.12.2016 7.3.2017 19.4.2017 2.10.2017 6.11.2017 7.12.2017 Escherichia coli (mpn/100 ml) 460 > 2400 31 290 39 14 6 52 55 20 Enterokokit (pmy/100 ml) 84 250 52 340 20 30 18 55 32 10 Kiintoaine, NPC (mg/l) < 1 36 6 32 5 18 12 < 1 6 8 Sameus (FNU) 7 38 7,6 35 12 8 7 7,2 12 11 ph 7,6 7,4 7,6 6,9 7,4 7,3 7,4 7,7 7,3 7,1 Sähkönjohtavuus (m/sm) 31,3 21 31,9 17,9 31,1 29,9 27,3 35,3 21,6 20,1 Hapen kyllästysaste (%) 93 83 86 85 87 90 94 82 88 89 Happi (mg/l) 9,6 8,7 10,7 11,1 12,7 13,2 13,4 9,5 10,8 12,7 BHK-7, ilman ATU:a (mg/l) 1,7 4,7 3,2 3,8 2,2 2,5 2,9 3 1,8 2 CODMn- arvo, kemiallinen hapenkulutus (mg/l) 12 18 9,3 21 7,9 10 10 8,7 17 19 Kloridi, Cl (mg/l) 39 21 34 20 45 41 35 37 22 22 Sulfaatti, SO4 (mg/l) 19 13 20 17 18 20 19 18 19 18 Ammoniumtyppi, NH4N 88 88 20 79 110 120 100 < 4 65 110 Nitraatti- ja nitriittitypen summa, (NO2+NO3)N 390 380 320 1300 440 610 620 500 560 600 Kokonaistyppi, N 880 1200 690 2000 890 1200 1100 810 1100 1200 Fosfaattifosfori, PO4-P, liuk. NPC 9 16 9 18 14 7 9 9 10 10 Kokonaisfosfori, P 24 110 19 110 18 19 17 20 29 24 Alumiini, Al, liukoinen 110 62 30 230 46 130 110 29 260 320 Arseeni, As, liukoinen 0,7 0,7 0,7 0,7 0,3 0,4 0,4 0,7 0,8 0,7 Kadmium, Cd, liukoinen < 0,02 < 0,02 < 0,02 0,03 < 0,02 0,02 < 0,02 < 0,02 0,03 0,04 Koboltti, Co, liukoinen 0,16 0,06 0,1 0,28 0,34 0,31 0,31 0,1 0,37 0,42 Kromi, Cr, liukoinen 0,38 0,4 0,33 0,61 0,33 0,46 0,45 0,29 0,62 0,61 Kupari, Cu, liukoinen 1,5 2,7 0,8 3,7 0,9 1,3 1,3 1,6 2,3 2 Lyijy, Pb, liukoinen < 0,1 0,1 < 0,1 0,4 < 0,1 0,1 < 0,1 < 0,1 0,2 0,2 Nikkeli, Ni, liukoinen 1,5 1,4 1 1,3 0,9 1,10 1,2 1,2 1,4 1,5 Rauta, Fe, liukoinen 650 770 400 470 410 490 490 350 720 730

LIITE 1. PUROKOHTAISET VESINÄYTTEIDEN TULOKSET 2016-2017 KORMUNIITYNOJA NÄYTTEENOTTOPVM 23.5.2016 17.8.2016 10.10.2016 21.11.2016 20.12.2016 6.3.2017 19.4.2017 2.10.2017 7.11.2017 4.12.2017 Escherichia coli (mpn/100 ml) 88 > 2400 110 2400 1300 47 130 1300 390 650 Enterokokit (pmy/100 ml) 38 290 13 1800 1200 110 13 100 260 34 Kiintoaine, NPC (mg/l) 30 40 14 170 50 33 12 4 16 28 Sameus (FNU) 29 32 13 200 78 22 16 14 26 28 ph 7,7 7,5 7,6 7,1 7,4 7,4 7,6 7,6 7 7,2 Sähkönjohtavuus (m/sm) 48,4 26,5 46 22,8 106 64,1 50,3 49,5 36,9 32,1 Hapen kyllästysaste (%) 88 76 86 90 83 92 104 80 86 86 Happi (mg/l) 9,4 7,8 10,5 11,4 11,4 13,2 13,9 9,2 10,9 11,1 BHK-7, ilman ATU:a (mg/l) 1,8 4 2,9 4,5 6,8 2,5 3 3,5 2 1,4 CODMn- arvo, kemiallinen hapenkulutus (mg/l) 7,9 8,9 6,1 16 9,7 7,2 6,8 6,7 11 15 Kloridi, Cl (mg/l) 79 37 65 37 270 130 87 68 51 47 Sulfaatti, SO4 (mg/l) 30 19 34 19 27 31 32 33 30 25 Ammoniumtyppi, NH4N 75 41 23 93 260 71 49 68 61 23 Nitraatti- ja nitriittitypen summa, (NO2+NO3)N 830 450 570 1300 970 1200 1400 850 1100 1200 Kokonaistyppi, N 1300 970 900 2100 1900 1700 2000 1300 1700 1900 Fosfaattifosfori, PO4-P, liuk. NPC 4 16 8 13 110 7 8 16 14 10 Kokonaisfosfori, P 45 71 34 190 180 31 27 54 43 50 Alumiini, Al, liukoinen 34 42 22 100 37 76 72 36 110 190 Arseeni, As, liukoinen 0,6 0,7 0,6 0,5 0,7 0,5 0,4 0,6 0,6 0,6 Kadmium, Cd, liukoinen < 0,02 < 0,02 < 0,02 < 0,02 0,02 0,04 < 0,02 < 0,02 0,03 0,04 Koboltti, Co, liukoinen 0,12 0,12 0,12 0,27 0,56 0,59 0,47 0,08 0,35 0,48 Kromi, Cr, liukoinen 0,28 0,34 0,18 0,44 0,33 0,38 0,3 0,23 0,43 0,58 Kupari, Cu, liukoinen 2,8 5,4 3 4,9 6,5 3,5 2,9 4,3 5,6 5,9 Lyijy, Pb, liukoinen 0,1 0,2 < 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 < 0,1 0,2 0,2 Nikkeli, Ni, liukoinen 1,6 1,2 1,6 1,9 1,8 2,9 2,4 1,9 2,8 2,8 Rauta, Fe, liukoinen 340 290 250 150 260 290 430 300 350 300

LIITE 1. PUROKOHTAISET VESINÄYTTEIDEN TULOKSET 2016-2017 MYLLYMÄENOJA NÄYTTEENOTTOPVM 30.5.2016 17.8.2016 10.10.2016 21.11.2016 19.12.2016 6.3.2017 19.4.2017 2.10.2017 7.11.2017 4.12.2017 Escherichia coli (mpn/100 ml) 190 1000 31 490 18 6 1 36 38 30 Enterokokit (pmy/100 ml) 38 170 48 2100 12 12 2 46 170 19 Kiintoaine, NPC (mg/l) 12 32 11 100 20 20 6 8 96 68 Sameus (FNU) 44 53 74 120 76 44 39 51 150 73 ph 7,3 7,2 7,3 7,1 7,3 7,2 7,3 7,3 6,7 7,1 Sähkönjohtavuus (m/sm) 45,6 31,2 53,3 23,9 123 63,3 56,6 60,7 34,8 28,5 Hapen kyllästysaste (%) 68 67 65 87 69 83 84 68 75 80 Happi (mg/l) 7,4 6,9 8,1 11,1 10 12 12,1 7,7 9,8 10,5 BHK-7, ilman ATU:a (mg/l) 1,4 3,1 2,9 5,4 1,2 2,6 2,6 2,4 1,5 1 CODMn- arvo, kemiallinen hapenkulutus (mg/l) 7,3 15 7,1 15 5,2 8,2 7,3 5,2 11 14 Kloridi, Cl (mg/l) 60 39 73 38 290 120 100 94 47 43 Sulfaatti, SO4 (mg/l) 35 28 47 18 44 33 34 45 29 21 Ammoniumtyppi, NH4N 44 34 26 110 49 27 26 28 10 7 Nitraatti- ja nitriittitypen summa, (NO2+NO3)N 310 370 310 800 580 810 510 490 580 600 Kokonaistyppi, N 670 1100 630 1500 980 1200 900 820 1200 1200 Fosfaattifosfori, PO4-P, liuk. NPC 3 14 7 28 9 6 6 6 5 8 Kokonaisfosfori, P 29 81 32 170 26 28 18 26 93 77 Alumiini, Al, liukoinen 14 140 27 120 24 100 73 31 110 220 Arseeni, As, liukoinen 0,6 0,8 0,9 0,6 0,3 0,5 0,4 0,5 0,6 0,5 Kadmium, Cd, liukoinen < 0,02 < 0,02 < 0,02 0,03 0,02 0,05 < 0,02 < 0,02 0,03 0,04 Koboltti, Co, liukoinen 0,15 0,3 0,21 0,24 0,53 0,55 0,39 0,12 0,36 0,29 Kromi, Cr, liukoinen 0,13 0,58 0,2 0,56 0,19 0,38 0,26 0,17 0,4 1,2 Kupari, Cu, liukoinen 2,4 8,4 3,1 7,9 2,9 4,7 2,9 4 5,3 4,9 Lyijy, Pb, liukoinen < 0,1 0,2 < 0,1 0,2 < 0,1 0,1 < 0,1 < 0,1 0,1 0,2 Nikkeli, Ni, liukoinen 1,2 2,2 1,5 1,5 1,4 2,8 1,8 1,5 2 3,8 Rauta, Fe, liukoinen 190 370 380 190 200 310 350 260 260 230

LIITE 1. PUROKOHTAISET VESINÄYTTEIDEN TULOKSET 2016-2017 VALLINOJA NÄYTTEENOTTOPVM 30.5.2016 17.8.2016 10.10.2016 21.11.2016 20.12.2016 7.3.2017 18.4.2017 2.10.2017 6.11.2017 4.12.2017 Escherichia coli (mpn/100 ml) 2400 2400 210 1300 690 370 27 130 140 43 Enterokokit (pmy/100 ml) 47 200 35 230 69 25 4 140 36 52 Kiintoaine, NPC (mg/l) 20 40 11 78 12 7,5 20 16 28 38 Sameus (FNU) 14 26 10 70 16 10 9,1 14 17 33 ph 7,5 7,4 7,7 6,9 7,4 6,9 7,2 7,5 7,1 6,8 Sähkönjohtavuus (m/sm) 29,7 23,4 30,9 13,7 54,2 29,5 24,9 33,9 17,6 14,1 Hapen kyllästysaste (%) 92 87 97 91 86 87 98 76 92 86 Happi (mg/l) 9,7 9,1 12,2 11,8 12,5 12,7 14,1 8,8 11,5 11,6 BHK-7, ilman ATU:a (mg/l) 2,2 4,1 3,2 4,4 3 2,8 4,3 3,6 2,7 1,7 CODMn- arvo, kemiallinen hapenkulutus (mg/l) 37 54 22 37 21 34 41 19 47 41 Kloridi, Cl (mg/l) 46 29 44 16 120 48 39 44 22 18 Sulfaatti, SO4 (mg/l) 20 11 23 10 21 17 15 23 8,1 < 1 Ammoniumtyppi, NH4N 19 18 13 91 120 100 89 21 49 25 Nitraatti- ja nitriittitypen summa, (NO2+NO3)N 950 610 1100 1500 1200 990 790 1100 660 640 Kokonaistyppi, N 1800 1800 1600 2600 1800 1900 1700 1700 1800 1700 Fosfaattifosfori, PO4-P, liuk. NPC 63 73 54 63 41 50 41 52 57 71 Kokonaisfosfori, P 120 180 100 200 74 110 98 120 120 130 Alumiini, Al, liukoinen 300 320 150 300 150 350 320 110 500 470 Arseeni, As, liukoinen 1,5 1,6 1,3 0,8 0,7 1 0,9 1,1 1,3 1 Kadmium, Cd, liukoinen 0,03 < 0,02 < 0,02 0,03 0,02 0,04 < 0,02 0,02 0,04 0,04 Koboltti, Co, liukoinen 0,37 0,46 0,28 0,36 0,4 0,65 0,41 0,14 0,56 0,48 Kromi, Cr, liukoinen 0,59 0,82 0,43 0,63 0,37 0,67 0,6 0,39 0,78 0,75 Kupari, Cu, liukoinen 3 4 1,6 4,2 1,9 2,5 2,2 2,4 3,1 3,4 Lyijy, Pb, liukoinen 0,3 0,5 0,2 0,6 0,2 0,4 0,5 0,1 0,8 0,7 Nikkeli, Ni, liukoinen 1,9 2,1 1,4 1,4 1,2 1,7 1,6 1,5 1,9 1,8 Rauta, Fe, liukoinen 910 1100 660 580 600 950 970 610 1100 720

LIITE 1. PUROKOHTAISET VESINÄYTTEIDEN TULOKSET 2016-2017 REKOLANOJA NÄYTTEENOTTOPVM 30.5.2016 17.8.2016 10.10.2016 21.11.2016 20.12.2016 7.3.2017 18.4.2017 2.10.2017 6.11.2017 4.12.2017 Escherichia coli (mpn/100 ml) 88 330 74 1300 1600 440 88 190 310 190 Enterokokit (pmy/100 ml) 35 64 31 2200 1700 64 8 75 150 140 Kiintoaine, NPC (mg/l) 13 24 13 62 27 15 13 10 32 40 Sameus (FNU) 12 23 16 54 36 14 15 15 30 39 ph 7,4 7,5 7,6 7,2 7,5 7,4 7,6 7,6 7,4 7,2 Sähkönjohtavuus (m/sm) 32,7 25,8 41,5 20,3 73,6 41,3 32,1 40,7 25,3 17,6 Hapen kyllästysaste (%) 75 65 70 82 82 82 96 74 89 83 Happi (mg/l) 7,7 6,7 8,8 10,7 11,7 12 13,3 8,5 11,1 11,1 BHK-7, ilman ATU:a (mg/l) 1,9 8,6 11 5 4,5 6 3,5 3,2 3,1 2,3 CODMn- arvo, kemiallinen hapenkulutus (mg/l) 20 21 15 25 8,9 17 18 9,7 25 24 Kloridi, Cl (mg/l) 38 20 41 22 160 56 41 41 24 16 Sulfaatti, SO4 (mg/l) 23 22 35 22 25 30 25 30 26 16 Ammoniumtyppi, NH4N 240 1100 1800 210 380 1200 120 28 250 96 Nitraatti- ja nitriittitypen summa, (NO2+NO3)N 870 690 1200 1700 1000 1300 1100 1100 1000 860 Kokonaistyppi, N 1800 2800 4100 2700 2000 3600 1800 1600 2000 1800 Fosfaattifosfori, PO4-P, liuk. NPC 31 27 34 37 30 23 30 28 25 25 Kokonaisfosfori, P 96 91 92 130 77 59 55 88 80 92 Alumiini, Al, liukoinen 120 86 39 270 37 140 130 41 230 360 Arseeni, As, liukoinen 1,2 1,1 1,1 0,9 0,6 1,1 0,8 0,9 1 0,9 Kadmium, Cd, liukoinen < 0,02 < 0,02 < 0,02 0,03 0,02 0,03 < 0,02 < 0,02 0,02 0,03 Koboltti, Co, liukoinen 0,19 0,16 0,21 0,27 0,25 0,5 0,25 0,13 0,36 0,24 Kromi, Cr, liukoinen 0,56 1,2 0,92 0,77 0,4 2,5 0,58 0,39 0,72 0,82 Kupari, Cu, liukoinen 3,6 7,6 2,3 4,6 3,1 4,1 2,9 2,7 4,3 4,3 Lyijy, Pb, liukoinen 0,2 0,3 0,2 0,4 0,1 0,3 0,2 0,2 0,4 0,3 Nikkeli, Ni, liukoinen 1,8 1,7 1,9 1,5 1,2 2,2 1,7 1,4 1,7 1,8 Rauta, Fe, liukoinen 720 490 540 450 360 610 590 510 620 460

LIITE 1. PUROKOHTAISET VESINÄYTTEIDEN TULOKSET 2016-2017 TERVAOJA NÄYTTEENOTTOPVM 30.5.2016 17.8.2016 10.10.2016 21.11.2016 20.12.2016 6.3.2017 19.4.2017 2.10.2017 7.11.2017 7.12.2017 Escherichia Coli (mpn/100 ml) 690 > 2400 110 980 100 390 15 26 20 82 Enterokokit (pmy/100 ml) 130 > 500 280 2000 130 69 25 83 19 14 Kiintoaine, NPC (mg/l) 11 28 5 37 29 68 32 8 16 14 Sameus (FNU) 9,1 32 5,6 40 38 67 41 6 12 11 ph 7,5 7,3 7,6 6,9 7,4 7,2 7,5 7,7 6,9 7,4 Sähkönjohtavuus (m/sm) 23,5 13,1 20,7 14,8 58,4 25,9 26,3 25,4 23,3 22,2 Hapen kyllästysaste (%) 94 89 95 90 92 81 99 92 92 91 Happi (mg/l) 9,7 9,2 11,4 11,4 12,3 11,9 13,3 10,6 11,7 12,4 BHK-7, ilman ATU:a (mg/l) 1,2 4 2,7 3,5 2,4 2,2 2,9 2,2 1,7 1,7 CODMn- arvo, kemiallinen hapenkulutus (mg/l) 6,9 17 5,1 19 7,5 12 11 4,1 17 20 Kloridi, Cl (mg/l) 22 5,9 12 13 130 32 28 20 18 18 Sulfaatti, SO4 (mg/l) 25 14 28 18 24 24 27 27 28 27 Ammoniumtyppi, NH4N 54 20 4 37 89 59 25 < 4 16 22 Nitraatti- ja nitriittitypen summa, (NO2+NO3)N 1100 930 630 1900 1100 1800 1600 810 1700 1800 Kokonaistyppi, N 1400 1500 820 2500 1600 2400 2100 1100 2200 2400 Fosfaattifosfori, PO4-P, liuk. NPC 16 20 9 18 12 6 7 8 10 16 Kokonaisfosfori, P 40 79 23 89 45 63 45 19 36 34 Alumiini, Al, liukoinen 38 120 19 190 30 69 67 23 200 250 Arseeni, As, liukoinen 0,7 1 0,6 0,8 0,3 0,6 0,5 0,5 1 1 Kadmium, Cd, liukoinen < 0,02 < 0,02 < 0,02 0,04 0,02 0,02 < 0,02 < 0,02 0,04 0,04 Koboltti, Co, liukoinen 0,09 0,22 0,06 0,24 0,23 0,23 0,29 0,05 0,27 0,34 Kromi, Cr, liukoinen 0,21 0,49 0,14 0,57 0,25 0,27 0,19 0,13 0,46 0,5 Kupari, Cu, liukoinen 2,3 6,3 1,5 4,8 2,4 2,8 3 1,7 4,9 5,2 Lyijy, Pb, liukoinen < 0,1 0,1 < 0,1 0,3 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 0,2 0,2 Nikkeli, Ni, liukoinen 1 1,1 0,7 1,4 0,9 1,1 1,3 0,8 1,7 1,9 Rauta, Fe, liukoinen 240 200 100 220 130 170 220 100 330 350